Ero sivun ”Koronaviruspandemia 2019–” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tapiola9 (keskustelu | muokkaukset)
104 muokkausta
luvut päivitetty
→‎Tautikuolleisuus: lisätty pääartikkeli
Rivi 48: Rivi 48:


== Tautikuolleisuus ==
== Tautikuolleisuus ==
{{Pääartikkeli|[[COVID-19]]}}
Tautiin ei ole lääkettä tai rokotetta. Kiinan testattujen tapausten mukaan noin 80 prosenttia sairaustapauksista on lieviä. COVID-19 kehittää noin 14 prosentissa tapauksista vakavia keuhko-oireita ja noin viidessä prosentissa kriittisen tilan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://blogs.plos.org/dnascience/?p=8282|nimeke=The Wuhan Coronavirus Inspires a Look Back at the Discovery of Viruses|tekijä=Ricki Lewis, PhD|viitattu=2020-03-05|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref><ref>https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200301-sitrep-41-covid-19.pdf?sfvrsn=6768306d_2 Coronavirus disease 2019 (COVID-19) Situation Report –41 WHO 10AM CET 01 March 2020</ref> Toisaalta esimerkiksi Italiassa 16 prosenttia sairaalaan otetuista COVID-19-potilaista on vaatinut tehohoitoa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Giacomo Grasselli, Antonio Pesenti, Maurizio Cecconi|Otsikko=Critical Care Utilization for the COVID-19 Outbreak in Lombardy, Italy: Early Experience and Forecast During an Emergency Response|Julkaisu=JAMA|Ajankohta=2020-03-13|Doi=10.1001/jama.2020.4031|www=https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2763188|Kieli=en}}</ref> Sairaus on vaarallisin iäkkäille ja pitkäaikaissairaille, mutta voi aiheuttaa vakavia oireita tai kuoleman nuorille aikuisillekin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/halyttava-koronaraportti-joka-viides-sairaalaan-joutuva-on-nuori/|nimeke=Hälyttävä koronaraportti: Joka viides sairaalaan joutuva on nuori aikuinen|tekijä=Kasperi Summanen|ajankohta=2020-03-19|viitattu=2020-03-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/korona-vienyt-parikymppisia-terveita-teholle/|nimeke=Korona vienyt parikymppisiä terveitä teholle|tekijä=Juha-Pekka Tikka|ajankohta=2020-03-18|viitattu=2020-03-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Tautiin ei ole lääkettä tai rokotetta. Kiinan testattujen tapausten mukaan noin 80 prosenttia sairaustapauksista on lieviä. COVID-19 kehittää noin 14 prosentissa tapauksista vakavia keuhko-oireita ja noin viidessä prosentissa kriittisen tilan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://blogs.plos.org/dnascience/?p=8282|nimeke=The Wuhan Coronavirus Inspires a Look Back at the Discovery of Viruses|tekijä=Ricki Lewis, PhD|viitattu=2020-03-05|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref><ref>https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200301-sitrep-41-covid-19.pdf?sfvrsn=6768306d_2 Coronavirus disease 2019 (COVID-19) Situation Report –41 WHO 10AM CET 01 March 2020</ref> Toisaalta esimerkiksi Italiassa 16 prosenttia sairaalaan otetuista COVID-19-potilaista on vaatinut tehohoitoa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Giacomo Grasselli, Antonio Pesenti, Maurizio Cecconi|Otsikko=Critical Care Utilization for the COVID-19 Outbreak in Lombardy, Italy: Early Experience and Forecast During an Emergency Response|Julkaisu=JAMA|Ajankohta=2020-03-13|Doi=10.1001/jama.2020.4031|www=https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2763188|Kieli=en}}</ref> Sairaus on vaarallisin iäkkäille ja pitkäaikaissairaille, mutta voi aiheuttaa vakavia oireita tai kuoleman nuorille aikuisillekin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/halyttava-koronaraportti-joka-viides-sairaalaan-joutuva-on-nuori/|nimeke=Hälyttävä koronaraportti: Joka viides sairaalaan joutuva on nuori aikuinen|tekijä=Kasperi Summanen|ajankohta=2020-03-19|viitattu=2020-03-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/korona-vienyt-parikymppisia-terveita-teholle/|nimeke=Korona vienyt parikymppisiä terveitä teholle|tekijä=Juha-Pekka Tikka|ajankohta=2020-03-18|viitattu=2020-03-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


Versio 4. maaliskuuta 2021 kello 20.32

Tämä artikkeli käsittelee viruksen aiheuttamaa pandemiaa. Pandemian aiheuttanutta virusta käsittelee artikkeli SARS-CoV-2 ja viruksen aiheuttamaa tautia käsittelee artikkeli COVID-19. Rokotteesta on tietoa artikkelissa SARS-CoV-2-rokote.
 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.
Koronaviruspandemia 2019–
Varmennetut tautitapaukset maittain suhteessa väestöön   yli 1 000 per milj. hlö.   500–1 000 per milj. hlö.   200–500 per milj. hlö.   50–200 per milj. hlö.   >0–50 per milj. hlö.   Ei vahvistettuja tapauksia / tiedot puuttuvat
Varmennetut tautitapaukset maittain suhteessa väestöön
  yli 1 000 per milj. hlö.
  500–1 000 per milj. hlö.
  200–500 per milj. hlö.
  50–200 per milj. hlö.
  >0–50 per milj. hlö.
  Ei vahvistettuja tapauksia / tiedot puuttuvat
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Ensimmäinen tapaus
Aika 1.12.2019 (vahvistetusti)
Paikka Wuhan, Hubei, Kiina
Tapaukset
Vahvistetut 105 737 994[1] (2. helmikuuta 2021 klo 22.37)
Parantuneet 77 373 136[1]
Kuolleet 2 303 051[1]

Koronaviruspandemia 2019– eli COVID-19-pandemia on joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista alkanut pandemia.[2] Sen aiheuttaa uusi koronavirus SARS-CoV-2, joka aiheuttaa COVID-19-nimistä tautia. COVID-19 on määritelty Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[3]

Maailman terveysjärjestö WHO julisti epidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.[4]

Viruksen uskotaan leviävän suurimpaan osaan maailman väestöstä.[5][6]

5. helmikuuta 2021 mennessä tartunta oli vahvistettu vajaalla 106 miljoonalla ihmisellä. Viruksen aiheuttamaan sairauteen oli kuollut yli kaksi miljoonaa ihmistä. Taudista oli parantunut arviolta 77 miljoonaa ihmistä.[7]

Länsimaat olivat varautuneet huonosti pandemiaan.[8] Monet Itä-Aasian maat reagoivat pandemiaan melko nopeasti, koska niillä oli kokemusta SARS- ja MERS-epidemioista. Useiden länsimaiden toiminta taudin leviämisen hidastamiseksi oli alussa vitkuttelevaa ja horjuvaa.[9][10] Pandemia näkyi monien maiden terveydenhuollossa potilaiden suurina määrinä ja suojatarvikkeiden ja hengityskoneiden puutteena, mikä on lisännyt kuolleisuutta.[11][12] Monien maiden terveydenhuolto ylikuormittui.[13][14]

Maaliskuussa koronaviruspandemian takia tehtiin useissa maissa sulkutoimia, joilla maiden hallitukset pyrkivät hidastamaan taudin etenemistä.[15][16] Kouluja, urheilukilpailuja, ravintoloita ja joukkokokouksia suljettiin ja maiden rajoille, sekä maiden sisälle asetettiin kulkukieltoja,[17] ja ihmisiä joutui työttömiksi.[18] Monin paikoin ihmiset välttivät kaupungeissa turhaa kaduilla liikkumista.[19] Jotkut pyrkivät siirtymään pandemiaa pakoon maaseudulle tai muualle eristyksiin.[20][21] Taudin leviämisriskiä kohtaan oli piittaamattomuutta. Maaliskuussa sulkutoimien takia yhteiskuntien talous supistui suuresti, joten sulkuja vastustettiin joissain maissa.[22][23]

Sulkutoimet haittasivat valtioiden talouksia,[24] minkä vuoksi monet maat pyrkivät avaamaan yhteiskuntia ainakin osittain taudin voimakkaan leviämisen uhasta huolimatta.[25][26] Sulkujen avaamisten uskottiin johtavan epidemioiden pahenemisiin.[27]

Huhti-toukokuussa epidemia näytti monin paikoin hiipuvan.[28][29] Tilanne oli monissa maissa silti paha.[30][31] Uusia tautiaaltoja ennustettiin.[32][33] Esimerkiksi Yhdysvalloissa tauti alkoi levitä taas voimakkaammin, ja uusia tartuntaryppäitä oli monissa maissa.[34]

Syys-lokakuussa epidemia paheni monissa Euroopan maissa.[35][36] Se johti moniin paikallisiin rajoituksiin.[37][38] Näitä vastaan protestoitiin joissain maissa mellakoiden ja mieltä osoittaen.[39][40][41]

Pandemian aikana on arvioitu myös viruksen tai sen aiheuttaman taudin heikkenemistä. Kaksi italialaista lääkäriä arvioi kesäkuun alussa, että virus oli viime kuukausina menettänyt tehoaan ja muuttunut vähemmän voimakkaaksi.[42]

Koronavirus

Pääartikkeli: SARS-CoV-2

SARS-CoV-2 tunnetaan myös aiemmilla nimillä 2019-nCo-virus (lyhenne 2019-nCoV, eng. 2019-novel Coronavirus, 2019 uusi koronavirus).

SARS-CoV-2 on seitsemäs tunnettu ihmiseen tarttuva koronavirus. Muita ovat olleet SARSin aiheuttaja SARS-CoV ja MERSin aiheuttaja MERS-CoV sekä HCoV-OC43, HCoV-229E, HCoV-NL63 ja HCoV-HKU1.[2]

Tautikuolleisuus

Pääartikkeli: COVID-19

Tautiin ei ole lääkettä tai rokotetta. Kiinan testattujen tapausten mukaan noin 80 prosenttia sairaustapauksista on lieviä. COVID-19 kehittää noin 14 prosentissa tapauksista vakavia keuhko-oireita ja noin viidessä prosentissa kriittisen tilan.[43][44] Toisaalta esimerkiksi Italiassa 16 prosenttia sairaalaan otetuista COVID-19-potilaista on vaatinut tehohoitoa.[45] Sairaus on vaarallisin iäkkäille ja pitkäaikaissairaille, mutta voi aiheuttaa vakavia oireita tai kuoleman nuorille aikuisillekin.[46][47]

Wuhanissa tapauskuolleisuus oli maaliskuun alun julkaisun mukaan 3,6 prosenttia.[48] Italiassa testattujen tapauskuolleisuus oli maaliskuun lopulla noin 9 prosenttia,[49] mutta nousi sairauden kulun edetessä jo 12 prosenttiin (5. huhtikuuta 2020),[50] kun testattujen osuus väestöstä pysyi vielä suppeana. Nämä lukemat perustuvat raakatietoon, jossa on mukana vain testatut tapaukset.

WHO:n 19. maaliskuuta antaman arvion mukaan kuolleisuus koronavirukseen on noin 0,3–1,0 prosenttia. Imperial Collegen mukaan kuolleisuus on keskimäärin 0,9 prosenttia, ollen välillä 0,4–1,4 prosenttia.[51] WHO:n epidemiologin elokuussa 2020 antaman ilmoituksen mukaan koronaviruksen kuolleisuus infektiota kohden on 0.6 prosenttia.[52]

Etelä-Koreassa on noin yhden prosentin kuolleisuus.[53] Kuolleisuus voi olla huomattavasti keskiarvoja korkeampi tai matalampi riippuen hoidon laadusta, iästä, muista sairauksista, sairastumisalueesta ja muista tekijöistä.[54] Niinpä tapauskuolleisuus oli ennen maaliskuun puoliväliä ikäryhmästä riippuen yleensä välillä 0,2–14,8 prosenttia.[55] Italian kansanterveyslaitoksen huhtikuun 5. päivänä raportin mukaan laboratoriovarmennettujen, ikäryhmän 80–89-vuotiaat sairastuneiden Covid-19 -taudin tapauskuolleisuus oli kivunnut jo yli 30 prosentin.[50]

Tapahtumahistoria

Pääartikkeli: Koronaviruspandemian 2019– tapahtumahistoria

1. joulukuuta 2019 Kiinan Wuhanin terveysviranomaiset tekivät ensimmäisen havainnon uudesta virustyypistä. Virus saattoi levitä Wuhanissa jo lokakuussa.[56][57] Kiinan viranomaiset kertoivat alun perin ensimmäisen tartunnan ilmenneen viikkoa myöhemmin. Potilaalla ei ollut myöskään kytköstä Huananin ruokatoriin.[58]

Levinneisyys

Uuden koronaviruksen levinneisyys:
  yli 1 000 vahvistettua tapausta
  100–999 vahvistettua tapausta
  10–99 vahvistettua tapausta
  1–9 vahvistettua tapausta

Ennusteet

Pääartikkeli: Koronaviruspandemian ennusteet ja mallit

Koronaviruspandemian ennusteet ja mallit ovat eri tavoin laadittuja koronavirustautiepidemian tulevaisuutta kuvaavia kehitysarvioita.

Suomessa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Suomessa

Suomessa oli keväällä 2020 koronavirusaalto, jossa kuoli yli 300 henkilöä. Syys-lokakuussa nousi uusi koronavirusaalto.

Ruotsissa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Ruotsissa

Ruotsi valitsi koronaviruskriisin käsittelynä strategian, jolla se pyrki hidastamalla taudin leviämistä luomalla väestöön laumasuojaa. Tämän strategian varjopuolena oli suuri kuolleisuus. Sen etu oli puolestaan se, ettei taloutta ja yhteiskuntaa häiritty raskailla ja kalliilla sukutoimilla. Kuitenkin vasta-ainetutkimusten mukaan laumasuoja oli vielä kaukana toukokuussa 2020.

Kiinassa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Kiinassa

Koronaviruspandemia 2019– lähti liikkeelle Kiinasta vuoden 2019 lopulla. Pandemian aiheuttanut koronavirus SARS-CoV-2 havaittiin ensimmäisen kerran 11 miljoonan asukkaan Wuhanin kaupungissa joulukuussa 2019. Sieltä se levisi ensin muualle Kiinaan ja kehittyi lopulta maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Italiassa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Italiassa

Koronaviruspandemia 2019– on ollut Italiassa Euroopan pahimpia. Ensimmäiset varmistetut tartunnat Italiassa todettiin 31. tammikuuta 2020.[59] Marraskuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan Italiassa on löytynyt koronaviruksen vasta-aineita näytteistä, jotka on otettu vuoden 2019 lokakuun ensimmäisellä viikolla, eli tartunnat ovat tapahtuneet syyskuussa 2019. Näytteet oli alun perin otettu keuhkosyöpätutkimusta varten.[60]

Espanjassa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Espanjassa

31. tammikuuta 2020 todettiin Espanjassa ensimmäinen COVID-19-tapaus, minkä jälkeen tauti levisi nopeasti. Ensimmäinen sairaudesta aiheutunut kuolemantapaus tapahtui 13. helmikuuta.

Ranskassa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Ranskassa

Ranskan ensimmäinen koronavirukseen sairastunut todettiin 24. tammikuuta 2020.[61]

Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Yhdistyneessä kuningaskunnassa
Koronaviruspandemian aikana ihmiset käyttivät hengityssuojia ulkona liikkuessaan. Asiakas lontoolaisessa kaupassa vuonna 2020.

Ensimmäiset tunnetut tartunnat todettiin maassa 31. tammikuuta 2020. Ensimmäinen taudista aiheutunut kuolema tapahtui 5. maaliskuuta 2020.[62]

Saksassa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Saksassa

Ensimmäiset varmistetut COVID-19-tapaukset Saksassa todettiin 27. tammikuuta 2020.[63]

Yhdysvalloissa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Yhdysvalloissa

2019– koronaviruspandemian ensimmäinen varmistettu tartunta Yhdysvalloissa todettiin 20. tammikuuta 2020.[64][65] Yhdysvalloissa on todettu eniten COVID-19-tartuntoja ja -kuolemia. [66]

Venäjällä

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Venäjällä

Ensimmäiset varmistetut COVID-19-tapaukset Venäjällä todettiin 31. tammikuuta 2020 kahdella kiinalaisturistilla.[67]

Maailmalla

Pandemia keskittyi huhtikuussa Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Keski- ja Etelä-Amerikan tautitapausten suhteellinen osuus nousi toukokuussa. Brasiliassa kuoli kesäkuun puoliväliin mennessä 40 000 koronavirukseen. Euroopassa muun muassa Ruotsin ja Venäjän epidemiat jatkoivat voimakkaina. Euroopan pandemia hiljeni kesällä, kun Amerikan mantereen pandemia saavutti huippunsa.

5. helmikuuta 2021 maailmassa oli vajaa 106 miljoonaa koronavirustartuntaa. Niihin oli kuollut yli 2.3 miljoonaa ihmistä.[68] Euroopassa oli uusi koronaviruspandemian aalto syys-lokakuusta alkaen vuonna 2020.[69] Se uhkasi kuormittaa vakavasti terveydenhuoltoa. Yhdysvalloissa epidemia laantui hieman syys- ja lokakuussa, mutta alkoi kiihtyä jälleen marraskuussa.[70]

Toimenpiteitä eri maissa

Pääartikkeli: Vastatoimet vuoden 2020 koronaviruspandemiaan

Useimmat maailman maat pyrkivät rajoitustoimenpitein varsinkin helmi-toukokuussa 2020 hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Liikkeitä ja julkisia tiloja suljettiin, kokoontumisia ja ihmisten liikkumisia rajoitettiin. Euroopassa rajoitukset lisääntyivät uudestaan elo-lokakuussa, kun uusi tautiaalto uhkasi romahduttaa terveydenhuollon.

Läpinäkyvyys

Pääartikkeli: Vuoden 2020 koronaviruspandemian läpinäkyvyys

Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan lähinnä viranomisten koronaviruksesta antamien tietojen tarkkuutta ja todenperäisyyttä. Etenkin länsimaat ovat epäilleet Kiinan, Iranin ja Venäjän vähättelevän tietoisesti kuolin- ja sairastumislukuja.

Taloudelliset vaikutukset

Pääartikkeli: Koronaviruspandemian taloudelliset vaikutukset

Koronaviruksen torjuntatoimet kurittivat useimpien epidemiamaiden taloutta monin tavoin. Vastaavaa ei ollut nähty sitten suurten lamakausien. Monilla aloilla liikevaihto laski, tuli lomautuksia, työttömyyttä ja konkursseja. Vuonna 2020 talous supistui monissa maissa. Valtiot pyrkivät erilaisin avaamistoimin elvyttämään jo huhti-toukokuussa maiden kutistuvia talouksia.

Vaikutus urheilutapahtumiin

Pääartikkeli: Luettelo vuoden 2020 koronaviruspandemian takia perutuista urheilutapahtumista

Koronaviruspandemian vuoksi on peruttu lukuisia urheilutapahtumia.

Koronavirukseen kuolleita henkilöitä

Pääartikkeli: Luokka:Koronaviruspandemiassa kuolleet

Poliittiset vaikutukset

Koronaviruskriisi oli maaliskuuhun 2020 mennessä lisännyt vallanpitäjien kansansuosiota useimmissa maissa. Maailman kymmenen suurimman demokratian johtajien kannatus on kriisin alkuvaiheessa kasvanut keskimäärin yhdeksällä prosentilla. Eniten kasvoi Ison-Britannian pääministeri Boris Johnsonin suosio, joka nousi vuoden 2020 alusta maaliskuun loppuun 25 prosenttiyksiköllä. Myös esimerkiksi Donald Trumpin, Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin kansansuosio kasvoi kriisin alussa.[71]

Rajoitusten vastaisia protesteja

Saksassa muissa Euroopan maissa oli ajoittain koronarajoitusten vastaisia protesteja,[72][73][74] jotka kiihtyivät joskus mellakoiksi.[75][76]

Ympäristövaikutukset

Pandemian vuoksi asetettujen rajoitusten vaikutuksesta maailman kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jyrkästi. Koko maailman päivittäisten hiilidioksidipäästöjen taso laski arviolta 17 prosenttia edellisvuoden tasoon verrattuna. Sektoreittain eriteltynä lentoliikenteen päästöt pienenivät 60 prosenttia; maa- ja merikuljetusten päästöt 36 prosenttia; energiasektorilla 7,4 prosenttia; teollisuustuotannossa sekä julkisella sektorilla noin 20 prosenttia. Sen sijaan asumisen päästöt lisääntyivät 2,8 prosenttia, koska ihmiset eristäytyivät koteihinsa. Riippuen siitä, miten kauan rajoitukset kestävät, vuoden 2020 hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä supistuu koronakriisin vaikutuksesta noin 4–7 prosenttia. Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi päästöjen olisi kuitenkin supistuttava noin kahdeksan prosenttia vuosittain aina vuoteen 2030 saakka.[77][78]

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman CO2-päästöt supistuvat pandemian vuoksi 2,6 Gt eli lähes kahdeksan prosenttia vuodesta 2019 ja palaavat kymmenen vuotta aiemmin ohitetulle 30,6 gigatonnin vuositasolle. Tämä vähennys on kaikkien aikojen suurin ja kuusinkertainen verrattuna vuoden 2009 ennätykseen, jolloin päästöt laskivat 0,4 Gt maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutuksesta.[79]

IEA kuitenkin huomauttaa, että kriisin jälkeinen rebound-ilmiö saattaa olla vaikutuksiltaan suurempi kuin päästöjen vähenemä, mikäli talouden uudelleenkäynnistämiseen tähtääviä investointeja ei suunnata puhtaaseen energiaan[80].

Marraskuuhun 2020 mennessä G20-maiden tukitoimista 233 miljardia dollaria oli suunnattu fossiilisten polttoaineiden tuotantoon tai käyttöön, ja vain 146 miljardia dollaria uusiutuvaan energiaan, energiankäytön tehostamiseen tai vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin.[81]

Nälänhädän uhka

Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley varoitti, että koronakriisin vaikutuksesta nälästä kärsivien ihmisten määrä saattaa kasvaa 135 miljoonasta yli 250 miljoonaan. Nälänhätä uhkaa erityisesti Jemeniä, Kongon demokraattista tasavaltaa, Afganistania, Venezuelaa, Etiopiaa, Etelä-Sudania, Sudania, Syyriaa, Nigeriaa ja Haitia. Beasleyn mukaan maailmaa uhkaa suurin humanitaarinen katastrofi Toisen maailmansodan jälkeen.[82]

Salaliittoteoriat ja valeuutiset

Pääartikkeli: Koronaviruspandemiaan liittyvät salaliittoteoriat

Korinaviruspandemiaan liittyy useita salaliittoteorioita. Internetissä liikkuu runsaasti virheellistä tietoa, valeuutisia sekä useita salaliittoteorioita uuteen koronavirukseen liittyen. Lisäksi verkossa leviää videoita, joissa sinänsä tosiin uutisiin perustuen tai aitoa kuvamateriaalia käyttäen luodaan virusepidemiasta liioiteltua kuvaa. Monissa videoissa aito materiaali, harhaanjohtavasti rajatut videopätkät ja täysin eri tapauksia kuvaavat videot sekoittuvat toisiinsa.[83]

Koronavirusrokote

Pääartikkeli: SARS-CoV-2-rokote

SARS-CoV-2-rokote on rokote, jonka tarkoitus on kehittää immuniteetti SARS-CoV-2:ta vastaan ja estää siten taudin kehittyminen. Maailmalla on useita jo myyntiluvan saaneita rokotteita, joista merkittävimpänä voidaan pitää Biontechin ja Pfizerin yhdessä kehittämää rokotetta. 24. joulukuuta 2020 yli miljoona ihmistä oli saanut kyseisen rokotteen Yhdysvalloissa.[84] EU on tehnyt yhteishankintasopimuksen kuuden eri rokotevalmistajan kanssa. Myös Suomi on mukana sopimuksessa.[85][86] Rokotukset alkoivat joulukuun aikana monissa maissa, mutta rokotetta ei silloin riittänyt kuin koronavirusta hoitavalle henkilökunnalle ja joillekin riskiryhmäläisille.[87]

Koronaviruslääkkeiden kehittely

Koronavirustautia vastaan on kokeiltu joitain viruslääkkeitä, kortikosteroideja ja veriplasman vasta-aineita. Kortikosteroideilla on ollut jonkin verran kuolleisuutta vähentävää vaikutusta. [88]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c COVID-19 Map Johns Hopkins University. Viitattu 11.4.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b JF Chan et al: Genomic characterization of the 2019 novel human-pathogenic coronavirus isolated from a patient with atypical pneumonia after visiting Wuhan. Emerging Microbes & Infections, 2020, 9. vsk, nro 1, s. 221–236. PubMed:31987001. doi:10.1080/22221751.2020.1719902. ISSN 2222-1751. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon – viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  4. ↑ WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2020.
  5. ↑ MTV UUTISET- KAUPPALEHTI: WHO:n asiantuntija lyö pöytään karun arvion: Jopa 5,2 miljardia ihmistä voi sairastua koronavirukseen – kuolleiden määrä nousisi kymmeniin miljooniin mtvuutiset.fi. 14.2.2020. Viitattu 16.2.2020.
  6. ↑ Koronavirus | WHO:n johtaja julisti koronaviruksen pandemiaksi Helsingin Sanomat. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  7. ↑ Coronavirus Update (Live): 30,730,281 Cases and 957,152 Deaths from COVID-19 Virus Pandemic - Worldometer www.worldometers.info. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
  8. ↑ Richard Horton: The British government knew a deadly virus was coming, but failed to prepare | Richard Horton The Guardian. 9.4.2020. Viitattu 9.4.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Koronavirus | Yhdysvalloissa on nyt eniten koronavirustartuntoja maailmassa – Miten maa luisui virhe kerrallaan tähän pisteeseen? Helsingin Sanomat. 27.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  10. ↑ Miten koronaepidemiaa hidastetaan? Näin Aasia onnistui ja Yhdysvallat ja Eurooppa mokasivat Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  11. ↑ Tutkijat kauhuissaan New Yorkin hätäratkaisusta: hengityskone jaetaan kahden koronapotilaan kesken Ilta Sanomat. 1.4.2020. Viitattu 1.4.2020.
  12. ↑ Kasperi Summanen: Huoli suojavarusteista jatkuu – ”hallitus, mikä on totuus?” verkkouutiset.fi. 4.1.2020. Viitattu 1.4.2020.
  13. ↑ Italia | Terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa romahtaa Italiassa: ”Kuin kysyisi, mitä voi tehdä, jos atomipommi räjähtää” Helsingin Sanomat. 14.3.2020. Viitattu 7.4.2020.
  14. ↑ Koronavirus | Espanja on matkalla kohti Italian tartunta- ja kuolinmääriä, sairastuneista yli 10 prosenttia on terveydenhuollon ammattilaisia: ”Pahin tilanne tulee kahden viikon sisällä” Helsingin Sanomat. 22.3.2020. Viitattu 7.4.2020.
  15. ↑ Ministeriön muistio paljastaa: virus leviää myös pikkukunnissa – katso maakuntasi tarkemmat koronatiedot Ilta Sanomat. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  16. ↑ Yhdysvallat | Trump luopui tavoitteestaan avata Yhdysvallat pääsiäiseksi – ”Olen nähnyt asioita, joita en ole nähnyt koskaan ennen”, hän sanoi Helsingin Sanomat. 30.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  17. ↑ Uusimaa on nyt suljettu – näin se tapahtui, katso kuvat Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  18. ↑ Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia – TEMin tutkimusjohtaja: Vuositasolla jopa 70 000 työtöntä lisää Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  19. ↑ Korona pysäytti Suomen yhdessä yössä – kuvat paljastavat, miten Helsinki autioitui hetkessä www.iltalehti.fi. Viitattu 1.4.2020.
  20. ↑ Pohjoiseen mökille koronavirusta pakoon? – Utsjoen kunnanlääkäri kehottaa jäämään kotiin: "Olemme pulassa, jos kunnan ihmismäärä tuplaantuu" Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  21. ↑ Koronavirus aiheutti Intiassa suunnattoman kansanvaelluksen ulos kaupungeista Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  22. ↑ Jyrki Palo: Espanja syöksyi koronan myötä talouskatastrofiin – mutta euromaat eivät ole nyt samassa veneessä Uusi Suomi. Viitattu 1.4.2020.
  23. ↑ Kasperi Summanen: Ruotsi on koronan koekaniini – erottuu luvuissa verkkouutiset.fi. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  24. ↑ Australia julkaisi kolmivaiheisen suunnitelman koronarajoitusten purkamiseksi Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  25. ↑ Elisa Hyvärinen: Donald Trump: En saa unta ajatellessani uhreja verkkouutiset.fi. 5.6.2020. Viitattu 9.5.2020.
  26. ↑ Kirjeenvaihtajan kommentti: Trump on päättänyt, että talouden pelastamiseksi voidaan uhrata kymmeniätuhansia amerikkalaisia Ilta Sanomat. 5.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  27. ↑ Italiassa saattaa muhia ”aikapommi” – Milanossa väki tungeksii jo kaupungilla: ”Huolestuneena odotan, miten käy parin viikon kuluttua” Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  28. ↑ Koronavirus: Italiassa vähiten uusia tartuntoja kahteen kuukauteen Helsingin Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  29. ↑ Tanska availee pikku hiljaa yhteiskuntaa koronan jäljiltä Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  30. ↑ Venäjän koronatartuntojen määrä jatkaa nopeaa kasvuaan Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  31. ↑ Yhdysvalloissa ilmoitettiin yli 2 400 uudesta koronakuolemasta Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  32. ↑ Asiantuntija uudesta koronastrategiasta: Suomi on lähtenyt Ruotsin tielle Ilta Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  33. ↑ Ruotsin kiistelty koronajohtaja Tegnell kritisoi Suomen taktiikkaa: Suomi ei valmis toiseen aaltoon syksyllä Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  34. ↑ Roosa Pienihäkkinen: Koronavirus: Tilanne vaikeutuu monissa USA:n osavaltioissa – Saksassakin uusi tartuntapiikki Uusi Suomi. Viitattu 30.6.2020.
  35. ↑ COVID-19 situation update for the EU/EEA and the UK, as of 22 October 2020 European Centre for Disease Prevention and Control. Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  36. ↑ Synkät uhkakuvat käymässä toteen Euroopassa – grafiikat kertovat karua kieltä koronatilanteesta Ilta-Sanomat. 24.10.2020. Viitattu 24.10.2020.
  37. ↑ Koronan toinen aalto pyyhkii yli Euroopan, mutta muun maailman tilanne on vielä karmeampi: Puolet 40 miljoonasta tartunnasta peräisin kolmesta maasta mtvuutiset.fi. 19.10.2020. Viitattu 22.10.2020.
  38. ↑ Koronatartunnat jatkavat rajua kasvuaan Euroopassa – näihin maihin on määrätty taas täysi koronasulku www.iltalehti.fi. Viitattu 22.10.2020.
  39. ↑ Italialaisten hermot pettivät – uudet koronarajoitukset johtivat väkivaltaisiin maanlaajuisiin mellakoihin www.iltalehti.fi. Viitattu 22.11.2020.
  40. ↑ Barcelona kaaoksessa: Yli sata lentoa peruttu, kymmeniä loukkaantunut ja moottoritiet tukossa – katso hurjat kuvat mielenosoittajien ja poliisin yhteenotoista mtvuutiset.fi. 14.10.2019. Viitattu 22.11.2020.
  41. ↑ Berliinissä pidätettiin satoja koronaprotestoijia Yle Uutiset. Viitattu 22.11.2020.
  42. ↑ Koronavirus on menettänyt tehoaan huomattavasti, sanoo italialainen ylilääkäri Tekniikan maailma. 1.6.2020. Viitattu 5.9.2020.
  43. ↑ Ricki Lewis, PhD: The Wuhan Coronavirus Inspires a Look Back at the Discovery of Viruses blogs.plos.org. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
  44. ↑ https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200301-sitrep-41-covid-19.pdf?sfvrsn=6768306d_2 Coronavirus disease 2019 (COVID-19) Situation Report –41 WHO 10AM CET 01 March 2020
  45. ↑ Giacomo Grasselli, Antonio Pesenti, Maurizio Cecconi: Critical Care Utilization for the COVID-19 Outbreak in Lombardy, Italy: Early Experience and Forecast During an Emergency Response. JAMA, 13.3.2020. doi:10.1001/jama.2020.4031. Artikkelin verkkoversio. en
  46. ↑ Kasperi Summanen: Hälyttävä koronaraportti: Joka viides sairaalaan joutuva on nuori aikuinen verkkouutiset.fi. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  47. ↑ Juha-Pekka Tikka: Korona vienyt parikymppisiä terveitä teholle verkkouutiset.fi. 18.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  48. ↑ Chaolong Wang, Li Liu, Xingjie Hao, Huan Guo, Qi Wang, Jiao Huang: Evolving Epidemiology and Impact of Non-pharmaceutical Interventions on the Outbreak of Coronavirus Disease 2019 in Wuhan, China. medRxiv, 6.3.2020, s. 2020.03.03.20030593. doi:10.1101/2020.03.03.20030593. Artikkelin verkkoversio. en
  49. ↑ Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 26.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 6.4.2020. (englanniksi)
  50. ↑ a b Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 5.4.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 6.4.2020. (englanniksi)
  51. ↑ Elisa Hyvärinen: Varoitus Suomen koronaluvuista: Saatettu aliarvioida verkkouutiset.fi. 23.3.2020. Viitattu 23.3.2020.
  52. ↑ Vanessa Chalmers: World Health Organization says Covid-19 may kill 0.6% of all patients Mail Online. 3.8.2020. Viitattu 3.8.2020.
  53. ↑ Template:2019–20 coronavirus pandemic data/South Korea medical cases. Wikipedia, 23.3.2020. Artikkelin verkkoversio. en
  54. ↑ Tiede | Kuoleeko koronavirukseen kolme, kuusi vai puoli prosenttia tartunnan saaneista? Italiassa kuolleiden keski-ikä on yli 80 vuotta Helsingin Sanomat. 10.3.2020. Viitattu 10.3.2020.
  55. ↑ Rosie Perper, Business Insider: WHO Says The Coronavirus Global Death Rate Is 3.4%, Higher Than Earlier Figures ScienceAlert. Viitattu 11.3.2020.
  56. ↑ Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Tämä viruksesta tiedetään nyt Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  57. ↑ Tutkijat selvittivät, miten yksi perhe sairastui koronavirukseen, ja tapaus kyseenalaistaa Kiinan version epidemian leviämisestä Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 28.1.2020.
  58. ↑ Lääkäri kertoi näkemästään ja joutui allekirjoittamaan tunnustuksen – Näin Kiinan epäillään peitelleen koronavirusepidemiaa Helsingin Sanomat. 2.2.2020. Viitattu 2.2.2020.
  59. ↑ Italy reports two confirmed cases of coronavirus 31.1.2020. Aa.com. Viitattu (englanniksi).
  60. ↑ Coronavirus emerged in Italy earlier than thought, Italian study shows reuters.com. 15.11.2020. Viitattu 16.11.2020. (englanniksi)
  61. ↑ Koronavirus on nyt Euroopassa – Ranskassa vahvistettu ensimmäiset tautitapaukset mtvuutiset.fi. 24.1.2020. Viitattu 19.9.2020.
  62. ↑ Coronavirus UK: COVID-19 outbreak, measures, and impact pharmaceutical-technology.com. Viitattu 9.4.2020. (englanniksi)
  63. ↑ Bayerische Behörden bestätigen ersten Fall in Deutschland Der Spiegel. 28.1.2020. Viitattu 14.5.2020. (saksaksi)
  64. ↑ First Case of 2019 Novel Coronavirus in the United States Ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 10.4.2020 (englanniksi).
  65. ↑ First Patient With Wuhan Coronavirus Is Identified in the U.S. The New York Times. 21.1.2020 (englanniksi). Viitattu 10.4.2020.
  66. ↑ Vilja Vainio: Intiassa yli puoli miljoonaa tartuntaa, tällainen on koronatilanne maailmalla verkkouutiset.fi. 27.6.2020. Viitattu 27.6.2020.
  67. ↑ UPDATE 1-Russia discharges second Chinese national to recover from coronavirus ru.reuters.com. Viitattu 22.5.2020. (englanniksi)
  68. ↑ Coronavirus Update (Live): 41,595,629 Cases and 1,137,917 Deaths from COVID-19 Virus Pandemic - Worldometer www.worldometers.info. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
  69. ↑ WHO Coronavirus Disease (COVID-19) Dashboard World health organization. 24.12.2020.. Viitattu 24.12.2020. (englanniksi)
  70. ↑ Coronavirus: US cases reach record high amid new wave of infections BBC News. 24.10.2020. Viitattu 24.12.2020. (englanniksi)
  71. ↑ Kiran Stacey, Jim Pickard: Coronavirus pandemic boosts popularity of Trump and Johnson Financial Times. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  72. ↑ Koronarajoituksia vastustavat ”covidiootit” täyttivät Berliinin kadut: ”Me olemme toinen aalto!” www.iltalehti.fi. Viitattu 22.11.2020.
  73. ↑ Saksassa luvassa suuri koronarajoitusten vastainen mielenosoitus Ilta-Sanomat. 29.8.2020. Viitattu 22.11.2020.
  74. ↑ Tuhannet osallistuivat protesteihin Saksassa – katso kuvat kirjavasta joukosta, johon mahtui salaliittoteoreetikoita, ääriajattelijoita ja rokotevastaisia mtvuutiset.fi. 16.5.2020. Viitattu 22.11.2020.
  75. ↑ I.-Mediat Oy: Saksan sisäministeri paheksui koronankieltäjien riehumista Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 22.11.2020.
  76. ↑ Hollanti | Ulkonaliikkumiskieltoa vastustavat mellakat jatkuivat Hollannissa: poliiseja heiteltiin kivillä ja kauppoja ryöstettiin Helsingin Sanomat. 26.1.2021. Viitattu 26.1.2021.
  77. ↑ Ilmastotutkimus | Pandemian aiheuttamat rajoitukset vähensivät päästöjä selvästi koko maailmassa – vain asumisen päästöt lisääntyivät Helsingin Sanomat. 19.5.2020. Viitattu 20.5.2020.
  78. ↑ Corinne Le Quéré, Robert B. Jackson, Matthew W. Jones, Adam J. P. Smith, Sam Abernethy, Robbie M. Andrew: Temporary reduction in daily global CO 2 emissions during the COVID-19 forced confinement. Nature Climate Change, 19.5.2020, s. 1–7. doi:10.1038/s41558-020-0797-x. ISSN 1758-6798. Artikkelin verkkoversio. en
  79. ↑ Global energy and CO2 emissions in 2020 – Global Energy Review 2020 – Analysis IEA. Viitattu 22.5.2020. (englanniksi)
  80. ↑ Global Energy Review 2020 – Analysis IEA. Viitattu 22.5.2020. (englanniksi)
  81. ↑ http://productiongap.org/wp-content/uploads/2020/12/PGR2020_FullRprt_web.pdf
  82. ↑ World risks 'biblical' famines due to pandemic - UN BBC News. 21.4.2020. Viitattu 20.5.2020. (englanniksi)
  83. ↑ Koronavirus sai netin pelonlietsojat ja salaliittoteoreetikot liikkeelle Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2020.
  84. ↑ Oriana Gonzalez: Over 1 million people in U.S. have received the COVID-19 vaccine Axios. Viitattu 24.12.2020. (englanniksi)
  85. ↑ Kansanterveys Euroopan komissio - European Commission. Viitattu 24.12.2020.
  86. ↑ Suomi mukaan EU:n yhteiseen rokotehankintaan Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 24.12.2020.
  87. ↑ 29-vuotias sairaanhoitaja Claudia sai Italian ensimmäisen koronarokotteen ja lähetti ihmisille tunteikkaan viestin Ilta-Sanomat. 27.12.2020. Viitattu 27.12.2020.
  88. ↑ Vaccines and treatment of COVID-19 European Centre for Disease Prevention and Control. Viitattu 24.12.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koronaviruspandemia 2019–.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koronaviruspandemia_2019–&oldid=19610898”