Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Tarttuminen eläimiin: -> uusi otsikko: COVID-19 eläimillä. siirretty artikkelin loppuun.
→‎Tarttuminen: jäsennelty uudelleen sekavaa osiota
Rivi 30: Rivi 30:
COVID-19 on määritelty Suomessa [[tartuntatauti#Yleisvaaralliset_taudit|yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi]].<ref name=":23">{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006406297.html |nimeke =Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-02-13|viitattu=2020-02-13 }}</ref> Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] 29. tammikuuta 2020 [[Saariselkä|Saariselällä]] lomailleella<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006387778.html |nimeke =Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-01-29|viitattu=2020-01-29}}</ref> ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11192835 |nimeke =Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-06}}</ref> Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin [[Uudenmaan maakunta|Uudellamaalla]] [[Milano]]sta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006418502.html |nimeke =Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-02-25|viitattu=2020-02-26}}</ref>
COVID-19 on määritelty Suomessa [[tartuntatauti#Yleisvaaralliset_taudit|yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi]].<ref name=":23">{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006406297.html |nimeke =Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-02-13|viitattu=2020-02-13 }}</ref> Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] 29. tammikuuta 2020 [[Saariselkä|Saariselällä]] lomailleella<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006387778.html |nimeke =Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-01-29|viitattu=2020-01-29}}</ref> ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11192835 |nimeke =Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-06}}</ref> Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin [[Uudenmaan maakunta|Uudellamaalla]] [[Milano]]sta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006418502.html |nimeke =Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-02-25|viitattu=2020-02-26}}</ref>


== Tarttuminen ==
== Tartuntatavat ==


=== Pisaratartunta (esim. aivastuksesta tai hengitysilmasta) ===
=== Tartuntatavat ja -riskit ===
[[SARS-CoV-2]] tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa.<ref name=":13">{{Verkkoviite|osoite = https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/koronaviruksen-tarttuminen-ja-itamisaika |nimeke =Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika - Infektiotaudit ja rokotukset |julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-07-17 }}</ref> Pisaroita muodostuu esimerkiksi myös hengitettäessä, puhuttaessa ja laulettaessa.<ref name=":20">{{Verkkoviite|osoite = https://www.ecdc.europa.eu/en/covid-19/latest-evidence/transmission |nimeke =Transmission of COVID-19|julkaisu=European Centre for Disease Prevention and Control|ajankohta=2020-07-16|viitattu=2020-07-18 |Kieli = {{en}} }}</ref> Pisaratartunnassa henkilöiden tulee olla noin metrin etäisyydellä toisistaan, jolloin pisaroita voi päätyä sairaalta terveen henkilön suun [[limakalvo]]ille, nenän limakalvoille tai silmien [[sidekalvo]]ille, joista virus sitten päätyy terveen kehoon COVID-19-taudin aiheuttaen.<ref name=":21">{{Verkkoviite|osoite = https://www.who.int/news-room/commentaries/detail/modes-of-transmission-of-virus-causing-covid-19-implications-for-ipc-precaution-recommendations |nimeke =Modes of transmission of virus causing COVID-19: implications for IPC precaution recommendations |ajankohta=2020-03-29|viitattu=2020-07-18 |Kieli = {{en}} }}</ref>
[[SARS-CoV-2]] tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa.<ref name=":13">{{Verkkoviite|osoite = https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/koronaviruksen-tarttuminen-ja-itamisaika |nimeke =Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika - Infektiotaudit ja rokotukset |julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-07-17 }}</ref> Pisaroita muodostuu esimerkiksi myös hengitettäessä, puhuttaessa ja laulettaessa.<ref name=":20">{{Verkkoviite|osoite = https://www.ecdc.europa.eu/en/covid-19/latest-evidence/transmission |nimeke =Transmission of COVID-19|julkaisu=European Centre for Disease Prevention and Control|ajankohta=2020-07-16|viitattu=2020-07-18 |Kieli = {{en}} }}</ref> Pisaratartunnassa henkilöiden tulee olla noin metrin etäisyydellä toisistaan, jolloin pisaroita voi päätyä sairaalta terveen henkilön suun [[limakalvo]]ille, nenän limakalvoille tai silmien [[sidekalvo]]ille, joista virus sitten päätyy terveen kehoon COVID-19-taudin aiheuttaen.<ref name=":21">{{Verkkoviite|osoite = https://www.who.int/news-room/commentaries/detail/modes-of-transmission-of-virus-causing-covid-19-implications-for-ipc-precaution-recommendations |nimeke =Modes of transmission of virus causing COVID-19: implications for IPC precaution recommendations |ajankohta=2020-03-29|viitattu=2020-07-18 |Kieli = {{en}} }}</ref>


Virus voi tarttua myös ilmasta [[aerosoli]]muodossa, eli hyvin pienissä pisaroissa, joiden halkaisija on alle viisi [[mikrometri]]ä,<ref name=":21" /> mutta tämän tartuntatavan riski on pienempi kuin pisaratartunnan. On silti vielä epäselvää, kuinka merkittävä leviämisreitti ilmavälitteisyys oikeasti on.<ref name=":13" /> Niin sanottu supertartuttaja levittää puhuessan virusaerosolia jopa tuhat kertaa enemmän puhuessaan kuin hengittäessään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007652074.html|nimeke=Lukijan mielipide {{!}} Aerosolit levittävät koronavirusta tehokkaasti|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-12-01|viitattu=2020-12-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Aerosolit voivat levitä yli metrin etäisyydelle niitä levittäneestä sairaasta henkilöstä ja pysyä tartuttamiskykyisinä ilmassa hyvin pitkään. Aerosolitartunta on mahdollinen ainakin sairaalaolosuhteissa, kuten [[Intubaatio|intubaation]] yhteydessä.<ref name=":21" /> Supertartuttaja on kuitenkin terminä harhaanjohtava, koska tartuttavuus vaihtelee ihmisten välillä hyvin paljon. Vain osa tartunnoista johtaa jatkotartuntoihin ja osan kohdalla tartuntoja tulee paljon. Todennäköisesti tartuttavuus vaihtelee taudin vaiheen mukaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/10-kysymysta-ja-vastausta-koronasta-voiko-supertartuttaja-olla-kuka-tahansa-ja-miten-tartuttajan-tunnistaa-thl-n-salminen-se-on-vahan-kavalaa/7960054|nimeke=10 kysymystä ja vastausta koronasta: Voiko supertartuttaja olla kuka tahansa ja miten tartuttajan tunnistaa? THL:n Salminen: "Se on vähän kavalaa"|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2020-10-20|viitattu=2020-12-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Virus voi tarttua myös ilmasta [[aerosoli]]muodossa, eli hyvin pienissä pisaroissa, joiden halkaisija on alle viisi [[mikrometri]]ä,<ref name=":21" /> mutta tämän tartuntatavan riski on pienempi kuin pisaratartunnan. On silti vielä epäselvää, kuinka merkittävä leviämisreitti ilmavälitteisyys oikeasti on.<ref name=":13" /> Niin sanottu supertartuttaja levittää puhuessan virusaerosolia jopa tuhat kertaa enemmän puhuessaan kuin hengittäessään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007652074.html|nimeke=Lukijan mielipide {{!}} Aerosolit levittävät koronavirusta tehokkaasti|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-12-01|viitattu=2020-12-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Aerosolit voivat levitä yli metrin etäisyydelle niitä levittäneestä sairaasta henkilöstä ja pysyä tartuttamiskykyisinä ilmassa hyvin pitkään. Aerosolitartunta on mahdollinen ainakin sairaalaolosuhteissa, kuten [[Intubaatio|intubaation]] yhteydessä.<ref name=":21" /> Supertartuttaja on kuitenkin terminä harhaanjohtava, koska tartuttavuus vaihtelee ihmisten välillä hyvin paljon. Vain osa tartunnoista johtaa jatkotartuntoihin ja osan kohdalla tartuntoja tulee paljon. Todennäköisesti tartuttavuus vaihtelee taudin vaiheen mukaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/10-kysymysta-ja-vastausta-koronasta-voiko-supertartuttaja-olla-kuka-tahansa-ja-miten-tartuttajan-tunnistaa-thl-n-salminen-se-on-vahan-kavalaa/7960054|nimeke=10 kysymystä ja vastausta koronasta: Voiko supertartuttaja olla kuka tahansa ja miten tartuttajan tunnistaa? THL:n Salminen: "Se on vähän kavalaa"|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2020-10-20|viitattu=2020-12-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


=== Kosketustartunta ===
Virus voi tarttua myös [[kosketustartunta]]na, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.<ref name=":13" />
Virus voi tarttua myös [[kosketustartunta]]na, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.<ref name=":13" />


=== Oireeton leviäminen ===
Virukseen sairastuneet oireettomat henkilöt voivat myös levittää virusta. Oireettomien aiheuttamien tartuntojen osuutta ei tiedetä. Oireettomista valtaosalle tulee tiettävästi oireita myöhemmin.<ref name=":20" />

=== Turkiseläimiltä ===
Useat turkistarhoilla töissä olevat ihmiset ovat saaneet [[SARS-CoV-2]] tartunnan turkistarhan eläimiltä.<ref name=":24">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11367675|nimeke=Minkkitarhoilla kuohuu: Jo toinen koronavirustartunta minkistä ihmiseen Hollannissa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tanskan terveysministeri arvioi, että puolet Pohjois-Tanskan 783 koronatartunnasta on tullut turkistarhojen minkeiltä. Tauti on tarttunut minkeistä ihmisiin myös Alankomaissa.<ref name=":29">{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/nov/06/mink-and-coronavirus-whats-happened-and-should-we-be-worried|nimeke=Mink and coronavirus: what's happened and should we be worried?|tekijä=Linda Geddes|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-06|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Puolet Alankomaissa turkistarhojen yhteydessä havaituista tartunnoista oli minkeissä syntynyttä uutta virusmuunnosta. Myös 12 tanskalaisella on todettu uutta turkistarhojen minkeillä syntynyttä viruksen muunnosta. Pidetään mahdollisena, että kehitetyt rokotteet eivät tehoa turkistarhoilla muuntuneeseen uuteen virusmuunnokseen. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/nov/05/denmark-lockdown-north-mink-blamed-coronavirus-strain|nimeke=Denmark tightens lockdown in north over mink Covid outbreak|tekijä=Daniel Boffey|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-05|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Virusmuunnos on oletettavasti kehittynyt kun tauti on levinnyt minkkitarhoilla useita viikkoja huomaamatta.<ref name=":30">{{Lehtiviite|Tekijä=Bas B. Oude Munnink, Reina S. Sikkema, David F. Nieuwenhuijse, Robert Jan Molenaar, Emmanuelle Munger, Richard Molenkamp|Otsikko=Jumping back and forth: anthropozoonotic and zoonotic transmission of SARS-CoV-2 on mink farms|Julkaisu=bioRxiv|Ajankohta=2020-09-01|Sivut=2020.09.01.277152|Doi=10.1101/2020.09.01.277152|www=https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.09.01.277152v1|Kieli=en}}</ref>

== Leviäminen ==
Virus tarttuu parhaiten paljon väkeä sisältävissä ja suljetuissa sisätiloissa, kuten rakennuksissa tai liikennevälineissä. Näistä esimerkkejä ovat tehtaat, kirkot, ravintolat, laivat, kaupat ja juhlat. Virus tarttuu ulkona huonommin, mutta voi levitä ulkonakin suuressa väkijoukossa, kuten karnevaaleissa tai urheilutapahtumissa.<ref name=":20" />
Virus tarttuu parhaiten paljon väkeä sisältävissä ja suljetuissa sisätiloissa, kuten rakennuksissa tai liikennevälineissä. Näistä esimerkkejä ovat tehtaat, kirkot, ravintolat, laivat, kaupat ja juhlat. Virus tarttuu ulkona huonommin, mutta voi levitä ulkonakin suuressa väkijoukossa, kuten karnevaaleissa tai urheilutapahtumissa.<ref name=":20" />


COVID-19-tartunnan takia oireilevat levittävät virusta tehokkaimmin oireidensa alussa.<ref name=":20" /> Tutkimusten mukaan 10–20 prosentin vähemmistö aiheuttaa 80 prosenttia tartunnoista. Eniten SARS-CoV-2-virusta levittäviä sanotaan superlevittäjiksi.<ref name="hesari187">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000006575239.html|nimeke=Pandemia etenee superleviämistilanteissa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-07-18|viitattu=2020-07-20}}</ref> Tämä selittää taudin rypäsmäisen leviämisen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000006481333.html|nimeke=Koronavirus {{!}} Valtaosa koronatartunnoista voi olla ”superlevittäjien” aikaansaannoksia, arvelevat tutkijat|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-04-21|viitattu=2020-07-20}}</ref>
COVID-19-tartunnan takia oireilevat levittävät virusta tehokkaimmin oireidensa alussa. Virukseen sairastuneet oireettomat henkilöt voivat myös levittää virusta. Oireettomista valtaosalle kuitenkin tiettävästi tulee oireita myöhemmin. Oireettomien aiheuttamien tartuntojen osuutta ei tiedetä. Viruksen leviäminen lapsesta aikuiseen on epätodennäköisempää kuin tartunnan leviäminen aikuisesta aikuiseen, mutta ei mahdotonta.<ref name=":20" />


Viruksen leviäminen lapsesta aikuiseen on epätodennäköisempää kuin tartunnan leviäminen aikuisesta aikuiseen, mutta ei mahdotonta.<ref name=":20" />
Virusta voi olla sairaan ulosteissa, mutta viruksen ei tiedetä levinneen ulosteiden kautta.<ref name=":21" /> Vesilaitoksilla suoritettavat [[Vesijohtovesi|hanaveden]] käsittelymenetelmät tuhoavat viruksen, eikä hanavesi ole Suomessa tartuntariski. Myös uima-altaiden klooraus tuhoaa viruksen, eikä tunneta tapauksia, joissa virus olisi levinnyt uima-allasveden kautta. Viruksen ei tiedetä leviävän luonnonvesien kautta ja tartunta esimerkiksi uimarannalla vaatii lähikontaktin sairaaseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/koronavirus-ja-vesiturvallisuus |nimeke =Ympäristöterveys – Koronavirus ja vesiturvallisuus |julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-07-18 }}</ref>


[[Verenluovutus]] ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.veripalvelu.fi:443/uutiset/koronaepidemia-verenluovuttajia-tarvitaan-epidemian-aikana |nimeke =Koronaepidemia: Verenluovuttajia tarvitaan |julkaisu = veripalvelu.fi |ajankohta=2020-03-17|viitattu=2020-03-22 }}</ref>
[[Verenluovutus]] ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.veripalvelu.fi:443/uutiset/koronaepidemia-verenluovuttajia-tarvitaan-epidemian-aikana|nimeke=Koronaepidemia: Verenluovuttajia tarvitaan|julkaisu=veripalvelu.fi|ajankohta=2020-03-17|viitattu=2020-03-22}}</ref> Virusta voi olla sairaan ulosteissa, mutta viruksen ei tiedetä levinneen ulosteiden kautta.<ref name=":21" /> Vesilaitoksilla suoritettavat [[Vesijohtovesi|hanaveden]] käsittelymenetelmät tuhoavat viruksen, eikä hanavesi ole Suomessa tartuntariski. Myös uima-altaiden klooraus tuhoaa viruksen, eikä tunneta tapauksia, joissa virus olisi levinnyt uima-allasveden kautta. Viruksen ei tiedetä leviävän luonnonvesien kautta ja tartunta esimerkiksi uimarannalla vaatii lähikontaktin sairaaseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/koronavirus-ja-vesiturvallisuus |nimeke =Ympäristöterveys – Koronavirus ja vesiturvallisuus |julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-07-18 }}</ref>

Tutkimusten mukaan 10–20 prosentin vähemmistö aiheuttaa 80 prosenttia tartunnoista. Eniten SARS-CoV-2-virusta levittäviä sanotaan superlevittäjiksi.<ref name= "hesari187">{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/tiede/art-2000006575239.html |nimeke = Pandemia etenee superleviämistilanteissa |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-07-18|viitattu=2020-07-20 }}</ref> Tämä selittää taudin rypäsmäisen leviämisen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/tiede/art-2000006481333.html |nimeke =Koronavirus {{!}} Valtaosa koronatartunnoista voi olla ”superlevittäjien” aikaansaannoksia, arvelevat tutkijat |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-04-21|viitattu=2020-07-20 }}</ref>


====== Veriryhmä ======
====== Veriryhmä ======
Erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan [[veriryhmä]] voi vaikuttaa sairauden tartuttamisalttiuteen siten, että A-veriryhmään kuuluville tauti saattaa tulla muita helpommin ja O-ryhmään muita heikommin. Lisäksi kuolleisuus tautiin oli A-ryhmäläisillä suurinta ja O-ryhmäläisillä matalinta. Taudilta kannattaa suojautua veriryhmästä riippumatta, mutta veriryhmällä voi olla merkitystä esimerkiksi sairaanhoidossa [[Prognoosi|hoitoennusteen]] laatimisessa. Tutkimuksen [[otanta]] oli kuitenkin tutkijoiden mukaan pieni (2 173 henkilöä) ja muun muassa yhteyttä veriryhmän ja muiden sairauksien välillä ei tarkasteltu. Muut sairaudet, kuten [[diabetes]], lisäävät virustartunnan vakavuutta, mutta veriryhmä voisi toisaalta lisätä alttiutta näille muille sairauksille, eikä tätä yhteyttä voida sulkea pois ilman tutkimusta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J Zhao et al|Otsikko=Relationship between the ABO blood group and the COVID-19 susceptibility |Julkaisu=medRxiv |Ajankohta=2020|Doi=10.1101/2020.03.11.20031096|www = https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.11.20031096v2 |Kieli = {{en}} }}</ref>
Erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan [[veriryhmä]] voi vaikuttaa sairauden tartuttamisalttiuteen siten, että A-veriryhmään kuuluville tauti saattaa tulla muita helpommin ja O-ryhmään muita heikommin. Lisäksi kuolleisuus tautiin oli A-ryhmäläisillä suurinta ja O-ryhmäläisillä matalinta. Taudilta kannattaa suojautua veriryhmästä riippumatta, mutta veriryhmällä voi olla merkitystä esimerkiksi sairaanhoidossa [[Prognoosi|hoitoennusteen]] laatimisessa. Tutkimuksen [[otanta]] oli kuitenkin tutkijoiden mukaan pieni (2 173 henkilöä) ja muun muassa yhteyttä veriryhmän ja muiden sairauksien välillä ei tarkasteltu. Muut sairaudet, kuten [[diabetes]], lisäävät virustartunnan vakavuutta, mutta veriryhmä voisi toisaalta lisätä alttiutta näille muille sairauksille, eikä tätä yhteyttä voida sulkea pois ilman tutkimusta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J Zhao et al|Otsikko=Relationship between the ABO blood group and the COVID-19 susceptibility |Julkaisu=medRxiv |Ajankohta=2020|Doi=10.1101/2020.03.11.20031096|www = https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.11.20031096v2 |Kieli = {{en}} }}</ref>

====== Tartunnan saaminen turkiseläimiltä ======
Useat turkistarhoilla töissä olevat ihmiset ovat saaneet [[SARS-CoV-2]] tartunnan turkistarhan eläimiltä.<ref name=":24">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11367675|nimeke=Minkkitarhoilla kuohuu: Jo toinen koronavirustartunta minkistä ihmiseen Hollannissa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tanskan terveysministeri arvioi, että puolet Pohjois-Tanskan 783 koronatartunnasta on tullut turkistarhojen minkeiltä. Tauti on tarttunut minkeistä ihmisiin myös Alankomaissa.<ref name=":29">{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/nov/06/mink-and-coronavirus-whats-happened-and-should-we-be-worried|nimeke=Mink and coronavirus: what's happened and should we be worried?|tekijä=Linda Geddes|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-06|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Puolet Alankomaissa turkistarhojen yhteydessä havaituista tartunnoista oli minkeissä syntynyttä uutta virusmuunnosta. Myös 12 tanskalaisella on todettu uutta turkistarhojen minkeillä syntynyttä viruksen muunnosta. Pidetään mahdollisena, että kehitetyt rokotteet eivät tehoa turkistarhoilla muuntuneeseen uuteen virusmuunnokseen. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/nov/05/denmark-lockdown-north-mink-blamed-coronavirus-strain|nimeke=Denmark tightens lockdown in north over mink Covid outbreak|tekijä=Daniel Boffey|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-05|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Virusmuunnos on oletettavasti kehittynyt kun tauti on levinnyt minkkitarhoilla useita viikkoja huomaamatta.<ref name=":30">{{Lehtiviite|Tekijä=Bas B. Oude Munnink, Reina S. Sikkema, David F. Nieuwenhuijse, Robert Jan Molenaar, Emmanuelle Munger, Richard Molenkamp|Otsikko=Jumping back and forth: anthropozoonotic and zoonotic transmission of SARS-CoV-2 on mink farms|Julkaisu=bioRxiv|Ajankohta=2020-09-01|Sivut=2020.09.01.277152|Doi=10.1101/2020.09.01.277152|www=https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.09.01.277152v1|Kieli=en}}</ref>

==== Raskaus ====
==== Raskaus ====
{{Pääartikkeli|[[Koronavirustauti raskauden aikana]]}}
{{Pääartikkeli|[[Koronavirustauti raskauden aikana]]}}

Versio 4. maaliskuuta 2021 kello 17.50

Tämä artikkeli käsittelee COVID-19-tautia. Sen aiheuttavaa virusta käsittelee artikkeli SARS-CoV-2 ja viruksen aiheuttamaa pandemiaa käsittelee artikkeli koronaviruspandemia 2019–. Rokotteesta on tietoa artikkelissa SARS-CoV-2-rokote.
COVID-19
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Luokitus
ICD-10 U07.1
Tautitietokanta 60833
MedlinePlus 007768
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

COVID-19 (lyhenne englannin kielen sanoista coronavirus disease 2019 eli koronavirustauti 2019)[1] on sairaus, jonka aiheuttaa koronaviruksiin kuuluva SARS-CoV-2.[2] Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen COVID-19-pandemian.[3]

COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys, yskökset ja hengitysvaikeudet.[4] Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[5]

Tauti on hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. Esimerkiksi Kiinassa ilmenneessä 72 000:ssa tautitapauksessa yli 80-vuotiailla kuolleisuus tautiin oli noin 15 prosenttia ja 10–39-vuotiailla 0,2 prosenttia.[6] Tauti voi olla vaarallinen myös nuoremmille. Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan esimerkiksi noin 14–21 prosenttia 20–44-vuotiaista tartunnan saaneista vaatii sairaalahoitoa ja 2–4 prosenttia tehohoitoa.[7] Lapsilla oireet ovat aikuisia lievemmät ja vain hyvin harvat kuolevat tautiin, mutta alle 1-vuotiaista vauvoista joka kymmenes voi saada vakavia oireita.[8]

COVID-19:n oireet alkavat keskimäärin 5–6 päivän kuluttua virustartunnasta.[4] Siksi Suomessa suositeltu karanteeniaika on 10 päivää oireettomille, joilla epäillään olevan tartunta.[9] COVID-19:n parantuminen voi kestää noin 8–37 päivää oireiden ilmenemisen jälkeen.[10] Tartunta voi tosin osalla olla oireeton.[11]

COVID-19 on määritelty Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[12] Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin Rovaniemellä 29. tammikuuta 2020 Saariselällä lomailleella[13] ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.[14] Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin Uudellamaalla Milanosta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.[15]

Tartuntatavat

Pisaratartunta (esim. aivastuksesta tai hengitysilmasta)

SARS-CoV-2 tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa.[16] Pisaroita muodostuu esimerkiksi myös hengitettäessä, puhuttaessa ja laulettaessa.[17] Pisaratartunnassa henkilöiden tulee olla noin metrin etäisyydellä toisistaan, jolloin pisaroita voi päätyä sairaalta terveen henkilön suun limakalvoille, nenän limakalvoille tai silmien sidekalvoille, joista virus sitten päätyy terveen kehoon COVID-19-taudin aiheuttaen.[18]

Virus voi tarttua myös ilmasta aerosolimuodossa, eli hyvin pienissä pisaroissa, joiden halkaisija on alle viisi mikrometriä,[18] mutta tämän tartuntatavan riski on pienempi kuin pisaratartunnan. On silti vielä epäselvää, kuinka merkittävä leviämisreitti ilmavälitteisyys oikeasti on.[16] Niin sanottu supertartuttaja levittää puhuessan virusaerosolia jopa tuhat kertaa enemmän puhuessaan kuin hengittäessään.[19] Aerosolit voivat levitä yli metrin etäisyydelle niitä levittäneestä sairaasta henkilöstä ja pysyä tartuttamiskykyisinä ilmassa hyvin pitkään. Aerosolitartunta on mahdollinen ainakin sairaalaolosuhteissa, kuten intubaation yhteydessä.[18] Supertartuttaja on kuitenkin terminä harhaanjohtava, koska tartuttavuus vaihtelee ihmisten välillä hyvin paljon. Vain osa tartunnoista johtaa jatkotartuntoihin ja osan kohdalla tartuntoja tulee paljon. Todennäköisesti tartuttavuus vaihtelee taudin vaiheen mukaan.[20]

Kosketustartunta

Virus voi tarttua myös kosketustartuntana, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.[16]

Oireeton leviäminen

Virukseen sairastuneet oireettomat henkilöt voivat myös levittää virusta. Oireettomien aiheuttamien tartuntojen osuutta ei tiedetä. Oireettomista valtaosalle tulee tiettävästi oireita myöhemmin.[17]

Turkiseläimiltä

Useat turkistarhoilla töissä olevat ihmiset ovat saaneet SARS-CoV-2 tartunnan turkistarhan eläimiltä.[21] Tanskan terveysministeri arvioi, että puolet Pohjois-Tanskan 783 koronatartunnasta on tullut turkistarhojen minkeiltä. Tauti on tarttunut minkeistä ihmisiin myös Alankomaissa.[22] Puolet Alankomaissa turkistarhojen yhteydessä havaituista tartunnoista oli minkeissä syntynyttä uutta virusmuunnosta. Myös 12 tanskalaisella on todettu uutta turkistarhojen minkeillä syntynyttä viruksen muunnosta. Pidetään mahdollisena, että kehitetyt rokotteet eivät tehoa turkistarhoilla muuntuneeseen uuteen virusmuunnokseen. [23] Virusmuunnos on oletettavasti kehittynyt kun tauti on levinnyt minkkitarhoilla useita viikkoja huomaamatta.[24]

Leviäminen

Virus tarttuu parhaiten paljon väkeä sisältävissä ja suljetuissa sisätiloissa, kuten rakennuksissa tai liikennevälineissä. Näistä esimerkkejä ovat tehtaat, kirkot, ravintolat, laivat, kaupat ja juhlat. Virus tarttuu ulkona huonommin, mutta voi levitä ulkonakin suuressa väkijoukossa, kuten karnevaaleissa tai urheilutapahtumissa.[17]

COVID-19-tartunnan takia oireilevat levittävät virusta tehokkaimmin oireidensa alussa.[17] Tutkimusten mukaan 10–20 prosentin vähemmistö aiheuttaa 80 prosenttia tartunnoista. Eniten SARS-CoV-2-virusta levittäviä sanotaan superlevittäjiksi.[25] Tämä selittää taudin rypäsmäisen leviämisen.[26]

Viruksen leviäminen lapsesta aikuiseen on epätodennäköisempää kuin tartunnan leviäminen aikuisesta aikuiseen, mutta ei mahdotonta.[17]

Verenluovutus ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle.[27] Virusta voi olla sairaan ulosteissa, mutta viruksen ei tiedetä levinneen ulosteiden kautta.[18] Vesilaitoksilla suoritettavat hanaveden käsittelymenetelmät tuhoavat viruksen, eikä hanavesi ole Suomessa tartuntariski. Myös uima-altaiden klooraus tuhoaa viruksen, eikä tunneta tapauksia, joissa virus olisi levinnyt uima-allasveden kautta. Viruksen ei tiedetä leviävän luonnonvesien kautta ja tartunta esimerkiksi uimarannalla vaatii lähikontaktin sairaaseen.[28]

Veriryhmä

Erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan veriryhmä voi vaikuttaa sairauden tartuttamisalttiuteen siten, että A-veriryhmään kuuluville tauti saattaa tulla muita helpommin ja O-ryhmään muita heikommin. Lisäksi kuolleisuus tautiin oli A-ryhmäläisillä suurinta ja O-ryhmäläisillä matalinta. Taudilta kannattaa suojautua veriryhmästä riippumatta, mutta veriryhmällä voi olla merkitystä esimerkiksi sairaanhoidossa hoitoennusteen laatimisessa. Tutkimuksen otanta oli kuitenkin tutkijoiden mukaan pieni (2 173 henkilöä) ja muun muassa yhteyttä veriryhmän ja muiden sairauksien välillä ei tarkasteltu. Muut sairaudet, kuten diabetes, lisäävät virustartunnan vakavuutta, mutta veriryhmä voisi toisaalta lisätä alttiutta näille muille sairauksille, eikä tätä yhteyttä voida sulkea pois ilman tutkimusta.[29]

Raskaus

COVID-19:n vaikutuksia raskauteen ei tiedetä täysin, koska luotettavaa tietoa ei ole tarpeeksi saatavilla.

Itämisaika

Taudin itämisaika on keskimäärin 5–6 vuorokautta, jonka jälkeen oireet alkavat.[4] Ääritapauksissa itämisaika on 0–24 vuorokautta.[30] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunta.[9]

Tartunnan uusiutuminen

Ei ole varmaa voiko COVID-19-taudin jo sairastanut saada sen jälleen jonkin ajanjakson kuluttua. Uusintatartuntoja jo parantuneilla ei kuitenkaan ole todistettavasti ilmennyt. Tällaisia tartuntoja on uutisoitu, mutta niiden osoitettu johtuneen esimerkiksi tautia aiheuttamattomista SARS-CoV-2-viruksen jäämistä, jotka on havaittu tartunnasta todellisuudessa parantuneilta henkilöiltä otetuista näytteistä.[31] Virukselle omalta osaltaan vastustuskyvyn kehittävien kehon tuottamien vasta-aineiden määrän on havaittu vähenevän valta-osalla nuorista ja vanhoista ihmisistä noin 90 päivän aikana SARS-CoV-2-tartunnan saamisesta. Vasta-aineperusteinen vastustuskyky virusta vastaan saattaa ehkä siten olla lyhytkestoinen.[32] T-soluvälitteisen vastustuskyvyn virusta vastaan taas on useammassa tutkimuksessa osoitettu olevan mahdollisesti vasta-aineita pysyvämpää.[33]

Tartunnan ehkäiseminen

Kotona pysytteleminen, turvavälit ja maskin käyttö

Kotona pysyttely pienentää tartunnan saamisen riskiä.[34] SARS-CoV-2 voi tarttua lähikontaktissa helposti esimerkiksi henkilön puhuessa. Turvavälit ovat tapa estää tartuntoja.[35] Maski pienentää muiden tartuttamisen riskiä. Se ei kuitenkaan estä käyttäjäänsä saamasta tartuntaa. Maskia suositellaan käytettäväksi toisten henkilöiden lähellä ollessa.[36]

Hygienia

Suomessa ja monissa muissa maissa pyrkimyksenä on hidastaa taudin leviämistä muun muassa henkilökohtaisen hygienian ja karanteenien kautta. Tämä laskisi tartuntatapausten päiväkohtaista lukumäärää ja vähentäisi siten hoitoa vaativien potilaiden aiheuttamaa terveydenhuollon ylikuormitusta.[37]

Hyvä keino välttää virustartuntaa on jatkuva ja huolellinen käsien pesu saippualla. Jos pesumahdollisuutta ei ole, voi käyttää käsihuuhdetta.[38] Jos käsihuuhdetta käytetään, sitä tulisi käyttää melko runsaasti ja sen pitäisi antaa kuivua tarpeeksi kauan niin, että se alkaa vaikuttaa. Alkoholipitoiset desinfiointiaineet voivat myös kuivattaa ihoa, jolloin iho alkaa halkeilla. Saippua on käsihuuhdetta tehokkaampi tartunnan ehkäisemisessä, koska saippua liuottaa viruksen rasvakuoren.[39][40]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa pesemään kädet aina seuraavissa tilanteissa, ainakin 20 sekunnin ajan:[41]

  • ulkoa sisään tullessa
  • ennen ruoan laittoa ja ruokailua
  • WC-käynnin tai vaipan vaihdon jälkeen
  • niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen
  • kun on koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö.

Lisäksi ei pidä kosketella silmiä, nenää tai suuta ellei ole juuri pessyt käsiään.[41] Pintojen siivoamisen kannalta tavanomaiset siivousaineet tehoavat THL:n mukaan hyvin virukseen.[42]

Ammattilaisten suojavälineet

THL suosittelee hengityssuojaimen käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille, COVID-19-tautia potevien lähikontakteille, kuten samassa taloudessa asuville ja tautiin mahdollisesti sairastuneille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat olla läheisessä kontaktissa toisiin henkilöihin.[42]

Terveydenhuollon työntekijöille, jotka käsittelevät COVID-19-potilaita, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus suosittelee FFP3- tai vähintään FFP2-suodattimella varustettua suun ja nenän peittävää suojainta. Suodattimella varustamattomat suojaimet, kuten kirurgin maskit, eivät suojaa käyttäjää tartunnalta. Suojaimen kanssa tulee myös käyttää vähintään suojalaseja tai kasvot peittävää kasvosuojaa/visiiriä, käsineitä (esimerkiksi lateksi tai nitriili) ja vettä hylkivää pitkähihaista kaapua.[43]

Muuta

Suomen ulkoministeriö suositteli epidemian alussa Kiinassa olevia välttämään eläinkontakteja, toreja joilla myydään eläviä tai kuolleita eläimiä elintarvikkeiksi sekä kypsentämätöntä tai huonosti kypsennettyä lihaa, pastöroimattomia maitotuotteita ja niistä valmistettuja tuotteita sekä pesemättömiä vihanneksia ja hedelmiä.[44]

Tartunnan toteaminen

Pääartikkeli: COVID-19-näytteenotto

COVID-19-näytteenossa pyrkimyksenä on ottaa näytteitä SARS-CoV-2-infektioon mahdollisesti sairastuneilta infektion toteamiseksi.

Oireet

Virusinfektion oireet.

COVID-19:n oireet vaihtelevat oireettomuudesta vakavaan keuhkokuumeeseen ja jopa kuolemaan. Pitkäaikaissairailla ja iäkkäillä oireet ovat olleet pahimpia. Nuorilla ja lapsilla oireet ovat yleensä olleet lieviä.[4] Alla olevan taulukon oireiden lisäksi haju- tai makuaistin katoaminen eli anosmia tai ageusia voivat olla virustartunnan oireita. Anosmia voi ilmetä jopa 30 prosentilla lievästi oireilevista taudin saaneista. Nämä oireet ovat tiettävästi lyhytaikaisia.[45] Jotkut tartunnan saaneista ovat myös kertoneet kokeneensa ihon kihelmöintiä tai kuumuuden tunnetta iholla.[46]

Oireiden yleisyys[4]
Oire Yleisyys
Kuume 87,9 %
Kuiva yskä 67,7 %
Väsymys 38,1 %
Yskökset 33,4 %
Hengitysvaikeudet 18,6 %
Lihas- tai nivelkipu 14,8 %
Kurkkukipu 13,9 %
Päänsärky 13,6 %
Kylmät väreet 11,4 %
Pahoinvointi tai oksennus 5,0 %
Nenän tukkoisuus 4,8 %
Ripuli 3,7 %
Veriyskä 0,9 %
Sidekalvontulehdus 0,8 %

Eräs taudin vakavissa tapauksissa ilmenevä komplikaatio on äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä, joka on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa sydänlihasvaurio, verenkiertoshokki tai munuaisvaurio.[47]

72 000:ssa Kiinassa varmennetussa tautitapauksessa sairastuneista noin 81 prosentilla oireet olivat lieviä, 14 prosentilla vakavia ja viidellä prosentilla kriittisiä. Näillä lievästi sairailla ilmeni lievä keuhkokuume, tai ei lainkaan keuhkokuumetta. Kriittisissä tapauksissa ilmeni esimerkiksi vakavaa keuhkojen vajaatoimintaa tai verenmyrkytys.[6]

Virustartunnan kesto

Lievästi oireilevat potilaat paranevat viruksesta yleensä noin kahdessa viikossa. Tauti voi joillakin pahentua noin viikossa tartunnan saamisesta, jolloin tauti vaatii sairaalahoitoa. Näillä vakavasti sairailla parantuminen virustartunnasta on yleensä 3–6 viikkoa. Tautiin kuolleet potilaat ovat yleensä kuolleet noin 2–8 viikon kuluttua taudin ensioireiden alkamisesta.[4]

Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin 191 potilasta, joiden ikäjakauma oli 46–67 vuotta ja keski-ikä 56 vuotta. Eloonjääneillä mediaanikesto viruksen poistumiselle kehosta oli 22 päivää. Potilaista 54 kuoli. Kuolleilla taudin mediaanikesto oli 18,5 päivää. Viruksesta parantuneilla kuume kesti 12 päivää (päivät 0–12 taudin alkamisesta), yskä 19 päivää (päivät 0–19), hengenahdistus 13 päivää (päivät 7–19) ja he olivat tehohoidossa 6,5 päivää (päivät 11,5–18).[10]

Jälkioireet ja taudin pitkittyminen (Long COVID)

COVID-19 voi aiheuttaa eritoten siihen vakavasti sairastuneille virustartunnan parantumisen jälkeen pitkäkestoisia oireita. Myös osalla lievästi sairastuneista on ilmennyt pitkittyneitä jälkioireita. Esimerkkejä näistä oireista ovat väsymys, sydämen tiheälyöntisyys, hengenahdistus, nivelkivut, makuaistin menetys, rintakivut, päänsäryt, unettomuus, huimaus, ihottuma, korkea verenpaine ja rytmihäiriöherkkyys.[48][49][50][51][52] Osa jälkioireista selittyy taudin aiheuttamien pitkäkestoisten tai pysyvien elinvaurioiden kautta.[53]

Osa oireista voi jatkua ainakin kuukausia, mutta virustaudin uutuuden takia näiden oireiden keston pituutta ei tiedetä.[48][49][50][51][52] Maailmalla taudin pitkittymisilmiö tunnetaan nimillä long haulers (suom. kaukomatkalaiset) ja long COVID (suom. pitkä COVID).[53] Pitkittymiseen liittyy oireiden lieveneminen vähitellen ja sitten äkillisesti niiden paheneminen.[51] Tauti pitkittyy noin 5-10 prosenttilla taudin saaneista.[54] Joka kymmenellä on jokin jälkioire, kuten päänsärkyä, vielä kolme kuukautta taudin sairastamisen jälkeen. Rokotteen saaminen vaikuttaisi auttavan pitkittyneestä taudista kärsivien vointia ja oireita.[55]

Mahdolliset pysyvät seuraukset

Sisäelinten vauriot

Tauti voi vaurioittaa sydäntä, joka saattaa altistaa rytmihäiriöille. Tauti voi vahingoittaa myös verisuonia ja munuaisia. Taudissa mahdollisesti ilmenevä aivokalvontulehdus voi johtaa aivovaurioihin.[48] COVID-19 voi aiheuttaa arpikudoksen muodostumista keuhkoihin (keuhkofibroosia), joka vaikeuttaa esimerkiksi hengittämistä.[53]

Dementiankaltaiset oireet ja neurologiset vauriot

Saksassa lähes kaikilla 18-40-vuotiailla pitkittyneestä taudista (engl. long covid) kärsivillä on havaittu neurologisia ongelmia. Ne ilmenevät yleisesti lyhytaikaisen dementian kaltaisina oireina, kuten muistin heikkenemisenä ja luku- ja kirjoitusvaikeuksina.[54]

Miesten hedelmällisyyden lasku

COVID-19 on myös epäilty voivan aiheuttaa miehillä hedelmällisyyden laskua. Tauti voi heikentää sperman laatua ja alentaa lisääntymiskykyä.[56] Taudin jälkeen on havaittu pysyvää heikkenemää sperman kokonaismäärässä ja sukusolujen osuudessa siinä.[57] COVID-19 voi vaurioittaa lisääntymisterveyttä sytokiinimyrskyn kiveksissä aiheuttaman tulehduksen seurauksena. Tieteellistä näyttöä siitä pääseekö itse virus sukusoluihin tai kiveksiin ei vielä ole.[58]

Taudin eteneminen

Taudin eteneminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:[59]

  1. Virus tunkeutuu keuhkojen soluihin ja alkaa tuhota niitä. Seurauksena keuhkoihin alkaa muodostua nestettä, joka johtaa hengitysvaikeuksiin.
  2. Ihmisen immuunijärjestelmä käynnistyy ja aloittaa vastaiskun. Elimistössä olevat virukset voivat tuhoutua ja ihminen tervehtyy. Immuunijärjestelmä saattaa kuitenkin käydä myös terveiden solujen kimppuun, jolloin keuhkokuume pahenee ja nesteen kertyminen kiihtyy.
  3. Keuhkoihin syntyy vaurioita. Potilaiden keuhkoihin voi syntyä reikiä niin, että ne muistuttavat hunajakennoa. Potilas tarvitsee hengityskonetta.

Virukseen reagoiva immuunijärjestelmä saattaa vaurioittaa erityisesti sisäelimiä, jolloin maksa, munuaiset tai perna eivät toimi normaalisti, ja veriarvot heikkenevät. Myös itse virus saattaa levitä sisäelimiin. Jos se pääsee verenkiertoon, varsinkin verta käsittelevät maksa ja munuaiset ovat vaarassa.[59]

Riskiryhmät

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuorilla ja lapsilla COVID-19:n oireet ovat yleensä olleet lievät. Sairaus on kuitenkin erityisen vaarallinen iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. COVID-19 voi olla vakava eritoten yli 70-vuotiaille, sydämen tai keuhkojen toimintaa heikentävää sairautta poteville ja niille, joilla immuunijärjestelmä on heikko. Esimerkkejä edellisistä ovat vaikea sydänsairaus, vaikea keuhkosairaus, elinvaurioin oireileva diabetes, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten jokin solusalpaajahoidossa oleva syöpätauti, ja vastustuskykyä heikentävät hoidot, kuten kortisonihoito. Päivittäinen tupakointi, sähkötupakointi ja sairaalloinen ylipaino, jossa painoindeksi on yli 40, saattavat myös lisätä COVID-19:n oireiden vakavuutta heikentämällä keuhkojen toimintaa. Hyvin hoidettua astmaa tai diabetesta potevilla lapsilla vakavien oireiden riski ei ole merkittävä. Sairastumisriski ei ole yleensä kohonnut myöskään lapsilla, joilla on vaikea perussairaus tai jotka tarvitsevat immunosuppressiivista lääkitystä. Sen sijaan lääkityksen lopettaminen voi olla vaarallista.[60]

Ennuste ja kuolleisuus

Maailman terveysjärjestön 3. maaliskuuta 2020 antaman ilmoituksen mukaan tapauskuolleisuus COVID-19-tautiin oli 3,4 prosenttia.[61] Heinä-elokuussa 2020 järjestön epidemiologi arvioi kuolleisuuden noin 0,6 prosentiksi.[62]

Todellista tapauskuolleisuutta virustartuntaan on hankala arvioida, sillä monet tartunnan saaneista potevat tautia lieväoireisina kotonaan ilmoittautumatta viranomaisille vakavammin oireilevien tapausten taas tullessa viranomaisten tietoon.[63]

Tapauskuolleisuus ikäryhmän mukaan Kiinassa.[6]

11. helmikuuta 2020 mennessä Kiinassa todetun noin 72 000:n COVID-19-tapauksen kohdalla tapauskuolleisuus 10–39-vuotiailla oli 0,2 prosenttia, 40–49-vuotiailla 0,4 prosenttia, 50–59-vuotiailla 1,3 prosenttia, 60–69-vuotiailla 3,6 prosenttia, 70–79-vuotiailla 8,0 prosenttia ja yli 80-vuotiailla 14,8 prosenttia. Tämä Kiinan tautikeskuksen (CDCC) tutkimus kattoi 419 alle 10-vuotiasta henkilöä, joiden kohdalla ei todettu kuolintapauksia. Tapauskuolleisuus oli 10,5 prosenttia jotakin sydän- ja verisuonitautia potevilla, 6,3 diabeetikoilla, 6,3 jotakin kroonista hengityselinsairautta potevilla, 6,0 korkeaa verenpainetta potevilla ja 5,6 prosenttia syöpää potevilla.[6]

30. maaliskuuta 2020 julkaistussa tutkimuksessa kuolleisuudeksi 0–9-vuotiailla arvioitiin 0,2–2,5 promillea, 10–29-vuotiailla 1–9 promillea, 30–49-vuotiailla 4–32 promillea, 50–59-vuotiailla 0,3–1,3 prosenttia, 60–69-vuotiailla 1,1–3,9 prosenttia, 70–79-vuotiailla 2,5–8,4 prosenttia ja yli 80-vuotiailla 3,4–13,3 prosenttia. Tutkimus kattoi 44 672 henkilöä ja se pohjautui pääosin yllä mainitun CDCC:n tutkimuksen tarkastelemiin tautitapauksiin. Tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan niiden osuutta, jotka eivät ole päätyneet esimerkiksi lievien oireidensa tai oireettomuutensa takia tilastoihin, sekä poistamaan muutamien muiden tilastoja mahdollisesti vääristävien tekijöiden vaikutusta.[64]

Yhdysvaltain tautikeskuksen havainnot sairastuneista[7]
Ikä

(vuotta)

Sairaalaan

joutuneet (%)

Tehoitoon

joutuneet (%)

Tapaus-

kuolleisuus (%)

0–19 1,6–2,5 0 0
20–44 14,3–20,8 2,0–4,2 0,1–0,2
45–54 21,2–28,3 5,4–10,4 0,5–0,8
55–64 20,5–30,1 4,7–11,2 1,4–2,6
65–74 28,6–43,5 8,1–18,8 2,7–4,9
75–84 30,5–58,7 10,5–31,0 4,3–10,5
85 tai yli 31,3–70,3 6,3–29,0 10,4–27,3

Virustartunnan saaneista keski-ikäisistä ja hieman vanhemmista noin joka neljäs voi joutua sairaalaan ja joka kymmenes voi vaatia tehohoitoa (taulukko). Huomattavaa on myös se, että 20–44-vuotiaista joka kymmenes voi vaatia sairaalahoitoa. Nämä ovat Yhdysvaltain tautikeskuksen 18. maaliskuussa 2020 esittämiä tuloksia, jotka pohjautuvat 4 226:een virukseen sairastuneeseen yhdysvaltalaiseen.[7]

Italian kansanterveyslaitos tilastoi laboratoriovarmennettuja sairastuneita olleen Italiassa 26. maaliskuuta 2020 mennessä yhteensä 73 780. Sairaiden mediaani-ikä oli 62 vuotta, ja tapauskuolleisuus oli keskimäärin 9,2 prosenttia (6 801 menehtynyttä). Yli 80-vuotiaiden tapauskuolleisuus oli 24–24,6 prosenttia. Tapauskuolleisuus oli muilla ikäryhmillä matalampi ja esimerkiksi 50–69-vuotiailla se oli 1,7–5,7 prosenttia.[65]

Lapset

Katso myös: PIMS

Joka kymmenes vauva voi sairastua tautiin vakavasti tutkimuksen mukaan, joka kattoi 2 143 kiinalaislasta, joiden mediaani-ikä oli 7 vuotta. Pääosa ei sairastunut vakavasti: noin viisi prosenttia oli oireettomia, 51 prosenttia lieväoireisia ja 39 prosenttia oireiltaan keskisasteisia. Loput noin viisi prosenttia sairastui vakavasti: alle 1-vuotiailla 11 prosenttia tapauksista oli vakavia, 1–5-vuotiaista seitsemän, 6–15-vuotiaista neljä ja yli 15-vuotiaista kolme prosenttia. Yksi potilas kuoli tarkasteltuna ajanjaksona. Vakavasti sairailla ilmeni vähintään syanoottista hypoksiaa, jossa happisaturaatio oli alle 92 prosenttia.[8]

Hoito

COVID-19-tautia vastaan ei ole sen parantavaa erityistä lääkehoitoa tai ennaltaehkäisevää rokotetta. Vain sen oireita voidaan pyrkiä lieventämään.[66]

Virallinen ohjeistus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan taudinkuvasta riippuen tautia hoidetaan joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa.[42] Hoidossa tulee kiinnittää huomiota hoitohenkilökunnan asianmukaiseen suojautumiseen.[9]

Jos epäilee sairastuneensa, tulee THL:n mukaan toimia seuraavasti:[67]

  • Jos epäilet COVID-19-tautia, tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa. Voit myös varata ajan terveyskeskukseen, josta sinut ohjataan tarvittaessa COVID-19-testiin.
  • Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, ja yleistilasi heikkenee.
  • Jos kuulut riskiryhmään (katso kohta riskiryhmät), soita pikaisesti terveyskeskukseen, jos sinulle nousee äkillinen kuume (38 °C tai yli) ja sinulla on kurkkukipua tai yskää.
  • Jos sinulla on varmistettu COVID-19, pysyttele kotona vähintään 14 vuorokauden ajan. Jos sinulla on oireita vielä 14. päivänä tai sen jälkeen, pysy kotona, kunnes olet ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta. Vältä lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin.
  • Kotihoidossa seuraa COVID-19-taudin THL:n kotihoidon ohjeita.[68]

Kokeelliset hoidot

Remdesiviiri hyväksyttiin lokakuussa 2020 COVID-19-taudin hoitokeinoksi Yhdysvalloissa kaikille potilaille. Aiemmin lääkettä sai käyttää vain vaikeimpien potilaiden hätätapauksessa. Lääkkeen valmistajan mukaan lääke lyhentää sairauden kestoa 15 päivästä 10 päivään, eli viidellä päivällä. Remdesiviiri on ollut joissain Euroopan maissa sallittu lääke kesästä 2020 lähtien. Maailman terveysjärjestön mukaan lääkkeen tehosta ei ole näyttöä.[69]

Kliinisen fysiologian erikoislääkäri, emeritusprofessori Anssi Sovijärvi kehottaa lopettamaan tupakoinnin välittömästi, koska se voi lisätä riskiä sairastua COVID-19-tautiin sekä pahentaa oireita. Erityisen haitallista tupakointi on riskiryhmiin kuuluville eli yli 70-vuotiaille ja niille, joilla on perussairauksia. Sovijärven mukaan tupakoinnin lopettaminen parantaa vastustuskykyä jo parissa päivässä. Hän suosittelee lopettamiseen nikotiinivalmisteita ja myös uusia, vieroitusoireita helpottavia reseptilääkkeitä.[70]

Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteen laitos on julkaissut nettisivullaan nenähengitykseen pohjautuvan kuntoutusohjelman COVID-19:n sairastaneille potilaille. Kuntoutusohjelma pyrkii lisäämään keuhkojen hapenottokapasiteettia syvähengityksen harjoitteiden kautta. Syvähengitys myös voi vähentää tautiin liittyvää ahdistuksen tunnetta.[71]

Rokotetutkimukset

Pääartikkeli: SARS-CoV-2-rokote

SARS-CoV-2-rokote on kehitteillä oleva rokote, joka saattaisi valmistuessaan kehittää immuniteetin SARS-CoV-2:ta vastaan ja estää siten COVID-19-taudin kehittymisen. Rokotteen kehittäjät pyrkivät nopeuttamaan yleensä vuosia kestävää kehittelytyötä kuukausiin.[72] Ihmisen lisäksi SARS-CoV-2-rokotteita on myös kehitelty eläimille, erityisesti minkeille.[73]

COVID-19 eläimillä

SARS-CoV-2 voi tarttua ihmisten lisäksi myös muihin eläimiin, mutta tapauksia on ollut vain vähän. Tartunta on tullut eläimille aina ihmisen kautta, mutta eläimet ovat myös tartuttaneet toisiaan saatuaan taudin. Yhtään lemmikin tartuttamaa ihmistä ei ole todettu.[74] Sen sijaan turkistarhoilla kasvatuista minkeistä tauti on tarttunut ihmisiin.[21] Viruksella on kyky siirtyä lajista toiseen ja se on siinä hyvä.[22]

Lemmikkieläimet

Koirilta ja kissoilta on saatu joitakin positiivisia COVID-19-näytetuloksia, mutta nämä eläimet eivät juuri ole oireilleet.[75] Tiettävästi ensimmäinen ihmisestä eläimeen siirtynyt SARS-CoV-2-tartunta todettiin vuoden 2020 tammikuussa Hong Kongissa koiralta.[76] Kissat saattavat levittää tautia muihin eläimiin.[21]

Vuoden 2021 helmikuussa SARS-CoV-2 on todistetusti tarttunut ainakin 84 kissaan ja 60 koiraan sekä yhteen frettiin. Kissaa pidetään lemmikeistä herkimmin alttiina sairastumiselle. Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että tauti lisääntyy heikosti koirissa ja niiden kykyä levittää tautia pidetään vähäisenä. Eläinkokeissa on todettu että tauti myös voi tarttua kaniin ja hamsteriin. Tautiin sairastuneita koiria ja kissoja on jouduttu lopettamaan.[74]

Tartunnan saaneita eläimiä suositellaan pitämään sisällä.[75] Lemmikkiä suositellaan pidettäväksi kaukana tautiin sairastuneista ihmisistä, eikä lemmikkiä suositella otettavan sairastuneena syliin, eikä sen kanssa kanssa tulisi nukkua. Terveen ihmisen tulisi hoitaa ja ruokkia lemmikki, erityisesti kissojen tapauksessa.[74]

Lemmikkieläimet saattavat tarvita oman SARS-CoV-2-rokotteen. Arvellaan, että tauti saattaisi muuntua lemmikkieläimissä ja levitä uudestaan takaisin ihmisiin uutena muunnoksena. Lemmikkien SARS-CoV-2-rokotteille ei kuitenkaan oltu myönnetty myyntilupia Yhdysvalloissa vuoden 2021 helmikuussa.[73]

Turkiseläimet

SARS-CoV-2 voi tarttua minkkeihin. Esimerkiksi helmikuun alussa vuonna 2021 epidemioita oli todettu 320 mikkitarhoissa maailmanlaajuisesti.[74] Vuonna 2020 jo Yhdysvalloissa yksistään kuoli 12000 minkkiä COVID-19-tautiin.[77] Tartuntoja on havaittu minkkitarhoilla muun muassa Tanskassa, Alankomaissa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.[78] Marraskuussa 2020 Tanskan viranomaiset määräsivät kaikki maan 15–17 miljoonaa minkkiä tapettavaksi SARS-CoV-2-tartuntojen vuoksi. Syynä oli minkeissä syntynyt uusi mutaatio, jonka arvioidaan uhkaavan ihmisille tarkoitettujen SARS-CoV-2-rokotteiden toimivuutta.[78][79] Tauti on levinnyt tarhoilta toisille ilman ihmisen levitystä – mahdollisesti kissojen tai lintujen välittämänä.[80] Virusta on myös havaittu tarhoilla olevasta pölystä.[21]

Suomessa COVID-19-tautia ei vuoden 2021 helmikuuhun mennessä ole havaittu minkeillä, mutta se on havaittu yhdellä turkistarhaajalla.[79] Tautia on myös todettu Vaasaan ja Pohjanmaalle minkkitarhoihin töihin tulleilla ukrainalaisille työntekijöillä.[78] Suomessa Ruokavirasto todennäköisesti määräisi eläintautilain nojalla kaikki minkit tapettavaksi, mikäli tarhan eläimillä havaittaisiin SARS-CoV-2-tartunta.[79] Ruokaviraston mukaan turkistarhojen suojaustoimia ei aiota valvoa, sillä ne on vapaaehtoisia.[81]

COVID-19 käyttäytyy minkeissä samalla tavoin kuin ihmisessä. Nuoret minkit saavat taudin helpommin kun taas vanhemmat, 1-4 vuoden ikäiset, minkit kuolevat siihen helpommin. Minkkien keuhkoissa oleva proteiini altistaa ne muita eläimiä helpommin taudille.[77] Minkkien SARS-CoV-2-tartunnan oireita ovat ripuli ja hengitystieoireet.[79] Yleinen havaittu oire on vaikeus hengittää. Yhdysvalloissa tartunta on edennyt nopeasti ja eläin on monesti kuollut seuraavana jo päivänä.[77] Virus tappaa noin 20 prosenttia sairastuneista minkeistä. Virus on helpommin löydettävissä tutkimuksissa kuolleilta minkeiltä. Myös supikoirat ovat alttiita saamaan taudin.[79]

Tartunnat eläintarhoissa

SARS-CoV-2 on tarttunut eläintarhojen eläimiin muun muassa Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Virossa. Tartuntoja on vuoden 2021 helmikuuhun mennessä havaittu isoista kissaeläimistä leijonilla (10 tartuntaa), tiikereillä (8 tartuntaa), lumileopardeilla (3 tartuntaa) sekä yhdellä puumalla (1 tartunta). SARS-CoV-2 tarttuu myös ihmisensukuisiin apinoihin; tauti on tarttunut ainakin gorillaan Yhdysvalloissa (3 tartuntaa gorilloihin). Korkeasaaren eläintarhan eläinlääkärin Sanna Sainmaan mukaan tartunnat eläintarhojen eläimiin korreloivat maan COVID-19-tartuntojen kanssa. Sainmaan mukaan eläintarhassa noudatetaan eläinten kanssa samoja varotoimenpiteitä kuin ihmisten kanssa, eli kahden metrin etäisyyttä ja hyvää käsihygieniaa,[74]

Tuotantoeläimet

Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että tauti lisääntyy heikosti sioissa, kanoissa ja ankoissa.[74]

Villieläimet ja esiintyvyys luonnossa

Texasissa tutkimusryhmä on selvittänyt SARS-CoV-2:n tarttumista eri eläinlajeihin. Ryhmä on testannut muun muassa villidelfiinejä ja sivettikissoja. Näiltä ei virusta ole kuitenkaan löydetty. On pelätty, että virus leviäisi luontoon eläinten keskuuteen, joskaan tästä ei ole löydetty todisteita ainakaan vuoden 2021 tammikuuhun mennessä. Monet uhanalaiset lajit, kuten kädelliset, ovat vaarassa sairastua tautiin, mikäli se leviää luontoon. Tautia on havaittu luonnossa villiminkeillä ja turkistarhoilta karanneilla minkeillä.[74]

Jyrsijät voivat mahdollisesti toimia taudin levittäjinä.[79] Myös lepakot voivat saada tartunnan.[24]

Katso myös

Lähteet

  1. Novel Coronavirus (2019-nCoV) 11.2.2020. World Health Organization. Viitattu 12.2.2020. (englanniksi)
  2. AE Gorbalenya et al: Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group. bioRxiv, 11.2.2020. doi:10.1101/2020.02.07.937862. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  3. WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  4. a b c d e f Report of the WHO-China Joint Mission on Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) 24.2.2020. World Health Organization. Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)
  5. K Lechowicz et al: COVID-19: The Potential Treatment of Pulmonary Fibrosis Associated with SARS-CoV-2 Infection. Journal of Clinical Medicine, 2020, 9. vsk, nro 6. PubMed:32575380. doi:10.3390/jcm9061917. Artikkelin verkkoversio.
  6. a b c d The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) China, 2020. Chinese Journal of Epidemiology, 2020, 41. vsk, nro 2, s. 145–151. Englanninkielinen käännös. doi:10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003. ISSN 0254-6450. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. a b c Severe outcomes among patients with coronavirus disease 2019 (COVID-19) United States, February 12–March 16, 2020. Morbidity and Mortality Weekly Report, 2020, nro 69. doi:10.15585/mmwr.mm6912e2. ISSN 0149-2195. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. a b Y Dong et al: Epidemiological characteristics of 2143 pediatric patients with 2019 coronavirus disease in China. Pediatrics, 2020, 145. vsk, nro 3. PubMed:32179660. doi:10.1542/peds.2020-0702. ISSN 1098-4275. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  9. a b c Toimenpideohje epäiltäessä uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa infektiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.2.2020.
  10. a b F Zhou et al: Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30566-3. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  11. Y Bai et al: Presumed asymptomatic carrier transmission of COVID-19. JAMA, 2020. doi:10.1001/jama.2020.2565. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  12. Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  13. Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa Helsingin Sanomat. 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  14. Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä Yle Uutiset. Viitattu 6.2.2020.
  15. Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen Ilta-Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  16. a b c Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika - Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.7.2020.
  17. a b c d e Transmission of COVID-19 European Centre for Disease Prevention and Control. 16.7.2020. Viitattu 18.7.2020. (englanniksi)
  18. a b c d Modes of transmission of virus causing COVID-19: implications for IPC precaution recommendations who.int. 29.3.2020. Viitattu 18.7.2020. (englanniksi)
  19. Lukijan mielipide | Aerosolit levittävät koronavirusta tehokkaasti Helsingin Sanomat. 1.12.2020. Viitattu 1.12.2020.
  20. 10 kysymystä ja vastausta koronasta: Voiko supertartuttaja olla kuka tahansa ja miten tartuttajan tunnistaa? THL:n Salminen: "Se on vähän kavalaa" mtvuutiset.fi. 20.10.2020. Viitattu 1.12.2020.
  21. a b c d Minkkitarhoilla kuohuu: Jo toinen koronavirustartunta minkistä ihmiseen Hollannissa Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  22. a b Linda Geddes: Mink and coronavirus: what's happened and should we be worried? The Guardian. 6.11.2020. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
  23. Daniel Boffey: Denmark tightens lockdown in north over mink Covid outbreak The Guardian. 5.11.2020. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
  24. a b Bas B. Oude Munnink, Reina S. Sikkema, David F. Nieuwenhuijse, Robert Jan Molenaar, Emmanuelle Munger, Richard Molenkamp: Jumping back and forth: anthropozoonotic and zoonotic transmission of SARS-CoV-2 on mink farms. bioRxiv, 1.9.2020, s. 2020.09.01.277152. doi:10.1101/2020.09.01.277152. Artikkelin verkkoversio. en
  25. Pandemia etenee superleviämistilanteissa Helsingin Sanomat. 18.7.2020. Viitattu 20.7.2020.
  26. Koronavirus | Valtaosa koronatartunnoista voi olla ”superlevittäjien” aikaansaannoksia, arvelevat tutkijat Helsingin Sanomat. 21.4.2020. Viitattu 20.7.2020.
  27. Koronaepidemia: Verenluovuttajia tarvitaan veripalvelu.fi. 17.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  28. Ympäristöterveys – Koronavirus ja vesiturvallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.7.2020.
  29. J Zhao et al: Relationship between the ABO blood group and the COVID-19 susceptibility. medRxiv, 2020. doi:10.1101/2020.03.11.20031096. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  30. W Guan et al: Clinical characteristics of 2019 novel coronavirus infection in China. medRxiv, 2020. doi:10.1101/2020.02.06.20020974. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  31. Ed Cara: What’s the Evidence for Covid-19 Reinfection? Gizmodo UK. 14.7.2020. Viitattu 14.7.2020. (englanniksi)
  32. Jeffrey Seow, Carl Graham, Blair Merrick, Sam Acors, Kathryn J. A. Steel, Oliver Hemmings: Longitudinal evaluation and decline of antibody responses in SARS-CoV-2 infection. medRxiv, 11.7.2020. doi:10.1101/2020.07.09.20148429. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  33. Deena Beasley: Scientists focus on how immune system T cells fight coronavirus in absence of antibodies Reuters. 10.7.2020. Viitattu 14.7.2020. (englanniksi)
  34. Pysy kotona -kampanja muistuttaa nuoria pysymään kotona koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi Pornaisten kunta. Viitattu 20.7.2020.
  35. Juha-Pekka Tikka: Suositus käsidesistä nojaa vanhaan tietoon, mutta Suomi ei muuta linjaa verkkouutiset.fi. 19.7.2020. Viitattu 20.7.2020.
  36. Miksi Suomessa ei suositella kasvomaskien käyttöä kaikille? Helsingin Sanomat. 2.4.2020. Viitattu 20.7.2020.
  37. Mikko Puttonen: "Matalan käyrän" kuvio kertoo, miksi koronavirusepidemiaa on välttämätöntä rajoittaa alusta alkaen Helsingin Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  38. Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  39. Saippuapesu on käsidesiä tehokkaampi tapa suojautua koronavirukselta Iltalehti. 2.3.2020. Viitattu 2.3.2020.
  40. Lääkäri kertoo, miksi käsien saippuapesu toimii paremmin kuin käsidesi, syy löytyy ”viruspallerosta” Ilta-Sanomat. 9.3.2020. Viitattu 9.3.2020.
  41. a b Käsienpesu ja yskiminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.3.2020.
  42. a b c Usein kysyttyä uudesta koronaviruksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.3.2020.
  43. Guidance for wearing and removing personal protective equipment in healthcare settings for the care of patients with suspected or confirmed COVID-19 (pdf) 2020. European Centre for Disease Prevention and Control. Viitattu 22.3.2020. (englanniksi)
  44. Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustusta koronavirusalueelle Kiinassa Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2020.
  45. G Iacobucci: Sixty seconds on . . . anosmia. BMJ, 2020, 368. vsk. PubMed:32209546. doi:10.1136/bmj.m1202. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  46. Jälleen yksi uusi koronaviruksen oire? mtvuutiset.fi. Viitattu 16.4.2020.
  47. D Wang et al: Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus–Infected Pneumonia in Wuhan, China. JAMA, 2020. PubMed:32031570. doi:10.1001/jama.2020.1585. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  48. a b c Jennifer Couzin-Frankel: From ‘brain fog’ to heart damage, COVID-19’s lingering problems alarm scientists Science | AAAS. 31.7.2020. Viitattu 14.9.2020.
  49. a b WHO: World Health Organization - Prolonged symptoms without underlying chronic medical conditions 9.9.2020. WHO.
  50. a b Pitkään oireilevien COVID-19-potilaiden omakohtaista tietoa kannattaa hyödyntää Potilaanlääkärilehti.fi. Viitattu 22.10.2020.
  51. a b c Hulluksi leimaamista, vähättelyä, tukien menetyksiä: pitkä korona voi viedä työkyvyn perusterveeltä ja potilaat vaativat nyt tiedotusta Yle Uutiset. Viitattu 28.10.2020.
  52. a b Anatomian Professori, Seppo Parkkila: Pitkäkestoinen COVID-19 www.duodecimlehti.fi. 3.2.2021. Viitattu 21.2.2021.
  53. a b c Michael Marshall: The lasting misery of coronavirus long-haulers. Nature, 2020, 585. vsk, nro 7825, s. 339–341. doi:10.1038/d41586-020-02598-6. Artikkelin verkkoversio.
  54. a b Pelko jälkioireista: Näin virus iskee 18–40-vuotiaisiin verkkouutiset.fi. 3.2.2021. Viitattu 4.3.2021.
  55. Rhys Blakely, Science Correspondent: Vaccine may ease long Covid suffering thetimes.co.uk. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
  56. Niemi, Veikka: Tutkijat varoittavat: Koronavirustartunta saattaa heikentää miesten hedelmällisyyttä – Tutkimukset antavat tästä heikkoja vihjeitä Tekniikanmaailma.fi. Viitattu 6.2.2021.
  57. Behzad Hajizadeh Maleki, Bakhtyar Tartibian: COVID-19 and male reproductive function: a prospective, longitudinal cohort study. Reproduction, 1.1.2021, nro aop. doi:10.1530/REP-20-0382. ISSN 1741-7899. Artikkelin verkkoversio. en-US
  58. Yu Tian, Li-quan Zhou: Evaluating the impact of COVID-19 on male reproduction. Reproduction, 1.2.2021, nro 2, s. R37–R44. doi:10.1530/REP-20-0523. ISSN 1741-7899. Artikkelin verkkoversio. en-US
  59. a b Ongelmana ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä Yle Uutiset. Viitattu 28.2.2020.
  60. Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.4.2020.
  61. WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19 who.int. 3.3.2020. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
  62. Vanessa Chalmers: World Health Organization says Covid-19 may kill 0.6% of all patients Mail Online. 3.8.2020. Viitattu 3.8.2020. (englanniksi)
  63. Hanna Vaittinen: THL:n terveysturvallisuusjohtajan mukaan tiedetyt koronavirustartunnat ovat vain jäävuoren huippu mtvuutiset.fi. 30.1.2020. Viitattu 30.1.2020.
  64. R Verity et al: Estimates of the severity of coronavirus disease 2019: a model-based analysis. The Lancet Infectious Diseases, 2020. doi:10.1016/S1473-3099(20)30243-7. ISSN 1473-3099. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  65. Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 26.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
  66. Q&A on coronaviruses (COVID-19) World Health Organization. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  67. Koronavirustauti: Milloin on hakeuduttava hoitoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.3.2020.
  68. Ohjeet koronavirustaudin COVID-19 kotihoitoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.5.2020.
  69. Remdesiviiri hyväksyttiin ensimmäiseksi COVID-19-lääkkeeksi Yhdysvalloissa Yle Uutiset. Viitattu 23.10.2020.
  70. Koronavirus voi iskeä tupakanpolttajiin rajummin kuin savuttomiin Kaleva. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  71. Coronavirus recovery : breathing exercises hopkinsmedicine.org. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
  72. Draft landscape of COVID-19 candidate vaccines who.int. Viitattu 7.8.2020. (englanniksi)
  73. a b Rachael Rettner-Senior Writer 25 January 2021: Why cats and dogs may need their own COVID-19 vaccines livescience.com. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
  74. a b c d e f g Korona on sairastuttanut myös eläimiä lumileopardeista fretteihin – jos lemmikkikodissasi on koronaa, huomioi ainakin nämä varotoimet Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  75. a b Usein kysyttyä: eläimet ja COVID-19 Ruokavirasto. 9.12.2020. Viitattu 18.12.2020.
  76. Hong Kong Dog Likely First Human-to-Animal Coronavirus Infection Bloomberg.com. 4.3.2020. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
  77. a b c Thousands of mink dead from COVID-19 outbreaks in Utah and Wisconsin www.cbsnews.com. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
  78. a b c Pelko minkkien koronatartunnoista levisi Suomeen – kymmenkunta koronatartunnan saanutta ulkomaalaista odottaa turkistarhoille töihin pääsyä Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  79. a b c d e f Miksi korona tarttuu minkkeihin, pitääkö Suomessa lopettaa turkiseläimiä? Asiantuntijat vastaavat kysymyksiimme Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  80. Koronaviruksen leviäminen minkkitarhalle voi tarkoittaa koko tilan eläinten lopettamista – Ruokavirasto tekee päätöksen Tanskan mallista ensi viikolla Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  81. Yksikin koronatartunta saattaa johtaa pian kaikkien minkkitarhan eläinten lopettamiseen myös Suomessa – Tanskassa ja Hollannissa tapettu jo miljoonia minkkejä mtvuutiset.fi. 19.10.2020. Viitattu 1.2.2021.

Aiheesta muualla