Ero sivun ”Kuttamuwan steela” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Kuttamuwan steela, joka tunnetaan myös nimellä Katumuwa, löytyi Turkin [[Zincirli]]stä [[Chicagon Oriental Institute]]n vuoden 2008 kaivauksissa. Steela löydettiin ''in situ'' eli alkuperäiseltä paikaltaan hautakammiosta. Steelan piirtokirjoitus on ajoitettu 730-luvulle eaa., kuningas [[Panamuwa II]]:n hallituskaudelle. Kuttamuwa-nimisen virkamiehen piirokirjoituksen kieli on [[Samal]]in alueella käytettyä [[aramea]]n ja [[foinikian kieli|foinikian]] sekamuotoa ([[samalin kieli]]), mutta siinä on havaittu enemmän aramean vaikutusta kuin samalilaisissa kuninkaallisissa piirtokirjoituksissa yleensä. Kuttamuwan steela on tehty [[basaltti]]kiveen ja nykyisin sitä säilytetään [[Gaziantepin arkeologinen museo|Gaziantepin arkeologisella museolla]] Turkissa.<ref name="raut">{{Kirjaviite | Tekijä = Pakkala, Juha (toim.) | Nimeke = Tekstejä rautakauden Levantista | Vuosi = 2014 | Luku = | Sivu = 201-203 | Selite = julkaistu lisenssillä Creative Commons (CC BY 4.0) | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Eksegeettinen Seura | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-951-9217-62-8 | www = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/311758 | www-teksti = Helsingin yliopiston kirjasto | Tiedostomuoto = pdf }}</ref> |
Kuttamuwan steela, joka tunnetaan myös nimellä Katumuwa, löytyi Turkin [[Zincirli]]stä [[Chicagon Oriental Institute]]n vuoden 2008 kaivauksissa. Steela löydettiin ''in situ'' eli alkuperäiseltä paikaltaan hautakammiosta. Steelan piirtokirjoitus on ajoitettu 730-luvulle eaa., kuningas [[Panamuwa II]]:n hallituskaudelle. Kuttamuwa-nimisen virkamiehen piirokirjoituksen kieli on [[Samal]]in alueella käytettyä [[aramea]]n ja [[foinikian kieli|foinikian]] sekamuotoa ([[samalin kieli]]), mutta siinä on havaittu enemmän aramean vaikutusta kuin samalilaisissa kuninkaallisissa piirtokirjoituksissa yleensä. Kuttamuwan steela on tehty [[basaltti]]kiveen ja nykyisin sitä säilytetään [[Gaziantepin arkeologinen museo|Gaziantepin arkeologisella museolla]] Turkissa.<ref name="raut">{{Kirjaviite | Tekijä = Pakkala, Juha (toim.) | Nimeke = Tekstejä rautakauden Levantista | Vuosi = 2014 | Luku = | Sivu = 201-203 | Selite = julkaistu lisenssillä Creative Commons (CC BY 4.0) | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Eksegeettinen Seura | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-951-9217-62-8 | www = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/311758 | www-teksti = Helsingin yliopiston kirjasto | Tiedostomuoto = pdf }}</ref> |
||
Kuttamuwan steelassa on piirtokirjoituksen lisäksi kuva-aihe, jossa mieshahmo istuu valtaistuimella kädessään kohotettu juoma-astia ja toisessa kädessä valtikkaa symboloiva kasvi. Hahmon eteen on asetettu alttari ruoka- ja juomauhreineen. Jälkiä ruokauhreista ja niihin käytetyistä astioista löydettiin myös itse hautakammiosta. Joidenkin tutkijoiden mukaan steelan piirtokirjoituksessa mainitaan sielun ja ruumiin erillisyys toisistaan, mikä voisi olla heettiläisen tai luuvilaisen kulttuurin vaikutusta. Luuvilaisia ovat myös piirtokirjoituksessa mainitut jumalat, toisin kuin muissa Samalin piirtokirjoituksissa.<ref name="raut" /> |
Kuttamuwan steelassa on piirtokirjoituksen lisäksi kuva-aihe, jossa mieshahmo istuu valtaistuimella kädessään kohotettu juoma-astia ja toisessa kädessä valtikkaa symboloiva kasvi. Hahmon eteen on asetettu alttari ruoka- ja juomauhreineen. Jälkiä ruokauhreista ja niihin käytetyistä astioista löydettiin myös itse hautakammiosta. Joidenkin tutkijoiden mukaan steelan piirtokirjoituksessa mainitaan sielun ja ruumiin erillisyys toisistaan, mikä voisi olla [[heettiläiset|heettiläisen]] tai [[luuvilaiset|luuvilaisen]] kulttuurin vaikutusta. Luuvilaisia ovat myös piirtokirjoituksessa mainitut jumalat, toisin kuin muissa Samalin piirtokirjoituksissa.<ref name="raut" /> |
||
==Piirtokirjoitus== |
==Piirtokirjoitus== |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
<ref name="raut" /> |
<ref name="raut" /> |
||
Kuttamuwa om anatolialainen nimi, jonka vokalisaatio ja merkitys ovat epävarmat. Toinen ehdotettu vokalisaatio on Katumuwa. Sana ”kammiooni” on ''syr/d''. Sen merkitys on epävarma, mutta kontekstin perusteella se viittaa Kuttamuwan hautaan. Koko piirtokirjoituksessa on r- ja d-kirjainten välillä vaikea tehdä eroa. ”Harpatallille” on kumppanuuteen viittaavaan heettiläiseen ''harp''-vartaloon perustuva ehdotettu lukutapa sanalle on ''qrpdl''. Sanan merkitys on epävarma. Kohdan ”muurien” tulkinta ja jopa sanajako ovat ongelmalliset, sillä tekstissä on vaikea tehdä eroa d- ja r-kirjainten välillä. Sanat on mahdollista lukea ''lngd/r swr/dn'' tai ''lngr/d swr/dn''. Termi on käännetty myös ”ruoka-annosten valvojaksi”. Kontekstin perusteella sanojen voisi olettaa viittaavan jumaluuden nimeen, mutta jumaluutta, johon epiteetti sopisi, ei tunneta. Sanat ''lngd swrn'' voitaisiin mahdollisesti lukea |
Kuttamuwa om anatolialainen nimi, jonka vokalisaatio ja merkitys ovat epävarmat. Toinen ehdotettu vokalisaatio on Katumuwa. Sana ”kammiooni” on ''syr/d''. Sen merkitys on epävarma, mutta kontekstin perusteella se viittaa Kuttamuwan hautaan. Koko piirtokirjoituksessa on r- ja d-kirjainten välillä vaikea tehdä eroa. ”Harpatallille” on kumppanuuteen viittaavaan heettiläiseen ''harp''-vartaloon perustuva ehdotettu lukutapa sanalle on ''qrpdl''. Sanan merkitys on epävarma. Kohdan ”muurien” tulkinta ja jopa sanajako ovat ongelmalliset, sillä tekstissä on vaikea tehdä eroa d- ja r-kirjainten välillä. Sanat on mahdollista lukea ''lngd/r swr/dn'' tai ''lngr/d swr/dn''. Termi on käännetty myös ”ruoka-annosten valvojaksi”. Kontekstin perusteella sanojen voisi olettaa viittaavan jumaluuden nimeen, mutta jumaluutta, johon epiteetti sopisi, ei tunneta. Sanat ''lngd swrn'' voitaisiin mahdollisesti lukea ”[[Tyros|Tyroksen]] ruhtinaalle”, mikä puolestaan saattaisi viitata [[Baal]]-jumalaan. Mielenkiintoinen on huomio, jonka mukaan Kuttamuwan nimen on arveltu tarkoittavan ”vahva kuin muuri”, mikä saattaisi olla jumalepiteetti. Aurinko eli Samas on ainoa piirtokirjoituksessa mainituista jumalista, joka tavataan myös muissa samalilaisissa piirtokirjoituksissa. ”Viinitarhojen” sana ''krmn'' tulkinta on epävarma, mutta heettiläisjumala ”viinitarhan Tarhunt” tukee tulkintaa. Kohdan ”hänen Kubaballeen” sanan ''kbbw'' tulkinta on epävarma, mutta luultavasti viittaa jumalattaren nimeen. Uusheettiläisissä kuningaskunnissa pääjumalatarta tiedetään palvottaneen Kubaba-nimellä. On mahdollista, että w-kirjain kuuluu nimeen tai on foneettinen komponentti, eikä siten olisi omistusliite. Tässä tapauksessa käännös olisi ”Kubaballe”.<ref name="raut" /> |
||
Kohdassa ”poikieni” riippuen tulkitaanko sanan alkuperäksi foinikia vai aramea, sana ''bny'' on mahdollista lukea myös ”rakennuksestani”, ”huoneestani”, jolla viitataan dynastiaan. Samalin murteessa oli vaikutteita molemmista. Rivien merkitys ei kuitenkaan muutu. ”Tilukseni” on sana ''krm'' , joka viittaa hedelmätarhaan, viinitarhaan. Rivin käännöksissä on päädytty monenkirjaviin ratkaisuihin. ”Silloin tällöin” on kirjaimellisesti päivät päiville. Päivittäisistä uhreista kuitenkaan tuskin oli kyse. ”Hengelleni” on toisinaan käännetty myös ”henkeni päälle” olettaen, että uhrit on suoritettu kivisteelan päällä.<ref name="raut" /> |
Kohdassa ”poikieni” riippuen tulkitaanko sanan alkuperäksi foinikia vai aramea, sana ''bny'' on mahdollista lukea myös ”rakennuksestani”, ”huoneestani”, jolla viitataan dynastiaan. Samalin murteessa oli vaikutteita molemmista. Rivien merkitys ei kuitenkaan muutu. ”Tilukseni” on sana ''krm'' , joka viittaa hedelmätarhaan, viinitarhaan. Rivin käännöksissä on päädytty monenkirjaviin ratkaisuihin. ”Silloin tällöin” on kirjaimellisesti päivät päiville. Päivittäisistä uhreista kuitenkaan tuskin oli kyse. ”Hengelleni” on toisinaan käännetty myös ”henkeni päälle” olettaen, että uhrit on suoritettu kivisteelan päällä.<ref name="raut" /> |
||
Versio 1. maaliskuuta 2021 kello 12.03
Kuttamuwan steela (myös Katumuwan steela) on Turkin Zincirlistä vuonna 2008 löydetty kivinen steela, joka sisältää samalin kielistä piirtokirjoitusta ja mieshahmoisen kuva-aiheen. Samali on aramean ja foinikian sekamuoto. Steela on ajoitettu 730-luvulle eaa., kuningas Panamuwa II:n hallituskaudelle. Piirtokirtjoituksessa mainitaan Kuttamuwa, mutta nimen merkitys ja vokalisaatio ovat epävarmat.
Steela
Kuttamuwan steela, joka tunnetaan myös nimellä Katumuwa, löytyi Turkin Zincirlistä Chicagon Oriental Instituten vuoden 2008 kaivauksissa. Steela löydettiin in situ eli alkuperäiseltä paikaltaan hautakammiosta. Steelan piirtokirjoitus on ajoitettu 730-luvulle eaa., kuningas Panamuwa II:n hallituskaudelle. Kuttamuwa-nimisen virkamiehen piirokirjoituksen kieli on Samalin alueella käytettyä aramean ja foinikian sekamuotoa (samalin kieli), mutta siinä on havaittu enemmän aramean vaikutusta kuin samalilaisissa kuninkaallisissa piirtokirjoituksissa yleensä. Kuttamuwan steela on tehty basalttikiveen ja nykyisin sitä säilytetään Gaziantepin arkeologisella museolla Turkissa.[1]
Kuttamuwan steelassa on piirtokirjoituksen lisäksi kuva-aihe, jossa mieshahmo istuu valtaistuimella kädessään kohotettu juoma-astia ja toisessa kädessä valtikkaa symboloiva kasvi. Hahmon eteen on asetettu alttari ruoka- ja juomauhreineen. Jälkiä ruokauhreista ja niihin käytetyistä astioista löydettiin myös itse hautakammiosta. Joidenkin tutkijoiden mukaan steelan piirtokirjoituksessa mainitaan sielun ja ruumiin erillisyys toisistaan, mikä voisi olla heettiläisen tai luuvilaisen kulttuurin vaikutusta. Luuvilaisia ovat myös piirtokirjoituksessa mainitut jumalat, toisin kuin muissa Samalin piirtokirjoituksissa.[1]
Piirtokirjoitus
- Minä olen Kuttamuwa, Panamuwan palvelija, [joka] eläessäni teetin [itselle]ni (tämän) steelan ja asetin sen pystyyn ikuiseen kammiooni ja uhrasin tässä kammiossa härän Hadad-harpatallille, oinaan muurien tekijälle, oinaan Auringolle, oinaan viinitarhojen Hadadille, oinaan hänen Kubaballeen ja oinaan omalle hengelleni, joka on tässä kivisteelassa.
- Kun kuka tahansa poikieni joukosta tai kuka tahansa (toisen) miehen pojista tulee tänne tähän samaan kammioon, ottakoon hän tämän tiluksen väeltä lampaan silloin tällöin ja teurastakoon sen (ja uhratkoon sen) minun hengelleni ja valmistakoon minulle (sen) reiden.
Kuttamuwa om anatolialainen nimi, jonka vokalisaatio ja merkitys ovat epävarmat. Toinen ehdotettu vokalisaatio on Katumuwa. Sana ”kammiooni” on syr/d. Sen merkitys on epävarma, mutta kontekstin perusteella se viittaa Kuttamuwan hautaan. Koko piirtokirjoituksessa on r- ja d-kirjainten välillä vaikea tehdä eroa. ”Harpatallille” on kumppanuuteen viittaavaan heettiläiseen harp-vartaloon perustuva ehdotettu lukutapa sanalle on qrpdl. Sanan merkitys on epävarma. Kohdan ”muurien” tulkinta ja jopa sanajako ovat ongelmalliset, sillä tekstissä on vaikea tehdä eroa d- ja r-kirjainten välillä. Sanat on mahdollista lukea lngd/r swr/dn tai lngr/d swr/dn. Termi on käännetty myös ”ruoka-annosten valvojaksi”. Kontekstin perusteella sanojen voisi olettaa viittaavan jumaluuden nimeen, mutta jumaluutta, johon epiteetti sopisi, ei tunneta. Sanat lngd swrn voitaisiin mahdollisesti lukea ”Tyroksen ruhtinaalle”, mikä puolestaan saattaisi viitata Baal-jumalaan. Mielenkiintoinen on huomio, jonka mukaan Kuttamuwan nimen on arveltu tarkoittavan ”vahva kuin muuri”, mikä saattaisi olla jumalepiteetti. Aurinko eli Samas on ainoa piirtokirjoituksessa mainituista jumalista, joka tavataan myös muissa samalilaisissa piirtokirjoituksissa. ”Viinitarhojen” sana krmn tulkinta on epävarma, mutta heettiläisjumala ”viinitarhan Tarhunt” tukee tulkintaa. Kohdan ”hänen Kubaballeen” sanan kbbw tulkinta on epävarma, mutta luultavasti viittaa jumalattaren nimeen. Uusheettiläisissä kuningaskunnissa pääjumalatarta tiedetään palvottaneen Kubaba-nimellä. On mahdollista, että w-kirjain kuuluu nimeen tai on foneettinen komponentti, eikä siten olisi omistusliite. Tässä tapauksessa käännös olisi ”Kubaballe”.[1]
Kohdassa ”poikieni” riippuen tulkitaanko sanan alkuperäksi foinikia vai aramea, sana bny on mahdollista lukea myös ”rakennuksestani”, ”huoneestani”, jolla viitataan dynastiaan. Samalin murteessa oli vaikutteita molemmista. Rivien merkitys ei kuitenkaan muutu. ”Tilukseni” on sana krm , joka viittaa hedelmätarhaan, viinitarhaan. Rivin käännöksissä on päädytty monenkirjaviin ratkaisuihin. ”Silloin tällöin” on kirjaimellisesti päivät päiville. Päivittäisistä uhreista kuitenkaan tuskin oli kyse. ”Hengelleni” on toisinaan käännetty myös ”henkeni päälle” olettaen, että uhrit on suoritettu kivisteelan päällä.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e Pakkala, Juha (toim.): Tekstejä rautakauden Levantista, s. 201-203. julkaistu lisenssillä Creative Commons (CC BY 4.0). Suomen Eksegeettinen Seura, 2014. ISBN 978-951-9217-62-8. Helsingin yliopiston kirjasto (pdf).