Ero sivun ”Keskustelu:Koutokeino” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Koutokeino ja Kautokeino
Rivi 14: Rivi 14:


::::No, ainakin jonkun verran tuota o-muotoa ilmeisesti kuitenkin siis käytetään. Itsellänikin on tullut vastaan joitain Pohjois-Ruotsin ja -Norjan paikkakuntien omituisen kuuloisia suomenkielisiä nimimuotoja, liekö joku innokas fennomaani kaivanut jo unohdukseen jääneitä nimiä esille. Terv. --[[Käyttäjä:Riisipuuro|Riisipuuro]] 8. kesäkuuta 2009 kello 12.00 (EEST)--
::::No, ainakin jonkun verran tuota o-muotoa ilmeisesti kuitenkin siis käytetään. Itsellänikin on tullut vastaan joitain Pohjois-Ruotsin ja -Norjan paikkakuntien omituisen kuuloisia suomenkielisiä nimimuotoja, liekö joku innokas fennomaani kaivanut jo unohdukseen jääneitä nimiä esille. Terv. --[[Käyttäjä:Riisipuuro|Riisipuuro]] 8. kesäkuuta 2009 kello 12.00 (EEST)--

:::::Palatakseni keskusteluun näin yli kymmenen vuotta myöhemmin: Ilmaisisin asian niin, että nimiä ei todennäköisesti ole ”kaivettu esille” vaan Koutokeino ja Kautokeino ovat vuosikymmenten ajan eläneet rinnakkain kahdessa eri ympäristössä. Suomen ja saamen kielen tutkijat ynnä muut ovat 1800-luvulla selvittäneet silloisen nimistön, joka on 1900-luvun alkupuolella vakiinnutettu suomenkieliseen tieteelliseen kirjallisuuteen ja laadukkaisiin hakuteoksiin. Jos nimestä on ollut liikkeellä useampaa kuin yhtä muotoa, niistä on valittu etymologisesti johdonmukaisin (esim. pohjoissaamen ''uou'' ja Suomen ''ou'' yleensä vastaavat toisiaan). Ruijassa ja Suomen Lapissa norjan kielen voimakas vaikutus (erityisesti tienviitat ja muut julkiset teksti) on sen jälkeen muuttanut arjessa käytettävää suomenkielistä nimistöä. Eteläisemmässäkin Suomessa norjan mukaisia asuja on jo kauan sitten ruvettu käyttämään kielestä ja historiasta kiinnostuneitten tutkijapiirien ulkopuolella (esim. kuvakirjasuomennos ”Kautokeinon lapset”, elokuvasuomennos ”Kautokeinon kapina”). En näkisi, että arkikielen muutos ilman muuta aiheuttaisi kirjakielen nimien muuttumisen – ei Helsingissäkään ole muutettu kirjakielen ''Mellunmäkeä'' ''Meltsiksi'', vaikka puhekielessä muutos on laajalti tapahtunut. Jos sen sijaan ''Koutokeino'' on alun perin keinotekoinen nimi, jota Peräpohjolan suomalaiset tai Ruijan kveenit eivät ole koskaan käyttäneet vaan jonka kielentutkijat ovat ''Guovdageaidnun'' pohjalta luoneet, siinä tapauksessa siitä kiinni pitäminen on kyseenalaisempaa. Olisin iloinen, jos pääsisin lukemaan kunnollisen selvityksen nimien ''Koutokeino'' ja ''Kautokeino'' historiasta. – [[Käyttäjä:Jippe|Jippe]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jippe|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2021 kello 18.58 (EET)


==Kartta==
==Kartta==

Versio 24. helmikuuta 2021 kello 18.58

Koutokeino vai Kautokeino?

Saattaa olla että omaan suppean elämänkokemuksen, mutta en ole eläessäni kuullut kenenkään suomalaisen käyttävän kyseisestä paikkakunnasta nimimuotoa Koutokeino. Kyllä nykyisin puhuttavassa yleiskielessä muoto on Kautokeino. Samaa kertoo esimerkiksi sanahaku Hesarin arkistosta: Kautokeino 156 kpl, Koutokeino 13 kpl. Jos tälle on jokin virallinen hyväksytty nimistölähde, asia on OK, muuten menee kyllä ohjaussivuksi. Terv. --Riisipuuro 8. kesäkuuta 2009 kello 02.42 (EEST)--[vastaa]

Enpä muista itsekään kuulleeni Koutokeino-muotoa, mutta ainakin Terho Itkosen Uusi kieliopas sen tuntee: "Koutokeino: -ssa (norj. Kautokeino)" --Ryhanen 8. kesäkuuta 2009 kello 08.26 (EEST)[vastaa]
Äh, jätettävä kai se sitten on. terv. --Riisipuuro 8. kesäkuuta 2009 kello 10.24 (EEST)--[vastaa]
Mulla on hämärä muistikuva, että se olis saattanut olla tiekylteissä siellä noin, mutta en uskalla varmaksi sanoa. Mutta ainakin jossain paikallisissa matkaesitteissä, joissa oli myös suomenkielinen osio, nimi kirjoitettiin o:lla. Vaikka a:llinen muoto on kyllä itsellenikin tutumpi, niin silti osa noista muistakin pohjoisnorjalaisista paikannimistä on suomennettu ihan hämärästi muotoon jota kukaan ei oikeasti täällä käytä. --Velma 8. kesäkuuta 2009 kello 10.31 (EEST)[vastaa]
Enontekiön puolella tienviitoissa lukee juurikin Kautokeino. Ja pohjoissaameksi toki myös. --Oami 21. tammikuuta 2011 kello 08.39 (EET)[vastaa]
No, ainakin jonkun verran tuota o-muotoa ilmeisesti kuitenkin siis käytetään. Itsellänikin on tullut vastaan joitain Pohjois-Ruotsin ja -Norjan paikkakuntien omituisen kuuloisia suomenkielisiä nimimuotoja, liekö joku innokas fennomaani kaivanut jo unohdukseen jääneitä nimiä esille. Terv. --Riisipuuro 8. kesäkuuta 2009 kello 12.00 (EEST)--[vastaa]
Palatakseni keskusteluun näin yli kymmenen vuotta myöhemmin: Ilmaisisin asian niin, että nimiä ei todennäköisesti ole ”kaivettu esille” vaan Koutokeino ja Kautokeino ovat vuosikymmenten ajan eläneet rinnakkain kahdessa eri ympäristössä. Suomen ja saamen kielen tutkijat ynnä muut ovat 1800-luvulla selvittäneet silloisen nimistön, joka on 1900-luvun alkupuolella vakiinnutettu suomenkieliseen tieteelliseen kirjallisuuteen ja laadukkaisiin hakuteoksiin. Jos nimestä on ollut liikkeellä useampaa kuin yhtä muotoa, niistä on valittu etymologisesti johdonmukaisin (esim. pohjoissaamen uou ja Suomen ou yleensä vastaavat toisiaan). Ruijassa ja Suomen Lapissa norjan kielen voimakas vaikutus (erityisesti tienviitat ja muut julkiset teksti) on sen jälkeen muuttanut arjessa käytettävää suomenkielistä nimistöä. Eteläisemmässäkin Suomessa norjan mukaisia asuja on jo kauan sitten ruvettu käyttämään kielestä ja historiasta kiinnostuneitten tutkijapiirien ulkopuolella (esim. kuvakirjasuomennos ”Kautokeinon lapset”, elokuvasuomennos ”Kautokeinon kapina”). En näkisi, että arkikielen muutos ilman muuta aiheuttaisi kirjakielen nimien muuttumisen – ei Helsingissäkään ole muutettu kirjakielen Mellunmäkeä Meltsiksi, vaikka puhekielessä muutos on laajalti tapahtunut. Jos sen sijaan Koutokeino on alun perin keinotekoinen nimi, jota Peräpohjolan suomalaiset tai Ruijan kveenit eivät ole koskaan käyttäneet vaan jonka kielentutkijat ovat Guovdageaidnun pohjalta luoneet, siinä tapauksessa siitä kiinni pitäminen on kyseenalaisempaa. Olisin iloinen, jos pääsisin lukemaan kunnollisen selvityksen nimien Koutokeino ja Kautokeino historiasta. – Jippe (keskustelu) 24. helmikuuta 2021 kello 18.58 (EET)[vastaa]

Kartta

Kartta kaipaisi vähän jotain selitystä. Se punainen länttihän varmaan on Koutokeino, mutta mitä se kaikki loppu on? --Hanna V 8. kesäkuuta 2009 kello 12.14 (EEST)[vastaa]

Loppuosa Finnmarkin läänistä tietysti. Laitoin sen kuvatekstiksi, vaikka itselle asia oli kyllä ainakin selvä ilman sitäkin. --Velma 8. kesäkuuta 2009 kello 15.01 (EEST)[vastaa]
Kiitos. Ei mitään henk.kohtaista, mutta on typerää olettaa, että kaikki tietävät kaiken minkä itse tiedät. Olisihan siinä kartassa voinut ihan hyvin olla lääniä laajempi alue. Itse en tunnistaisi varmaan edes Suomen läänejä, jos ne esitettäisin tuollaisina irtonaisina repaleina ilman mitään kuvatekstejä. --Hanna V 8. kesäkuuta 2009 kello 21.45 (EEST)[vastaa]

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Artikkeli hävisi HA-äänestyksen, mutta osa vastustajista oli sitä mieltä, että artikkeli voisi saada LA-statuksen. --Gálaniitoluodda (keskustelumuokkaukset) 9. kesäkuuta 2013 kello 20.19 (EEST)[vastaa]

Kannatan! --HenriHa (keskustelu) 10. kesäkuuta 2013 kello 11.53 (EEST)[vastaa]
Kannatetaan.Tetopa (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 16.49 (EEST)[vastaa]

HA-äänestyksessä Savir kommentoi: «Tekstiosuus liian suppea tällaisesta aiheesta. Tunnettuja koutokeinolaisia -lista sen sijaan vaikuttaa liiankin pitkältä.» Lyhensin listaa reippaalla kädellä oikeasti tunnetuihin. Vielä kysyisin, että onko nykyinen kunnanjohtaja "tunnettu koutokeinolainen", ja siis kun uusi valitaan, niin siitä tulee "tunnettu koutokeinolainen"? --Gálaniitoluodda (keskustelumuokkaukset) 11. kesäkuuta 2013 kello 16.28 (EEST)[vastaa]

Kaivostoiminta talous-otsikon alla kaipaisi päivittämistä. Lähde on vuodelta 2011 ja siinä sanotaan, että päätös tehdään 2013. Onko jo tehty tai onko jotain uutta tietoa? edit: Ai niin, onko nimen taivutukset kolmella eri kielellä tarpeen? Tämä ei ole sanakirja. --Otrfan (keskustelu) 11. kesäkuuta 2013 kello 16.31 (EEST)[vastaa]

Kaivostoiminnasta: Kurkkaanpa aiheeseen liittyviä uutisia, täällä kylällähän oli 2012 protesteja kummaltakin puolelta, mutta saattoi olla, että kunnanvaltuusto ei hyväksynyt kaivosta. Katsotaan. Aiheesta saisi luultavasti pitkähkön osion tähän artikkeliin, taikka jopa pikku tynkäsen omaksi artikkelikseen, jos jaksan vain kirjoittaa. Nimen taivutuksista: Mietitään, ehkä odotetaan muiden kommentteja. Mutta olet oikeassa, Wikipedia ei ole sanakirja. Kiitos näistä huomautuksista, muokkaan artikkelia hieman ainakin kaivostoiminnan osalta. --Gálaniitoluodda (keskustelumuokkaukset) 11. kesäkuuta 2013 kello 16.36 (EEST)[vastaa]
Kirjoitin, päivitin ja lähteistin kaivostoiminnasta. --Gálaniitoluodda (keskustelumuokkaukset) 11. kesäkuuta 2013 kello 17.37 (EEST)[vastaa]

Minkä takia juuri nuo henkilöt ovat valittu tunnettuja koutekeinolaisia -listaan? Omasta mielestäni tällaiset listat voisi poistaa kokonaan (tällaisten listojen järkevyydestä on joskus keskustelu myös kahvihuoneessa). --PtG (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 19.10 (EEST)[vastaa]

Tämä artikkeli on ollut LA-keskustelussa kaksi viikkoa. Toistaiseksi keskusteluun olen osallistunut minä + neljä muuta käyttäjää. Kahden "muun käyttäjän" mielestä artikkeli sopi kommentointihetkellä lupaavaksi, ja kaksi käyttäjää esitti parannusehdotuksia, jotka on kaikki suoritettu. Onkohan tässä jo konsensus syntynyt? --Gálaniitoluodda (keskustelumuokkaukset) 19. kesäkuuta 2013 kello 21.32 (EEST)[vastaa]

Minä pidin tätä sopivaksi LA-ehdokkaaksi, mutta en vielä pitäisi tätä riittävänä LA:ksi. Lähteistys ainakin on vielä puutteellinen. --Savir (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 21.37 (EEST)[vastaa]

Nähdäkseni ei ole saanut konsesusta, ja kun artikkelissa roikkuu arvioinnissa jo monenennetta viikkoa lähdepyyntöineen, niin suljen arvioinnin. Pientä kehitystä ja sitten uusyritys. Henkilökohtaisesti toivoisin, että historiasta voisi kirjoittaa jotain muutakin. --PtG (keskustelu) 24. kesäkuuta 2013 kello 20.55 (EEST)[vastaa]

---

Paikkakunnan yksi selvästi kiinnostavimmista kohteista on Juhlin (Julin) hopeapaja. Se ansaitsisi kuvauksen. --148.122.56.62 22. kesäkuuta 2014 kello 21.50 (EEST)[vastaa]