Vastakulttuuriksi kutsutaan yleensä jotain ryhmää tai liikettä, joka vastustaa yhteiskunnassa vallitsevaa kulttuuria tai hylkää sen täysin. Vastakulttuurit ovat usein poliittisesti aktiivisia ja pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen kehitykseen tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja elää ja ajatella. Esimerkiksi [[Ekokylä|ekokylissä]] asuvat pyrkivät elämään luonnonmukaisesti ja usein asumiseen erilaisia sosiaalisia tavoitteita<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Siipola, Pirjo|Nimeke=Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä - kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus. Julkaisu A29|Vuosi=2000|Sivu=194–201|Julkaisija=Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Arkkitehtuurin osasto}}</ref>. [[Veganismi|Vegaanit]] puolestaan pyrkivät välttämään kaikkea [[Eläin|eläinten]] hyväksikäyttöä ja riistoa kieltäytymällä tuotteista, joissa on eläinperäisiä ainesosia.<ref>Mikä on vegaani? Vegaaniliitto. http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/mika-on-vegaani</ref>
Vastakulttuuriksi kutsutaan yleensä jotain ryhmää tai liikettä, joka vastustaa yhteiskunnassa vallitsevaa kulttuuria tai hylkää sen täysin. Vastakulttuurit ovat usein poliittisesti aktiivisia ja pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen kehitykseen tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja elää ja ajatella. Esimerkiksi [[Ekokylä|ekokylissä]] asuvat pyrkivät elämään luonnonmukaisesti ja usein asumiseen erilaisia sosiaalisia tavoitteita<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Siipola, Pirjo|Nimeke=Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä - kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus. Julkaisu A29|Vuosi=2000|Sivu=194–201|Julkaisija=Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Arkkitehtuurin osasto}}</ref>. [[Veganismi|Vegaanit]] puolestaan pyrkivät välttämään kaikkea [[Eläin|eläinten]] hyväksikäyttöä ja riistoa kieltäytymällä tuotteista, joissa on eläinperäisiä ainesosia<ref>Mikä on vegaani? Vegaaniliitto. http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/mika-on-vegaani</ref>. Kaupunkiaktivismissa pyritään taas luomaan yhteisöllisiä tiloja ja vaihtoehtoisia toimintatapoja kaupunkiin. Esimerkiksi Helsingissä toimiva yhteisöllinen [[Sompasauna]] on kaikille avoin ja ilmainen.
== Internet ==
== Internet ==
Versio 23. helmikuuta 2021 kello 14.38
Tämä artikkeli käsittelee kansalaistoimintaa yleisesti. Sortokausien aktivismi oli venäläistämispolitiikan vastustamista Suomen sortokausien aikana.
Mielenosoitukset on yksi tunnetuimmista ja näkyvimmistä symbolisen aktivismin muodoista
Aktivismi on aktiivista poliittista toimintaa[1], joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa. Se voi profiloitua jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan. Aktivismi voi olla symbolista, jolloin siinä vedotaan vallassaoleviin päättäjiin asioiden muuttamiseksi (esimerkiksi vetoomuksella tai mielenosoituksella), tai se voi olla suoraa toimintaa, jossa asiaan vaikutetaan omilla teoilla (esimerkiksi boikotilla tai lakolla). Lain rikkomista yhteiskunnallisen vaikuttamisen vuoksi kutsutaan kansalaistottelemattomuudeksi. Aktivismia voivat tehdä niin yksittäiset ihmiset, järjestöt kuin kansanliikkeetkin.
Suoran toiminnan eläinoikeusaktivistit ovat muun muassa pelastaneet koe-eläimiä laboratorioista.
Näkyvää ja huomiota saavaa aktivismia ovat esimerkiksi mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuus ja toisaalta rakentava yhdessä tekeminen kuten vertaistuen, ruokaverkostojen ja joukkorahoitettujen kaupunkikehityshankkeiden järjestäminen ja muu proaktiivinen kaupunkiaktivismi. Poliittiseen vaikuttamiseen tähtäävä aktivismia ovat mm. mielenosoitusten lisäksi tyypillisesti myös erilainen kampanjointi, lobbaus, materiaalin julkaiseminen, seminaarien järjestäminen sekä yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa. Kansalaistoiminnan kehyksenä toimivat usein kansalaisjärjestöt ja -liikkeet, jotka kokoavat samalla tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen, järjestävät ja organisoivat toimintaa sekä toimivat äänitorvena. Erilaisilla aktivistiryhmillä voi olla toisilleen vastakkaisia tavoitteita.
Mielenilmausten tarkoitus on vedota vallassa oleviin, jotta he muuttaisivat asioita. Suosittuja tapoja vedota ovat muun muassa sanomalehden mielipidekirjoitukset, mielenosoituskulkueet kaduilla sekä internetissä kerättävät vetoomukset eli adressit. Monesti asiaa pyritään tuomaan esille myös julkisella kampanjalla, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Aktivismilla pyritään nostamaan asia yleiseen keskusteluun median kautta ja luomaan painetta vallassa oleville muuttaa asioita.
Mielipiteen vaikutusta voidaan pyrkiä tehostamaan esimerkiksi syömälakolla tai yhdistämällä mielenosoitukseen kansalaistottelemattomuutta tai suoraa toimintaa. Kuitenkin pääpaino on vetoamisella muihin asioiden muuttamisessa.
Kansalaistottelemattomuus on rauhanomaisen poliittisen protestin muoto, jossa kieltäydytään noudattamasta lakia tai aktiivisesti rikotaan sitä tavoitteena korjata koettu epäoikeudenmukaisuus.[2][3][4] Kansalaistottelemattomuuden kohteena voi olla julkinen valta tai yksityisen sektorin toimija, kuten yritys.[2] Yksi tunnetuista kansalaistottelemattomuuden muodoista Suomessa on kieltäytyminen ase- ja siviilipalveluksesta.[5]
Suorassa toiminnassa muutos pyritään saamaan aikaan muuttamalla asiaa suoraan omilla teoilla. Suoran toiminnan muotoja ovat muun muassa yritysten boikotointi, työntekijöiden lakko ja omaisuuden tuhoaminen. Suomessa suoraa toimintaa ovat olleet muun muassa Eläinten vapautusrintaman koe-eläinten vapauttamiset ja iskut turkiksia myyviin liikkeisiin, Nikolai Bobrikovin murha, Koijärvi-liikkeen rakentama pato suon kosteana pitämiseksi sekä äärioikeiston vastaanottokeskuksen tuhopolttoyritys.
Vastakulttuuriksi kutsutaan yleensä jotain ryhmää tai liikettä, joka vastustaa yhteiskunnassa vallitsevaa kulttuuria tai hylkää sen täysin. Vastakulttuurit ovat usein poliittisesti aktiivisia ja pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen kehitykseen tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja elää ja ajatella. Esimerkiksi ekokylissä asuvat pyrkivät elämään luonnonmukaisesti ja usein asumiseen erilaisia sosiaalisia tavoitteita[6]. Vegaanit puolestaan pyrkivät välttämään kaikkea eläinten hyväksikäyttöä ja riistoa kieltäytymällä tuotteista, joissa on eläinperäisiä ainesosia[7]. Kaupunkiaktivismissa pyritään taas luomaan yhteisöllisiä tiloja ja vaihtoehtoisia toimintatapoja kaupunkiin. Esimerkiksi Helsingissä toimiva yhteisöllinen Sompasauna on kaikille avoin ja ilmainen.
Internet
Internet-aikakaudella aktivismi on siirtynyt verkkoon ja esimerkiksi blogeiksi kutsutut nettipäiväkirjat ja wikit ovat muuttaneet ja haastaneet sekä perinteisen politiikan että tiedonvälityksen luoden uusia ja vaihtoehtoisia julkisuuksia sekä paljastaen poliittisesti arkaluotoisia tietoja, joita perinteinen media ei ole pystynyt saamaan selville.[8] Esimerkki tällaisesta kommunikaatioaktivismista (tai internetaktivismista) on Wikileaks-verkkosivusto, joka heinäkuussa 2010 paljasti Afganistaninsotaa koskevan salaisen asiakirja-aineiston. Internet ei ole pelkkä kommunikaatiokanava vaan kokonaan uudenlainen organisoitumismuoto.[9]
Koijärvi-liike toi ympäristönäkökulman pysyvästi suomalaiseen politiikkaan.
Talonvaltauksilla on estetty lukuisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten purkamisia ja nostettu kulttuuriarvoja julkiseen keskusteluun.
Kansalaisten suurimittaiset mielenosoitukset saivat aikaan mm. Serbian ja Ukrainan vallanvaihdokset 2000-luvun alussa, kun vanhan vallan edustajat olivat ilmeisesti väärentäneet vaalitappionsa voitoiksi.
Pussy Riot punk rock -bändin tempauksia on nimitetty aktivismiksi.
Katso myös
Aktivismia voi jäsentää rakentavuuden ja järjestäytyneisyyden mukaan. Lähde: Aktivismi, vertaisverkostot ja jakamistalous - mahdollisuuksia tulevaisuuden kunnille.[1]Aktivistisijoittaja
↑Siipola, Pirjo: Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä - kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus. Julkaisu A29, s. 194–201. Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Arkkitehtuurin osasto, 2000.
