Ero sivun ”Aktivismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Mur (keskustelu | muokkaukset) parannus |
Mur (keskustelu | muokkaukset) lisätty määritelmiä |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Aktivismi''' on aktiivista poliittista toimintaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/aktivismi|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2021-02-23}}</ref>, joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa. Se voi profiloitua jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan. Aktivismi voi olla symbolista, jolloin siinä vedotaan vallassaoleviin päättäjiin asioiden muuttamiseksi (esimerkiksi [[Adressi|vetoomuksella]] tai [[Mielenosoitus|mielenosoituksella]]), tai se voi olla [[Suora toiminta|suoraa toimintaa]], jossa asiaan vaikutetaan omilla teoilla (esimerkiksi [[Boikotti|boikotilla]] tai [[Lakko|lakolla]]). Lain rikkomista yhteiskunnallisen vaikuttamisen vuoksi kutsutaan [[Kansalaistottelemattomuus|kansalaistottelemattomuudeksi]]. Aktivismia voivat tehdä niin yksittäiset ihmiset, [[Kansalaisjärjestö|järjestöt]] kuin [[Kansanliike|kansanliikkeetkin]]. |
'''Aktivismi''' on aktiivista poliittista toimintaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/aktivismi|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2021-02-23}}</ref>, joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa. Se voi profiloitua jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan. Aktivismi voi olla symbolista, jolloin siinä vedotaan vallassaoleviin päättäjiin asioiden muuttamiseksi (esimerkiksi [[Adressi|vetoomuksella]] tai [[Mielenosoitus|mielenosoituksella]]), tai se voi olla [[Suora toiminta|suoraa toimintaa]], jossa asiaan vaikutetaan omilla teoilla (esimerkiksi [[Boikotti|boikotilla]] tai [[Lakko|lakolla]]). Lain rikkomista yhteiskunnallisen vaikuttamisen vuoksi kutsutaan [[Kansalaistottelemattomuus|kansalaistottelemattomuudeksi]]. Aktivismia voivat tehdä niin yksittäiset ihmiset, [[Kansalaisjärjestö|järjestöt]] kuin [[Kansanliike|kansanliikkeetkin]]. |
||
Näkyvää ja huomiota saavaa aktivismia ovat esimerkiksi [[mielenosoitus|mielenosoitukset]] ja [[kansalaistottelemattomuus]] ja toisaalta rakentava yhdessä tekeminen kuten vertaistuen, ruokaverkostojen ja joukkorahoitettujen kaupunkikehityshankkeiden järjestäminen ja muu proaktiivinen [[kaupunkiaktivismi]]. Poliittiseen vaikuttamiseen tähtäävä aktivismia ovat mm. mielenosoitusten lisäksi tyypillisesti myös erilainen kampanjointi, [[lobbaus]], materiaalin julkaiseminen, [[seminaari]]en järjestäminen sekä yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa. Kansalaistoiminnan kehyksenä toimivat usein [[kansalaisjärjestö]]t ja [[kansalaisliike|-liikkeet]], jotka kokoavat samalla tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen, järjestävät ja organisoivat toimintaa sekä toimivat äänitorvena. |
Näkyvää ja huomiota saavaa aktivismia ovat esimerkiksi [[mielenosoitus|mielenosoitukset]] ja [[kansalaistottelemattomuus]] ja toisaalta rakentava yhdessä tekeminen kuten vertaistuen, ruokaverkostojen ja joukkorahoitettujen kaupunkikehityshankkeiden järjestäminen ja muu proaktiivinen [[kaupunkiaktivismi]]. Poliittiseen vaikuttamiseen tähtäävä aktivismia ovat mm. mielenosoitusten lisäksi tyypillisesti myös erilainen kampanjointi, [[lobbaus]], materiaalin julkaiseminen, [[seminaari]]en järjestäminen sekä yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa. Kansalaistoiminnan kehyksenä toimivat usein [[kansalaisjärjestö]]t ja [[kansalaisliike|-liikkeet]], jotka kokoavat samalla tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen, järjestävät ja organisoivat toimintaa sekä toimivat äänitorvena. Erilaisilla aktivistiryhmillä voi olla toisilleen vastakkaisia tavoitteita. |
||
[[Tiedosto:Aktivisminelikentta.jpg|pienoiskuva| |
[[Tiedosto:Aktivisminelikentta.jpg|pienoiskuva| |
||
Aktivismia voi jäsentää rakentavuuden ja järjestäytyneisyyden mukaan. Lähde: Aktivismi, vertaisverkostot ja jakamistalous - mahdollisuuksia tulevaisuuden kunnille.[http://www.kaupunkiaktivismi.fi/sites/default/files/inline-files/Kuntademokratiaverkosto070617valmis.pdf] |
Aktivismia voi jäsentää rakentavuuden ja järjestäytyneisyyden mukaan. Lähde: Aktivismi, vertaisverkostot ja jakamistalous - mahdollisuuksia tulevaisuuden kunnille.[http://www.kaupunkiaktivismi.fi/sites/default/files/inline-files/Kuntademokratiaverkosto070617valmis.pdf] |
||
]] |
]] |
||
== Aktivismin muotoja == |
|||
Erilaisilla aktivistiryhmillä voi olla toisilleen vastakkaisia tavoitteita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa aktivismi [[abortti]]oikeuden puolesta ja sitä vastaan on hyvin voimakasta. |
|||
=== Mielenilmaukset === |
|||
{{Pääartikkelit|[[Mielenosoitus]], [[Adressi]], [[Mielipidekirjoitus]]}} |
|||
Mielenilmausten tarkoitus on vedota vallassa oleviin, jotta he muuttaisivat asioita. Suosittuja tapoja vedota ovat muun muassa sanomalehden mielipidekirjoitukset, mielenosoituskulkueet kaduilla sekä internetissä kerättävät vetoomukset eli adressit. Aktivismilla pyritään nostamaan asia yleiseen keskusteluun median kautta ja luomaan painetta vallassa oleville muuttaa asioita. |
|||
=== Kansalaistottelemattomuus === |
|||
{{Pääartikkeli|[[Kansalaistottelemattomuus]]}} |
|||
Kansalaistottelemattomuus on rauhanomaisen poliittisen [[Protesti|protestin]] muoto, jossa kieltäydytään noudattamasta lakia tai aktiivisesti rikotaan sitä tavoitteena korjata koettu epäoikeudenmukaisuus.<ref name="jyu">Jyväskylän yliopisto: [http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kansalaistottelemattomuus Kansalaistottelemattomuus] Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, sanasto.</ref><ref>[http://www.oxforddictionaries.com/definition/english/civil-disobedience?q=civil+disobedience Oxford Dictionaries.]</ref><ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/119219/civil-disobedience Encyclopedia Britannica.]</ref> Kansalaistottelemattomuuden kohteena voi olla julkinen valta tai yksityisen sektorin toimija, kuten yritys.<ref name="jyu" /> |
|||
=== Suora toiminta === |
|||
{{Pääartikkeli|[[Suora toiminta]]}} |
|||
Suorassa toiminnassa muutos pyritään saamaan aikaan muuttamalla asiaa suoraan omilla teoilla. Suoran toiminnan muotoja ovat muun muassa yritysten [[Boikotti|boikotointi]], työntekijöiden [[lakko]] ja [[Sabotaasi|omaisuuden tuhoaminen]]. Suomessa suoraa toimintaa ovat olleet muun muassa [[Eläinten vapautusrintama|Eläinten vapautusrintaman]] koe-eläinten vapauttamiset ja iskut turkiksia myyviin liikkeisiin, [[Nikolai Bobrikov|Nikolai Bobrikovin]] murha, [[Koijärvi-liike|Koijärvi-liikkeen]] rakentama pato suon kosteana pitämiseksi sekä [[Uusnatsismi|äärioikeiston]] vastaanottokeskuksen tuhopolttoyritys. |
|||
== Internet == |
|||
[[Internet]]-aikakaudella aktivismi on siirtynyt verkkoon ja esimerkiksi [[blogi|blogeiksi]] kutsutut nettipäiväkirjat ja [[wiki]]t ovat muuttaneet ja haastaneet sekä perinteisen politiikan että tiedonvälityksen luoden uusia ja vaihtoehtoisia julkisuuksia sekä paljastaen poliittisesti arkaluotoisia tietoja, joita perinteinen media ei ole pystynyt saamaan selville.<ref>Pertti Lappalainen (2005). ''Verkolla valtaa''. SoPhi-kirja. Jyväskylä: Minerva-kustannus</ref> Esimerkki tällaisesta [[kommunikaatioaktivismista]] (tai [[internetaktivismista]]) on [[Wikileaks]]-verkkosivusto, joka heinäkuussa 2010 paljasti [[Afganistan]]in [[sota]]a koskevan salaisen asiakirja-aineiston. Internet ei ole pelkkä kommunikaatiokanava vaan kokonaan uudenlainen organisoitumismuoto.<ref>Hintikka, Kari A. (2008). Politiikkaa 2.0 - internet uusien puolueiden alustana. ''Politiikka'' 50(1)</ref> |
[[Internet]]-aikakaudella aktivismi on siirtynyt verkkoon ja esimerkiksi [[blogi|blogeiksi]] kutsutut nettipäiväkirjat ja [[wiki]]t ovat muuttaneet ja haastaneet sekä perinteisen politiikan että tiedonvälityksen luoden uusia ja vaihtoehtoisia julkisuuksia sekä paljastaen poliittisesti arkaluotoisia tietoja, joita perinteinen media ei ole pystynyt saamaan selville.<ref>Pertti Lappalainen (2005). ''Verkolla valtaa''. SoPhi-kirja. Jyväskylä: Minerva-kustannus</ref> Esimerkki tällaisesta [[kommunikaatioaktivismista]] (tai [[internetaktivismista]]) on [[Wikileaks]]-verkkosivusto, joka heinäkuussa 2010 paljasti [[Afganistan]]in [[sota]]a koskevan salaisen asiakirja-aineiston. Internet ei ole pelkkä kommunikaatiokanava vaan kokonaan uudenlainen organisoitumismuoto.<ref>Hintikka, Kari A. (2008). Politiikkaa 2.0 - internet uusien puolueiden alustana. ''Politiikka'' 50(1)</ref> |
||
Versio 23. helmikuuta 2021 kello 13.22
Aktivismi on aktiivista poliittista toimintaa[1], joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa. Se voi profiloitua jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan. Aktivismi voi olla symbolista, jolloin siinä vedotaan vallassaoleviin päättäjiin asioiden muuttamiseksi (esimerkiksi vetoomuksella tai mielenosoituksella), tai se voi olla suoraa toimintaa, jossa asiaan vaikutetaan omilla teoilla (esimerkiksi boikotilla tai lakolla). Lain rikkomista yhteiskunnallisen vaikuttamisen vuoksi kutsutaan kansalaistottelemattomuudeksi. Aktivismia voivat tehdä niin yksittäiset ihmiset, järjestöt kuin kansanliikkeetkin.
Näkyvää ja huomiota saavaa aktivismia ovat esimerkiksi mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuus ja toisaalta rakentava yhdessä tekeminen kuten vertaistuen, ruokaverkostojen ja joukkorahoitettujen kaupunkikehityshankkeiden järjestäminen ja muu proaktiivinen kaupunkiaktivismi. Poliittiseen vaikuttamiseen tähtäävä aktivismia ovat mm. mielenosoitusten lisäksi tyypillisesti myös erilainen kampanjointi, lobbaus, materiaalin julkaiseminen, seminaarien järjestäminen sekä yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa. Kansalaistoiminnan kehyksenä toimivat usein kansalaisjärjestöt ja -liikkeet, jotka kokoavat samalla tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen, järjestävät ja organisoivat toimintaa sekä toimivat äänitorvena. Erilaisilla aktivistiryhmillä voi olla toisilleen vastakkaisia tavoitteita.
Aktivismin muotoja
Mielenilmaukset
Mielenilmausten tarkoitus on vedota vallassa oleviin, jotta he muuttaisivat asioita. Suosittuja tapoja vedota ovat muun muassa sanomalehden mielipidekirjoitukset, mielenosoituskulkueet kaduilla sekä internetissä kerättävät vetoomukset eli adressit. Aktivismilla pyritään nostamaan asia yleiseen keskusteluun median kautta ja luomaan painetta vallassa oleville muuttaa asioita.
Kansalaistottelemattomuus
- Pääartikkeli: Kansalaistottelemattomuus
Kansalaistottelemattomuus on rauhanomaisen poliittisen protestin muoto, jossa kieltäydytään noudattamasta lakia tai aktiivisesti rikotaan sitä tavoitteena korjata koettu epäoikeudenmukaisuus.[2][3][4] Kansalaistottelemattomuuden kohteena voi olla julkinen valta tai yksityisen sektorin toimija, kuten yritys.[2]
Suora toiminta
- Pääartikkeli: Suora toiminta
Suorassa toiminnassa muutos pyritään saamaan aikaan muuttamalla asiaa suoraan omilla teoilla. Suoran toiminnan muotoja ovat muun muassa yritysten boikotointi, työntekijöiden lakko ja omaisuuden tuhoaminen. Suomessa suoraa toimintaa ovat olleet muun muassa Eläinten vapautusrintaman koe-eläinten vapauttamiset ja iskut turkiksia myyviin liikkeisiin, Nikolai Bobrikovin murha, Koijärvi-liikkeen rakentama pato suon kosteana pitämiseksi sekä äärioikeiston vastaanottokeskuksen tuhopolttoyritys.
Internet
Internet-aikakaudella aktivismi on siirtynyt verkkoon ja esimerkiksi blogeiksi kutsutut nettipäiväkirjat ja wikit ovat muuttaneet ja haastaneet sekä perinteisen politiikan että tiedonvälityksen luoden uusia ja vaihtoehtoisia julkisuuksia sekä paljastaen poliittisesti arkaluotoisia tietoja, joita perinteinen media ei ole pystynyt saamaan selville.[5] Esimerkki tällaisesta kommunikaatioaktivismista (tai internetaktivismista) on Wikileaks-verkkosivusto, joka heinäkuussa 2010 paljasti Afganistanin sotaa koskevan salaisen asiakirja-aineiston. Internet ei ole pelkkä kommunikaatiokanava vaan kokonaan uudenlainen organisoitumismuoto.[6]
Merkittäviä aktivismin saavutuksia
Suomessa
- Perustuslaillisten passiivinen ja aktivistien aktiivinen vastarinta, naisasialiike ja vuoden 1905 suurlakko ja mielenosoitukset johtivat yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, sananvapauteen sekä ensimmäisen sortokauden päättymiseen.
- Jääkäriliike loi sotilaallisia edellytyksiä Suomen itsenäistymiselle (1917) ja itsenäisyyden turvaamiselle.
- Setan toiminnasta seurasi homoseksuaalisuuden poistaminen sairausluokituksista 1981.
- Koijärvi-liike toi ympäristönäkökulman pysyvästi suomalaiseen politiikkaan.
- Kulttuuriaktivistit ovat estäneet lukuisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten purkamisia ja tuoneet kulttuuriarvot julkiseen keskusteluun. * lähde?
Maailmalla
- Yhdysvalloissa vuosina 1945–1970 toimineen rasismin vastaisen kansalaisoikeusliikkeen, johtohahmonaan Martin Luther King, Jr., toiminta johti syrjinnän kieltävän kansalaisoikeuslain säätämiseen vuonna 1964. Ks. myös Rosa Parks.
- Eläinoikeusjärjestöjen aktiivisuus on johtanut eläinten kohtelun paranemiseen ja kosmetiikkateollisuuden eläinkokeiden kieltämiseen EU:n sisällä vuodesta 2009 lähtien.
- Mohandas Gandhin johtama kansalaisliike saavutti Intian itsenäisyyden.
- Kansalaisten suurimittaiset mielenosoitukset saivat aikaan mm. Serbian ja Ukrainan vallanvaihdokset 2000-luvun alussa, kun vanhan vallan edustajat olivat ilmeisesti väärentäneet vaalitappionsa voitoiksi.
- Pussy Riot punk rock -bändin tempauksia on nimitetty aktivismiksi.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 23.2.2021.
- ↑ a b Jyväskylän yliopisto: Kansalaistottelemattomuus Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, sanasto.
- ↑ Oxford Dictionaries.
- ↑ Encyclopedia Britannica.
- ↑ Pertti Lappalainen (2005). Verkolla valtaa. SoPhi-kirja. Jyväskylä: Minerva-kustannus
- ↑ Hintikka, Kari A. (2008). Politiikkaa 2.0 - internet uusien puolueiden alustana. Politiikka 50(1)
Kirjallisuutta
- Metsämäki, Mikko & Nisula, Petteri: Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina. Kleio. Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4587-2.
Aiheesta muualla
- Pertti Lappalainen: Kansalaisaktivismi. Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali.
- Perttu Häkkinen: Aktivistit - miksi heitä vihataan? Yle Puhe 26.11.2013.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||