Ero sivun ”Aktivismi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Inline

Versio 23. helmikuuta 2021 kello 13.06

Tämä artikkeli käsittelee kansalaistoimintaa yleisesti. Sortokausien aktivismi oli venäläistämispolitiikan vastustamista Suomen sortokausien aikana.

Kansalaistoiminnan muistolaatta Helsingin Josafatinpuistossa.

Aktivismi on aktiivista poliittista toimintaa^[1], joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa. Se voi profiloitua jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan. Aktivismi voi olla symbolista, jolloin siinä vedotaan vallassaoleviin päättäjiin asioiden muuttamiseksi (esimerkiksi vetoomuksella tai mielenosoituksella), tai se voi olla suoraa toimintaa, jossa asiaan vaikutetaan omilla teoilla (esimerkiksi boikotilla tai lakolla). Lain rikkomista yhteiskunnallisen vaikuttamisen vuoksi kutsutaan kansalaistottelemattomuudeksi. Aktivismia voivat tehdä niin yksittäiset ihmiset, järjestöt kuin kansanliikkeetkin.

Näkyvää ja huomiota saavaa aktivismia ovat esimerkiksi mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuus ja toisaalta rakentava yhdessä tekeminen kuten vertaistuen, ruokaverkostojen ja joukkorahoitettujen kaupunkikehityshankkeiden järjestäminen ja muu proaktiivinen kaupunkiaktivismi. Poliittiseen vaikuttamiseen tähtäävä aktivismia ovat mm. mielenosoitusten lisäksi tyypillisesti myös erilainen kampanjointi, lobbaus, materiaalin julkaiseminen, seminaarien järjestäminen sekä yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa. Kansalaistoiminnan kehyksenä toimivat usein kansalaisjärjestöt ja -liikkeet, jotka kokoavat samalla tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen, järjestävät ja organisoivat toimintaa sekä toimivat äänitorvena.

Aktivismia voi jäsentää rakentavuuden ja järjestäytyneisyyden mukaan. Lähde: Aktivismi, vertaisverkostot ja jakamistalous - mahdollisuuksia tulevaisuuden kunnille.[1]

Erilaisilla aktivistiryhmillä voi olla toisilleen vastakkaisia tavoitteita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa aktivismi aborttioikeuden puolesta ja sitä vastaan on hyvin voimakasta.

Internet-aikakaudella aktivismi on siirtynyt verkkoon ja esimerkiksi blogeiksi kutsutut nettipäiväkirjat ja wikit ovat muuttaneet ja haastaneet sekä perinteisen politiikan että tiedonvälityksen luoden uusia ja vaihtoehtoisia julkisuuksia sekä paljastaen poliittisesti arkaluotoisia tietoja, joita perinteinen media ei ole pystynyt saamaan selville.^[2] Esimerkki tällaisesta kommunikaatioaktivismista (tai internetaktivismista) on Wikileaks-verkkosivusto, joka heinäkuussa 2010 paljasti Afganistanin sotaa koskevan salaisen asiakirja-aineiston. Internet ei ole pelkkä kommunikaatiokanava vaan kokonaan uudenlainen organisoitumismuoto.^[3]

Merkittäviä aktivismin saavutuksia

Suomessa

Perustuslaillisten passiivinen ja aktivistien aktiivinen vastarinta, naisasialiike ja vuoden 1905 suurlakko ja mielenosoitukset johtivat yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, sananvapauteen sekä ensimmäisen sortokauden päättymiseen.
Jääkäriliike loi sotilaallisia edellytyksiä Suomen itsenäistymiselle (1917) ja itsenäisyyden turvaamiselle.
Setan toiminnasta seurasi homoseksuaalisuuden poistaminen sairausluokituksista 1981.
Koijärvi-liike toi ympäristönäkökulman pysyvästi suomalaiseen politiikkaan.
Kulttuuriaktivistit ovat estäneet lukuisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten purkamisia ja tuoneet kulttuuriarvot julkiseen keskusteluun.^selvennä * ^lähde?

Maailmalla

Yhdysvalloissa vuosina 1945–1970 toimineen rasismin vastaisen kansalaisoikeusliikkeen, johtohahmonaan Martin Luther King, Jr., toiminta johti syrjinnän kieltävän kansalaisoikeuslain säätämiseen vuonna 1964. Ks. myös Rosa Parks.
Eläinoikeusjärjestöjen aktiivisuus on johtanut eläinten kohtelun paranemiseen ja kosmetiikkateollisuuden eläinkokeiden kieltämiseen EU:n sisällä vuodesta 2009 lähtien.
Mohandas Gandhin johtama kansalaisliike saavutti Intian itsenäisyyden.
Kansalaisten suurimittaiset mielenosoitukset saivat aikaan mm. Serbian ja Ukrainan vallanvaihdokset 2000-luvun alussa, kun vanhan vallan edustajat olivat ilmeisesti väärentäneet vaalitappionsa voitoiksi.
Pussy Riot punk rock -bändin tempauksia on nimitetty aktivismiksi.

Katso myös

Lähteet

↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 23.2.2021.
↑ Pertti Lappalainen (2005). Verkolla valtaa. SoPhi-kirja. Jyväskylä: Minerva-kustannus
↑ Hintikka, Kari A. (2008). Politiikkaa 2.0 - internet uusien puolueiden alustana. Politiikka 50(1)

Kirjallisuutta

Metsämäki, Mikko & Nisula, Petteri: Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina. Kleio. Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4587-2.

Aiheesta muualla

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aktivismi.

Pertti Lappalainen: Kansalaisaktivismi. Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali.
Perttu Häkkinen: Aktivistit - miksi heitä vihataan? Yle Puhe 26.11.2013.

[1] Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 23.2.2021.

[2] Pertti Lappalainen (2005). Verkolla valtaa. SoPhi-kirja. Jyväskylä: Minerva-kustannus

[3] Hintikka, Kari A. (2008). Politiikkaa 2.0 - internet uusien puolueiden alustana. Politiikka 50(1)

[1]

[2]

[3]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Tämä artikkeli|käsittelee kansalaistoimintaa yleisesti. [[Sortokausien aktivismi]] oli venäläistämispolitiikan vastustamista Suomen sortokausien aikana.}}[[Kuva:JosafatinPuisto-01.jpg|thumb|250px|Kansalaistoiminnan muistolaatta Helsingin [[Josafatinpuisto]]ssa.]]
 __NOTOC__
-'''Aktivismi''' on aktiivista poliittista toimintaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/aktivismi|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2021-02-23}}</ref>, joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa. Se voi profiloitua jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan. Aktivismi voi olla symbolista, jolloin siinä vedotaan vallassaoleviin päättäjiin asioiden muuttamiseksi (esimerkiksi [[Adressi|vetoomuksella]] tai [[Mielenosoitus|mielenosoituksella]]), tai se voi olla [[Suora toiminta|suoraa toimintaa]], jossa asiaan vaikutetaan omilla teoilla (esimerkiksi [[Boikotti|boikotilla]] tai [[Lakko|lakolla]]). Aktivismia voivat tehdä niin yksittäiset ihmiset, järjestöt kuin kansanliikkeetkin.
+'''Aktivismi''' on aktiivista poliittista toimintaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/aktivismi|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2021-02-23}}</ref>, joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa. Se voi profiloitua jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan. Aktivismi voi olla symbolista, jolloin siinä vedotaan vallassaoleviin päättäjiin asioiden muuttamiseksi (esimerkiksi [[Adressi|vetoomuksella]] tai [[Mielenosoitus|mielenosoituksella]]), tai se voi olla [[Suora toiminta|suoraa toimintaa]], jossa asiaan vaikutetaan omilla teoilla (esimerkiksi [[Boikotti|boikotilla]] tai [[Lakko|lakolla]]). Lain rikkomista yhteiskunnallisen vaikuttamisen vuoksi kutsutaan [[Kansalaistottelemattomuus|kansalaistottelemattomuudeksi]]. Aktivismia voivat tehdä niin yksittäiset ihmiset, [[Kansalaisjärjestö|järjestöt]] kuin [[Kansanliike|kansanliikkeetkin]].
 Näkyvää ja huomiota saavaa aktivismia ovat esimerkiksi [[mielenosoitus|mielenosoitukset]] ja [[kansalaistottelemattomuus]] ja toisaalta rakentava yhdessä tekeminen kuten vertaistuen, ruokaverkostojen ja joukkorahoitettujen kaupunkikehityshankkeiden järjestäminen ja muu proaktiivinen [[kaupunkiaktivismi]]. Poliittiseen vaikuttamiseen tähtäävä aktivismia ovat mm. mielenosoitusten lisäksi tyypillisesti myös erilainen kampanjointi, [[lobbaus]], materiaalin julkaiseminen, [[seminaari]]en järjestäminen sekä yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa. Kansalaistoiminnan kehyksenä toimivat usein [[kansalaisjärjestö]]t ja [[kansalaisliike|-liikkeet]], jotka kokoavat samalla tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen, järjestävät ja organisoivat toimintaa sekä toimivat äänitorvena.