Ero sivun ”Karjalan Sivistysseura” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 4: Rivi 4:


==Historia==
==Historia==

Seura itse katsoo jatkavansa Tampereen työväentalolla 3. elokuuta 1906 perustetun Vienan karjalaisten liiton toimintaa. Ensimmäisenä puheenjohtaja toimi uhtualainen [[Aleksei Mitro]]. Vuodesta 1907 seura perusti lukutupia ja kouluja Vienan Karjalaan, mutta kohtasi vastustusta Venäjän valtion taholta, joten liiton toiminta käytännössä lakkasi vuonna 1911.
Seura itse katsoo jatkavansa Tampereen työväentalolla 3. elokuuta 1906 perustetun Vienan karjalaisten liiton toimintaa. Ensimmäisenä puheenjohtaja toimi uhtualainen [[Aleksei Mitro]]. Vuodesta 1907 seura perusti lukutupia ja kouluja Vienan Karjalaan, mutta kohtasi vastustusta Venäjän valtion taholta, joten liiton toiminta käytännössä lakkasi vuonna 1911.


Vasta maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen oli mahdollista jälleen toimia ja 9. huhtikuuta 1917 perustettiin Karjalan Sivistysseura (KSS), jonka puheenjohtajaksi valittiin Uhtualta Kuusamoon muuttanut [[Paavo Ahava (vanhempi)|Paavo Ahava (Afanasjev)]] ja sihteeriksi suomalainen kirjailija [[Iivo Härkönen]].<ref>Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1144, 2007, s. 39</ref> Seura kokosi lähetystön pyytämään Venäjän väliaikaiselta hallitukselta lupaa perustaa Vienaan suomenkielisiä kouluja. Myöhemmin vaatimukset kovenivat. toukokuussa 1917 seuran sisällä ja 12.–14.heinäkuuta Uhtualla heimopäivillä vaadittiin Itä-Karjalalle itsehallintoa<ref>Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914–1922; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1144, 2007, s.39–40</ref> ja 27. tammikuuta 1918 KSS oli jo järjestämässä Vienan Karjalan maakuntapäiviä, jossa jo vaadittiin itsenäisen Karjalan tasavallan perustamista.<ref>Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914–1922; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1144, 2007, s. 58</ref>
Vasta maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen oli mahdollista jälleen toimia ja 9. huhtikuuta 1917 perustettiin Karjalan Sivistysseura (KSS), jonka puheenjohtajaksi valittiin Uhtualta Kuusamoon muuttanut [[Paavo Ahava (vanhempi)|Paavo Ahava (Afanasjev)]] ja sihteeriksi suomalainen kirjailija [[Iivo Härkönen]].<ref>Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914–1922; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1144, 2007, s. 39</ref> Seura kokosi lähetystön pyytämään Venäjän väliaikaiselta hallitukselta lupaa perustaa Vienaan suomenkielisiä kouluja. Myöhemmin vaatimukset kovenivat. toukokuussa 1917 seuran sisällä ja 12.–14.heinäkuuta Uhtualla heimopäivillä vaadittiin Itä-Karjalalle itsehallintoa<ref>Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914–1922; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1144, 2007, s.39–40</ref> ja 27. tammikuuta 1918 KSS oli jo järjestämässä Vienan Karjalan maakuntapäiviä, jossa jo vaadittiin itsenäisen Karjalan tasavallan perustamista.<ref>Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914–1922; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1144, 2007, s. 58</ref>


Heimosotien aikana Vaasan senaatti ja myöhemmin Suomen hallitus myönsi seuralle varoja liitospropagandan harjoittamiseen Vienan ja Aunuksen Karjalassa. Heimosotien päätyttyä seuran tehtäväksi muodostui tuhansien itäkarjalan pakolaisten kulttuurin ja yhteyksien säilyttäminen.
Heimosotien aikana Vaasan senaatti ja myöhemmin Suomen hallitus myönsi seuralle varoja liitospropagandan harjoittamiseen Vienan ja Aunuksen Karjalassa. Heimosotien päätyttyä seuran tehtäväksi muodostui tuhansien itäkarjalan pakolaisten kulttuurin ja yhteyksien säilyttäminen.

Versio 15. helmikuuta 2021 kello 10.19

Karjalan Sivistysseura on yhdistys, joka toimii karjalaisen kielen ja kulttuuriperinnön vaalijana. Sen tavoite on yhdistää karjalaiset ylirajaisesti ylläpitämään karjalaista identiteettiään. Seura toteuttaa tätä työtä julkaisemalla kirjoja sekä kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Karjalan Heimo -lehteä, tukemalla tieteellistä tutkimusta sekä tallentamalla Karjalan kulttuuria, historiaa ja perinnettä sekä karjalan kieltä. Karjalan Sivistysseura järjestää kerran vuodessa heimopäiväviikonlopun kaikille karjalaisuudesta kiinnostuneille. Seura myös tukee kyykän pelaamista järjestemällä harjoituksia ja kyykkätapahtumia.[1]

Karjalan Sivistysseura perustettiin vuonna 1906 nimellä Wienan Karjalaisten Liitto kohentamaan Vienan Karjalan henkistä ja aineellista tilaa. Nimensä Karjalan Sivistysseuraksi liitto muutti vuonna 1917.[2]

Historia

Seura itse katsoo jatkavansa Tampereen työväentalolla 3. elokuuta 1906 perustetun Vienan karjalaisten liiton toimintaa. Ensimmäisenä puheenjohtaja toimi uhtualainen Aleksei Mitro. Vuodesta 1907 seura perusti lukutupia ja kouluja Vienan Karjalaan, mutta kohtasi vastustusta Venäjän valtion taholta, joten liiton toiminta käytännössä lakkasi vuonna 1911.

Vasta maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen oli mahdollista jälleen toimia ja 9. huhtikuuta 1917 perustettiin Karjalan Sivistysseura (KSS), jonka puheenjohtajaksi valittiin Uhtualta Kuusamoon muuttanut Paavo Ahava (Afanasjev) ja sihteeriksi suomalainen kirjailija Iivo Härkönen.[3] Seura kokosi lähetystön pyytämään Venäjän väliaikaiselta hallitukselta lupaa perustaa Vienaan suomenkielisiä kouluja. Myöhemmin vaatimukset kovenivat. toukokuussa 1917 seuran sisällä ja 12.–14.heinäkuuta Uhtualla heimopäivillä vaadittiin Itä-Karjalalle itsehallintoa[4] ja 27. tammikuuta 1918 KSS oli jo järjestämässä Vienan Karjalan maakuntapäiviä, jossa jo vaadittiin itsenäisen Karjalan tasavallan perustamista.[5]

Heimosotien aikana Vaasan senaatti ja myöhemmin Suomen hallitus myönsi seuralle varoja liitospropagandan harjoittamiseen Vienan ja Aunuksen Karjalassa. Heimosotien päätyttyä seuran tehtäväksi muodostui tuhansien itäkarjalan pakolaisten kulttuurin ja yhteyksien säilyttäminen.

Seuran toiminta nykyisin

Yhdistyksellä on ilmoituksensa mukaan nykyään n. 1400 jäsentä, järjestää vuosittain heimojuhlat, julkaisee Karjalan Heimo -nimistä aikakauslehteä ja pitää yllä Karjalan historiasta kiinnostuneille tarkoitettua Sampo-tietokantaa.[6][7] Seura jakaa myös apurahoja ja pyrkii avustamaan karjalan-, suomen- ja vepsänkielten elvyttämistä Venäjän Karjalassa.

Vienan Karjalaisten Liiton ja Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajat

Vienan Karjalaisten Liiton ja Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajat ovat usein istuneet tehtävässään useita vuosia:

  • Kauppaneuvos Aleksei Mitro (1906–1936)
  • Kauppaneuvos Ville Mattinen (1936–1953)
  • Varatuomari Aleksi Lahelma (1953–1961)
  • Toimitusjohtaja Boris Karppela (1961–1983)
  • Pankinjohtaja Jorma Puustinen (1983–1991)
  • Diplomi-insinööri Pentti Keynäs (1991–2001)
  • Yli-insinööri Ritva Kivi (2001–2009)
  • Toimitusjohtaja Kari Kemppinen (2009–2011)
  • Erityisasiantuntija Eeva-Kaisa Linna (2012–)[8]

Lähteet

  1. ↑ Toiminta Karjalan Sivistysseura. Viitattu 4.10.2018.
  2. ↑ Seuran synty Karjalan Sivistysseura. Viitattu 4.10.2018.
  3. ↑ Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914–1922; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1144, 2007, s. 39
  4. ↑ Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914–1922; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1144, 2007, s.39–40
  5. ↑ Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914–1922; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1144, 2007, s. 58
  6. ↑ Karjalan Heimo Karjalan sivistysseura. Viitattu 22.11.2019.
  7. ↑ Sampo-tietokanta Karjalan sivistysseura. Viitattu 22.11.2019.
  8. ↑ Seuran synty Karjalan Sivistysseura. Viitattu 4.10.2018.

Aiheesta muualla

Tämä järjestöön, yhdistykseen tai ei-kaupalliseen organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karjalan_Sivistysseura&oldid=19570689”