Ero sivun ”Pekka Kyrö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Lisäsin opiskelu- ja työekämätietoja |
lisäsin virkasuhteen työhistoriaan |
||
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
Kyrö syntyi oikeusneuvos Väinö Kyrön ja farmaseutti Sinikka Suomisen perheeseen. |
Kyrö syntyi oikeusneuvos Väinö Kyrön ja farmaseutti Sinikka Suomisen perheeseen. |
||
Hän opiskeli Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoissa mm. kirjallisuustiedettä, tiedotusoppia, taidehistoriaa, sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa ja valmistui dramaturgiksi ja filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1974. Hän työskenteli dramaturgina Suomen teatteriliitossa ja Työväen näyttämöiden liitossa, Jyväskylän yliopistossa sekä Suomen Akatemian tutkimusassistenttina. Sittemmin hän opetti dramaturgiaa korkeakouluissa ja opistoissa. Kyröllä oli luottamustehtävä Teatteri-lehden päätoimittajana 1982–1988. Hän työskenteli [[Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu|Teatterikorkeakoulun]] lehtorina 1983–1986, minkä jälkeen hän siirtyi Radioteatteriin dramaturgiksi ja aloitti samaisen teatterin päällikkönä 1990.<ref name="stt1993" /> Hän jäi eläkkeelle Radioteatterista 2009, jonka jälkeen hän on avustanut ajoittain Helsingin Sanomia radioarvostelijana. Kyrö tuli tutuksi radion kuuntelijoille eritoten lukijana, ja jatkoi lukemistaan ja radio-ohjelmien tekemistä myös eläkevuosinaan.<ref name="areena">{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/audio/1-1689668 | Nimeke = Kuuluttajan vieras: Pekka Kyrö, näytteiden lukija puheohjelmissa | Julkaisu = Areena.yle.fi | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 4.9.2020}}</ref> |
Hän opiskeli Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoissa mm. kirjallisuustiedettä, tiedotusoppia, taidehistoriaa, sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa ja valmistui dramaturgiksi ja filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1974. Hän työskenteli dramaturgina Suomen teatteriliitossa ja Työväen näyttämöiden liitossa, kirjallisuuden assistenttina Jyväskylän yliopistossa sekä Suomen Akatemian tutkimusassistenttina. Sittemmin hän opetti dramaturgiaa korkeakouluissa ja opistoissa. Kyröllä oli luottamustehtävä Teatteri-lehden päätoimittajana 1982–1988. Hän työskenteli [[Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu|Teatterikorkeakoulun]] lehtorina 1983–1986, minkä jälkeen hän siirtyi Radioteatteriin dramaturgiksi ja aloitti samaisen teatterin päällikkönä 1990.<ref name="stt1993" /> Hän jäi eläkkeelle Radioteatterista 2009, jonka jälkeen hän on avustanut ajoittain Helsingin Sanomia radioarvostelijana. Kyrö tuli tutuksi radion kuuntelijoille eritoten lukijana, ja jatkoi lukemistaan ja radio-ohjelmien tekemistä myös eläkevuosinaan.<ref name="areena">{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/audio/1-1689668 | Nimeke = Kuuluttajan vieras: Pekka Kyrö, näytteiden lukija puheohjelmissa | Julkaisu = Areena.yle.fi | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 4.9.2020}}</ref> |
||
Kyrön kirjallinen toiminta käsittää teoksia, dramatisointeja ja käännöksiä.<ref name=stt1993/> |
Kyrön kirjallinen toiminta käsittää teoksia, dramatisointeja ja käännöksiä.<ref name=stt1993/> |
||
Versio 27. tammikuuta 2021 kello 08.44
| Pekka Kyrö | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. maaliskuuta 1946 Helsinki |
| Ammatti | dramaturgi, opettaja, teatteripäällikkö, toimittaja |
| Vanhemmat |
Väinö Kyrö Sinikka Suominen |
| Lapset | 5 |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | 1970-luku– |
| Tunnustukset | Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1984 |
Pekka Tapani Kyrö (s. 24. maaliskuuta 1946 Helsinki) on suomalainen teatteripäällikkö, dramaturgi, dramaturgian opettaja ja toimittaja.[1][2] Hän työskenteli pitkään Yleisradion Radioteatterissa.[3]
Ura
Kyrö syntyi oikeusneuvos Väinö Kyrön ja farmaseutti Sinikka Suomisen perheeseen.
Hän opiskeli Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoissa mm. kirjallisuustiedettä, tiedotusoppia, taidehistoriaa, sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa ja valmistui dramaturgiksi ja filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1974. Hän työskenteli dramaturgina Suomen teatteriliitossa ja Työväen näyttämöiden liitossa, kirjallisuuden assistenttina Jyväskylän yliopistossa sekä Suomen Akatemian tutkimusassistenttina. Sittemmin hän opetti dramaturgiaa korkeakouluissa ja opistoissa. Kyröllä oli luottamustehtävä Teatteri-lehden päätoimittajana 1982–1988. Hän työskenteli Teatterikorkeakoulun lehtorina 1983–1986, minkä jälkeen hän siirtyi Radioteatteriin dramaturgiksi ja aloitti samaisen teatterin päällikkönä 1990.[1] Hän jäi eläkkeelle Radioteatterista 2009, jonka jälkeen hän on avustanut ajoittain Helsingin Sanomia radioarvostelijana. Kyrö tuli tutuksi radion kuuntelijoille eritoten lukijana, ja jatkoi lukemistaan ja radio-ohjelmien tekemistä myös eläkevuosinaan.[4]
Kyrön kirjallinen toiminta käsittää teoksia, dramatisointeja ja käännöksiä.[1]
Kyrö sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1984 yhdessä Juha-Pekka Hotisen kanssa.[1]
Kyrö on ohjannut ja dramatisoinut kuunnelmia Radioteatterille sekä ottanut tuntumaa myös näyttelijäntyöhön sekä radiossa että elokuvassa: hän teki sivuosan rikospoliisina Auli Mantilan rikoselokuvassa Neitoperho (1997).[5]
Pekka Kyrölle syntyi viisi lasta vuosina 1969–2003. Tunnetuin heistä on kirjailija Tuomas Kyrö. Kolmesta pojasta keskimmäinen on graafikko Antti Kyrö.[1]
Lähteet
- Seppälä, Riitta; Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 - Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry, 1993. ISBN 951-31-0236-X.
Viitteet
- ↑ a b c d e Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 244
- ↑ Dramaturgi Pekka Kyrö radioteatterin päälliköksi Helsingin Sanomat. Sanoma Oy. Viitattu 4.9.2020.
- ↑ Mielensäpahoittajan matka radion ympäri Yle.fi. Yleisradio. Viitattu 4.9.2020.
- ↑ Kuuluttajan vieras: Pekka Kyrö, näytteiden lukija puheohjelmissa Areena.yle.fi. Yleisradio. Viitattu 4.9.2020.
- ↑ Pekka Kyrö Elonetissä.
|
