Ero sivun ”Perintötorppa” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteet tarkemmiksi |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Perintötorppa''' eli '''sukutorppa'''<ref> |
'''Perintötorppa''' eli '''sukutorppa'''<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Uusi tietosanakirja | Selite = Osa 19, palsta 312, hakusana sukutorppa | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja oy | Vuosi = 1965}}</ref> oli Suomessa ja Ruotsissa [[torppari|torppa]], jollaisia [[talonpoika|talonpojat]] saivat 1767 annetun [[asetus|asetuksen]] perusteella muodostaa [[maakirjatalo|talonsa]] ulkotiluksille nuorempien lapsiensa [[perintö]]osuuden [[vastike (ositus)|vastikkeeksi]]. Perintötorppien perustamisen tarkoituksena oli estää [[irtolaisuus|irtaimen väen]] muodostumista [[kylä|kyliin]]. Perintötorpat olivat yleisiä etenkin [[Pohjanmaa]]lla. Asetus kumottiin 1800, jonka jälkeen perintötorppia ei saanut enää perustaa.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Uusi tietosanakirja | Selite = Osa 15, palsta 639, hakusana perintötorppa | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja oy | Vuosi = 1964}}</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Nykyinen versio 15. tammikuuta 2021 kello 22.28
Perintötorppa eli sukutorppa[1] oli Suomessa ja Ruotsissa torppa, jollaisia talonpojat saivat 1767 annetun asetuksen perusteella muodostaa talonsa ulkotiluksille nuorempien lapsiensa perintöosuuden vastikkeeksi. Perintötorppien perustamisen tarkoituksena oli estää irtaimen väen muodostumista kyliin. Perintötorpat olivat yleisiä etenkin Pohjanmaalla. Asetus kumottiin 1800, jonka jälkeen perintötorppia ei saanut enää perustaa.[2]