Ero sivun ”X-sukupolvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
rv, eston kiertoa. Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Kirjailija Mika Wickström kertoo saaneensa vaikutteita ''Sukupolvi X'' -romaanilleen muun muassa Generation X -yhtyeestä, jonka keulakuvana tunnettiin 1980-luvulla Billy Idol. |
Kirjailija Mika Wickström kertoo saaneensa vaikutteita ''Sukupolvi X'' -romaanilleen muun muassa Generation X -yhtyeestä, jonka keulakuvana tunnettiin 1980-luvulla Billy Idol. |
||
| ⚫ | ''Pullamössösukupolvi'' on tiettävästi [[Martin Saarikangas|Martin Saarikankaan]] vuonna 1993 ensimmäisenä esittämä käsite<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Juhani Sirén ja Heini Larros|Nimeke=Nykysuomen sanakirja|Ajankohta=City-lehti, nro 21/2002|Osoite=http://www.city.fi/artikkeli/Nykysuomen+sanakirja/648/|Julkaisija=City-lehti|Luettu=23. toukokuuta 2007}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Pullamössö jäi eloon | Tekijä = Malmberg, Ilkka | Julkaisu = Helsingin Sanomat | www = http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003811419.html | Ajankohta = 4.7.1999 | Viitattu = 29.7.2017 }}</ref> ja sittemmin sotien jälkeisten [[suuret ikäluokat|suurten ikäluokkien]] 1990-luvulta alkaen käyttämä sana, jonka tarkoituksena oli kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä sukupolvea. Käsite kuvaa sitä, kuinka nuoriso elää helppoa elämää. Vanhempien ikäluokkien mielestä pullamössösukupolvi on saanut elämässään kaiken valmiina eikä ole juuri joutunut ponnistelemaan saavutustensa eteen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mikkola, Henna | Nimeke = Sukupolvettomat? Nuoret ikäpolvensa kuvaajina | Vuosi = 2002 | Sivu = 35 | Julkaisija = Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto | Tunniste = ISBN 951-39-1266-3 }}</ref>. Joidenkin vanhempien ikäluokkien edustajien mielestä pullamössösukupolveen yhdistetään myös [[Uusavuttomuus|uusavuttomuus]]. |
||
=== "Pullamössösukupolvi" === |
|||
| ⚫ | ''Pullamössösukupolvi'' on tiettävästi [[Martin Saarikangas|Martin Saarikankaan]] vuonna 1993 ensimmäisenä esittämä käsite<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Juhani Sirén ja Heini Larros|Nimeke=Nykysuomen sanakirja|Ajankohta=City-lehti, nro 21/2002|Osoite=http://www.city.fi/artikkeli/Nykysuomen+sanakirja/648/|Julkaisija=City-lehti|Luettu=23. toukokuuta 2007}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Pullamössö jäi eloon | Tekijä = Malmberg, Ilkka | Julkaisu = Helsingin Sanomat | www = http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003811419.html | Ajankohta = 4.7.1999 | Viitattu = 29.7.2017 }}</ref> ja sittemmin sotien jälkeisten [[suuret ikäluokat|suurten ikäluokkien]] 1990-luvulta alkaen käyttämä sana, jonka tarkoituksena oli kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä sukupolvea. Käsite kuvaa sitä, kuinka nuoriso elää helppoa elämää. Vanhempien ikäluokkien mielestä |
||
==Aiheesta populaarikulttuurissa== |
==Aiheesta populaarikulttuurissa== |
||
Versio 15. tammikuuta 2021 kello 16.24
X-sukupolvi on sana, jonka tarkoitus on kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä ja 1980- ja 1990-luvuilla aikuistunutta sukupolvea[1]. Käsite on peräisin kanadalaisen kirjailijan Douglas Couplandin kirjasta (Generation X: Tales for an Accelerated Culture).
X-sukupolveen kuuluvat vuosina 1964–1979 syntyneet ikäluokat. Sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat Neuvostoliiton romahtaminen, Berliinin muurin murtuminen, Yhdysvaltojen jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, 1990-luvun lama ja massatyöttömyys sekä globalisaatio. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero[1].
Siinä missä suuria ikäluokkia on sanottu viimeiseksi moderniksi sukupolveksi, joiden elämää on leimannut jatkuva optimismi ja kehitysusko, X-sukupolvea on pidetty ensimmäisenä postmodernina sukupolvena, jonka elämää leimaa pessimismi ja epäluottamus tulevaisuuteen[1]. 1990-luvulla monia rock-yhtyeitä jopa leimattiin X-sukupolven edustajiksi ja muun muassa Nirvana-yhtyeen keulahahmoa Kurt Cobainia pidettiin sen äänitorvena.
X-sukupolvi Suomessa
X-sukupolven suomalaisena pamflettina pidetään usein Osku Pajamäen kirjoittamaa kirjaa Ahne sukupolvi - Suurten ikäluokkien perintö, jossa hän peilaa X-sukupolven elämää suurten ikäluokkien elämään.
Kirjailija Mika Wickström kertoo saaneensa vaikutteita Sukupolvi X -romaanilleen muun muassa Generation X -yhtyeestä, jonka keulakuvana tunnettiin 1980-luvulla Billy Idol.
Pullamössösukupolvi on tiettävästi Martin Saarikankaan vuonna 1993 ensimmäisenä esittämä käsite[2][3] ja sittemmin sotien jälkeisten suurten ikäluokkien 1990-luvulta alkaen käyttämä sana, jonka tarkoituksena oli kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä sukupolvea. Käsite kuvaa sitä, kuinka nuoriso elää helppoa elämää. Vanhempien ikäluokkien mielestä pullamössösukupolvi on saanut elämässään kaiken valmiina eikä ole juuri joutunut ponnistelemaan saavutustensa eteen[4]. Joidenkin vanhempien ikäluokkien edustajien mielestä pullamössösukupolveen yhdistetään myös uusavuttomuus.
Aiheesta populaarikulttuurissa
X-sukupolvi on ollut suosittu aihepiiri elokuvissa. Seuraavat elokuvat voidaan lukea kuuluvan genreen:lähde?
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c William J. Schroer: Generations X,Y, Z and the Others - Cont'd socialmarketing.org. Viitattu 7.2.2011. englanti
- ↑ Juhani Sirén ja Heini Larros: Nykysuomen sanakirja City-lehti, nro 21/2002. City-lehti. Viitattu 23. toukokuuta 2007.
- ↑ Malmberg, Ilkka: Pullamössö jäi eloon. Helsingin Sanomat, 4.7.1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.7.2017.
- ↑ Mikkola, Henna: Sukupolvettomat? Nuoret ikäpolvensa kuvaajina, s. 35. Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, 2002. ISBN 951-39-1266-3.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta X-sukupolvi Wikimedia Commonsissa
