Ero sivun ”X-sukupolvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Rivi 10: Rivi 10:
Kirjailija Mika Wickström kertoo saaneensa vaikutteita ''Sukupolvi X'' -romaanilleen muun muassa Generation X -yhtyeestä, jonka keulakuvana tunnettiin 1980-luvulla Billy Idol.
Kirjailija Mika Wickström kertoo saaneensa vaikutteita ''Sukupolvi X'' -romaanilleen muun muassa Generation X -yhtyeestä, jonka keulakuvana tunnettiin 1980-luvulla Billy Idol.


=== Pullamössösukupolvi ===
''Pullamössösukupolvi'' on tiettävästi [[Martin Saarikangas|Martin Saarikankaan]] vuonna 1993 ensimmäisenä esittämä käsite<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Juhani Sirén ja Heini Larros|Nimeke=Nykysuomen sanakirja|Ajankohta=City-lehti, nro 21/2002|Osoite=http://www.city.fi/artikkeli/Nykysuomen+sanakirja/648/|Julkaisija=City-lehti|Luettu=23. toukokuuta 2007}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Pullamössö jäi eloon | Tekijä = Malmberg, Ilkka | Julkaisu = Helsingin Sanomat | www = http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003811419.html | Ajankohta = 4.7.1999 | Viitattu = 29.7.2017 }}</ref> ja sittemmin sotien jälkeisten [[suuret ikäluokat|suurten ikäluokkien]] 1990-luvulta alkaen käyttämä sana, jonka tarkoituksena oli kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä sukupolvea. Käsite kuvaa sitä, kuinka nuoriso elää helppoa elämää. Vanhempien ikäluokkien mielestä pullamössösukupolvi on saanut elämässään kaiken valmiina eikä ole juuri joutunut ponnistelemaan saavutustensa eteen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mikkola, Henna | Nimeke = Sukupolvettomat? Nuoret ikäpolvensa kuvaajina | Vuosi = 2002 | Sivu = 35 | Julkaisija = Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto | Tunniste = ISBN 951-39-1266-3 }}</ref>. Joidenkin vanhempien ikäluokkien edustajien mielestä pullamössösukupolveen yhdistetään myös [[Uusavuttomuus|uusavuttomuus]]. Sanana ''pullamössösukupolvi'' on sikäli epälooginen, että sille suomalaiselle sukupolvelle, joka sitä enimmäkseen käyttää, pullamössö on lapsuudesta tuttu herkku mutta sille sukupolvelle, josta sitä yleensä käytetään, pullamössö on enimmäkseen tuntematon elintarvike.
''Pullamössösukupolvi'' on tiettävästi [[Martin Saarikangas|Martin Saarikankaan]] vuonna 1993 ensimmäisenä esittämä käsite<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Juhani Sirén ja Heini Larros|Nimeke=Nykysuomen sanakirja|Ajankohta=City-lehti, nro 21/2002|Osoite=http://www.city.fi/artikkeli/Nykysuomen+sanakirja/648/|Julkaisija=City-lehti|Luettu=23. toukokuuta 2007}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Pullamössö jäi eloon | Tekijä = Malmberg, Ilkka | Julkaisu = Helsingin Sanomat | www = http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003811419.html | Ajankohta = 4.7.1999 | Viitattu = 29.7.2017 }}</ref> ja sittemmin sotien jälkeisten [[suuret ikäluokat|suurten ikäluokkien]] 1990-luvulta alkaen käyttämä sana, jonka tarkoituksena oli kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä sukupolvea. Käsite kuvaa sitä, kuinka nuoriso elää helppoa elämää. Vanhempien ikäluokkien mielestä pullamössösukupolvi on saanut elämässään kaiken valmiina eikä ole juuri joutunut ponnistelemaan saavutustensa eteen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mikkola, Henna | Nimeke = Sukupolvettomat? Nuoret ikäpolvensa kuvaajina | Vuosi = 2002 | Sivu = 35 | Julkaisija = Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto | Tunniste = ISBN 951-39-1266-3 }}</ref>. Joidenkin vanhempien ikäluokkien edustajien mielestä pullamössösukupolveen yhdistetään myös [[Uusavuttomuus|uusavuttomuus]]. Sanana ''pullamössösukupolvi'' on sikäli epälooginen, että sille suomalaiselle sukupolvelle, joka sitä enimmäkseen käyttää, pullamössö on lapsuudesta tuttu herkku mutta sille sukupolvelle, josta sitä yleensä käytetään, pullamössö on enimmäkseen tuntematon elintarvike.



Versio 15. tammikuuta 2021 kello 08.48

X-sukupolvi on sana, jonka tarkoitus on kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä ja 1980- ja 1990-luvuilla aikuistunutta sukupolvea[1]. Käsite on peräisin kanadalaisen kirjailijan Douglas Couplandin kirjasta (Generation X: Tales for an Accelerated Culture).

X-sukupolveen kuuluvat vuosina 19641979 syntyneet ikäluokat. Sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat Neuvostoliiton romahtaminen, Berliinin muurin murtuminen, Yhdysvaltojen jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, 1990-luvun lama ja massatyöttömyys sekä globalisaatio. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero[1].

Siinä missä suuria ikäluokkia on sanottu viimeiseksi moderniksi sukupolveksi, joiden elämää on leimannut jatkuva optimismi ja kehitysusko, X-sukupolvea on pidetty ensimmäisenä postmodernina sukupolvena, jonka elämää leimaa pessimismi ja epäluottamus tulevaisuuteen[1]. 1990-luvulla monia rock-yhtyeitä jopa leimattiin X-sukupolven edustajiksi ja muun muassa Nirvana-yhtyeen keulahahmoa Kurt Cobainia pidettiin sen äänitorvena.

X-sukupolvi Suomessa

X-sukupolven suomalaisena pamflettina pidetään usein Osku Pajamäen kirjoittamaa kirjaa Ahne sukupolvi - Suurten ikäluokkien perintö, jossa hän peilaa X-sukupolven elämää suurten ikäluokkien elämään.

Kirjailija Mika Wickström kertoo saaneensa vaikutteita Sukupolvi X -romaanilleen muun muassa Generation X -yhtyeestä, jonka keulakuvana tunnettiin 1980-luvulla Billy Idol.

Pullamössösukupolvi

Pullamössösukupolvi on tiettävästi Martin Saarikankaan vuonna 1993 ensimmäisenä esittämä käsite[2][3] ja sittemmin sotien jälkeisten suurten ikäluokkien 1990-luvulta alkaen käyttämä sana, jonka tarkoituksena oli kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä sukupolvea. Käsite kuvaa sitä, kuinka nuoriso elää helppoa elämää. Vanhempien ikäluokkien mielestä pullamössösukupolvi on saanut elämässään kaiken valmiina eikä ole juuri joutunut ponnistelemaan saavutustensa eteen[4]. Joidenkin vanhempien ikäluokkien edustajien mielestä pullamössösukupolveen yhdistetään myös uusavuttomuus. Sanana pullamössösukupolvi on sikäli epälooginen, että sille suomalaiselle sukupolvelle, joka sitä enimmäkseen käyttää, pullamössö on lapsuudesta tuttu herkku mutta sille sukupolvelle, josta sitä yleensä käytetään, pullamössö on enimmäkseen tuntematon elintarvike.

Aiheesta populaarikulttuurissa

X-sukupolvi on ollut suosittu aihepiiri elokuvissa. Seuraavat elokuvat voidaan lukea kuuluvan genreen:lähde?

Katso myös

Lähteet

  1. a b c William J. Schroer: Generations X,Y, Z and the Others - Cont'd socialmarketing.org. Viitattu 7.2.2011. englanti
  2. Juhani Sirén ja Heini Larros: Nykysuomen sanakirja City-lehti, nro 21/2002. City-lehti. Viitattu 23. toukokuuta 2007.
  3. Malmberg, Ilkka: Pullamössö jäi eloon. Helsingin Sanomat, 4.7.1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.7.2017.
  4. Mikkola, Henna: Sukupolvettomat? Nuoret ikäpolvensa kuvaajina, s. 35. Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, 2002. ISBN 951-39-1266-3.

Aiheesta muualla


Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.