Ero sivun ”Perhe” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p korjauksia |
tärkeitä asioita Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
'''Perheen''' muodostavat yhdessä asuvat [[avioliitto|avioliitossa]] tai [[avoliitto|avoliitossa]] olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia.<ref>[http://www.stat.fi/meta/kas/perhe.html Perhe Tilastokeskuksen määritelmän mukaan]</ref> |
'''Perheen''' muodostavat yhdessä asuvat [[avioliitto|avioliitossa]] tai [[avoliitto|avoliitossa]] olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia.<ref>[http://www.stat.fi/meta/kas/perhe.html Perhe Tilastokeskuksen määritelmän mukaan]</ref> |
||
Perheeseen kuuluu tyypillisesti kaksi |
Perheeseen kuuluu tyypillisesti kaksi henkilöä sekä heidän mahdolliset jälkeläisensä eli [[lapsi|lapset]]. Mikäli perheeseen kuuluu vähintään yksi [[alaikäinen]] eli alle 18-vuotias lapsi, perhettä kutsutaan lapsiperheeksi.<ref>[http://www.stat.fi/meta/kas/lapsiperhe.html Lapsiperhe Tilastokeskuksen määritelmän mukaan]</ref> Jos henkilöllä on lapsia, häntä kutsutaan [[äiti|äidiksi]] tai [[isä]]ksi. Äiti ja isä elävät yhdessä joko avioliitossa tai avoliitossa. Myös kaksi [[homoseksuaalisuus|samaa sukupuolta]] olevaa henkilöä tai [[yksinhuoltaja]] ja lapsi (tai lapset) voivat muodostaa perheen. |
||
Perheen yksiselitteinen määrittely on osoittautunut ongelmalliseksi kaikilla yhteiskunnan toiminnan tasoilla ja perhe onkin jatkuvan määrittelykamppailun kohde. Käsitteenä perhe on normisidonnainen ja liittyy vallankäyttöön. Esimerkiksi perheen psykoterapeuttisessa hoidossa (perheterapiassa) perheen määrittely liittyy läheisesti siihen, keitä ovat ne perheenä elävät henkilöt, joita yhdistää samasta ongelmasta puhuminen. [[Lastensuojelu]] korvaa biologisten vanhempien muodostaman perheen sosiaalisella perheellä. Laitoksissa kirjoilla olevista henkilöistä ei muodosteta perheitä. Sitä vastoin yksityisesti sijoitetut lapset muodostavat perheen. |
Perheen yksiselitteinen määrittely on osoittautunut ongelmalliseksi kaikilla yhteiskunnan toiminnan tasoilla ja perhe onkin jatkuvan määrittelykamppailun kohde. Käsitteenä perhe on normisidonnainen ja liittyy vallankäyttöön. Esimerkiksi perheen psykoterapeuttisessa hoidossa (perheterapiassa) perheen määrittely liittyy läheisesti siihen, keitä ovat ne perheenä elävät henkilöt, joita yhdistää samasta ongelmasta puhuminen. [[Lastensuojelu]] korvaa biologisten vanhempien muodostaman perheen sosiaalisella perheellä. Laitoksissa kirjoilla olevista henkilöistä ei muodosteta perheitä. Sitä vastoin yksityisesti sijoitetut lapset muodostavat perheen. |
||
Versio 13. tammikuuta 2021 kello 10.52
Perheen muodostavat yhdessä asuvat avioliitossa tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia.[1]
Perheeseen kuuluu tyypillisesti kaksi henkilöä sekä heidän mahdolliset jälkeläisensä eli lapset. Mikäli perheeseen kuuluu vähintään yksi alaikäinen eli alle 18-vuotias lapsi, perhettä kutsutaan lapsiperheeksi.[2] Jos henkilöllä on lapsia, häntä kutsutaan äidiksi tai isäksi. Äiti ja isä elävät yhdessä joko avioliitossa tai avoliitossa. Myös kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä tai yksinhuoltaja ja lapsi (tai lapset) voivat muodostaa perheen.
Perheen yksiselitteinen määrittely on osoittautunut ongelmalliseksi kaikilla yhteiskunnan toiminnan tasoilla ja perhe onkin jatkuvan määrittelykamppailun kohde. Käsitteenä perhe on normisidonnainen ja liittyy vallankäyttöön. Esimerkiksi perheen psykoterapeuttisessa hoidossa (perheterapiassa) perheen määrittely liittyy läheisesti siihen, keitä ovat ne perheenä elävät henkilöt, joita yhdistää samasta ongelmasta puhuminen. Lastensuojelu korvaa biologisten vanhempien muodostaman perheen sosiaalisella perheellä. Laitoksissa kirjoilla olevista henkilöistä ei muodosteta perheitä. Sitä vastoin yksityisesti sijoitetut lapset muodostavat perheen.
Perhe on tärkeä osa niitä tapoja, joilla ihmiset ymmärtävät elämää ja luovat siihen rakenteita.
Monissa ei-moderneissa kulttuureissa, kuten monilla metsästäjä-keräilijäheimoilla, on yleistä kiinteiden parisuhteiden puute ja perhettä kollektiivisempi tapa hoitaa lapsia. Käsitys perheestä vaihtelee yleensäkin eri kulttuureissa ja eri aikoina.
Perhemuotoja
Ydinperhe
Ydinperhe on lapsiperhe, jossa vanhempina ovat lapsien biologiset vanhemmat. Länsimaissa ydinperheestä tuli eräänlainen ihanne 1900-luvun puolivälissä. Ensimmäiset jäljet ydinperheestä ovat nuorakeraamisen kulttuurin hautauksista neoliittiselta kivikaudelta noin 4 600 vuoden takaa.[3]
Uusperhe
Uusperheiksi kutsutaan sellaisia perheitä, jossa isällä ja/tai äidillä on lapsia aiemmasta perhesuhteesta.
Suurperhe
Sosiologiassa suurperheellä usein tarkoitetaan perhettä, jossa asuu kolme tai useampia sukupolvia (vertikaalinen) ja/tai useita sisaruksia (ydinperheitä) samassa taloudessa.
Suomessa suurperheeksi lasketaan perhe, johon kuuluu isän ja äidin lisäksi vähintään kolme lasta. Suurperheitä hankitaan usein myös uskonnollisen vakaumuksen vuoksi: Suomessa suurperheet ovat yleisiä vanhoillislestadiolaisilla ja Herran kansalaisilla.
Perheillä oli ennen myös palvelusväkeä piikoja ja renkejä, jotka saattoivat tulla perheen kanssa niin läheisiksi, että heidät miellettiin osaksi perhettä.
Sateenkaariperhe
Sateenkaariperheellä tarkoitetaan sellaista lapsiperhettä, joka ei muodostu heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille. Näitä ovat esimerkiksi nais- tai miesparin perheet tai ei-heteroseksuaalisen yksinhuoltajan perheet tai perheet, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa.[4]
Perhemuodostelma
Ydinperhettä laajempia kokonaisuuksia eli perhemuodostelmia syntyy, kun sukulaiset ja ystävätkin ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa perheenjäsenten kanssa.
Abstraktit perhemuodostelmat
Abstrakteja perhemuodostelmia ovat biologisen perheen ulkopuolella sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syntyneet ryhmät, joista saadaan henkistä vahvistusta ja joissa myös usein edistetään yhteiskunnallista kasvua. Abstrakteja perhemuotoja ovat esimerkiksi erilaiset kulttuurilliset perheet, poliittiset perheet sekä työ- ja harrastusperheet.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Perhe Tilastokeskuksen määritelmän mukaan
- ↑ Lapsiperhe Tilastokeskuksen määritelmän mukaan
- ↑ Colin Renfrew and Paul Bahn: Archeology: Theories, Methods and Practice, s. 444. Thames & Hudson, 2016.
- ↑ http://www.seta.fi/fi/setafi49.htm [vanhentunut linkki]
Kirjallisuutta
- Utrio, Kaari: Perhekirja: Eurooppalaisen perheen historia. Helsinki: Somero: Tammi: Amanita, 2001 (1. painos 1998). ISBN 951-31-2285-9.
- Kai Häggman: Perheen vuosisata: perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa (Suomen historiallinen seura, 1994) ISBN 951-8915-85-7 (nid.)
- Familia. 6: Ydinperheen aika [toim. Kaari Utrio] (Tammi, 1997) ISBN 951-31-0508-3 (1/2 n., 6. osa)
- Yesilova, Katja: Ydinperheen politiikka. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-094-7.
Aiheesta muualla
- Monimuotoiset perheet -portaali
- Brake, Elizabeth & Millum, Joseph: Parenthood and Procreation The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Satz, Debra: Feminist Perspectives on Reproduction and the Family The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Yle Olotila: Isänä toisen miehen lapsille
- Findikaattori - Perheet perhetyypin mukaa (aikasarja vuodesta 1992 alkaen)
- Sateenkaariperheet ry:n kotisivut