Ero sivun ”Kukinto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi ja luodaan Aiheesta muualla -osio
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kukinto''' on [[kasvi]]n osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli [[kukka|kukasta]] ja niihin liittyvistä [[varsi|varren]] haaroista ja [[kukkaperä|kukkaperistä]]. Lyhyesti sanottuna kukinto on se versonosa, joka muodostaa kukkia. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref>
'''Kukinto''' on [[kasvi]]n osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli [[kukka|kukasta]] ja niihin liittyvistä [[varsi|varren]] haaroista ja [[kukkaperä|kukkaperistä]]. Lyhyesti sanottuna kukinto on se [[verso]]nosa, joka muodostaa kukkia. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref>


== Erityyppisiä kukintoja ==
== Erityyppisiä kukintoja ==
Kukinnot jaetaan pitkä- ja lyhytlapakkoisiin kukintoihin sekä [[viuhko]]ihin. Pitkälapakkoisissa kukinnoissa kukat liittyvät pitkänomaiseen kukintovarteen, ''[[lapakko]]on''. Sellaisten eri tyyppejä ovat ''[[tähkä]]'', ''[[terttu (kukinto)|terttu]]'', ''[[huiskilo]]'' ja ''[[norkko]]''. Lyhytlapakkoisia kukintomuotoja ovat ''[[sarja (kukinto)|sarja]]'' ja ''[[mykerö]]''. Mykerössä on suuri joukko pieniä kukkia kiinnittyneenä samaan [[kukkapohjus|kukkapohjukseen]] niin lähelle toisiaan, että kukinto muistuttaa usein erehdyttävästi yhtä kukkaa, mutta tarkemmin katsottuna jokaisessa pikkukukassa on erotettavissa kaikki normaalin kukan osat kuten terälehdet, [[hede|heteet]] ja [[emi]]t. Viuhkossa kukkaperät eivät ole kiinnittyneet yhteiseen rankaan, vaan kukkarangat haarautuvat jatkoisella tavalla.
Kukinnot jaetaan pitkä- ja lyhytlapakkoisiin kukintoihin sekä [[viuhko]]ihin. Pitkälapakkoisissa kukinnoissa kukat liittyvät pitkänomaiseen kukintovarteen, ''[[lapakko]]on''. Sellaisten eri tyyppejä ovat ''[[tähkä]]'', ''[[terttu (kukinto)|terttu]]'', ''[[huiskilo]]'' ja ''[[norkko]]''. Lyhytlapakkoisia kukintomuotoja ovat ''[[sarja (kukinto)|sarja]]'' ja ''[[mykerö]]''. Mykerössä on suuri joukko pieniä kukkia kiinnittyneenä samaan [[kukkapohjus|kukkapohjukseen]] niin lähelle toisiaan, että kukinto muistuttaa usein erehdyttävästi yhtä kukkaa, mutta tarkemmin katsottuna jokaisessa pikkukukassa on erotettavissa kaikki normaalin kukan osat, kuten terälehdet, [[hede|heteet]] ja [[emi]]t. Viuhkossa kukkaperät eivät ole kiinnittyneet yhteiseen rankaan, vaan kukkarangat haarautuvat [[haarajatkoinen haarautuminen|jatkoisella]] tavalla.


<gallery>
<gallery>
Rivi 22: Rivi 22:
== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
{{commonscat-rivi}}

Versio 9. tammikuuta 2021 kello 23.08

Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä. Lyhyesti sanottuna kukinto on se versonosa, joka muodostaa kukkia. [1]

Erityyppisiä kukintoja

Kukinnot jaetaan pitkä- ja lyhytlapakkoisiin kukintoihin sekä viuhkoihin. Pitkälapakkoisissa kukinnoissa kukat liittyvät pitkänomaiseen kukintovarteen, lapakkoon. Sellaisten eri tyyppejä ovat tähkä, terttu, huiskilo ja norkko. Lyhytlapakkoisia kukintomuotoja ovat sarja ja mykerö. Mykerössä on suuri joukko pieniä kukkia kiinnittyneenä samaan kukkapohjukseen niin lähelle toisiaan, että kukinto muistuttaa usein erehdyttävästi yhtä kukkaa, mutta tarkemmin katsottuna jokaisessa pikkukukassa on erotettavissa kaikki normaalin kukan osat, kuten terälehdet, heteet ja emit. Viuhkossa kukkaperät eivät ole kiinnittyneet yhteiseen rankaan, vaan kukkarangat haarautuvat jatkoisella tavalla.

Lähteet

  1. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.

Aiheesta muualla

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.