Ero sivun ”Platinaryhmä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Jni (keskustelu | muokkaukset) lisää, +lähde |
Jni (keskustelu | muokkaukset) +löytöhistoria |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Platinaryhmän metallit esiintyvät luonnossa vapaina metalleina, lejeerinkeinä sekä [[sulfidimalmi]]en yhteydessä. Ne ovat harvinaisia alkuaineita ja esiintyvät lähes aina yhdessä. Ne voivat esiintyä myös yhdisteinä [[rikki|rikin]], [[antimoni]]n, [[arseeni]]n, [[vismutti|vismutin]] ja [[telluuri]]n kanssa. Ne kuuluvat [[jalometalli|jalometalleihin]] ja ovat hyvin kestäviä [[korroosio]]ta vastaan. Kuuma [[kuningasvesi]] ei pysty liuottamaan rutetiumia, rodiumia eikä iridiumia. Platinaryhmän metalleja käytetään usein [[katalyytti|katalyytteinä]] kemiallisissa prosesseissa esimerkiksi [[katalysaattori|katalysaattoreissa]].<ref name="Spectrum_9"/> |
Platinaryhmän metallit esiintyvät luonnossa vapaina metalleina, lejeerinkeinä sekä [[sulfidimalmi]]en yhteydessä. Ne ovat harvinaisia alkuaineita ja esiintyvät lähes aina yhdessä. Ne voivat esiintyä myös yhdisteinä [[rikki|rikin]], [[antimoni]]n, [[arseeni]]n, [[vismutti|vismutin]] ja [[telluuri]]n kanssa. Ne kuuluvat [[jalometalli|jalometalleihin]] ja ovat hyvin kestäviä [[korroosio]]ta vastaan. Kuuma [[kuningasvesi]] ei pysty liuottamaan rutetiumia, rodiumia eikä iridiumia. Platinaryhmän metalleja käytetään usein [[katalyytti|katalyytteinä]] kemiallisissa prosesseissa esimerkiksi [[katalysaattori|katalysaattoreissa]].<ref name="Spectrum_9"/> |
||
Platinametalleista ensimmäisenä löydettiin platina, jonka [[Antonio de Ulloa]] kuvasi vuonna 1748. Tosin Etelä-Amerikan intiaanit tunsivat metallin jo sitä ennen. [[William Hyde Wollaston]] löysi palladiumin ja rodiumin 1800-vuosikymmenen alkuvuosina <!-- Spectrum: Pd 1803, Rh 1804 --> ja samoihin aikoihin <!-- Spectrum: Os, Ir 1804 -->[[Smithson Tennant]] eristi osmiumin ja iridiumin. Viimeisen platinaryhmän alkuaineen ruteniumin eristi Kazanin ja Tarton yliopistojen professori [[Karl Klaus]] 1844.<ref name="Spectrum_9"/> |
|||
Suomessa [[Outokumpu]] on erottanut kupari- ja nikkelimalmeista platinaryhmän metalleja 10–20 kg vuodessa (ennen 1980-lukua), mikä on vähän suhteessa niiden esiintyvyyteen malmivaroissa.<ref name="Spectrum_9"/> |
Suomessa [[Outokumpu]] on erottanut kupari- ja nikkelimalmeista platinaryhmän metalleja 10–20 kg vuodessa (ennen 1980-lukua), mikä on vähän suhteessa niiden esiintyvyyteen malmivaroissa.<ref name="Spectrum_9"/> |
||
Versio 9. tammikuuta 2021 kello 13.37
Platinaryhmä (tunnetaan myös nimellä platinoidit tai platinametallit) on jaksollisen järjestelmän joukko, joka käsittää kuusi alkuainetta, ruteniumin, rodiumin, palladiumin, osmiumin, iridiumin ja platinan. Alkuaineet ovat ryhmissä 8, 9 ja 10 sekä jaksoissa 5 ja 6. Niillä on samoja fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Ne ovat kaikki metalleja, niiden kaikkien sulamispisteet ovat korkeita ja ne ovat huomattavan tiheitä. Osmium ja iridium ovat kaikista alkuaineista tiheimpiä. Platinametallien yhtäläisyydet samoihin ryhmiin 8, 9 ja 10 kuuluvien 4. jakson alkuaineiden raudan, koboltin ja nikkelin kanssa ovat vähäisiä.[1]
Platinaryhmän metallit esiintyvät luonnossa vapaina metalleina, lejeerinkeinä sekä sulfidimalmien yhteydessä. Ne ovat harvinaisia alkuaineita ja esiintyvät lähes aina yhdessä. Ne voivat esiintyä myös yhdisteinä rikin, antimonin, arseenin, vismutin ja telluurin kanssa. Ne kuuluvat jalometalleihin ja ovat hyvin kestäviä korroosiota vastaan. Kuuma kuningasvesi ei pysty liuottamaan rutetiumia, rodiumia eikä iridiumia. Platinaryhmän metalleja käytetään usein katalyytteinä kemiallisissa prosesseissa esimerkiksi katalysaattoreissa.[1]
Platinametalleista ensimmäisenä löydettiin platina, jonka Antonio de Ulloa kuvasi vuonna 1748. Tosin Etelä-Amerikan intiaanit tunsivat metallin jo sitä ennen. William Hyde Wollaston löysi palladiumin ja rodiumin 1800-vuosikymmenen alkuvuosina ja samoihin aikoihin Smithson Tennant eristi osmiumin ja iridiumin. Viimeisen platinaryhmän alkuaineen ruteniumin eristi Kazanin ja Tarton yliopistojen professori Karl Klaus 1844.[1]
Suomessa Outokumpu on erottanut kupari- ja nikkelimalmeista platinaryhmän metalleja 10–20 kg vuodessa (ennen 1980-lukua), mikä on vähän suhteessa niiden esiintyvyyteen malmivaroissa.[1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 9, Pai–Rad, s. 263–264. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07248-6.