Varhaistriaskausi

Triaskauden jako
kausi	epookki	vaihe	ikä (mvs)
Jura	varhais	Hettange	nuorempi
Trias	myöhäis	Rhaetia	201,3–208,5
		Noricum	208,5–~227
		Carnia	~227–~237
	keski	Ladini	~237–~242
		Anisus	~242–247,2
	varhais	Olenjok	247,2–251,2
		Indus	251,2–252,17
Permi	Loping	Changxing	vanhempi
Triaskauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.

Varhaistriaskausi (Buntsandstein tai Scythian) 241,7 – 234,3 miljoonaa vuotta sitten aloitti mesotsooisen matelijoiden valtakauden. Juuri ennen tätä kautta oli sattunut suuri permikauden joukkotuho, joka oli pyyhkinyt eläimistöä runsaasti pois. Erityisesti tämä näkyi meren lajistojen vähälukuisuutena. Ilmakehässä oli vain hiukasti happea, alimmillaan vain 12 %. Toipuminen permin joukkotuhosta oli hidasta ja monet lajit pysyivät piilossa palatakseen takaisin keskitriaskaudella. Simpukat, kotilot, ammonoidit, merisiilit, ja nivelikkäät brakiopodit. Trilobiitit olivat tuhoutuneet. Maalla vallitsi kuivuus ja koppisiemeniset levisivät. Vain harva matelija selvisi hengissä permikauden joukkotuhosta.

Varhaistriaskauden eläimiä

Lystrosaurus oli keskikokoinen kasveja syövä dikynodontti, nisäkkäiden kaukainen sukulainen. Proterosuchus muistutti panssaroimatonta krokotiilia. Kaikki maan eläimet olivat tämän kauden alussa korkeintaan keskikokoisia. Muutaman miljoonan vuoden kuluttua ilmestyi suurempia eläimiä: Lystrosaurus vaihtui häränkokoiseen Kannemeyeriaan, ja suuret petoliskot kuten sudenkokoinen terapsidi Cynognathus ja suuret arkosaurien sukulaiset Garjainia sekä Erythrosuchus ilmaantuivat.

Terapsidit ja tekodontit, jotka kuuluivat arkosaureihin, kilpailivat keskenään.

Varhaistriaskauden jako

Varhaistriaskausi jaetaan kahteen vaiheeseen, jotka voidaan edelleen jakaa pienempiin osiin.

• Indus-vaihe (Brahmanian)
  • Griesbach-alavaihe (Ganges-alavaihe)
    • Varhainen, keskimmäinen, myöhäinen ja myöhäisin.
  • Dienerian (Gandarian)
• Olenjok-vaihe
  • Smithian
  • Smathian

Indus-vaihe

Pääartikkeli: Indus-vaihe

Indus-vaihe 251 ± 0,4 – 249,7 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten aloitti varhaistriaskauden. Silloin maapallo oli kuuma, kuiva ja laajalti aavikoitunut. Silti oli jäätiköitäkin. Merenpinta oli hyvin alhaalla. Ilmakehässä oli vain vähän happea, ehkä noin 12–16 %. Merten happipitoisuus oli pieni. Tämä saattoi johtua runsaasta tulivuoritoiminnatsa ja sen seurannaisvaikutuksesta, kuten metaanin vapautumisesta merenpohjan klatraattimineraaleista. Kauden alussa esiintyi lyhyen aikaa bakteerimattoja stromatoliitteja, mikä viittaa niitä syöneiden selkära gattomien pieneliöiden harvinaisuuteen, mikä on ollut kambrikauden jälkeen harvinaista maapallon historiassa. Hyönteiset, kalat, sammakkoeläimet, ja matelijat olivat kaudella hyvin harvinaisia. Dikynodonttien nelijalkaiset, matalat lystrosauridit, ja matelijoiden liskoa muistuttaneet proterosuchidit hallitsivat elämää maalla. Kaudelle tyypillisiä olivat pitkulaiset krokotiilia muistuttavat sammakkoeläimet.