Ero sivun ”Bitcoin” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23: Rivi 23:
'''Bitcoin''' (symboli '''฿''', lyhenne '''BTC''' tai '''XBT'''){{efn|Bitcoinin yleisin käytössä oleva lyhenne on BTC. Sillä ei ole virallista [[ISO 4217]] -standardikoodia, mutta harvemmin käytetty lyhenne XBT mukailee kyseistä standardia.}} on [[avoin lähdekoodi|avoimeen lähdekoodiin]] pohjautuva [[kryptovaluutta]], jonka loi ''[[Satoshi Nakamoto]]'' -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho vuonna 2008 ja joka tuli toiminnalliseksi tammikuussa 2009. Yksi bitcoin on jaettavissa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, joita kutsutaan kehittäjänsä mukaan satosheiksi. Joskus käytetään myös yksikköä millibitcoin (mBTC), joka vastaa bitcoinin tuhannesosaa.
'''Bitcoin''' (symboli '''฿''', lyhenne '''BTC''' tai '''XBT'''){{efn|Bitcoinin yleisin käytössä oleva lyhenne on BTC. Sillä ei ole virallista [[ISO 4217]] -standardikoodia, mutta harvemmin käytetty lyhenne XBT mukailee kyseistä standardia.}} on [[avoin lähdekoodi|avoimeen lähdekoodiin]] pohjautuva [[kryptovaluutta]], jonka loi ''[[Satoshi Nakamoto]]'' -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho vuonna 2008 ja joka tuli toiminnalliseksi tammikuussa 2009. Yksi bitcoin on jaettavissa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, joita kutsutaan kehittäjänsä mukaan satosheiksi. Joskus käytetään myös yksikköä millibitcoin (mBTC), joka vastaa bitcoinin tuhannesosaa.


Bitcoin on täysin hajautettu sähköinen valuutta, jonka toiminta ei riipu [[keskuspankki|keskuspankista]] tai muusta keskitetystä tahosta. Sen siirtämisen mahdollistaa [[bitcoin-ohjelmat|bitcoin-ohjelmaa]] ajavien tietokoneiden maailmanlaajuinen [[vertaisverkko]]. Bitcoin-siirtojen aitous varmistetaan käyttäen [[julkinen avaimen salaus|julkisen avaimen salausta]] ja vertaisverkon laskentatehoa. Jokainen siirto kirjataan julkiseen, kaikkien nähtävillä olevaan tilikirjaan, josta käytetään nimitystä [[lohkoketju]].
Bitcoin on täysin hajautettu sähköinen valuutta, jonka toiminta ei riipu [[keskuspankki|keskuspankista]] tai muusta keskitetystä tahosta. Sen siirtämisen mahdollistaa [[bitcoin-ohjelmat|bitcoin-ohjelmaa]] ajavien tietokoneiden maailmanlaajuinen [[vertaisverkko]]. Bitcoin-siirtojen oikeellisuus varmistetaan [[kryptologia|kryptologisin]] menetelmin hyödyntäen vertaisverkon laskentatehoa. Jokainen siirto kirjataan julkiseen, kaikkien nähtävillä olevaan tilikirjaan, josta käytetään nimitystä [[lohkoketju]].


Myös bitcoinien liikkeellelasku toteutetaan hajautetusti vertaisverkossa louhinnaksi kutsutun prosessin kautta. Louhinnassa lohkoketjun uuden lohkon varmentaja saa lohkopalkkion, jonka suuruus on toukokuusta 2020 lähtien ollut 6,25 bitcoinia. Lohkopalkkio puoliintuu noin neljän vuoden välein.<ref name=Investopedia/> Tämän seurauksena myös bitcoinin tarjonnan enimmäismäärä on rajallinen, eikä se koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä. Kyseinen enimmäismäärä on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140.<ref name=Wallace/> Koska bitcoin ei ole viranomaisten liikkeelle laskema, ei esimerkiksi [[Suomen Pankki]] määrittele sitä viralliseksi valuutaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/uutiset/2014/bitcoinin-kayttoon-liittyy-riskeja/ | Nimeke = Bitcoinin käyttöön liittyy riskejä | Julkaisija = Suomen Pankki | Ajankohta = 14.1.2014 | Viitattu = 3.1.2021 }}</ref>
Myös bitcoinien liikkeellelasku toteutetaan hajautetusti vertaisverkossa louhinnaksi kutsutun prosessin kautta. Louhinnassa lohkoketjun uuden lohkon varmentaja saa lohkopalkkion, jonka suuruus on toukokuusta 2020 lähtien ollut 6,25 bitcoinia. Lohkopalkkio puoliintuu noin neljän vuoden välein.<ref name=Investopedia/> Tämän seurauksena myös bitcoinin tarjonnan enimmäismäärä on rajallinen, eikä se koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä. Kyseinen enimmäismäärä on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140.<ref name=Wallace/> Koska bitcoin ei ole viranomaisten liikkeelle laskema, ei esimerkiksi [[Suomen Pankki]] määrittele sitä viralliseksi valuutaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/uutiset/2014/bitcoinin-kayttoon-liittyy-riskeja/ | Nimeke = Bitcoinin käyttöön liittyy riskejä | Julkaisija = Suomen Pankki | Ajankohta = 14.1.2014 | Viitattu = 3.1.2021 }}</ref>


Bitcoinia on kritisoitu muun muassa tilisiirtojen hitaudesta, käytöstä verkkorikollisuudessa, heikosta energiatehokkuudesta ja palveluntarjoajien alttiudesta tietomurroille. Se on noussut myös sijoittajien tietouteen [[spekulaatio (talous)|spekulatiivisena]] sijoituskohteena. Historiallisesti bitcoinin vaihtokurssi on käyttäytynyt volatiilisti, ja se on kokenut sekä nopeita arvonnousuja että romahduksia. Näin ollen bitcoinia pidetään yleisesti korkeariskisenä sijoituskohteena.
Bitcoinia on kritisoitu muun muassa tilisiirtojen hitaudesta, käytöstä verkkorikollisuudessa, heikosta energiatehokkuudesta ja palveluntarjoajien alttiudesta tietomurroille. Se on myös noussut sijoittajien tietouteen [[spekulaatio (talous)|spekulatiivisena]] sijoituskohteena. Historiallisesti bitcoinin vaihtokurssi on käyttäytynyt volatiilisti, ja se on kokenut sekä nopeita arvonnousuja että romahduksia. Näin ollen bitcoinia pidetään yleisesti korkeariskisenä sijoituskohteena.


== Historia ==
== Historia ==

Versio 6. tammikuuta 2021 kello 02.31

Bitcoin
Yleisin käytössä oleva tunnus.
Yleisin käytössä oleva tunnus.
Lyhenne BTC, XBT
Symboli ฿
Tarkkuus 10-8
Jaettava yksikkö mBTC (10-3 BTC)[1]
satoshi (10-8 BTC)[1][2]
Kehityshistoria
Toiminnallinen tila aktiivinen
Julkaistu 0.1.0 (9. tammikuuta 2009)
Viimeisin vakaa versio 0.20.1 (2. elokuuta 2020)[3]
Tekniikka
Tilikirjan alku 3. tammikuuta 2009[4]
Aikamerkintämalli työntodiste[5]
Tiivistefunktio SHA-256[6]
Liikkeellelaskumalli hajautettu liikkeellelasku[7]
Lohkopalkkio 6,25 BTC[8]
Lohkoaika 10 minuuttia[9]
Nykyinen tarjonta 18,6 milj. BTC[10] (tammikuussa 2021)
Tarjonnan enimmäismäärä 21 milj. BTC[11]
Aiheesta muualla
Kotisivu
Lohkoketju

Bitcoin (symboli ฿, lyhenne BTC tai XBT)[a] on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva kryptovaluutta, jonka loi Satoshi Nakamoto -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho vuonna 2008 ja joka tuli toiminnalliseksi tammikuussa 2009. Yksi bitcoin on jaettavissa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, joita kutsutaan kehittäjänsä mukaan satosheiksi. Joskus käytetään myös yksikköä millibitcoin (mBTC), joka vastaa bitcoinin tuhannesosaa.

Bitcoin on täysin hajautettu sähköinen valuutta, jonka toiminta ei riipu keskuspankista tai muusta keskitetystä tahosta. Sen siirtämisen mahdollistaa bitcoin-ohjelmaa ajavien tietokoneiden maailmanlaajuinen vertaisverkko. Bitcoin-siirtojen oikeellisuus varmistetaan kryptologisin menetelmin hyödyntäen vertaisverkon laskentatehoa. Jokainen siirto kirjataan julkiseen, kaikkien nähtävillä olevaan tilikirjaan, josta käytetään nimitystä lohkoketju.

Myös bitcoinien liikkeellelasku toteutetaan hajautetusti vertaisverkossa louhinnaksi kutsutun prosessin kautta. Louhinnassa lohkoketjun uuden lohkon varmentaja saa lohkopalkkion, jonka suuruus on toukokuusta 2020 lähtien ollut 6,25 bitcoinia. Lohkopalkkio puoliintuu noin neljän vuoden välein.[8] Tämän seurauksena myös bitcoinin tarjonnan enimmäismäärä on rajallinen, eikä se koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä. Kyseinen enimmäismäärä on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140.[11] Koska bitcoin ei ole viranomaisten liikkeelle laskema, ei esimerkiksi Suomen Pankki määrittele sitä viralliseksi valuutaksi.[12]

Bitcoinia on kritisoitu muun muassa tilisiirtojen hitaudesta, käytöstä verkkorikollisuudessa, heikosta energiatehokkuudesta ja palveluntarjoajien alttiudesta tietomurroille. Se on myös noussut sijoittajien tietouteen spekulatiivisena sijoituskohteena. Historiallisesti bitcoinin vaihtokurssi on käyttäytynyt volatiilisti, ja se on kokenut sekä nopeita arvonnousuja että romahduksia. Näin ollen bitcoinia pidetään yleisesti korkeariskisenä sijoituskohteena.

Historia

Varhaiset vaiheet (2008–2010)

Puhtaasti vertaisverkkoon perustuva sähköinen raha mahdollistaisi verkkomaksujen suoran lähettämisen osapuolelta toiselle käymättä rahoituslaitoksen läpi.

– Satoshi Nakamoto[5]

Bitcoinin loi nimimerkkiä Satoshi Nakamoto käyttävä henkilö tai taho, joka kertoi tavoitteekseen luoda keskuspankkien ja valtioiden kaltaisista instituutioista vapaan virtuaalisen maksuvälineen.[5][13] Projektin virallinen verkko-osoite "bitcoin.org" rekisteröitiin elokuussa 2008, ja lokakuussa Nakamoto julkaisi järjestelmän kuvauspaperin kryptografiaan erikoistuneella postituslistalla. Kuvauspaperi oli otsikoitu sanoin Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System (Bitcoin: Vertaisverkkoon perustuva sähköinen käteisjärjestelmä).[14] Se sisälsi kuvauksen lohkoketjuteknologiaan ja julkisen avaimen salaukseen perustuvasta julkisesta tilikirjajärjestelmästä, joka mahdollistaisi virtuaalivaluutalla maksamisen ilman keskitettyä rahoituslaitosta.[5] Bitcoinin liikkeellelasku aloitettiin 3. tammikuuta 2009, kun järjestelmän ensimmäinen, sittemmin Genesis-lohkona tunnettu lohko louhittiin.[4]

Ensimmäinen bitcoin-siirto toteutui 12. tammikuuta 2009, kun salaukseen erikoistunut amerikkalainen ohjelmistokehittäjä Hal Finney vastaanotti Nakamotolta bitcoineja.[15] Ensimmäisen vaihdon bitcoinista viralliseen valuuttaan teki vuonna 2009 suomalainen korkeakouluopiskelija Martti Malmi, joka vaihtoi 5 000 bitcoinia viiteen dollariin. Reaalimaailman tuotteita bitcoinilla ostettiin ensimmäistä kertaa toukokuussa 2010, kun floridalainen ohjelmistokehittäjä osti kaksi pizzaa 10 000 bitcoinin hintaan.[16]

Nakamoto vetäytyi bitcoin-projektin kehityksestä joulukuussa 2010 jättäen projektin avoimena lähdekoodina vapaaehoisista koostuvan yhteisön kehitettäväksi[11] Nakamoton henkilöllisyys on edelleen tuntematon, ja hänen on arvioitu voivan omistaa jopa miljoona bitcoinia.[9][1]

Nousu yleiseen tietoisuuteen (2011–2017)

Laajempaan käyttöön bitcoinin ottivat ensimmäiseksi mustan pörssin palvelut, joita veti puoleensa bitcoinin perinteisiä valuuttoja suurempi anonymiteetti ja laittomiin käyttötarkoituksiin liittyvän sääntelyn puute.[7] Erityiseen maineeseen nousi huumekauppaan ja muihin laittomiin palveluihin erikoistunut Silk Road -kauppapaikka, jossa kaikki maksut suoritettiin bitcoineina.[17] Jo vuoden olemassaolon jälkeen palvelussa suoritettiin bitcoin-siirtoja jopa 15 miljoonan dollarin vuosivauhtia.[7] Amerikkalaisviranomaiset sulkivat Silk Roadin lokakuussa 2013, ja sulkemisen yhteydessä takavarikoitiin 3,6 miljoonan dollarin arvosta bitcoineja.[18] Käyttö verkkorikollisuudessa on vaikuttanut virtuaalivaluuttojen maineeseen, ja on edelleen yleinen bitcoiniin kohdistuva kritiikin aihe.

Maaliskuussa 2013 ohjelmointivirhe bitcoin-ohjelmiston päivityksessä versioon 0.8 aiheutti merkittävän häiriön, kun ohjelmiston vanhempaa versiota käyttäneet laitteet eivät tunnistaneet uudemmalla versiolla louhittuja lohkoja. Häiriö aiheutti lohkoketjun hetkellisen haarautumisen kahdeksi lohkoketjuksi, ja ongelmatilanne ratkesi riittävän monen louhijan palautettua ohjelmistonsa versioon 0.7. Ongelmatilanteen aikana bitcoinin kurssi putosi nopeasti 23 prosenttia silloisessa johtava vaihtopalvelu Mt. Goxissa.[19]

Bitcoinin tunnettuuden kasvu johti myös valtioiden kiinnostukseen. Maaliskuussa 2013 Yhdysvallat selkeytti ohjeistustaan bitcoinin käyttäjien ja vaihtopalveluiden laillisesta asemasta.[20] Joulukuussa 2013 Kiina rajoitti kryptovaluuttatoimintaa maassa, mikä johti bitcoinin arvon hetkelliseen putoamiseen.[21] Lokakuussa 2013 bitcoinin arvo lähti voimakkaaseen nousuun, ja lähes kymmenkertaistui nopeasti yli 1 200 dollariin 29. marraskuuta 2013. Hintahuipun jälkeen arvo oli kuitenkin noin puolitoista vuotta laskusuhdanteinen.[22]

Bitcoin-ohjelmiston versio 0.12.1 julkaistiin 15. huhtikuuta 2016. Versiota pidettiin merkittävänä edistysaskeleena bitcoinin skaalattavuudelle, eli nopeudelle, jolla se voi prosessoida tilisiirtoja.[23]

Vuoden 2017 aikana nähtiin uusi merkittävä kurssinousu, kun bitcoinin arvo nousi noin 1 000 dollarista vuoden alussa uuteen, lähes 20 000 dollarin huippuun 17. joulukuuta 2017.[22]

Viimeaikainen kehitys (2018–)

Joulukuun 2017 hintahuipun jälkeen bitcoinin kurssi siirtyi uuteen, noin puolentoista vuoden pituiseen laskusuhdanteeseen.[22]

21. lokakuuta 2020 PayPal-maksupalvelu ilmoitti sallivansa kryptovaluutan myymisen, ostamisen ja omistamisen palvelun sisällä. Ilmoitusta pidettiin merkittävänä palvelun suuren käyttäjämäärän vuoksi.[24]

Vuonna 2020 bitcoinin kurssi kääntyi jälleen merkittävään nousuun. Vuoden alussa bitcoinin arvo oli noin 6 000 dollaria. 20 000 dollarin raja ylittyi joulukuussa 2020,[25] ja tammikuussa 2021 bitcoinin arvo rikkoi 30 000 dollaria.[26]

Kurssihistoria

Bitcoinin keskeisiä historiallisia
kurssihuippuja ja -pohjia[22]
Ajankohta Vaihtokurssi (BTC-USD)
10. huhtikuuta 2013 Nousua 266 $
12 huhtikuuta 2013 Laskua 54,3 $
29. marraskuuta 2013 Nousua 1 242 $
14. tammikuuta 2015 Laskua 157 $
17. joulukuuta 2017 Nousua 19 870 $
15. joulukuuta 2018 Laskua 3 177 $
Bitcoinin vaihtokurssi Yhdysvaltain dollareissa vuosina 2009–2020.

Bitcoinin vaihtokurssi on kokenut useita kupliksikin kutsuttuja[27][28] nopeita arvonnousuja, ja vastaavasti niin ikään nopeita romahduksia. Näin ollen sen arvon historiallinen käyttäytyminen on ollut huomattavasti perinteisiä valuuttoja volatiilimpaa.[29]

Bitcoin-projektin alkuvaiheessa vuonna 2009 bitcoinit olivat käytännössä arvottomia. Ensimmäisen huomattavan arvonnousun se koki heinäkuussa 2010, jolloin bitcoinin arvo satakertaistui 0,08 dollarisentistä kahdeksaan senttiin.[30]

Loppukeväästä 2011 bitcoinin arvo nousi nopeasti, ja saavutti 8. kesäkuuta huippunsa 31,9 dollarissa. Arvonnousua seurasi kuukausien laskusuhdanne, ja marraskuussa bitcoinin kurssi oli vain noin 2 dollaria.[22]

Vuonna 2013 bitcoinin kurssissa nähtiin kaksi merkittävää hintahuippua. Ensimmäinen huippu nähtiin 10. huhtikuuta 2013, jolloin bitcoinin kurssi saavutti 266 dollaria. Huippua seurasi kuitenkin nopea ja äärimmäisen voimakas lasku, ja kurssi laski kahdessa päivässä lähes 80 prosenttia 54,3 dollariin. Syksyllä kurssi lähti uuteen nousuun, ja 29. marraskuuta se saavutti 1 142 dollaria. Kurssihuippua seurasi uusi, pitkä laskusuhdanne, joka pohja nähtiin tammikuussa 2015. Tällöin bitcoinin arvo painui hetkellisesti alle 160 dollariin.[22]

Elokuussa 2016 lähes 120 000 bitcoinin raportoitiin kadonneen hongkongilaiseen välityspalvelu Bitnexiin kohdistuneessa verkkohyökkäyksessä. Hyökkäys ja siihen liittyvä uutisointi johti bitcoinin kurssin hetkelliseen putoamiseen lähes viidenneksellä.[31]

Vuonna 2017 bitcoinin kurssi siirtyi voimakkaaseen nousuun, joka voimistui syksyä kohti ja huipentui 17. joulukuuta 2017 ennätykselliseen 19 870 dollarin arvoon. Hintahuipun jälkeen alkoi lähes vuoden pituinen laskusuhdanne, jonka pohja nähtiin joulukuussa 2018. Tällöin bitcoinin arvo oli vain hieman yli 3 000 dollaria.[22]

Heinäkuussa 2019 bitcoinin kurssissa nähtiin matalampi huippu, ja sen arvo kävi hetkellisesti yli 13 000 dollarissa. Huipun jälkeen kurssi siirtyi jälleen laskusuhdanteeseen, ja oli alimmillaan noin 5 300 dollarissa maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian aiheuttaessa taloudellista epävakautta.[22][32] Loppuvuodesta 2020 bitcoinin arvo alkoi jälleen nousta nopeasti, ja tammikuussa 2021 bitcoinin arvo ylitti 30 000 dollaria.[26]

Tekniikka

Pääartikkelit: Bitcoinin tekniikka ja Lohkoketju

Lohkoketju julkisena tilikirjana

Lohkoketjuun (mustalla) on kirjattu tieto kaikista historiallisista bitcoin-tilisiirroista. Lohkoketjun ensimmäistä lohkoa (vihreällä) kutsutaan Genesis-lohkoksi. Orpolohkot (violetilla) ovat lohkoja, jotka haarautuvat pääketjusta.

Bitcoin eroaa perinteisestä virtuaalivaluutasta keskitetyn kirjanpidon puutteensa takia. Tyypillisesti käyttökelpoinen virtuaalivaluutta tarvitsee keskitetyn tahon, joka pitää kirjaa valuutalla tehdyistä tilisiirroista ja vahvistaa niiden oikeellisuuden. Bitcoinilla vastaavaa keskitettyä tahoa ei ole. Sen sijaan kaikki tilisiirrot kirjataan julkiseen tilikirjaan, jota kutsutaan lohkoketjuksi.[9] Uusien tilisiirtojen vahvistamisesta vastaavat bitcoin-ohjelmaa ajavat laitteet, joiden käyttäjiä kutsutaan louhijoiksi. Kopio lohkoketjusta varastoidaan jokaiselle vertaisverkon jäsenlaitteelle riippumatta siitä, onko kyseessä louhija (full node) vai tavallinen käyttäjä (lightweight node).[6]

Lohkoketju on nimensä mukaisesti ketju, joka koostuu useista lohkoina tunnetuista yksiköistä. Jos käyttäjä haluaa lähettää bitcoineja toiselle käyttäjälle, lähetetään tieto tilisiirrosta muille vertaisverkon laitteille. Louhijat keräävät tiedon uusista tilisiirroista lohkoihin, joiden oikeellisuus vahvistetaan erityisellä tiivisteillä (engl. hash).[9] Yksittäinen lohko sisältää usein tiedon 1500–2500 tilisiirrosta.[33] Tämän jälkeen tieto uudesta lohkosta lähetetään muille vertaisverkon jäsenille, ja se liittyy osaksi muita lohkoketjun kopioita. Näin käyttäjien tieto toteutuneista tilisiirroista pysyy samana. Kokonaisuudessaan lohkoketju sisältää tiedon kaikista historiallisista toteutuneista tilisiirroista aina ensimmäiseen, Genesis-lohkona tunnettuun lohkoon saakka.[6]

Lohkoketjutekniikan merkittävin kysymys on lohkojen oikeellisuuden varmistaminen. Bitcoin-järjestelmän on siis estettävä väärennettyjen tilisiirtojen hyväksyminen, ja huolehdittava siitä, että vertaisverkon jäsenten keskuudessa vallitsee yksimielisyys oikeasta tilikirjasta. Ongelman ratkaisi Satoshi Nakamoto alkuperäisessä bitcoin-järjestelmän kuvauspaperissaan. Nakamoton ratkaisu perustuu tiivistefunktion (engl. hash function) käyttöön sekä erityiseen työntodistemenetelmään, joka tekee väärennettyjen lohkojen lisäämisestä osaksi lohkoketjua toteuttamiskelvotonta, sillä se vaatisi epäkäytännöllisen paljon laskentatehoa.[5]

Tilisiirtojen varmentaminen

Tiivistefunktio tarkoittaa funktiota, joka muuttaa syötteen (esimerkiksi viestin) tiivisteeksi (esimerkiksi numerosarjaksi) niin, että jokaista syötettä vastaa vain yksi tiiviste. Tiivistefunktion erityinen ominaisuus on se, että vaikka tiiviste on helposti selvitettävissä syötteen avulla, ei prosessin kääntämiseen (eli syötteen selvittämiseen tiivisteen perusteella) ole arvaamista tehokkaampaa menetelmää. Lohkoketjun lohkojen varmentamisessa käytetään SHA-256 -tiivistefunktiota, jonka tiiviste voi saada 1077 erilaista arvoa.[6]

Kun lohkoketjun uusi lohko syntyy, sille määritetään yksilöllinen tiiviste niin, että tiivistefunktion syötteenä käytetään lohkon sisältämää dataa. Tähän dataan kuuluvat luettelo tilisiirroista, lohkon aikamerkintä, lohkoketjun edeltävän lohkon tiiviste sekä erityinen satunnaisluku. Hyväksyttävän tiivisteen on kuitenkin täytettävä tietyt matemaattiset ominaisuudet. Näin ollen vahvistaakseen uusia tilisiirtoja sisältävän lohkon louhijan on ensin löydettävä arvaamalla matemaattisesti soveltuva satunnaisluku. Prosessi vaatii laskentatehoa ja on aikaa vievä.[6] Vertaisverkon laskentatehon kasvaessa tiivisteeltä edellytettyjen matemaattisten ominaisuuksien vaikeusastetta säädellään niin, että uuden lohkon syntymiseen kestävä aika (lohkoaika) pysyy noin 10 minuutissa.[34]

Edellisen lohkon tiivisteen sisällyttäminen uuteen lohkoon estää tehokkaasti väärennettyjen lohkojen liittämisen osaksi lohkoketjua. Oletetaan, että käyttäjä haluaisi muokata lohkoketjua lisäämällä siihen pätemättömän tilisiirron sisältävän väärennetyn lohkon. On teoriassa mahdollista, että käyttäjä voisi arvata tiivistefunktion soveltuvan satunnaisluvun oikein ja lähettää siten tiedon vahvistetusta lohkosta muille vertaisverkon laitteille. Koska jokaisen lohkon tiivisteeseen vaikuttaa edellisen lohkon tiiviste, tulisi lohkoketjua manipuloidakseen käyttäjän kuitenkin löytää myös kaikille seuraaville lohkoille uusi tiiviste. Prosessin epäkäytännöllisyys suojaa lohkoketjua tehokkaasti tahalliselta manipulaatiolta.[9][6]

Bitcoinien käyttö

Bitcoinista on kehittynyt Internetissä laajalti hyväksytty valuutta, jolla voi nykyään ostaa lähes mitä tahansa[35].

Bitcoineja käytetään myös pienten lahjoitusten ja tippien vastaanottamiseen. Suurinta bitcoinin käyttö on edelleen sijoituskohteena.lähde? Se on 2010-luvun tuottoisimpiamilloin? sijoituskohteita, sillä sen arvo on vähintään kaksinkertaistunut muina vuosina paitsi vuonna 2014.

Kaupat ja palvelut

Suomen ensimmäinen bitcoin-automaatti vuonna 2013 Helsingissä.

Bitcoinilla on eniten hyväksyntää erilaisissa Internet-palveluissa. Maailman suurimpaan nettisivujen julkaisualustaan, WordPressiin, voi ostaa lisäpalveluita bitcoineilla.[36] Suosittu kuvapalvelu 4chan tarjoaa vip-palveluja ja hyväksyy bitcoinit.[37]. Helmikuussa 2013 sekä sosiaalisen median uutispalvelu Reddit että Kim Dotcomin uusi Mega-palvelu ilmoittivat hyväksyvänsä bitcoinit[38][39]. Bitcoin-maksunvälittäjä BitPay ilmoitti elokuussa 2014, että heillä on yli 40 000 kauppiasta asiakkainaan ja että vuonna 2014 he prosessoivat Bitcoin-siirtoja yli miljoonan dollarin arvosta päivässä[40]. Suomessakin toimiva, kansainvälinen lomamatkoihin ja matkailuun erikoistunut Expedia, on ottanut käyttöön bitcoin-maksamisen[41].

Fyysisessä kaupankäynnissä bitcoinit eivät ole olleet yhtä suosittu vaihdonväline, mutta esimerkiksi Saksan pääkaupungissa Berliinissä on saatu yhteisötoiminnan voimin lähes puolen tusinaa kivijalkayrittäjää hyväksymään bitcoinit[42]. Suomessa kivijalkaliikkeistä ensimmäisenä bitcoinit hyväksyi ravintola Vegemesta[43]. Suomessa toimii myös maailman ensimmäinen bitcoinit hyväksyvä minigolfrata, Sibeliuspuiston minigolf.[44]

Tammikuussa 2016 tehtiin Suomen siihen mennessä suurin bitcoin-kauppa, kun Auto-Outlet Helsinki Oy myi Tesla-sähköauton digitaalista valuuttaa bitcoineja vastaan. Kauppahinta vastasi arvoltaan yli 140 000 euroa. Yritys hyväksyi ensimmäisenä autoliikkeenä Suomessa bitcoinin maksuvälineenä.[45]

Sijoittaminen

Brittiläinen uutispalvelu Reuters julkaisi huhtikuussa 2012 artikkelin, jossa bitcoinin sanottiin olevan "sijoittajien ja keinottelijoiden leikkikalu". Voidaan jopa väittää, että sijoittaminen, säästäminen ja keinottelu ovat tällä hetkellä bitcoinien suurin yksittäinen käyttötarkoitus. Sijoitusarvon perustana on bitcoinien syntymiseen liittyvä sisäänrakennettu niukkuus sekä kasvava käyttö Internet-maksuvälineenä.[46] Vaikka bitcoinin arvo on vuosien aikana vaihdellut paljon, se on hajautetun hallinnon luonteestaan johtuen yllättävänkin vakaa erityisesti poliittisten ja taloudellisten kriisien aikana (ks. brexit-kansanäänestys ja finanssikriisi)[47]. Arthur Levittin ja Peter Smithin (2016) näkemyksen mukaan bitcoinin arvo säilyi brexit-kriisin aikana vakaana, sillä sen maailmanlaajuinen luonne tarjosi parempaa vastustuskykyä geopoliittisten riskien hajauttamisessa[48]. Bitcoin onkin tarjonnut sijoitussalkkujen hoitajille varsin luotettavan turvasataman (engl. Safe Haven) arvon säilyttäjänä tilanteessa, jossa globalisoituneet ja keskinäisriippuvaiset rahoitusmarkkinat ovat järjestäen sukeltaneet (ks. osakemarkkinat, joukkovelkakirjalainamarkkinat).[49]selvennä

Bitcoinin tarjoama hajautushyöty (ks. portfolioteoria) taloudellisten ja poliittisten kriisien aikana onkin usein ollut parempi kuin tyypillisillä turvasatamilla, kuten valtion joukkovelkakirjalainoilla, kullalla ja hopealla.[47] Mikäli sijoitussalkkuun ostettavien arvopapereiden korrelaatio on lähellä ykköstä, se tarkoittaa, että näiden rahoitusinstrumenttien arvot liikkuvat lähes samansuuntaisesti – kun yksi sukeltaa alaspäin, muutkin sukeltavat alaspäin, ja kun yksi nousee ylöspäin, niin muutkin nousevat. Tämä on rahoitusteoriassa keskeisen Harry Markowitzin (1952) kehittämän portfolioteorian mukaan huono asia, sillä ei ole järkevää laittaa "kaikkia munia samaan koriin".[50] Portfolioon ostettavien instrumenttien keskinäisen korrelaation tulisikin olla mahdollisimman lähellä nollaa parhaimman mahdollisen hajautushyödyn saavuttamiseksi. Tieteellisessä tutkimuksessaan Marie Briere, Kim Oosterlinck ja Ariane Szafarz (2013:2) toteavat, että bitcoinin lisäämisellä portfolioon saavutettiin "merkittävä hajautushyöty" vuosien 2010–2013 välillä.[51] Tutkijoiden mukaan jopa pienenkin painokertoimen (esimerkiksi 3 %) lisäämisellä oli merkittävä vaikutus portfolion hajautushyötyyn sekä tuotto-riski-profiiliin (ks. Capital Asset Pricing -malli)[51]. Bitcoinilla oli tutkijoiden Briere, Oosterlinck ja Szafarzin (2013:9) mukaan tavanomaista korkeampi volatiliteetti eli riski, mutta myös tavanomaista korkeammat tuotot[51]. Heidän mukaansa korkean riskin sietämistä kuitenkin kompensoi bitcoinin tarjoama erittäin alhainen korrelaatio muiden instrumenttien kanssa[51]. Bitcoinin korrelaatio osakkeiden, joukkovelkakirjalainojen ja kiinteistöjen kanssa onkin usein lähellä nollaa tai jopa hiuksenhienosti negatiivinen[49]. Briere, Oosterlinck ja Szafarzin (2013:9) toteavat tutkimuksensa lopuksi, että rahoitusalan ammattilaistenkin täytyy alkaa suhtautua vakavasti virtuaalivaluuttojen arviointiin sijoituskohteina[51].

Palkanmaksu

Taloussanomat uutisoi kesäkuussa 2014, että suomalainen laskutuspalvelu UKKO.fi on ottanut käyttöön bitcoin-maksut sekä työsuoritteiden maksamisessa että palkanmaksussa. Palvelu toimii yhteistyössä Bittiraha.fi:n kanssa, joka hoitaa eurojen vaihtamisen bitcoineiksi. UKKO.fi hoitaa työntekijöiden verot sekä pakolliset ilmoitukset euroissa. UKKO.fi:llä oli kesäkuussa noin 6 000 aktiivista käyttäjää. Aiemmin bitcoin-palkkaa on maksanut muun muassa IT-alan ohjelmistoyhtiö SC5.[52]

Lahjoitukset

Lahjoitukset ovat pitkään olleet suosittu käyttötapa bitcoineille, erityisesti ruohonjuuritasolla. Kuka tahansa voi helposti liittää oman bitcoin-osoitteensa blogin tai muun tuotoksensa yhteyteen ja alkaa vastaanottaa bitcoineja. WikiLeaks on onnistuneesti hyödyntänyt bitcoinia maksuliikennesaarron kiertämiseksi.[53] Pelkästään WikiLeaksin julkiseen bitcoin-osoitteeseen on lahjoitettu yli 3 600 BTC,[54][55]. Toinen merkittävä bitcoin-lahjoituksia vastaanottava organisaatio on Internet-arkistoa ylläpitävä Internet Archive[56]. Bitcoin-lahjoituksia vastaanottavat myös monet muut organisaatiot kuten Wikipedia[57].

Valuutanvaihto

Bitcoineja voi ostaa ja myydä monilla kansallisilla valuutoilla erilaisissa valuutanvaihtopalveluissa. Bitcoin-talouden suurin välittäjä oli Mt. Gox, jonka kuukausittainen vaihtovolyymi oli yli 35 miljoonaa dollaria (helmikuu 2013).[58] Se meni kuitenkin konkurssiin helmikuussa 2014[59]. Bitcoin-pörssejä on olemassa kymmeniä, ja ne toimivat eri puolilla maailmaa.

Suomessa vaihdantapalveluja tarjoavat useat yhtiöt.

Uhkapelaaminen

Bitcoinin käyttö nettikasinoissa on kehittymässä merkittäväksi osaksi bitcoin-taloutta. Bitcoinia hyödyntävä kasinopeli SatoshiDice raportoi tehneensä 33 000 BTC:n tuloksen vuonna 2012. Toinen Bitcoin-kasino, bitZino, teki 10 000 BTC:n tuloksen. Seals with Clubs on suurin bitcoin-nettipokerisivusto.[60]

Rikollinen toiminta

Elokuussa 2012 julkaistun raportin perusteella verkkokauppa Silk Roadissa käytiin kauppaa noin 2 miljoonan dollarin arvosta kuukaudessa[61]. Silk Road 2.0:ta käytettiin rikolliseen toimintaan, kuten laittomaan huumekauppaan. Europol arvioi syyskuun 2015 lopun järjestäytynyttä rikollisuutta käsitelleessä raportissaan, että 40 prosenttia tunnistetusta rikollisten välisestä digitaalisesta rahaliikenteestä kulki tuolloin bitcoineina.[62][63] Sittemmin Europol on todennut bitcoinin merkityksen kasvaneen rikollisessa toiminnassa. Bitcoin-maksuja on vaadittu esimerkiksi osana verkkorikollisuutta, kuten internetissä toteutetusta kiristyksestä vapautumisen ehtona.[64] Euroopan komission terrorismin rahoittamista koskevan raportin mukaan bitcoinin merkitys terrorismissa ja rahanpesussa on vähäinen eikä siitä ole juurikaan todisteita. Raportin mukaan rikolliset suosivat edelleen pääosin käteistä, koska sitä on vaikeampi jäljittää.

Bitcoinien käyttöä rikollisten keskuudessa hillitsee niiden jäljitettävyys. Bitcoin-lohkoketju on julkinen, mikä tarkoittaa, että jokainen siirto on muiden käyttäjien nähtävissä. Näin bitcoin-rahavirtoja on helpompi seurata kuin rikollisten suosimaa käteistä.

Vuoden 2018 alussa uutisoitiin, että bitcoin olisi puutteellisen anonymiteetin johdosta menettänyt suosiotaan muille kryptovaluutoille rikollisten keskuudessa[65].

Taloustieteellinen näkökulma

Bitcoinien kokonaismäärä ajan kuluessa.

Bitcoinin hajautetusta luonteesta johtuen mikään yksittäinen taho ei pysty hallitsemaan sitä kuten keskuspankit hallitsevat perinteisiä fiat-valuuttoja[66]. Bitcoin-ohjelmaan on sisäänrakennettuna kontrolloitu rahan liikkeellelasku, joka on geometrisen ja säännöllisen luonteensa ansiosta kaikkien rahoitusmarkkinoilla toimivien tahojen julkisessa tiedossa.[5] Millään yksittäisellä taholla ei täten ole valtaa painaa uutta rahaa mielivaltaisesti ja sillä tavalla manipuloida inflaatiota. Rahan määrän lisäyksen säännönmukaisuus ja läpinäkyvyys tekevät bitcoinista verrattain immuunin erilaisten poliittisten tai taloudellisten kriisien vaikutuksille, minkä vuoksi bitcoinia onkin sijoitusalan ammattilaisten keskuudessa alettu kutsua myös "digitaaliseksi kullaksi".

Rahansiirrot tapahtuvat suoraan ilman välikäsiä (kuten pankkeja tai maksunvälittäjiä), joten siirrot eivät mahdollista takaisinmaksuja.[5] Tällä on sekä hyvät ja huonot puolensa. Bitcoin-käyttäjät eivät joudu maksamaan takaisinmaksupetosten kustannusta suurempina kuluina, mutta toisaalta he eivät saa sitä kuluttajansuojaa minkä takaisinmaksut mahdollistavat.

Bitcoineja tulee olemaan olemassa korkeintaan 21 miljoonaa kappaletta. Tämä on käytännössä toteutettu niin, että syntyvien bitcoinien määrä puolittuu neljän vuoden välein. Vuoteen 2013 mennessä puolet maksimimäärästä on luotu, ja vuonna 2040 bitcoineista on olemassa jo 99,9 prosenttia. Bitcoinien arvo saattaa synnynnäisen niukkuudensa takia kokea deflaatiota eli rahan arvon kasvua. Bitcoineja voi kuitenkin jakaa kahdeksanteen desimaaliin asti (mahdollisia valuuttayksiköitä on täten 2,1x1015 kappaletta), mikä mahdollistaa rahan käytön myös deflaatiotilanteen vallitessa.

Taloustieteellisesti tarkasteltuna bitcoin on valtavirrassa yleistyneistä talousteorioista hyvin poikkeava. Bitcoin perustuu itävaltalaisen koulukunnan talousajatteluun. Itävaltalaisessa koulukunnassa terveen ja kasvavan talouden kivijalkana nähdään jatkuvan velanoton sijaan säästäminen. Itävaltalaiset suhtautuvat myös deflaatioon suopeammin kuin muut taloustieteelliset koulukunnat.[67][68]

Tulevaisuudennäkymät

Arthur Jr. Levittin ja Peter Smithin näkemyksen mukaan lohkoketjuteknologian ja bitcoin-kryptovaluutan avulla nykyisestä rahoitussektorista voidaan tehdä globaalimpi, avoimempi sekä tehokkaampi järjestelmä[48]. Heidän mukaansa se tarjoaisi kolmasosalle maailman ihmisistä – jotka ovat nykyisen rahoitusjärjestelmän palvelujen kuten käyttö- ja säästötilien avaamisen ja luottokortin omistamisen ulkopuolella – mahdollisuuden parempaan taloudelliseen tulevaisuuteen[48]. Levittin ja Smithin mukaan bitcoin ja lohkoketjuteknologia parantaisivat esimerkiksi Venezuelan hyperinflaatiosta kärsivän kansan tilannetta tarjoamalla vaihtoehtoisen turvasataman ja arvon säilyttäjän bolivarin tullessa arvottomaksi sekä naisten taloudellista itsenäisyyttä Afganistanissa[48]. Niin sanotut bitcoin-skeptikot vaativat Levittin ja Smithin (2016) mukaan liian usein "täydellisyyttä" bitcoinilta, vaikkei nykyinenkään keskitettyjen välikäsien järjestelmä ole täydellinen[48]. He kuitenkin mainitsevat bitcoinin silti tarjoavan "täydellistä saavutettavuutta" myös niille tahoille, jotka ovat nykyisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolella – ominaisuus, joka puuttuu nykyisestä keskitetyn hallinnon ja välikäsien järjestelmästä.[48]

Kryptovaluuttoja on bitcoin mukaan luettuna sanottu kuplaksi, jonka puhkeaminen näyttää vääjäämättömältä. Kuplan puhkaisijaksi on ennustettu muun muassa kiristyvää sääntelyä ja yleisön luottamuksen menetystä. Talvella 2017–2018 bitcoinin kurssi reagoi tuntuvasti, kun Etelä-Korean ja Kiinan viranomaiset kiristivät bitcoinien sääntelyään.[28]

Bitcoin-ohjelmat

Pääartikkeli: Bitcoin-ohjelmat

Bitcoin-verkossa toimivien ohjelmien määrä kasvaa jatkuvasti. Aluksi oli ainoastaan bitcoin.org-sivuston kautta saatava Satoshi Nakamoton luoma asiakasohjelma, Satoshi-bitcoin, joka tunnetaan paremmin nimellä Bitcoin-qt. Bitcoin-qt ei kuitenkaan ole suositeltavin ohjelma ensimmäiseksi bitcoin-ohjelmaksi: ohjelman ensimmäinen käynnistyskerta kestää useita tunteja tai hitaalla koneella jopa vuorokauden, koska ohjelma lataa koko senhetkisen siirtohistorian vertaisverkosta. Tämän vuoksi saatavilla on myös paljon erilaisia vaihtoehtoisia bitcoin-sovelluksia, jotka soveltuvat paremmin peruskäyttöön.lähde?

Säätely ja laillisuus

Bitcoinin laillinen asema.lähde?milloin?
  bitcoin on laillinen
  bitcoinin käyttöä on rajoitettu
  bitcoin on laiton
  ei tietoa

Bitcoinin säätely vaihtelee maittain ja sen laillisuus vaihtelee.lähde?

Suomessa

Bitcoineja myyvä ja ostava bitcoin-automaatti Turussa.

Suomen keskuspankki Suomen Pankki on julkaissut tammikuussa 2014 lausunnon, jonka mukaan bitcoin ei nykymuodossaan täytä virallisen rahan tai maksupalvelulain mukaisen maksuvälineen kriteerejä. Keskuspankki totesi myös, että bitcoin ei nykyisellään vaikuta rahoitusjärjestelmän vakauteen ja että bitcoinin käyttöä ei tällä hetkellä valvota ja säännellä.[69]

Suomen Verohallinto on julkaissut elokuussa 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotuksesta, jossa esimerkkinä käytetään bitcoinia[70]. Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutan arvonnousu tulee Suomessa verotettavaksi sinä vuonna, jona virtuaalivaluutta realisoidaan eli vaihdetaan reaalivaluutaksi kuten euroiksi tai dollareiksi. Lahjoitettaessa virtuaalivaluuttaa tulisi lahjaverotuksessa ilmoittaa virtuaalivaluutan käypä arvo euroina lahjan luovutuspäivänä.[71] Marraskuussa 2017 Verohallinto viestitti analysoineensa 10 000 virtuaalilompakkoa ja selvittäneensä, että moni virtuaalivaluutalla kauppaa käynyt oli oma-aloitteisesti ilmoittanut arvonnousun asiallisesti verottajalle. Yli 500 tapauksessa näin ei kuitenkaan ollut tehty, jolloin virtuaalilompakon omistajalle oli tulossa verottajan hakema veronoikaisu (jälkivero) ja vakavammissa tapauksissa poliisitutkinnan jälkeen syyte veropetoksesta.[72]

Kritiikki ja riskit

Bitcoin tarjoaa perinteistä pankkijärjestelmää merkittävästi paremman yksityisyyden suojan, joka tekee bitcoinista houkuttelevan vaihtoehdon rikollisille. Bitcoineilla käydään muun muassa laitonta ase- ja huumekauppaa, mikä tuo kielteistä julkisuutta valuutalle.

Joulukuussa 2017 videopelialusta Steam lakkasi hyväksymästä bitcoinia maksuvälineeksi. Valven mukaan siirtomaksut ovat nousseet jopa lähes 20 dollariin yhtä siirtoa kohden. Steamin ottaessa bitcoinin käyttöön siirtomaksu oli noin 0,20 dollaria yhtä siirtoa kohden. Toinen syy oli valuutan arvon voimakas heilahtelu. Vuodessa yhden bitcoinin arvo nousi 700 dollarista yli 10 000 dollariin, sitten valuutta menetti arvoaan 25 prosenttia muutamassa päivässä.[73][74]

Bitcoinia on pidetty ennennäkemättömänä maailmanlaajuisena talouskuplana ja pyramidihuijauksena. Talvella 2017–2018 bitcoinin kurssi nousi ennätyskorkealle, kun siitä oli tullut yleinen spekulaation kohde. Bitcoinin arvonmääritys on mielivaltaista, koska sillä ei ole reaalitaloudellista pohjaa. Spekulaatio perustuu muun muassa harvinaisuuteen, sillä bitcoinien määrä on rajattu 21 miljoonaan. Kurssi on muuttunut voimakkaasti, kun sitä ovat heilutelleet huhut, salaliittoteoriat, huijaukset ja varkaudet. Käyttö varsinaisena maksuvälineenä on hankalaa, koska yksi rahansiirto, riippuen bitcoin-verkon ruuhkaisuudesta, saattaa maksaa jopa kymmeniä euroja. Lisäksi siirron toteutuminen kestää minuuteista tunteihin.[28] Yhden päivän aikana bitcoin-rahansiirtoja lähetään keskimäärin noin 200 000 kappaletta ja yhden rahansiirron kulut ovat noin 0,14 dollaria (29.10.2018).[75][76]

Tekniset riskit

Bitcoin-rahansiirtojen peruuttaminen on mahdotonta. Jos siirtää vahingossa rahaa tutun henkilön osoitteeseen eikä hän suostu palauttamaan rahoja, siirtoa ei pysty perumaan. Tuntemattomaan osoitteeseen vahingossa siirrettäessä rahat ovat käytännössä mennyttä, koska osoitteen haltijaa ei pysty tavoittamaan käytännössä mitenkään.lähde?

Kadonnutta bitcoin-lompakkoa on mahdotonta saada takaisin, sillä bitcoineja ei hallinnoi mikään keskitetty taho. Jos bitcoin-lompakko on omalla tietokoneella ja kiintolevy hajoaa eikä varmuuskopioita ole, ovat lompakossa olleet bitcoinit lopullisesti mennyttä koko bitcoin-taloudessa. Hukkaamisriskiä voi pienentää säilyttämällä bitcoineja ulkopuolisella palveluntarjoajalla. Tällöin luotettavuus riippuu palveluntarjoajan luotettavuudesta. Palveluntarjoaja Mt.Gox teki 2013 konkurssin, jonka yhteydessä paljastui petollista talletettujen bitcoinien väärinkäyttöä. Lukuisat palveluun bitcoineja tallettaneet menettivät talletuksensa.[77]

Jos bitcoin-lompakkoa säilyttää omalla tietokoneellaan, voi tietokoneelle pääsevä murtautuja tai haittaohjelma varastaa bitcoinit helposti[78].

Taloudelliset riskit

Bitcoinien rahavarannon arvo on kasvanut sen perustamisen jälkeen aaltomaisesti. Se on vähintään kaksinkertaistanut arvonsa vuosina 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2015 ja 2016. Kokonaisarvon kasvaessa ja bitcoinien omistuksen hajaantuessa arvon heilahtelu eli volatiliteetti on viime vuosina vähentynyt. Bitcoineja omistavan on edelleen syytä suhtautua siihen riskipitoisena omistuksena tai sijoituksena, sillä hinnan heilahtelu on edelleen voimakkaampaa kuin muilla yleisimmillä valuutoilla. Bitcoinien kokonaisarvo liikkui vuoden 2017 kesällä 30 ja 50 miljardin välillä.lähde?

Yleisesti stabiiliutta eli matalaa volatiliteettia pidetään hyvän valuutan ominaisuutena. Bitcoinien arvon voimakkaat heilahtelut ovat osaltaan pitäneet sen suosion vaihdon välineenä alhaisena. Toisaalta bitcoineja pitkäaikaisesti omistaville heilahtelusta koituvaa haittaa on vähentänyt se, että sen arvo on kasvanut hyvin voimakkaasti.lähde?

Skaalattavuus

Bitcoinin skaalattavuus lohkoketjussa itsessään on rajallinen. Verkko pystyy käsittelemään korkeintaan seitsemän siirtoa sekunnissa[79]. Esimerkiksi luottokorttiyhtiö Visa käsittelee keskimäärin 2000 siirtoa sekunnissa ja pystyy enimmillään käsittelemään 56 000 siirtoa[79]. Heinäkuussa 2017 käyttöön otettu[80] Segregated Witness -laajennus pystyy kaksinkertaistamaan siirtojen määrän[81].

Mikäli pääketju skaalattaisiin Visan nykyiselle tasolle, tarkoittaisi se 285 MB lohkokokoa, päivässä 41 GB ja vuodessa noin 15 TB lohkoketjudataa. Kotikoneilla lohkoketjun varmennus muuttuisi nopeasti mahdottomaksi, ja verkon hajautus kärsisi sen ajautuessa isoihin datakeskuksiin.

Skaalattavuutta parannetaan erilaisilla niin kutsutuilla toisen kerroksen tekniikoilla. Salamaverkossa[82] onnistuvat mikromaksut ja välitön maksaminen. Sivuketjuja, kuten Liquid[83], käytetään pääasiassa suurten alan toimijoiden väliseen rahansiirtoon. Tekniikkaa kehitetään, jotta vältetään lohkoketjun koon kasvaminen ja saadaan pidetyksi verkko hajautettuna. Ala kehittyy nopeasti.lähde?

Bitcoin on perusrahaprotokolla, joka vertautuu parhaiten kansainväliseen tilientasautusverkkoon sillä erotuksella, että bitcoinissa ei ole keskitettyä ylläpitäjää. Salamaverkko taas vertautuu perusrahaprotokollan päälle kerrostettuihin maksutapoihin, kuten PayPaliin tai Visaan.

Energiatehokkuus

Kesäkuussa 2017 arvioitiin, että bitcoin-verkon ylläpito kuluttaa 32 TWh vuodessa. Määrä on sama, jonka Tanska kuluttaa samassa ajassa. Laskelmien mukaan jokainen siirto bitcoin-verkossa vie 250 kWh energiaa. Arvioitiin, että silloisella kasvuvauhdilla verkko kuluttaisi saman verran energiaa kuin koko maapallon energiankulutus on vuoteen 2020 mennessä.[84]

Bitcoin ja muut kryptovaluutat

Bitcoin on yksi ensimmäisistä kryptovaluutan toteutuksista. Ensimmäisenä yhden mahdollisen kryptovaluutan kuvaili Wei Dai Cypherpunks-postilistalla vuonna 1998.[85] Bitcoinista on irronnut kaksi muuta kryptovaluuttaa: Bitcoin cash (elokuun alussa 2017) ja Bitcoin gold (24. lokakuuta 2017)[86].

Bitcoinin jälkeen markkina-arvoltaan suurimpia kryptovaluuttoja olivat marraskuun 2017 loppupuolella Ethereum (ETH, 2015–), Bitcoin cash (BCH, 2009/2017–), Ripple (XRP, 2013–), Litecoin (LTC, 2011–) ja Dash (DASH, 2014–)[87].

Eräät uudemmat kryptovaluutat, kuten Monero, pyrkivät ratkaisemaan bitcoinin puutteellisen anonymiteetin[65].

Katso myös

Huomautukset

  1. Bitcoinin yleisin käytössä oleva lyhenne on BTC. Sillä ei ole virallista ISO 4217 -standardikoodia, mutta harvemmin käytetty lyhenne XBT mukailee kyseistä standardia.

Lähteet

  1. a b c Frakenfield, Jake: Satoshi Investopedia. 11.5.2020. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  2. Mick, Jason: Cracking the Bitcoin: Digging Into a $131M USD Virtual Currency Daily Tech. 12.6.2011. Arkistoitu 20.1.2013. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  3. Bitcoin Core 0.20.1 Github. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  4. a b Block 0 blockchain.com. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  5. a b c d e f g Nakamoto, Satoshi: Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System (PDF) 31.10.2008. bitcoin.org. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  6. a b c d e f Yaga, Dylan et al.: Blockchain Technology Overview (PDF) National Institute of Standards and Technology. Viitattu Lokakuu 2018. (englanniksi)
  7. a b c Böhme, Rainer et al.: Bitcoin: Economics, Technology, and Governance. Journal of Economic Perspectives, Kevät 2015, 29. vsk, nro 2, s. 213-238. doi:10.1257/jep.29.2.213. (englanniksi)
  8. a b Conway, Luke: Bitcoin Halving Investopedia. 11.5.2020. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  9. a b c d e Bradbury, Danny: The problem with Bitcoin. Computer Fraud & Security, Marraskuu 2013, 2013. vsk, nro 11, s. 5-8. doi:10.1016/S1361-3723(13)70101-5. (englanniksi)
  10. Total Circulating Bitcoin blockchain.com. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  11. a b c Wallace, Benjamin: The Rise and Fall of Bitcoin Wired. 23.11.2011. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  12. Bitcoinin käyttöön liittyy riskejä 14.1.2014. Suomen Pankki. Viitattu 3.1.2021.
  13. Saastamoinen, Airi; Junttila, Janne ja Kurki, Riikka: Bitcoin - paljon puhuttu, huonosti tunnettu Yle Uutiset. Yle. Viitattu 22.3.2019.
  14. Bernard, Zoë: Everything you need to know about Bitcoin, its mysterious origins, and the many alleged identities of its creator Business Insider. 10.11.2018. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  15. Peterson, Andrea: Hal Finney received the first Bitcoin transaction. Here’s how he describes it. The Washington Post. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  16. Leppänen, Mikko: Suomalainen entinen bitcoin-kehittäjä Martti Malmi voisi olla nyt miljardööri, mutta toisin kävi – Kryptovaluutta täyttää 10 vuotta Yle Uutiset. 27.10.2018. Yleisradio. Viitattu 22.3.2019.
  17. Norrie, Justin ja Moses, Asher: Drugs bought with virtual cash The Sydney Morning Herald. 12.6.2011. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  18. Hallamaa, Teemu: Tor-verkossa toiminut Silkkitie-kauppapaikka suljettiin Yle Uutiset. 2.10.2013. Yleisradio. Viitattu 4.1.2021.
  19. Lee, Timothy: Major glitch in Bitcoin network sparks sell-off; price temporarily falls 23% arstechnica.com. 12.3.2013. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  20. US govt clarifies virtual currency regulatory position finextra.com. 19.3.2013. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  21. Kelion, Leo: Bitcoin sinks after China restricts yuan exchanges BBC. 18.12.2013. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  22. a b c d e f g h Bitcoin Historical Data Investing.com. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  23. Bitcoin Core 0.12.1 Released, Major Step Forward for Scalability Nasdaq. 15.4.2016. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  24. Paypal sallii kryptovaluutan palvelussaan – tulevaisuudessa sitä voi käyttää jopa ostosten maksamiseen Helsingin Sanomat. Viitattu 4.1.2021.
  25. Bovaird, Charles: Bitcoin Breaks Through $20,000 To Hit A Fresh All-Time High Forbes. 16.12.2020. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  26. a b Kryptovaluutta Bitcoinin hurja nousuvauhti kiihtyi vuodenvaihteessa, 30 000 dollarin raja rikkoutui Helsingin Sanomat. 3.1.2021. Viitattu 4.1.2021.
  27. Smith, Noah: Yep, Bitcoin Was a Bubble. And It Popped. Bloomberg. 11.12.2018. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  28. a b c af Heurlin, Alex: Kaikkien aikojen pyramidipeli. Arvopaperi, Tammikuu 2018. Alma Talent Oy.
  29. Ciaian, Pavel; Rajcaniova, Miroslava & Kancs, d'Artis: The economics of BitCoin price formation. Applied Economics, 13.11.2015, 48. vsk, nro 19, s. 1799-1815. doi:10.1080/00036846.2015.1109038. (englanniksi)
  30. Edwards, John: Bitcoin's Price History Investopedia. 17.12.2020. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  31. Santaharju, Teija: Virtuaalirahaa ryövättiin – bitcoinin arvo putosi Yle Uutiset. 3.8.2016. Yleisradio. Viitattu 3.8.2016.
  32. Bambrough, Billy: Here’s What Caused Bitcoin's 'Extreme' Price Plunge Forbes. 19.3.2020. Viitattu 4.1.2016. (englanniksi)
  33. Average Transactions Per Block blockchain.com. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
  34. Barber, Simon et al.: Bitter to Better — How to Make Bitcoin a Better Currency (PDF) Kalifornian yliopisto (Berkeley). Viitattu 5.1.2021. (englanniksi)
  35. Online and real world businesses that currently accept Bitcoin Bitcoin.it Wiki. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  36. Pay Another Way: Bitcoin WordPress.com. 15.11.2012. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  37. 4chan - Pass 4chan.org. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  38. New Gold Payment Options: Bitcoin and Credit Card Reddit.com. 14.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  39. Kim Dotcom will sell you a Mega membership for just half a bitcoin Arstechnica.com. 17.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  40. Expedia on ottanut käyttöön bitcoin-maksamisen Virtuaalivaluutta.com. 18.4.2018. Virtuaalivaluutta.com. Viitattu 18.4.2018.
  41. Virtuaalivaluutta.com: Expedia on ottanut käyttöön Bitcoin-maksamisen Expedia on ottanut käyttöön Bitcoin-maksamisen. 18.4.2018. Virtuaalivaluutta.com. Viitattu 18.4.2018.
  42. Berliinistä on tulossa maailman Bitcoin-kaupunki! Bittiraha.fi. 14.11.2012. Viitattu 18.2.2013.
  43. Bitcoin puhuttaa: Saako yritys käyttää mitä valuuttaa huvittaa? Vihrealanka.fi. 22.10.2012. Viitattu 18.2.2013.
  44. Bitcoin-karttapalvelu – Päivitetty 25.3.2013. Lisätty Lahden alueelta tietotekniikkapalveluita tarjoava Datapilvi ja Helsingin alueelta maailman ensimmäinen bitcoinit hyväksyvä minigolfrata. Bittiraha.fi. 25.03.2013. Viitattu 25.3.2013.
  45. Suomessa tehtiin historiaa: 140 000 euron Tesla myytiin Bitcoineilla Stara. 21.1.2016. Viitattu 22.1.2016.
  46. Bitcoin, the City traders' anarchic new toy Reuters.com. 1.4.2012. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  47. a b Yakob Peterseil: Brexit Turns Bitcoin Into an Unlikely Haven Currency Bloomberg – Technology. ”"While bitcoin is not exactly regarded as stable — it’s bounced around between $2 and $1,137 over the past five years — it’s become an unlikely haven for currency investors in the aftermath of Brexit. On Tuesday, the 10-day historical volatility of bitcoin dropped below the pound’s."” Viitattu 16.9.2016.
  48. a b c d e f Arthur Jr. Levitt & Peter Smith: Here's What the Bitcoin Naysayers Get Wrong. American Banker, 16.8.2016.
  49. a b Robert Viglione: Bitcoin is the Ideal Portfolio Asset 28.7.2016. Bitcoin.com. ”"The holy grail of portfolio management is to find an asset with a positive expected return that isn’t correlated to anything else. You want something that goes up on average, but even better if it doesn’t follow the herd down in a crash. Bitcoin is exactly this asset. Bitcoin’s returns have been spectacular, but what’s even more interesting for portfolio managers is that those returns have about zero correlation to anything else."” Viitattu 16.9.2016.
  50. Harry Markowitz: Portfolio Selection. The Journal of Finance, 1952, nro 1, s. 77–91. doi:10.1111/j.1540-6261.1952.tb01525.x. ISSN 1540-6261. https://www.math.ust.hk/~maykwok/courses/ma362/07F/markowitz_JF.pdf Artikkelin verkkoversio. en
  51. a b c d e Marie Briere, Kim Oosterlinck & Ariane Szafarz: Virtual Currency, Tangible Return: Portfolio Diversification with Bitcoins. Social Science Research Network, SSRN, 12.9.2013. Rochester, NY: Social Science Research Network. doi:10.2139/ssrn.2324780. Artikkelin verkkoversio.
  52. Bitcoinpalkka yleistyy Suomessa Talouselämä, talouselama.fi.
  53. WikiLeaks Bypasses Financial Blockade With Bitcoin Forbes.com. 20.8.2012. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  54. WikiLeaks Bitcoin Address Blockchain.info. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  55. Donate to WikiLeaks WikiLeaks.com. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  56. Make a Donation to the Internet Archive Archive.org. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  57. Donation-accepting organizations and projects en.bitcoin.it/wiki/. 13.1.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  58. Bitcoin Charts / Markets Bitcoincharts.com. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  59. Yle.fi uutiset
  60. Bitcoin Casinos Release 2012 Earnings Forbes.com. 22.1.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  61. Traveling the Silk Road: A measurement analysis of a large anonymous online marketplace Nicolas Christin. 1.8.2012. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  62. Stan Higgins: Europol: Bitcoin May Become Sole Currency for EU Cybercriminals 30.9.2015. coindesk.com. Viitattu 5.6.2016. (englanniksi)
  63. Europol: Bitcoin accounts for over 40% of criminal-to-criminal online payments 1.10.2015. econotimes.com. Viitattu 5.6.2016. (englanniksi)
  64. Benjamin Vitáris: Bitcoin Playing An Increased Role In Crime, Europol Says 23.1.2016. deepdotweb.com. Viitattu 5.6.2016. (englanniksi)
  65. a b Henni Jääskeläinen: Rikolliset ovat hylkäämässä bitcoinin Talouselämä. Viitattu 30.1.2018.
  66. Bitcoin FAQ
  67. Virtual Currency Schemes European Central Bank. 1.10.2012. Viitattu 20.2.2013. (englanniksi)
  68. Deflation: When Austrians Become Interventionists Mises.org. 15.10.2008. Viitattu 20.2.2013. (englanniksi)
  69. Bitcoinin käyttöön liittyy riskejä Suomen Pankki
  70. Virtuaalivaluuttojen tuloverotus Verohallinto
  71. Mikko Leppänen: Tienaatko kryptovaluutoilla? Näin pidät verokarhun tyytyväisenä 23.11.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 23.11.2017.
  72. Mikko Leppänen: Moni sijoittaja jättää ilmoittamatta verottajalle kryptovaluutoista saamansa tulot – Bitcoin-yrittäjä pitää verokäytäntöä epäreiluna 23.11.2017. Yleisradio. Viitattu 23.11.2017.
  73. Steam lakkaa tukemasta Bitcoin-valuuttaa Muropaketti.com. 7.12.2017. Viitattu 7.12.2017.
  74. Steam is no longer supporting Bitcoin Steam Blog.
  75. Bitcoin Median Transaction Fee chart BitInfoCharts. Viitattu 30.10.2018. (englanniksi)
  76. Bitcoin Transactions chart BitInfoCharts. Viitattu 30.10.2018. (englanniksi)
  77. French MtGox CEO in Japan charged with embezzlement amid bitcoin fraud South China Morning Post. Viitattu 3.8.2016.
  78. Bitcoin mullistaa maksuliikennettä Talouselämä. 28.11.2011. Viitattu 18.2.2013.
  79. a b Croman, Kyle; Decker, Christian; Eyal, Ittay et al.: ”On Scaling Decentralized Blockchains”, Financial Cryptography and Data Security, s. 106–125. Lecture Notes in Computer Science, vuosikerta 9604. Springer. ISBN 978-3-662-53356-7. kirjan luku pdf-muodossa (pdf) (viitattu 1.6.2020). doi:10.1007/978-3-662-53357-4_8.
  80. https://www.coindesk.com/bip-91-locks-means-bitcoin-not-scaled-yet/
  81. Beginner’s Guide to Bitcoin’s Scalability Debate Hackernoon. Viitattu 7.12.2017.
  82. Opas: näin toimii Bitcoinin salamaverkko (Lightning Network) Bitcoinkeskus.com. 27.2.2019. Viitattu 24.5.2020.
  83. bitcoinkeskus: Skaalausratkaisut esittelyssä: Salamaverkko, Liquid ja Plasma Bitcoinkeskus.com. 29.4.2020. Viitattu 24.5.2020.
  84. Bitcoin’s insane energy consumption, explained 12.6.2017. ArsTechnica.
  85. Weidai.com
  86. Perttu Räisänen: Bitcoin jakautui jälleen 25.10.2017. Kauppalehti. Viitattu 23.11.2017.
  87. Cryptocurrency Market Capitalizations coinmarketcap.com. Viitattu 23.11.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla