Ero sivun ”Rataseläimet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla ym
Rivi 7: Rivi 7:
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| alakunta = [[Eumetazoa]]
| alakunta = [[Eumetazoa]]
| pääjakso= Rataseläimet<br>'''Rotifera'''
| pääjakso = Rataseläimet<br>'''Rotifera'''
| pääjakso_auktori=[[Georges Cuvier|Cuvier]], 1817
| pääjakso_auktori = [[Georges Cuvier|Cuvier]], 1817
| jako =Luokat
| jako = Luokat
| jaot = *[[Monogononta]]
| jaot = *[[Monogononta]]
* [[Bdelloidea]]
* [[Bdelloidea]]
* [[Seisonidea]]
* [[Seisonidea]]
| wikispecies =Rotifera
| wikispecies = Rotifera
| commonscat = Rotifera
| commonscat = Rotifera
}}
}}
Rivi 24: Rivi 24:
| Kieli = }}</ref>
| Kieli = }}</ref>


Rataseläinten ihon pinnalla on kiinteä panssari ja ruumiin takapäässä jalka, jolla eläin kiinnittyy alustaan. Suun ympärillä on kaksiosainen levy, jonka ripsikiehkurat ohjaavat ravintohiukkasia suuhun ja toimivat myös liikuntaelimenä. Rataseläimet ovat yksineuvoisia ja lisääntyvät munimalla. Niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu partenogeneettisesti lisääntyvän ja hedelmöittyvän sukupolven välillä.
Rataseläinten ihon pinnalla on kiinteä panssari ja ruumiin takapäässä jalka, jolla eläin kiinnittyy alustaan. Suun ympärillä on kaksiosainen levy, jonka ripsikiehkurat ohjaavat ravintohiukkasia suuhun ja toimivat myös liikuntaelimenä. Rataseläimet ovat yksineuvoisia ja lisääntyvät munimalla. Niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu [[partenogeneesi|partenogeneettisesti]] lisääntyvän ja hedelmöittyvän sukupolven välillä.


==Esiintyminen==
== Esiintyminen ==
Rataseläimet elävät sammalikoissa, maassa ja suolattomassa vedessä. Osa rataseläimistä on myös [[loinen|loisia]]. Pikkumatojen ja [[äyriäiset|äyriäisten]] ravintona niillä on merkitystä sisävesien [[plankton]]issa. Kuivuneina rataseläimet kestävät äärimmäisiä olosuhteita ja voivat tällöin pysyä elossa 3–4 vuotta ja levitä tuulen mukana paikasta toiseen. Rataseläimiä on myös tavattu keinotekoisissa ympäristöissä, kuten [[akvaario|akvaarioissa]] ja piha-altaissa.

Rataseläimet elävät sammalikoissa, maassa ja suolattomassa vedessä. Osa rataseläimistä on myös loisia. Pikkumatojen ja äyriäisten ravintona niillä on merkitystä sisävesien [[plankton]]issa. Kuivuneina rataseläimet kestävät äärimmäisiä olosuhteita ja voivat tällöin pysyä elossa 3–4 vuotta ja levitä tuulen mukana paikasta toiseen. Rataseläimiä on myös tavattu keinotekoisissa ympäristöissä, kuten akvaarioissa ja piha-altaissa.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
{{tynkä/Biologia}}
*[https://laji.fi/taxon/MX.70014 Laji.fi: Rataseläimet (''Rotifera'')]
*[https://www.inaturalist.org/taxa/126917-Rotifera iNaturalist: Rataseläimet (''Rotifera'')]
*[https://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=58239#null ITIS: Rotifera] {{en}}
*[https://www.uniprot.org/taxonomy/10190 UniProt: Taxonomy - Rotifera (rotifers)] {{en}}
*[https://www.gbif.org/species/91 Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Rotifera] {{en}}
*[https://animaldiversity.org/accounts/Rotifera/ University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Rotifera, wheel or whirling animals] {{en}}

{{Tynkä/Biologia}}


[[Luokka:Plankton]]
[[Luokka:Plankton]]

Versio 30. joulukuuta 2020 kello 23.23

Rataseläimet
Habrotrocha rosa
Habrotrocha rosa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Alakunta: Eumetazoa
Pääjakso: Rataseläimet
Rotifera
Cuvier, 1817
Luokat
Katso myös

  Rataseläimet Wikispeciesissä
  Rataseläimet Commonsissa

Rataseläimet (Rotifera) on eläinkunnan pääjakso. Rataseläimet ovat tavallisemmin alle 2 mm:n pituisia ja läpikuultavia. Niitä elää kaikkialla maapallolla. Lajeja tunnetaan Suomesta yli 400.[1]

Rataseläinten ihon pinnalla on kiinteä panssari ja ruumiin takapäässä jalka, jolla eläin kiinnittyy alustaan. Suun ympärillä on kaksiosainen levy, jonka ripsikiehkurat ohjaavat ravintohiukkasia suuhun ja toimivat myös liikuntaelimenä. Rataseläimet ovat yksineuvoisia ja lisääntyvät munimalla. Niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu partenogeneettisesti lisääntyvän ja hedelmöittyvän sukupolven välillä.

Esiintyminen

Rataseläimet elävät sammalikoissa, maassa ja suolattomassa vedessä. Osa rataseläimistä on myös loisia. Pikkumatojen ja äyriäisten ravintona niillä on merkitystä sisävesien planktonissa. Kuivuneina rataseläimet kestävät äärimmäisiä olosuhteita ja voivat tällöin pysyä elossa 3–4 vuotta ja levitä tuulen mukana paikasta toiseen. Rataseläimiä on myös tavattu keinotekoisissa ympäristöissä, kuten akvaarioissa ja piha-altaissa.

Lähteet

  1. Olsen, Lars-Henrik: Vesikirppu ja sudenkorento : Makean veden eläimiä, s. 178. Porvoo: WSOY, 2000. ISBN 978-951-0-21395-7.

Aiheesta muualla

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.