Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Sambia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Koulutus: + verkkoviitemalline käyttöön
Rivi 187: Rivi 187:


== Koulutus ==
== Koulutus ==
Peruskoulu on ilmainen seitsemännelle luokalle asti. Oppilaan perheen on kuitenkin hankittava kaikki opiskeluvälineet: kirjat, kynät, vihkot ja koulupuku. Ylemmillä luokilla myös opetus ja tutkintojen suoritus ovat maksullisia.<ref>[http://www.cecilysfund.org/education_for_orphans.html Primary and Secondary Education] Cecilys Fund</ref>
Oppivelvollisuus alkaa 7-vuoden iästä ja jatkuu peruskoulun seitsemännelle luokalle asti. Nämä opinnot ovat ilmaisia.<ref name="britannica.com">{{verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/place/Zambia/Education#ref480907|nimike= Zambia - Education| julkaisu= britannica.com| viitattu= 26.12.2020| kieli= {{en}} }}</ref> Toisen asteen opinnot on jaettu kahtia: kaksivuotiseen (luokka-asteet 8-9) ja sitä seuraavaan kolmivuotiseen osaan.<ref name="britannica.com"/> Oppilaan perheen on kuitenkin hankittava kaikki opiskeluvälineet joa alaluokilla: kirjat, kynät, vihkot ja koulupuku. Ylemmillä luokilla myös opetus ja tutkintojen suoritus ovat maksullisia.<ref>[http://www.cecilysfund.org/education_for_orphans.html Primary and Secondary Education] Cecilys Fund</ref>


Maassa on kolme julkisilla varoilla rahoitettua yliopistoa: University of Zambia (UNZA), Mulungushi University (MU) ja Copperbelt University (CBU). Niiden lisäksi on viisi yksityistä yliopistoa, ja kuudetta suunnitellaan.<ref>[http://www.zambian.com/html/education-in-zambia.html Education in Zambia] Zambia, Africa</ref>
Maassa on kolme julkisilla varoilla rahoitettua yliopistoa: [[Sambian yliopisto]] (UNZA), Mulungushi University (MU) ja [[Copperbeltin yliopisto]] (CBU). Niiden lisäksi on viisi yksityistä korkeakoulua tai yliopistoa, ja kuudetta suunnitellaan.<ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.zambian.com/html/education-in-zambia.html |nimike= Education in Zambia| selite= yksityishenkilön ylläpitämä sivusto| julkaisu= Zambian, zambian.com|kieli= {{en}} }}</ref>


== Kulttuuri ja media==
== Kulttuuri ja media==

Versio 26. joulukuuta 2020 kello 19.15

Tämä artikkeli käsittelee afrikkalaista valtiota. Sambia saattaa viitata myös Sambian niemimaahan.
Sambian tasavalta
Republic of Zambia
Sambian lippu Sambian vaakuna

Sambian sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).
Sambian sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Edgar Lungu[1]
Pääkaupunki Lusaka
Muita kaupunkeja Livingstone
Pinta-ala
– yhteensä 752 618[2] (sijalla 39)
– josta sisävesiä 1 %
Väkiluku (2010) 11 862 740[2] (sijalla 72)
– väestötiheys 13
– väestönkasvu 1,63[2] (2010)
Viralliset kielet englanti
Valuutta kwacha (1 USD = 4 800 ZMK) (ZMK)
BKT (2009)
– yhteensä 18,46 miljardia (PPP) USD[2]  (sijalla 129)
– per asukas 1 397 USD (PPP)
HDI (2019) 0,584[3] (sijalla 146)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 85 %[2]
– teollisuus 6 %[2]
– palvelut 9 %[2]
Aikavyöhyke UTC+2
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Isosta-Britanniasta

24. lokakuuta 1964
Lyhenne ZM
– ajoneuvot: ?
– lentokoneet: 9J
Kansainvälinen
suuntanumero
+260
Tunnuslause One Zambia, One Nation (yksi Sambia, yksi kansakunta)[4]
Kansallislaulu Stand and Sing of Zambia, Proud and Free
Edeltäjä(t)  Pohjois-Rhodesia
(1924–1964)

Sambian tasavalta eli Sambia on sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Kongon demokraattinen tasavalta, lännessä Angola, etelässä Namibia, Botswana, Zimbabwe ja Mosambik sekä idässä Malawi ja Tansania. Sambian pääkaupunki Lusaka sijaitsee maan kaakkoisosassa. Väestö on keskittynyt etelään pääkaupungin ympäristöön sekä luoteeseen kuparivyöhykkeelle.

Sambiaa ovat asuttaneet tuhansia vuosia metsästäjä-keräilijät ja vaeltavat heimot. Eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden satunnaisten vierailujen alkamisen jälkeen 1700-luvun lopulla Sambia liitettiin asteittain osaksi brittiläistä imperiumia. Vuonna 1923 British South Africa Company luovutti Pohjois-Rhodesiana tunnetun alueen hallinnan Britannian hallitukselle. Alue itsenäistyi 1964 alueen läpi virtaavan Sambesi-joen mukaan Sambiaksi nimettynä. Itsenäistymisen jälkeen maa siirtyi yksipuoluejärjestelmään presidentti Kenneth Kaundan johdolla. Kaunda hallitsi Sambiassa aina vuoteen 1991 asti, jolloin maassa pidettiin monipuoluevaalit. Sambia on presidentillinen tasavalta. Pääministerin virkaa ei ole.

Sambian taloutta on perinteisesti hallinnut kuparin louhintateollisuus, joskin viime vuosina hallitus on pyrkinyt monipuolistamaan taloutta. Maa luisui köyhyyteen 1970-luvulla, josta se ei ole vieläkään toipunut, ja se on monien Afrikan maiden tapaan pahasti velkaantunut. Bruttokansantuote asukasta kohden on 1 397 dollaria (IMF, PPP arvio 2008) ja noin 64 % väestöstä elää alle 1,25 dollarilla päivässä. Lisäksi maan ongelmana ovat laajalle levinneet HIV-tartunnat ja AIDS.[5]

Maantiede

Pääartikkeli: Sambian maantiede

Sambia sijaitsee Afrikan eteläosan sisämaan ylängöllä. Lähes koko maa kuuluu sille nimen antaneen Sambesin valuma-alueeseen.[6] Sambian korkein kohta on 2 300-metrinen Mafinga-kukkuloiden osa. Matalin kohta on Sambesi-joessa 329 metriä merenpinnasta.[2]

Sambian ylänköalueen vallitseva kasvityyppi on miombo-savanni. Kuumissa kuivissa laaksoissa kasvaa mopanemetsää Siellä missä tulvavesi peittää maata osan vuotta kasvillisuus on avointa ruohikkoa, niittyä tai suota.[6]

Seeproja Mosi-oa-Tunyan luonnonsuojelualueella

Sambiassa on 14 suurehkoa kansallispuistoa tai suojelualuetta, ja joukko pienempiä. Kafuen kansallispuisto lähellä Lusakaa on Sambian vanhimpia (perustettu vuonna 1950) ja maailman suurimpia – yli 22 400 neliökilometriä. Siellä on monia erilaisia antilooppeja, ja leijonia, leopardeja ja gepardeja. South Luangwan kansallispuisto Luangwa-joen varrella virtahepoineen, kirahveineen ja seeproineen on Sambian kuuluisimpia.[7]

Nisäkkäitä elää varsinkin tulvaniityillä, kuten Luangan ja Kafuen laaksoissa. Salametsästys on verottanut rankasti sarvikuonojen ja norsujen kantaa. Sambian kansallislintu kiljumerikotka elää avoimilla vesialueilla.[6]

Victorian putoukset Zimbabwen rajalla on Sambian ainoa kohde Unescon maailmanperintöluettelossa.[8]

Vaikka Sambia sijaitsee tropiikissa, sen korkeus tekee ilmastosta ihmiselle miellyttävän.[6] Sateita saadaan eniten lokakuun ja helmikuun välisenä aikana. Korkeimmilla ylänköalueilla kilometrin yläpuolella on kuivalla kaudella toisinaan öisin jopa pakkasta.[9]

Historia

Pääartikkeli: Sambian historia

Sambian alueella on asunut ihmisten varhaisia esivanhempia jo miljoonia vuosia sitten.[10]

Sambia oli monien bantu-kansojen asuinalue ja vaellusreitti ajanlaskun alkuvuosista lähtien. Nykyisten asukkaiden esivanhemmat asettuivat alueelle pääosin 1600-luvulta 1800-luvun lopulle kestäneiden vaellusten tuloksena. Sambia oli pitkään eurooppalaisen vaikutuksen ulkopuolella ja vasta vuonna 1855 David Livingstone saapui Sambesi-joelle ja Victorian putouksille.[11][12]

Brittiläinen Cecil Rhodes onnistui vuonna 1888 saamaan paikallisilta hallitsijoilta oikeudet maan mineraalivarojen hyödyntämiseen ja samana vuonna Pohjois- ja Etelä-Rhodesia (nyk. Sambia ja Zimbabwe) julistettiin osaksi brittiläisen imperiumin vaikutuspiiriä. Maasta tuli käytännössä brittiläisen Etelä-Afrikan komppanian hallitsema vuodesta 1891 alkaen. Vuonna 1911 maa sai nimekseen Pohjois-Rhodesia[10] ja sille tehtiin muodollisesti protektoraatti 1924. 1920-luvulla löytyneet kupariesiintyvät lisäsivät eurooppalaisten mielenkiintoa alueeseen.[13]

Etelä- ja Pohjois-Rhodesia sekä Njassamaa (nykyinen Malawi) liitettiin vuonna 1953 yhteen Rhodesian ja Njassamaan liittovaltioksi (Keski-Afrikan liittovaltioksi). Laajat levottomuudet repivät kuitenkin federaatiota afrikkalaisten vaatiessa tasaveroisia oikeuksia ja itsenäisyyttä Britanniasta. Afrikkalaisten nationalistipuolueiden saavutettua enemmistön Pohjois-Rhodesian parlamentissa loppuvuodesta 1962 federaatio purkautui 31. joulukuuta 1963 ja maa itsenäistyi 24. lokakuuta 1964.[12] Pohjois-Rhodesiasta muodostetun uuden valtion nimeksi tuli Sambia.[12]

Itsenäistyneen maan johtoon nousi Kenneth Kaunda ja vuonna 1972 Kaundan Yhtyneestä kansallisesta itsenäisyyspuolueesta (UNIP) tuli ainoa sallittu puolue. Maassa järjestettiin kuitenkin parlamenttivaaleja, joissa UNIP:n jäsenet kilpailivat paikoista keskenään. Tyytymättömyys Kaundaa ja UNIP:n valtaa kohtaan johti kuitenkin vuonna 1990 opposition yhteenliittymän, "Liike monipuoluedemokratian puolesta" (MMD) syntyyn. Kaunda taipui kasvavan painostuksen alla monipuoluejärjestelmään vuonna 1991. Lokakuun 1991 presidentinvaaleissa MMD:n Frederick Chiluba voitti Kaundan ja MMD sai samaan aikaan pidetyissä parlamenttivaaleissa 125 paikkaa 150:stä.[13]

Valtaan pääsyn jälkeen MMD ja Chiluba ryhtyivät itse kiistanalaisiin toimiin oppositiota vastaan. Vuoden 1996 presidentinvaaleista Kaunda ja muita opposition ehdokkaita suljettiin ulos ja samanaikaisten parlamenttivaalien rehellisyys joutui kritiikin kohteeksi.[14]

Joulukuun 2001 parlamenttivaaleissa oppositio eteni, mutta MMD:n Levy Mwanawasa julistettiin presidentinvaalien voittajaksi opposition vaalivilppisyytösten saattelemana.[13]

Mwanawasan aikana maan talous kasvoi tasaisesti keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Lännessä hänet muistetaan uuden sukupolven afrikkalaisjohtajana, joka arvosteli kitkerästi aikalaistaan Zimbabwen Robert Mugabea.[15] Mwanawasa valittiin toiselle kaudelleen vuonna 2006. Hän kuoli 59-vuotiaana Pariisissa 19. elokuuta 2008.[16]

Virkaa tekeväksi presidentiksi nimitettiin Rupiah Banda. Lokakuun 2008 lopussa järjestetyissä vaaleissa hänen vastaehdokkaansa Michael Sata oli tulosten laskennassa aluksi johdossa, mutta hävisi lopulta niukasti Bandalle. Sata väitti vaaleja vilpillisiksi ja vaati äänien uudelleenlaskentaa.[17][18]

Vuonna 2011 järjestetyt presidentinvaalit Sata voitti, ja astui virkaan syyskuun lopulla.[19] Sata kuoli lokakuussa 2014, ja valtaan nousi väliaikaisesti varapresidentti Guy Scott.[20] Tammikuussa 2015 valittiin uudeksi presidentiksi Edgar Lungu, joka on virassa puolitoista vuotta Satan keskenjääneen virkakauden loppuun.[1]

Elokuussa 2016 presidentinvaaleissa istuva presidentti Edgar Lungu voitti ensimmäisellä kierroksella 50,3% äänistä, joten toista kierrosta ei tarvittu. Presidentti Lungu edustaa hallitsevaa PF (Patriotic Front, Isänmaallinen rintama) -puoluetta ja merkittävin vastaehdokkaansa oppositiossa olevaa UPND (United Party for National Developement, Kansallisen kehityksen yhdistynyt puolue) -puoluetta. Oppositio syytti hallitusta vaalivilpistä.[21], mutta tulos vahvistettiin.[22]

Vuonna 2018 Sambian korkein oikeus linjasi, että presidentti Lungu voi asettua ehdolle myös vuoden 2021 presidentinvaaleissa, vaikka presidentin virkakausien määrä on perustuslaissa rajoitettu kahteen. Oikeuden mukaan presidentti valittiin vuonna 2016 ensimmäiselle täydelle viisivuotiskaudelleen, sillä sitä ennen hän oli toiminut presidenttinä vain edeltäjänsä Michel Satan presidenttikauden loppuun.[23]

Politiikka

Sambian nykyinen perustuslaki on vuodelta 1996. Maan parlamentissa (the National Assembly) on 150 vaaleilla viideksi vuodeksi valittua edustajaa. Presidentti käyttää ylintä toimeenpanovaltaa ja presidentti valitaan suoralla vaalilla viideksi vuodeksi. Presidentti saa tulla valituksi korkeintaan kahdelle virkakaudelle.[24]

Sambia itsenäistyi lokakuussa 1964 ja siitä tuli heti tasavalta. Maan ensimmäisen presidentin Kenneth Kaundan puolue UNIP (United National Independence Party, Yhdistynyt kansallinen itsenäisyyspuolue) oli vallassa koko Kaundan valtakauden vuodesta 1964 vuoteen 1991. Vuonna 1972 Sambiasta tehtiin yksipuoluevaltio ja UNIP oli ainoa sallittu poliittinen puolue. Tätä ennen maassa oli kolme merkittävää puoluetta, joista kuitenkin ainoastaan Kaundan UNIP toimi koko maan laajuisesti. Vuoden 1990 levottomuuksien ja vallankaappausyrityksen jälkeen Kaunda taipui allekirjoittamaan lain, joka lopetti yksipuoluejärjestelmän. Sambia sai vuonna 1991 uuden perustuslain. Syksyllä 1991 vaaleissa oppositiopuolue MMD (Movement for Multi-Party Democracy, Liike monipuoluedemokratian puolesta) sai ylivoimaisen vaalivoiton ja MMD:n Frederick Chiluba voitti presidentinvaalit, joten 27 vuotta kestänyt Kenneth Kaundan aika päättyi. Taustalla oli kansalaisten tyytymättömyys Kaundan tehottomaan sosialistiseen talouspolitiikkaan ja siitä seuranneeseen huonoon taloudelliseen tilanteeseen.[25]

MMD hallitsi Sambiaa 20 vuotta vuoteen 2011, jonka jälkeen se on huomattavasti heikentynyt. Tärkeimmät puolueet ovat PF (Patriotic Front, Isänmaallinen rintama), UPND (United Party for National Developement, Kansallisen kehityksen yhdistynyt puolue) sekä MMD. Nykyinen presidentti Edgar Lungu sekä hänen edeltäjänsä vuosina 2011-2014 presidenttinä toiminut Michael Sata ovat molemmat valittu PF:n ehdokkaina. Hallitseva PF on ollut taipuvainen epädemokraattisiin otteisiin opositiota, erityisesti UPND:tä, kohtaan ja poliisi on häirinnyt opposition kokoontumisia.[26]

Parlamenttivaalit on viimeksi pidetty vuonna 2016 ja maan parlamentin paikoista 53,3% on PF:n hallinnassa ja 33,9% UPND:n hallinnassa. MMD:llä on vain 3% paikoista.[27]


Edgar Lungu, Sambian presidentti vuodesta 2015


Hallinnollinen jako

Sambian maakunnat

Sambia jakautuu kymmenen maakuntaan (province), ja nämä edelleen osa-alueisiin (districts), joita on yhteensä 72. Jokaista maakuntaa hallitsee keskushallinnon nimittämä apulaisministeri, joka toimii kuvernöörin tehtävissä. Central Province, Copperbelt province, Eastern Province, Luapula Province, Lusaka Province, Muchinga (uusi maakunta vuodesta 2011[28][29]), Northern Province, North Western Province, Southern Province ja Western Province.

Sambian maakunnat
Maakunta Pääkaupunki Pinta-ala (km2) Väkiluku (16.10.2010)[30]
Central Province Kabwe 94 394 1,31 milj.
Copperbelt Province Ndola 31 328 1,97 milj.
Itäinen maakunta Chipata 51 476 1,59 milj.
Luapula Province Mansa 50 567 992 000
Lusaka Province Lusaka 21 896 2,19 milj.
Muchinga Province Chinsali 87 806 712 000
Northern Province Kasama 77 650 1,11 milj.
North-Western Province Solwezi 125 826 727 000
Southern Province Livingstone 85 283 1,59 milj.
Läntinen maakunta[31] Mongu 126 386 903 000

Väestö

Sambian väestö koostuu etnisesti yli 70 bantu-kansasta[12]. Sambian valtio on rekisteröinyt 73 heimoa ja monet sambialaiset sanovat maassa olevan saman verran kieliä.[12] Kielitieteellisesti kielet kuitenkin jakautuvat noin kahteenkymmeneen pääkieleen ja näiden murteisiin. Ethnologuen mukaan luonnollisia kieliä on 43 ja lisäksi kahdella kielellä ei ole äidinkielisiä puhujia.[32] Englannin lisäksi seitsemällä bantukielellä on virallinen asema. Isoimmat näistä ovat njandža ja bemba. Bembaa puhuu äidinkielenään noin 3,3 miljoonaa ja njandžaa 800 000[32]. Molempia käytetään yleisesti lingua francana varsinkin kaupungeissa. Maassa asuu myös pieni eurooppalainen ja aasialaisperäinen vähemmistö. Useimmat maahanmuuttajista ovat alkujaan Britanniasta, Etelä-Afrikasta tai Intiasta.[12]

Uskonnollisesti enemmistö sambialaisista on kristittyjä ja jakautuvat osapuilleen puoliksi katolisiin ja erilaisiin protestanttisiin ryhmiin. Toiseksi suurin ryhmä ovat perinteisen animistisen uskon harjoittajat. Maassa on myös pieni islamilainen (1 %) ja hindulainen (0,3 %) vähemmistö. Jehovan todistajiin kuuluu maan asukkaista kansainvälisillä mittapuilla melko suuri osa; vuonna 1998 tämä osuus oli 1,03 %.[33]

Tasa-arvo

Tyttöjen ja naisten asema on parantunut hyvin nopeasti. Naisten lukutaidottomuus on edelleen yleisempää kuin miesten, mutta tyttöjen ja poikien välinen ero koulunkäynnissä on pienempi nuoremmissa ikäluokissa. Lähes puolet peruskoulujen oppilaista on tyttöjä.[34]

Työ kodin ulkopuolella on aiempaa yleisempää naisille. Naisten osallistuminen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään on myös lisääntynyt. Naisten osuus parlamentissa on liki kaksinkertaistunut vuoden 1990 lukemasta. Nykyisin 15 prosenttia parlamentin jäsenistä on naisia[35]. Palkkaus on edelleen epätasaista, naisten keskitulojen yltäen vain puoleen miesten tuloista. Naisiin kohdistuva väkivalta on myös suuri ongelma, varsinkin koska alueella elää sitkeässä myytti, että neitsyen raiskaaminen parantaa AIDSin.[36]

Terveys

Äitiyskuolleisuus on lisääntynyt, ja erot rikkaimpaan ja köyhimpään väestönosaan kuuluvien välillä ovat suuret. Neuvolapalvelut ovat parantuneet ja ehkäisy yleistynyt, mikä on lisännyt naisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Keskimääräinen lapsiluku, joka vielä 1970-luvulla oli 7,4, on nykyisin 5,8.[37] Neuvolassa käynti on säännöllistynyt ja suurin osa naisista käy tarkastuksessa ainakin kerran raskautensa aikana, mutta harvemman kuin joka toisen lapsen syntymisessä avustaa koulutettu kätilö.[35]

Äärimmäisessä köyhyydessä elää nyt vähemmän sambialaisia kuin 1990-luvun alussa, heidän osuutensa pieneni 58 prosentista 51 prosenttiin vuosina 1991–2006.[34] Myös lapsi- ja imeväiskuolleisuus on vähentynyt merkittävästi.[34] Jopa 92 prosenttia lapsista on rokotettu tuberkuloosia vastaan, ja vanhemmista puolet osaa ehkäistä ja hoitaa ripulia oikein.[37] Ripuli, malaria ja AIDS ovat lasten yleisimpiä kuolinsyitä Sambiassa. Maailmanpankin tukeman ohjelman avulla kuolleisuus malariaan on saatu pienenemään puoleen vuoden 2000 tasosta. Projekti lisäsi hyttysverkkojen käyttöä lasten nukkumapaikoissa ja hyönteiskarkotteiden käyttöä.[38]

Talous

Kuivattua pikkukalaa eli kapentaa myynnissä Chipatan torilla

Suurin osa maan työläisistä tekee töitä maataloudelle. Maatalouden tuotteista isoin osa kuitenkin päätyy kotimaan kulutukseen, vaikkakin maassa viljellään myös vientiä varten eurooppalaisomisteisilla tiloilla. Tiloilla viljellään tupakkaa, sokeriruokoa, puuvillaa ja maapähkinöitä. Maassa kasvatettavat pääruokaviljat ovat maissi, hirssi, maniokki, durra ja vihannekset.[39]

Sambian tärkein vientituote on kupari, jonka maailmanmarkkinahintojen heilahtelut vaikuttavat suuresti maan talouteen,[2] mutta sillä on kuitenkin rahoitettu paljon Sambian kehitystä.[39] Muut merkittävimmät luonnonvarat ovat koboltti, sinkki, lyijy, kivihiili, kulta, hopea, smaragdit ja uraani[2].

Vuonna 2006 maan länsiosasta löytyi öljyä.[13]

Kehityksen haasteet

Sambia kuuluu maailman köyhimpiin valtioihin. Sen kehityksen suurimpana jarruna ovat laajalle levinneet HIV-tartunnat ja AIDS. Myönteisempää kehitystä on kuitenkin peruskoulutuksessa. Myös köyhyys on vähenemässä, vaikka hitaasti.[40]

Sambia on YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen asteikolla (HDI) kahdentoista huonoiten sijoittuvan joukossa, sijalla 165[41]. Maan kehitystä hidastaa vakava aids-tilanne. Joka kuudes aikuinen on saanut hiv-tartunnan, ja maassa on yli miljoona aids-orpoa. On esitetty synkkiä arvioita, joiden mukaan joka toinen sambialaisnuori tulee kuolemaan aidsiin. Aidsista johtuen odotettavissa oleva elinikä on laskenut 38 vuoteen,[2] kun se vielä 1970-luvulla oli 50 vuotta.

Opetussektorilla kehitys vaikuttaa positiiviselta. Vuonna 2006 98 % sekä tytöistä että pojista aloitti ala-asteen, kun kolme vuotta aiemmin neljännes ikäluokasta jäi koulun ulkopuolelle. Seitsenvuotisen peruskoulun kävi loppuun 91 % pojista ja 79 % tytöistä.[34]

Vesi ja energia

Vuonna 2008 arvioitiin, että Sambian on mahdollista saavuttaa vuoteen 2015 mennessä YK:n vuosituhattavoitteen ympäristön kestävästä kehityksestä puhtaan veden saatavuuden osalta. Sen sijaan kunnollisten käymälöiden osuus on pienentynyt vuodesta 1991. Vuonna 2006 sellainen puuttui joka kolmannelta sambialaiselta.[34]

Pääkaupunki Lusakan tiiviisti asutetun ja tulvien rasittaman Kanyaman kaupunginosan viemäröinti on ollut pitkäaikainen projekti. Vuonna 2009 arviolta puolet tarkoitukseen budjetoiduista varoista on kuitenkin varastettu matkalla, mikä on viivästyttänyt hanketta.[42]

Koska suurin osa kotitalouksista käyttää puuta energialähteenään, Sambian metsiin kohdistuu suuri paine. Metsät joutuvat entistä kovemmille kun väkiluku kasvaa. Sambian asukasluvun on arvioitu kasvavan vuoteen 2050 mennessä yli 29 miljoonaan.[43]

Liikenne

Sambian kartta

Sambian tärkein kansainvälinen lentoasema on Lusakassa, mutta joitakin lentoja ulkomailta tulee myös Livingstonen, Mfufan ja Ndolan kentille.[44] Tanzania Zambia Railway on kiinalaisten rakentama ja valmistui vuonna 1976. Se ulottuu Kapiri Mposhiin Lusakan pohjoispuolelle. Muut rautatiereitit kulkevat Lusakasta pohjoiseen Kitween ja Lusakasta etelään, Livingstoneen.[44]

Koulutus

Oppivelvollisuus alkaa 7-vuoden iästä ja jatkuu peruskoulun seitsemännelle luokalle asti. Nämä opinnot ovat ilmaisia.[45] Toisen asteen opinnot on jaettu kahtia: kaksivuotiseen (luokka-asteet 8-9) ja sitä seuraavaan kolmivuotiseen osaan.[45] Oppilaan perheen on kuitenkin hankittava kaikki opiskeluvälineet joa alaluokilla: kirjat, kynät, vihkot ja koulupuku. Ylemmillä luokilla myös opetus ja tutkintojen suoritus ovat maksullisia.[46]

Maassa on kolme julkisilla varoilla rahoitettua yliopistoa: Sambian yliopisto (UNZA), Mulungushi University (MU) ja Copperbeltin yliopisto (CBU). Niiden lisäksi on viisi yksityistä korkeakoulua tai yliopistoa, ja kuudetta suunnitellaan.[47]

Kulttuuri ja media

Sambialaisen perinteisen musiikin soittimia ovat rummut, sormipiano ja xylofonia muistuttava silimba. Muiden Afrikan maiden tapaan tanssi ja rummutus ovat tärkeitä osia rituaaleissa, seremonioissa ja juhlinnassa. Nykynuoriso ottaa tanssiinsa ja musiikkiinsa vaikutteita sekä länsimaista että muualta Afrikasta.[48]

Korien ja ruukkujen teko on kehittynyt tarvekalujen tuottamiseksi, mutta niiden valmistaminen myyntiin on myös monen kotitarveviljelijän aina keino saada rahatuloja.[48]

Sambian radio- ja televisiokanavat ovat pääosin valtion käsissä. Joukkotiedotusvälineistä laajimman yleisön tavoittaa on radio. Ainoat maanlaajuiset radiolähetykset tuottaa valtiollinen Zambia National Broadcasting Corporation (ZNBC). Kansainvälisistä tuotannoista läsnä ovat BBC World Service (lähetykset Lusakasta ja Kitwestä) sekä Radio France internationale. Riippumattomien tiedostusvälineiden toimintaa on rajoitettu. Usean radio- ja televisiokanavan toimiluvat evättiin ja tärkein sanomalehti The Post suljettiin ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja, joissa valtapuolueen Edgar Lungu valittiin jatkokaudelle. Muutamia yksityisiä uutissivustoja toimii yhä, samoin joitain paikallisradioita.[49][50] Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaiseman vuosiraportin (2020) mukaan Sambia sijoittui lehdistönvapaudessa sijalle 120 järjestön pisteyttämästä 180 maasta. Tämä sija lukeutuu maailmanlaajuisesti lehdistönvapauden viisiportaisella asteikolla toiseksi alhaisimpaan, vaikean lehdistönvapauden luokkaan.[51] Riippumattomia tai kriittisiä toimituksia ja toimittajia kohtaan käytetään taloudellisia rajoituskeinoja (kuten veroja) ja sananvapautta rajoittavaa lainsäädäntöä (jolla rajoitetaan esimerkiksi presidentin kritisoimista). Fyysiset hyökkäykset toimittajia ja toimituksia kohtaan ovat yleisiä etenkin vaalien aikaan. Hallitus on viestinyt aikovansa verottaa sosiaalisen median alustojen tarjoamia puheluja.[50][49]

Urheilu

National Heroes Stadium Lusakassa

Sambian olympiajoukkue on osallistunut vuodesta 1964 alkaen muihin kesäkisoihin paitsi 1976 kisoihin, joita se boikotoi Etelä-Afrikan vastaisten pakotteiden tukemiseksi. Maa on saanut kaksi mitalia: pronssia vuonna 1984 nyrkkeilyssä ja hopeaa 1996 aitajuoksussa.[52]

Sambian jalkapallomaajoukkue ei ole selviytynyt kertaakaan MM-kilpailujen lopputurnaukseen. Afrikan mestaruuskilpailun se voitti 2012 ja sai hopeaa vuonna 1994.[53] FIFA rankingissa joukkue oli elokuussa 2010 sijalla 72.[54]

Sambian silloinen jalkapallomaajoukkue kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 1993. Turmassa kuolivat kaikki lentokoneessa olijat. Joukkueesta selvisi hengissä vain joukkueen kapteeni, joka matkasi Senegaliin eri reittiä kuin muu joukkue. Lentokone syöksyi mereen Gabonin lähistöllä matkalla Senegaliin pelaamaan karsintaottelua Marokkoa vastaan.[55]

Lähteet

Viitteet

  1. a b Jussi Salokorpi: http://yle.fi/uutiset/entisesta_puolustusministerista_tulee_sambian_uusi_presidentti/7759313 yle.fi. 25.1.2015. Viitattu 25.1.2015.
  2. a b c d e f g h i j k Zambia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  3. Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  4. One Zambia, One Nation The Monitor
  5. Köyhimmät eivät ole hyötyneet Sambian kasvusta 7 / 2009. UM kehitysviestintä.
  6. a b c d Zambia Encyclopedia Britannica. Viitattu 20.10.2013.
  7. Zambia's Game Parks Zambia Tourism Board. Viitattu 3.1.2009. (englanniksi)
  8. Mosi-oa-Tunya / Victoria Falls Unesco
  9. Country File: Zambia BBC Weather
  10. a b Maailma tänään: Eteläinen Afrikka, s. 10. Bonnier, 1996. ISBN 87-427-0812-5.
  11. Livingstone Discovers Victoria Falls, 1855 EyeWitness History. (englanniksi)
  12. a b c d e f Background Note: Zambia (arkistoitu 2012) US Department of State
  13. a b c d Timeline: Zambia BBC
  14. Chiluba: The third term temptation 1999. Southern Africa Report. Viitattu 7.10.2010. (englanniksi)
  15. Zambia Mourns Mwanawasa Rusi
  16. Obituary: Zambia's Levy Mwanawasa BBC. Viitattu 7.10.2010. (englanniksi)
  17. Sambian virkaa tekevä presidentti voittamassa vaalit 1.11.2008. HS. Viitattu 13.12.2009.
  18. Sata kärjessä Sambian presidentinvaaleissa 30.10.2008. YLE.
  19. Sambia sai uuden presidentin 23.9.2011. Helsingin Sanomat.
  20. Aro, Jessika: Sambian presidentti on kuollut – valtaan nousee poikkeuksellinen afrikkalaishahmo Yle Uutiset. 29.10.2014. Viitattu 30.10.2014.
  21. Zambia's president wins disputed poll bbc.com. 15.8.2016. Viitattu 17.1.2020. (englanniksi)
  22. Zambia: President Edgar Lungu elected in disputed vote www.aljazeera.com. Viitattu 17.1.2020.
  23. Zambia court rules President Lungu can run again in 2021 vote channelafrica.co.za. 7.12.2018.
  24. Zambia : Constitution and politics | The Commonwealth thecommonwealth.org. Viitattu 17.1.2020.
  25. Zambia - Political Parties www.globalsecurity.org. Viitattu 17.1.2020.
  26. Zambia - Political Parties www.globalsecurity.org. Viitattu 17.1.2020.
  27. http://www.parliament.gov.zm/members/party parliament.gov.zm.
  28. Zambia's 10th Province, Muchinga, Ministry of Local Government and Housing, Zambia
  29. Provinces of Zambia
  30. Provinces citypopulation.de. Viitattu 22.12.2015. (englanniksi)
  31. Western zambia.opendataforafrica.org. Viitattu 21.1.2016. (englanniksi)
  32. a b Languages of Zambia Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International. 2009
  33. Top 20 Lands with Highest Proportion of Jehovah's Witnesses 2005 Adherents.com
  34. a b c d e Millennium Goals Report 2008. UNDP Sambia. Viitattu 7.10.2010. (englanniksi)
  35. a b Vuosituhattavoitteet Sambiassa Ulkoasiainministeriö Päivitetty 9.3.2010
  36. A Woman's View on Zambian Politics Guardian Weekly 8.3.2009
  37. a b Zambia Statistics Unicef
  38. Malaria Booster Program IDA 2009
  39. a b Maailma tänään: Eteläinen Afrikka, s. 11. Bonnier, 1996. ISBN 87-427-0812-5.
  40. Millennium Development Goals: How is Zambia fairing? United Nations Development Programme 2009
  41. Human Development Report 2009 UNDP. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  42. Virkamiehet ”syövät” Sambian rahat kansanuutiset.fi.
  43. World Population Ageing 1950-2050 Population Division, DESA, United Nations. Viitattu 7.10.2010. (englanniksi)
  44. a b Getting There Lonely Planet
  45. a b Zambia - Education britannica.com. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  46. Primary and Secondary Education Cecilys Fund
  47. Education in Zambia (yksityishenkilön ylläpitämä sivusto) Zambian, zambian.com. (englanniksi)
  48. a b People: Music and Dance, Arts and Crafts Zambia Tourism Board
  49. a b Zambia profile - Media BBC News. 22.8.2017. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  50. a b Zambia - Independent media harassed 2020 World Press Freedom Index. Reporters without borders, rsf.org. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  51. 2020 World Press Freedom Index Reporters without borders, rsf.org. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  52. Zambia Sport Reference
  53. African Nations Cup 1994 RSSF
  54. Zambia FIFA
  55. The day a nation cried BBC 2003

Aiheesta muualla