Ero sivun ”Kortisoni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Kortisonin löysi vuonna 1950 yhdysvaltalainen kemisti [[Edward Calvin Kendall]]. Kendall sai samana vuonna [[Nobelin lääketieteen palkinto|Nobelin lääketieteen palkinnon]]. |
Kortisonin löysi vuonna 1950 yhdysvaltalainen kemisti [[Edward Calvin Kendall]]. Kendall sai samana vuonna [[Nobelin lääketieteen palkinto|Nobelin lääketieteen palkinnon]]. |
||
Kortisonijohdannaisia voidaan käyttää suonensisäisesti, suun kautta tai voiteena. Sen käyttötarkoitus on tulehduksen lievittäminen, minkä vuoksi sitä on esimerkiksi kyypakkauksessa ja tulehtuneelle ihoalueelle tarkoitetussa voiteessa. |
|||
| ⚫ | |||
==Lääkekäytön aiheuttamat vieroitusoireet== |
|||
Pitkäaikainen glukokortikoidihoito on keskeytettävä aina asteittain, esimerkiksi vähentämällä annosta 1/4:lla viikossa, kunnes saavutetaan niin sanottu korvaushoitotaso. Glukokortikoidihoidon yhtäkkinen keskeyttäminen, saattaa johtaa rasitustilanteissa lisämunuaiskuoren vajaatoimintatilaan eli ”steroid withdrawal” -oireyhtymään. Tällöin voi ilmetä muun muassa ruoansulatuskanavan yleisoireita (ruokahaluttomuutta, pahoinvointia, oksentelua), väsymystä, laihtumista, mielialan laskua, päänsärkyä, kuumetta sekä nivel- ja lihassärkyjä. Pitkäaikaista systeemistä steroidihoitoa saavalla potilaalla tulisi aina olla hätätilanteiden varalta mukanaan kortti, josta käytetty hoito ilmenee. Tähän voi hyvin käyttää SOS-passia. |
|||
| ⚫ | |||
*[http://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/summary/summary.cgi?sid=4024 PubChem: Cortisone] {{en}} |
*[http://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/summary/summary.cgi?sid=4024 PubChem: Cortisone] {{en}} |
||
*[http://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB02802 Human Metabolome Database: Cortisone] {{en}} |
*[http://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB02802 Human Metabolome Database: Cortisone] {{en}} |
||
Versio 19. joulukuuta 2020 kello 03.42
| |
Kortisoni
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 17,21-dihydroksipregn-4-eeni-3,11,20-trioni | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | H02 |
| PubChem CID | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C21H28O5 |
| Moolimassa | 360,46 g/mol |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 220–224 °C |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | ? |
Kortisoni on lisämunuaisen kuorikerroksen erittämän hydrokortisoni-nimisen kortikosteroidihormonin aineenvaihduntatuote[1]. Kortisonia käytetään lisäksi yleisnimityksenä kaikille lisämunuaisen kuorikerroksen erittämille hormoneille sekä yleisnimityksenä synteettisille, lääkkeinä käytetyille kortisonijohdoksille eli kortisonin sukuisille lääkeaineille[2] kuten prednisonille ja prednisolonille[3].
Kortisoni vaikuttaa elimistön sokeri-, rasva- ja proteiini- ja kalsiumaineenvaihduntaan sekä suolojen ja veden aiheenvaihduntaan sekä luustoon ja verisoluihin[3]. Kortisonilla on myös väliaikaista tulehdusta vaimentavaa vaikutusta. Kortisonijohdannaisia saatetaan käyttää esimerkiksi pitkittyneen selkäkivun hoitoon ruiskuttamalla sitä fasettiniveliin tai selkärangan selkäytimen ja luukanavan väliseen epiduraalitilaan. Kortisoniruiske kuitenkin pahentaa tulehdusta joka sadannen potilaan kohdalla.[4]
Kortisonin löysi vuonna 1950 yhdysvaltalainen kemisti Edward Calvin Kendall. Kendall sai samana vuonna Nobelin lääketieteen palkinnon.
Kortisonijohdannaisia voidaan käyttää suonensisäisesti, suun kautta tai voiteena. Sen käyttötarkoitus on tulehduksen lievittäminen, minkä vuoksi sitä on esimerkiksi kyypakkauksessa ja tulehtuneelle ihoalueelle tarkoitetussa voiteessa.
Lääkekäytön aiheuttamat vieroitusoireet
Pitkäaikainen glukokortikoidihoito on keskeytettävä aina asteittain, esimerkiksi vähentämällä annosta 1/4:lla viikossa, kunnes saavutetaan niin sanottu korvaushoitotaso. Glukokortikoidihoidon yhtäkkinen keskeyttäminen, saattaa johtaa rasitustilanteissa lisämunuaiskuoren vajaatoimintatilaan eli ”steroid withdrawal” -oireyhtymään. Tällöin voi ilmetä muun muassa ruoansulatuskanavan yleisoireita (ruokahaluttomuutta, pahoinvointia, oksentelua), väsymystä, laihtumista, mielialan laskua, päänsärkyä, kuumetta sekä nivel- ja lihassärkyjä. Pitkäaikaista systeemistä steroidihoitoa saavalla potilaalla tulisi aina olla hätätilanteiden varalta mukanaan kortti, josta käytetty hoito ilmenee. Tähän voi hyvin käyttää SOS-passia.
Aiheesta muualla
- PubChem: Cortisone (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Cortisone (englanniksi)
- KEGG: Cortisone (englanniksi)
- ↑ Kortisoonin vaikutusmekanismit Sydänliitto. Viitattu 19.12.2020.
- ↑ Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - PREDNISON tabletti 5 mg laakeinfo.fi. Viitattu 19.12.2020.
- ↑ a b Kortisoonin vaikutusmekanismit Sydänliitto. Viitattu 19.12.2020.
- ↑ Harvard Health Publishing: Back pain: What you can expect from steroid injections Harvard Health. Viitattu 18.12.2020.