Ero sivun ”Ernest Gestrinius” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ak: Uusi sivu: '''Ernst (Ernest) Gestrinius''' (1. huhtikuuta 1663 Helsinki21. maaliskuuta 1739 Tuna, Ruotsi) oli suomalainen rovasti ja ruotsin kielellä kirjoit...
 
p auktoriteettitunnisteet
Rivi 15: Rivi 15:
* Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Ernst Gestrinius. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3447>. Luettu 30.7.2013.
* Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Ernst Gestrinius. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3447>. Luettu 30.7.2013.
* [http://archive.org/stream/tietosanakirja02bons#page/722/mode/2up Tietosanakirja, osa 2 Confrater-Haggai, hakusana Gestrinius, Ernest. Tietosanakirja osakeyhtiö, Helsinki 1909]
* [http://archive.org/stream/tietosanakirja02bons#page/722/mode/2up Tietosanakirja, osa 2 Confrater-Haggai, hakusana Gestrinius, Ernest. Tietosanakirja osakeyhtiö, Helsinki 1909]
{{Auktoriteettitunnisteet}}

{{AAKKOSTUS:Gestrinius, Ernest}}
{{AAKKOSTUS:Gestrinius, Ernest}}
[[Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit]]
[[Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit]]

Versio 18. joulukuuta 2020 kello 18.55

Ernst (Ernest) Gestrinius (1. huhtikuuta 1663 Helsinki21. maaliskuuta 1739 Tuna, Ruotsi) oli suomalainen rovasti ja ruotsin kielellä kirjoittanut runoilija joka joutui pakenemaan Isonvihan aikana Ruotsiin.

Gestriniuksen vanhemmat olivat Nurmijärven kirkkoherra Tomas Gestrinius (k. 1670) ja Brita Greek. Hän pääsi ylioppilaaksi 1687 ja opiskeli Turun akatemiassa valmistuen filosofian maisteriksi 1694. Gestrinius toimi Turun akatemian vt. deposiittorina kesällä 1690 ja hän oli Viipurin triviaalikoulussa konrehtorina vuodesta 1695, rehtorina vuodesta 1696 ja lisäksi hän toimi Viipurin lukion kreikan ja heprean kielten lehtorina vuodesta 1697. Vuonna 1705 Gestrinius valittiin Jääsken kirkkoherraksi. Kun venäläiset hyökkäsivät Suomeen Gestrinius joutui pakenemaan 1707 mutta pääsi palaamaan takaisin Jääskeen kunnes hän joutui taas uudestaan pakenemaan hyökkääjiä vuonna 1710. Hän oleskeli 1712 Rautalammilla kunnes pääsi pakenemaan Ruotsiin.

Ruotsissa Gestrinius toimi Uppsalan arkkihiippakunnassa Tunan ja Stavbyn kirkkoherrana 1718–1735. Hän sokeutui 1730-luvun alussa.

Gestrinius julkaisi Ruotsissa 1718 pakomatkansa koettelemuksia kuvaavan valitusrunon Nödlijdande flycktingars klagan öfwer sitt laugsamma karss och elände ja vuonna 1722 valitusrunot Klagelig röst i en tro-innerlig bön om hielp uti nöden til frelsaren Jesum sekä Oryggeligt löfte. Hänen kootut teoksensa (Samlade Vitterhetsarbeten af svenska författare från Stjernhjelm till Dalin : efter originaluppl. och handskrifter 13 - Andreas Wallenius, Johan Vultejus, Christ. Tiburtius, Ernst Gestrinius, Michael Renner, Jonas Hjortzberg och Peter Warnmark) on julkaissut vuonna 1870 Uppsalassa Per Hanselli.

Teoksia

  • Nödlijdande flychtingars klagan öfwer sitt långsamma kårsz och elände, med ödmiuk bön til den nådige Gud om befrijelse, wid närwarande allmänna swårheter, i följande sånge-dicht, til åhret efter wår frelsares Jesu Christi hugnelige födelse : til werlden 1718. På en långwarig och myckit bedröflig flycht yttrad och fogad af Ernest Gestrinius. Stockholm 1718
  • Klagelig röst, i en troinnerlig bön om hielp uti nöden, til frelsaren Jesum, med sina och de sinas bittra tårar, under et äfwentyrligit flychtande för fienden, sångewis uphögd af mag. Ernest Gestrinius. Uppsala 1722
  • Oryggeligit löfte, herranom Gudi giort på en bedröflig flycht, i stor nöd och lifsfara för fiendens widt kringströdde troppars hastiga anfall: hwilket, efter sin ringa förmågo, uti följande andachter hwar morgon och afton i weckan, ödmiukeligast har betala tänkt mag. Ernest Gestrinius. Uppsala 1722

Lähteet