Ero sivun ”Port Said” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Historia: w-fix |
Crt (keskustelu | muokkaukset) p Hieman viilausta. |
||
| Rivi 66: | Rivi 66: | ||
==Historia== |
==Historia== |
||
[[Tiedosto:Port-Said. Village Arabe.png|thumb|vasen|Egyptiläinen kaupunginosa vanhassa postikortissa.]] |
[[Tiedosto:Port-Said. Village Arabe.png|thumb|vasen|Egyptiläinen kaupunginosa vanhassa postikortissa.]] |
||
Port Saidin perustaminen liittyi [[Suezin kanava]]n kaivuutöiden aloitukseen. Suezin kanavan rakennustöt aloitettiin vuonna 1859. Rakennustöiden aloittamista [[kediivi]] [[Said pašša|Sa'idille]] oli suositellut hänen [[ranska]]lainen ystävänsä [[Ferdinand de Lesseps]]. Hankkeen rahoittivat ranskalaiset ja egyptiläiset sijoittajat. Kanavan suulle perustettu kaupunki nimettiin kediivin mukaan.<ref name="egy">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen | Vuosi = 2019 | Luku = 'Abbas I (1848-1854) ja Sa'id (1854-1863) | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-345-573-3 }}</ref> Kaupungin paikka ei ollut lyhyin mahdollinen reitti [[Punainenmeri|Punaisellemerelle]], mutta meren syvyys sen kohdalla sopi erityisen hyvin kanavahanketta varten. Suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli alun perin meren alla.<ref name="eoi">{{Kirjaviite | Tekijä = Lecomte, E.J. van Donzel, Wolfhart Heinrichs ja C. Edmund Bosworth | Nimeke = Encyclopaedia of Islam, Volume VIII (Ned-Sam) | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 324-325 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BRILL | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-90-04-09834-3 | Kieli = {{en}} }}</ref> Paikalla oli vain pieni Manzalajärven Välimerestä hiekkasärkkä. Sitä täytettiin satamaa ruopattaessa saadulla mudalla ja hiekalla, sekä merivettä kestävillä tekokivillä.<ref name="brit" /> Kivet painoivat 22 tonnia kappale ja niillä |
Port Saidin perustaminen liittyi [[Suezin kanava]]n kaivuutöiden aloitukseen. Suezin kanavan rakennustöt aloitettiin vuonna 1859. Rakennustöiden aloittamista [[kediivi]] [[Said pašša|Sa'idille]] oli suositellut hänen [[ranska]]lainen ystävänsä [[Ferdinand de Lesseps]]. Hankkeen rahoittivat ranskalaiset ja egyptiläiset sijoittajat. Kanavan suulle perustettu kaupunki nimettiin kediivin mukaan.<ref name="egy">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen | Vuosi = 2019 | Luku = 'Abbas I (1848-1854) ja Sa'id (1854-1863) | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-345-573-3 }}</ref> Kaupungin paikka ei ollut lyhyin mahdollinen reitti [[Punainenmeri|Punaisellemerelle]], mutta meren syvyys sen kohdalla sopi erityisen hyvin kanavahanketta varten. Suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli alun perin meren alla.<ref name="eoi">{{Kirjaviite | Tekijä = Lecomte, E.J. van Donzel, Wolfhart Heinrichs ja C. Edmund Bosworth | Nimeke = Encyclopaedia of Islam, Volume VIII (Ned-Sam) | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 324-325 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BRILL | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-90-04-09834-3 | Kieli = {{en}} }}</ref> Paikalla oli vain pieni Manzalajärven Välimerestä hiekkasärkkä. Sitä täytettiin satamaa ruopattaessa saadulla mudalla ja hiekalla, sekä merivettä kestävillä tekokivillä.<ref name="brit" /> Kivet painoivat 22 tonnia kappale ja niillä rakennettiin kaksi valtavaa [[aallonmurtaja]]a. Aallonmurtajat valmistuivat vuonna 1868 ja Suezin kanava aukesi vuonna 1869. Kaupungin väkiluku oli noin 10 000.<ref name="eoi" /> Kaupunki koostui perinteisestä egyptiläistyylisestä osasta ja eurooppalaisen [[ruutukaava]]n mukaisesta osasta.<ref name="brit" /> |
||
Port Saidista oli Suezin kanavan laivaliikenteen ansiosta 1800-luvun loppuun meneessä kasvanut maailman suurin hiilenottopaikka. Vuonna 1904valmistui myös rautatieyhteys [[Kairo]]on ja [[Ismailia]]an, mikä teki Port Saidista myös [[Aleksandria]]n jälkeen maan toiseksi tärkeimmän sataman. Sen kautta vietiin esimerkiksi [[puuvilla]]a ja [[riisi]]ä. Kaupunkiin rakennettiin myös kalanjalostamo. [[Gamal Abdel Nasser]] kansallisti Suezin kanavan vuonna 1956, mitä seurasi [[Suezin kriisi]]. Port said kärsi merkittäviä vahinkoja ilmaiskuissa ja 5. marraskuuta ranskallaisten ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] tekemässä maihinnousussa. Maat joutuivat kriisin päätteeksi vetäytymään Egyptistä kansainvälisen painostuksen takia. Sodan jälkeen kaupungin vauriot korjattiin, mutta raivostunut väkijoukko kaatoi Ferdinand de Lessepsin suuren pronssipatsaan eurooppalaisten maan asioihin sekaantumisen symbolina. Suezin kanava suljettiin usean vuoden ajaksi [[kuuden päivän sota|kuuden päivän sodan]] seurauksena vuonna 1967. Kanava avattiin uudelleen [[Anwar Sadat]]in kaudella vuonna 1975. Sadatin politiikkaan kuulunut "avautuminen" kaupungin kehittämiseen ja uuden verovapaan teollisuusalueen perustamiseen.<ref name="brit" /> |
Port Saidista oli Suezin kanavan laivaliikenteen ansiosta 1800-luvun loppuun meneessä kasvanut maailman suurin hiilenottopaikka. Vuonna 1904valmistui myös rautatieyhteys [[Kairo]]on ja [[Ismailia]]an, mikä teki Port Saidista myös [[Aleksandria]]n jälkeen maan toiseksi tärkeimmän sataman. Sen kautta vietiin esimerkiksi [[puuvilla]]a ja [[riisi]]ä. Kaupunkiin rakennettiin myös kalanjalostamo. [[Gamal Abdel Nasser]] kansallisti Suezin kanavan vuonna 1956, mitä seurasi [[Suezin kriisi]]. Port said kärsi merkittäviä vahinkoja ilmaiskuissa ja 5. marraskuuta ranskallaisten ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] tekemässä maihinnousussa. Maat joutuivat kriisin päätteeksi vetäytymään Egyptistä kansainvälisen painostuksen takia. Sodan jälkeen kaupungin vauriot korjattiin, mutta raivostunut väkijoukko kaatoi Ferdinand de Lessepsin suuren pronssipatsaan eurooppalaisten maan asioihin sekaantumisen symbolina. Suezin kanava suljettiin usean vuoden ajaksi [[kuuden päivän sota|kuuden päivän sodan]] seurauksena vuonna 1967. Kanava avattiin uudelleen [[Anwar Sadat]]in kaudella vuonna 1975. Sadatin politiikkaan kuulunut "avautuminen" kaupungin kehittämiseen ja uuden verovapaan teollisuusalueen perustamiseen.<ref name="brit" /> |
||
| Rivi 78: | Rivi 78: | ||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
{{Commonscat-rivi|Port Said|Port Said}} |
{{Commonscat-rivi|Port Said|Port Said}} |
||
[[Luokka:Egyptin kaupungit]] |
[[Luokka:Egyptin kaupungit]] |
||
Versio 15. joulukuuta 2020 kello 11.43
| Port Said (بور سعيد) Būr Sa‘īd |
|
|---|---|
 Suezin kanavan hallintorakennus kanavan suulla |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Port Said |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Egypti |
| Kuvernoraatti | Bur Sa’id |
| Perustettu | 1859 |
| Väkiluku (2006) | |
| – Metropolialue | 570 768[1] |
Port Said (arab. Būr Sa‘īd)[2] on kaupunki Egyptissä Suezin kanavan Välimeren puoleisessa päässä.
Maantiede
Port Said sijaitsee Egyptin koillisosassa Suezin kanavan pohjoiskärjessä. Kanavan toisella puolella idässä sijaitsee Port Fuad. Kaupunki kuuluu Bur Sa’id kuvernoraattiin, josta sen rakennettu alue muodostaa suurimman osan.[1]
Historia
Port Saidin perustaminen liittyi Suezin kanavan kaivuutöiden aloitukseen. Suezin kanavan rakennustöt aloitettiin vuonna 1859. Rakennustöiden aloittamista kediivi Sa'idille oli suositellut hänen ranskalainen ystävänsä Ferdinand de Lesseps. Hankkeen rahoittivat ranskalaiset ja egyptiläiset sijoittajat. Kanavan suulle perustettu kaupunki nimettiin kediivin mukaan.[3] Kaupungin paikka ei ollut lyhyin mahdollinen reitti Punaisellemerelle, mutta meren syvyys sen kohdalla sopi erityisen hyvin kanavahanketta varten. Suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli alun perin meren alla.[4] Paikalla oli vain pieni Manzalajärven Välimerestä hiekkasärkkä. Sitä täytettiin satamaa ruopattaessa saadulla mudalla ja hiekalla, sekä merivettä kestävillä tekokivillä.[1] Kivet painoivat 22 tonnia kappale ja niillä rakennettiin kaksi valtavaa aallonmurtajaa. Aallonmurtajat valmistuivat vuonna 1868 ja Suezin kanava aukesi vuonna 1869. Kaupungin väkiluku oli noin 10 000.[4] Kaupunki koostui perinteisestä egyptiläistyylisestä osasta ja eurooppalaisen ruutukaavan mukaisesta osasta.[1]
Port Saidista oli Suezin kanavan laivaliikenteen ansiosta 1800-luvun loppuun meneessä kasvanut maailman suurin hiilenottopaikka. Vuonna 1904valmistui myös rautatieyhteys Kairoon ja Ismailiaan, mikä teki Port Saidista myös Aleksandrian jälkeen maan toiseksi tärkeimmän sataman. Sen kautta vietiin esimerkiksi puuvillaa ja riisiä. Kaupunkiin rakennettiin myös kalanjalostamo. Gamal Abdel Nasser kansallisti Suezin kanavan vuonna 1956, mitä seurasi Suezin kriisi. Port said kärsi merkittäviä vahinkoja ilmaiskuissa ja 5. marraskuuta ranskallaisten ja brittien tekemässä maihinnousussa. Maat joutuivat kriisin päätteeksi vetäytymään Egyptistä kansainvälisen painostuksen takia. Sodan jälkeen kaupungin vauriot korjattiin, mutta raivostunut väkijoukko kaatoi Ferdinand de Lessepsin suuren pronssipatsaan eurooppalaisten maan asioihin sekaantumisen symbolina. Suezin kanava suljettiin usean vuoden ajaksi kuuden päivän sodan seurauksena vuonna 1967. Kanava avattiin uudelleen Anwar Sadatin kaudella vuonna 1975. Sadatin politiikkaan kuulunut "avautuminen" kaupungin kehittämiseen ja uuden verovapaan teollisuusalueen perustamiseen.[1]
Talous ja liikenne
Egypti saa huomattavan osan valtion tuloista Suezin kanavan käytöstä perittävistä maksuista.[4] Port Saidin teollisuuden tuotteita ovat esimerkiksi autojen akut ja renkaat, tekstiili ja kosmetiikka. Muita merkittäviä aloja ovat julkaisutoiminta, tietotekniikka ja rakennusala. Kaupungissa on satama ja telakka, sekä rautatieyhteys Ismailiaan.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Port Said Encyclopaedia Britannica. Viitattu 30.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Kerkko Hakulinen, Sirkka Paikkala: Port Said Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 58. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 30.5.2020.
- ↑ Andrei Sergejeff: ”'Abbas I (1848-1854) ja Sa'id (1854-1863)”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-573-3.
- ↑ a b c Lecomte, E.J. van Donzel, Wolfhart Heinrichs ja C. Edmund Bosworth: Encyclopaedia of Islam, Volume VIII (Ned-Sam), s. 324-325. BRILL, 1998. ISBN 978-90-04-09834-3. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Port Said Wikimedia Commonsissa
