Ero sivun ”C9-liiga” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p /* f (w)
→‎Kritiikkiä: + edit: ajalliseen järjestykseen, 2013 Hefein julistuksen avaamista: kokeilu, joka on paradoksi, ristiriidassa "kiinalaisen mallin" kanssa
Rivi 60: Rivi 60:
C9-liittouman yliopistojen tiukkoja opiskelijavalintoja on kritisoitu suurkaupunkilaisia suosivaksi ja maaseutuopiskelijoita syrjiväksi. Kaikista Kiinan provinsseista on saattanut olla mahdotonta päästä opiskelijaksi C9-yliopistoihin edes provinssin parhaimmilla [[Kiinan kansallinen yliopistojen pääsykoe|pääsykokeiden]] pistemäärillä.<ref name="nature.com-25.6.2014"/> Kansallisesti keskeisten yliopistojen rahoitusohjelmien (Project 985 ja 211), on myös kritisoitu tukevan varakkaita eliittikiinalaisia kouluttavia yliopistoja ja osaltaan laajentavan eroa muihin oppilaitoksiin samalla, kun miljoonat kiinalaiset yhä elävät köyhyydessä eikä alempitasoinenkaan koulutus ole tasapuolista.<ref name="WUN-2015"/>
C9-liittouman yliopistojen tiukkoja opiskelijavalintoja on kritisoitu suurkaupunkilaisia suosivaksi ja maaseutuopiskelijoita syrjiväksi. Kaikista Kiinan provinsseista on saattanut olla mahdotonta päästä opiskelijaksi C9-yliopistoihin edes provinssin parhaimmilla [[Kiinan kansallinen yliopistojen pääsykoe|pääsykokeiden]] pistemäärillä.<ref name="nature.com-25.6.2014"/> Kansallisesti keskeisten yliopistojen rahoitusohjelmien (Project 985 ja 211), on myös kritisoitu tukevan varakkaita eliittikiinalaisia kouluttavia yliopistoja ja osaltaan laajentavan eroa muihin oppilaitoksiin samalla, kun miljoonat kiinalaiset yhä elävät köyhyydessä eikä alempitasoinenkaan koulutus ole tasapuolista.<ref name="WUN-2015"/>


Lokakuussa 2013 C9-liigan yliopistot antoivat yhdessä [[Euroopan tutkimusyliopistojen liitto|Euroopan tutkimusyliopistojen liiton]] (LERU, esim. [[Helsingin yliopisto]]), yhdysvaltalaisen AAU-yliopistojärjestön (Association of American Universities) ja australialaisen Go8-yliopistoryhmittymän (Group of Eight Australia) edustajien kanssa ''Hefein julkilausuman''.<ref name="ustc.edu.cn-10.10.2013"/><ref name="scmp.com-15.10.2013"/><ref name="universityworldnews.com-22.11.2013"/><ref name="leru.org-HefeiStatement"/> Siinä osapuolet sitoutuvat toimimaan [[sananvapaus|sananvapauteen]] kuuluvan [[akateeminen vapaus|akateemisen vapauden]] edistämiseksi ja puolesta yliopistoissa.<ref name="scmp.com-15.10.2013"/><ref name="universityworldnews.com-22.11.2013"/><ref name="leru.org-HefeiStatement"/> Julkilausumaa on on osassa puheenvuoroissa pidetty tervetullena askeleena, jolla edistetään akateemista vapautta Kiinassa. Tarkemmin aihetta eritellessään Zha ja Xie (2013) arvioivat kyseessä olevan kokeilu C9-yliopistoilla, jota hyödyntämällä nämä kiinalaisyliopistot pääsisivät esittelemään verkottumistaan kansainvälisten tutkimuksen kärkiyliopistojen kanssa. Tukea näkemykselleen poliittisesta kokeilusta tutkijat saivat Kiinan opetusministeriön aiemmista säädöksistä ja joidenkin yliopistojen ennen Hefein julkilausumaa tekemistä toimenpiteistä peruskirjansa päivittämisessä akateemista vapautta sallivampaan suuntaan. Zhan ja Xien mukaan toimenpiteillä ei Kiinassa kuitenkaan saisi rajoittaa "kiinalaisen mallin" mukaista kommunistisen ohjauksen asemaa yliopistohallinnossa. Tästä johtuen he pitivät akateemista vapautta julistuksesta huolimatta paradoksina, pääsäännön kanssa ristiriitaisena aiheena Kiinassa.<ref name="universityworldnews.com-22.11.2013"/>
Keskusjohdon myöntämän rahoituksen on esitetty toimivan poliittisena talutusnuorana, joka rajoittaa oppilaitosten [[akateeminen vapaus|akateemista vapautta]]. Akateeminen vapaus nähdään arvioissa yleensä maailmanluokan yliopistojen piirteenä lahjakkuuden kokoamisen ja oppilaitosten riittävän rahoituksen ohella.<ref name="WUN-2015"/> Joillain mittaristoilla maineikkaissakin C9-liigan yliopistoissa akateemista vapautta saatetaan rajoittaa tuntuvasti, esimerkiksi tutkimustyön julkaisua sensuroida ja tutkimushavaintojen uutisointia rajoittaa.<ref name="academe-f2019"/> Kiinalaisen sosiologin mukaan missään Kiinan yliopistoissa ei ole ajattelun vapautta tai akateemista itsenäisyyttä. Ajattelun kahlitseminen on eräs [[Kiinan kommunistinen puolue|Kiinan kommunistisen puolueen]] tavoista hallita. Hänen mukaansa Kiinassa taiteen tulee palvella politiikkaa ja intellektuellien kommunistista puoluetta.<ref name="smh.com.au-19.12.2019"/>


Keskusjohdon myöntämän rahoituksen on esitetty toimivan poliittisena talutusnuorana, joka rajoittaa oppilaitosten [[akateeminen vapaus|akateemista vapautta]]. Akateeminen vapaus nähdään arvioissa yleensä maailmanluokan yliopistojen piirteenä lahjakkuuden kokoamisen ja oppilaitosten riittävän rahoituksen ohella.<ref name="WUN-2015"/> Joillain mittaristoilla maineikkaissakin C9-liigan yliopistoissa akateemista vapautta saatetaan rajoittaa tuntuvasti. Esimerkiksi tutkimustyön julkaisua saatetaan sensuroida ja tutkimushavaintojen uutisointia rajoittaa.<ref name="academe-f2019"/> Kiinalaisen sosiologin mukaan missään Kiinan yliopistoissa ei ole ajattelun vapautta tai akateemista itsenäisyyttä. Ajattelun kahlitseminen on eräs [[Kiinan kommunistinen puolue|Kiinan kommunistisen puolueen]] tavoista hallita. Hänen mukaansa Kiinassa taiteen tulee palvella politiikkaa ja intellektuellien kommunistista puoluetta.<ref name="smh.com.au-19.12.2019"/>
Esimerkiksi [[Tsinghua-yliopisto]]ssa professori Xu Zhangrun, joka esitti artikkeleissaan kritiikkiä valtion poliittisia ja sosiaalisia seikkoja sekä valtionjohdon henkilökulttia kohtaan, pidätettiin ensin tehtävistään,<ref name="scmp.com-18.12.2019"/> ja vangittiin muutamia kuukausia myöhemmin "prostituution vaatimisen" nojalla.<ref name="foreignpolicy.com-10.7.2020"/><ref name="scmp.com-29.7.2020"/> Myös Xuta julkisesti tukenutta kustantaja Geng Xiaonania vastaan on nostettu syyte aluksi 8&nbsp;000, myöhemmin 200&nbsp;000 teoksen "laittomasta julkaisemisesta", ja kustantaja pidätettiin.<ref name="scmp.com-20.10.2020"/><ref name="rfa.org-20.11.2020"/> Kun toimintaohjeet tulevat kommunistisen puolueen taholta, kuvastaa tämä yliopistojen akateemisen toiminnan olevan poliittisesti rajattua, yliopistojen olevan epäautonomisia toimijoita. Esimerkiksi [[Fudan-yliopisto]]ssa vastustettiin loppuvuodesta 2019 yliopiston peruskirjaan tehtyjä, maininnat "ajattelun vapaudesta" ja "demokraattisesta hallinnosta" poistaneita muutoksia [[flashmob]]-laulutempauksella.<ref name="scmp.com-18.12.2019"/><ref name="theguardian.com-18.12.2019"/><ref name="smh.com.au-19.12.2019"/> Myös [[Nanjingin yliopisto]]ssa on tehty vastaava, aiemmin sallitun ajatteluvapauden poisto yliopiston peruskirjasta.<ref name="theguardian.com-18.12.2019"/>


Esimerkiksi [[Tsinghua-yliopisto]]ssa professori Xu Zhangrun, joka esitti artikkeleissaan kritiikkiä valtion poliittisia ja sosiaalisia seikkoja sekä valtionjohdon henkilökulttia kohtaan, pidätettiin ensin tehtävistään,<ref name="scmp.com-18.12.2019"/> ja vangittiin muutamia kuukausia myöhemmin "prostituution vaatimisen" nojalla.<ref name="foreignpolicy.com-10.7.2020"/><ref name="scmp.com-29.7.2020"/> Myös Xuta julkisesti tukenutta kustantaja Geng Xiaonania vastaan on nostettu syyte aluksi 8&nbsp;000, myöhemmin 200&nbsp;000 teoksen "laittomasta julkaisemisesta", ja kustantaja pidätettiin.<ref name="scmp.com-20.10.2020"/><ref name="rfa.org-20.11.2020"/> Kun toimintaohjeet tulevat kommunistisen puolueen taholta, kuvastaa tämä yliopistojen akateemisen toiminnan olevan poliittisesti rajattua, yliopistojen olevan epäautonomisia toimijoita. Esimerkiksi [[Fudan-yliopisto]]ssa vastustettiin [[flashmob]]-laulutempauksella loppuvuodesta 2019 yliopiston peruskirjaan tehtyjä poistoja, joilla maininnat "ajattelun vapaudesta" ja "demokraattisesta hallinnosta" hävitettiin.<ref name="scmp.com-18.12.2019"/><ref name="theguardian.com-18.12.2019"/><ref name="smh.com.au-19.12.2019"/> Myös [[Nanjingin yliopisto]]ssa on tehty vastaava, aiemmin sallitun ajatteluvapauden poisto yliopiston peruskirjasta.<ref name="theguardian.com-18.12.2019"/>
Eräänä muuna esimerkkinä akateemisen vapauden rajoituksista oli [[covid-19]]-taudin hoitoa koskevan keskustelun rajoittaminen alkuvuonna 2020. Fudan-yliopistoon asetettu poliittinen virkailija poistatti keväällä 2020 professoritason historioitsijan kirjoittamat covid-19-tautiin varautumista koskevat [[Weibo]]-keskustelut ja suljetutti käyttäjän yliopiston [[WeChat]]-keskustelutilit sen jälkeen, kun historioitsija oli kannattanut muistomerkkiä [[covid-19]]-epidemiaa varhaisessa vaiheessa esilletuoneelle, tautiin menehtyneelle lääkäri [[Li Wenliang]]ille.<ref name="insidehighered.com-28.5.2020"/>
{{Työstetään|30.11.2020 noin kello 17.45-23.30.--[[Käyttäjä:Paju-apu|Paju-apu]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Paju-apu|keskustelu]]) 30. marraskuuta 2020 kello 17.53 (EET)}}


Eräänä muuna esimerkkinä akateemisen vapauden rajoituksista oli [[covid-19]]-taudin hoitoa koskevan keskustelun rajoittaminen alkuvuonna 2020. Fudan-yliopistoon asetettu poliittinen virkailija poistatti keväällä 2020 professoritason historioitsijan kirjoittamat covid-19-tautiin varautumista koskevat [[Weibo]]-keskustelut ja suljetutti käyttäjän yliopiston [[WeChat]]-keskustelutilit sen jälkeen, kun historioitsija oli kannattanut muistomerkkiä [[covid-19]]-epidemiaa varhaisessa vaiheessa esilletuoneelle, tautiin menehtyneelle lääkäri [[Li Wenliang]]ille.<ref name="insidehighered.com-28.5.2020"/>
Lokakuussa 2013 C9-liigan yliopistot antoivat yhdessä eurooppalaisten tutkimusyliopistojen LERU-verkoston (League of European Research Universities), yhdysvaltalaisen AAU-yliopistojärjestön (Association of American Universities) ja australialaisen Go8-yliopistoryhmittymän (Group of Eight Australia) kanssa Hefein julkilausuman.<ref name="ustc.edu.cn-10.10.2013"/><ref name="scmp.com-15.10.2013"/><ref name="universityworldnews.com-22.11.2013"/><ref name="leru.org-HefeiStatement"/> Siinä osapuolet sitoutuvat toimimaan [[sananvapaus|sananvapauteen]] kuuluvan [[akateeminen vapaus|akateemisen vapauden]] edistämiseksi ja puolesta yliopistoissa.<ref name="scmp.com-15.10.2013"/><ref name="universityworldnews.com-22.11.2013"/><ref name="leru.org-HefeiStatement"/> Julkilausuman arvioitiin julkisuudessa tuoreeltaan kokeiluksi, jolla kiinalaisyliopistot ainakin paperilla nostaisivat "yhteiskuntakelpoisuuttaan" kansaivälisten tutkimuksen kärkiyliopistojen ...<ref name="universityworldnews.com-22.11.2013"/> <!--Myöhemmät osoittavat, että Kiinan C9-yliopistot eivät noudata julkilausumaa, eivätkä siten edusta kansainvälisten tutkimusyliopistojen tyypillisiä piirteitä...-->


==Double First Class -ohjelma, laajempi joukko yhteistyöyliopistoja myös Suomesta==
==Double First Class -ohjelma, laajempi joukko yhteistyöyliopistoja myös Suomesta==

Versio 1. joulukuuta 2020 kello 04.44

C9-liiga (kiin. 九 校 联盟, Jiǔ xiào liánméng) on yhdeksän korkeatasoisen julkisen yliopiston liittoutuma Manner-Kiinassa. Se on eräs Kiinan hallituksen virallisista ohjelmista maan korkeakouluopetuksen tason kehittämiseksi ja maineen edistämiseksi.[1][2]

Kiinan C9-liigan yliopistojen sijaintikartta.

Kiinan johtavat julkisesti rahoitetut tutkimusyliopistot kuuluvat C9-liigaan.[3] Mukana liittoumassa ovat (aakkosjärjestyksessä): Fudan-yliopisto, Harbinin teknillinen instituutti, Kiinan tiede- ja teknologiayliopisto, Nanjingin yliopisto, Pekingin yliopisto, Shanghain Jiao Tong -yliopisto, Tsinghua-yliopisto, Xi’anin Jiaotong-yliopisto ja Zhejiangin yliopisto.[1][4]

Historiaa ja etuja

Allenin mukaan (2017) vuonna 1999 Kiinan keskusjohdon päättäessä 27 miljardin CNY:n rahoituksesta 34 yliopistolleen osana yliopistojensa kehittämisohjelmaa (Project 985), 42 prosentia näistä varoista kohdennettiin ainoastaan yhdeksään yliopistoon.[2] Tästä yhdeksiköstä on sittemmin muotoutunut Kiinan yhdeksän yliopiston liittouma (China 9 University League, C9 League).[2] Yliopistot solmivat virallisen yhteistyö-, henkilövaihto- ja resurssienlainaussopimuksen vuonna 2009.[5]

C9-liittouman oppilaitoksille on osoitettu erityisresursseja, ja ne jakavat joitain resursseja keskenään.[4][5] Ne saavat huomattavan rahoituksen sekä Kiinan valtakunnallisilta että paikallisilta viranomaisilta uusien tutkimuskeskusten rakentamiseksi, tilojen kehittämiseksi, kansainvälisten konferenssien järjestämiseksi, maailmankuulujen tieteentekijöiden ja vierailevien tutkijoiden houkuttelemiseksi ja kiinalaisten tieteentekijöiden tukemiseksi ulkomaisiin konferensseihin.[6] On esitetty, että vaikka C9-liigan yliopistoissa toimii vain 3 prosenttia maan tutkijoista, liittoumalle ohjataan 10 prosenttia kansallisista tutkimusmenoista.[7] Toisen lähteen mukaan C9-liigan yliopistot tuottaisivat 20 prosenttia Kiinan akateemisista julkaisuista ja 30 prosenttia kaikista tieteellisistä viittauksista.[3] Liittouman yliopistoissa työskentelee monia sellaisia huippuopettajia tai -tutkijoita, jotka ovat saaneet ainakin yhden Kiinan arvostetuimmista akateemisesti tunnustetuista asemista eli Tuhannen lahjakkuuden ohjelman professuurin tai Changjiang-professuurin.[1]

Kiinan opetusministeriö ja useat tutkijat sekä lehdistö ovat joskus verranneet yhdeksikköä yksityisiin yhdysvaltalaisiin Ivy League -huippuyliopistoihin käyttämällä englanninkielistä nimitystä China's Ivy League, Kiinan Ivy League.[2] Kiinan kommunistisen puolueen virallinen sanomalehti Kansan päivälehtikin on toiminut näin.[4]

C9-liittouman yliopistojen perustietoja

Allaolevaan taulukkoon on koottu perustietoja C9-liigan yliopistoista.[4] Yliopistojen kansainvälisen tason vertailemiseksi on mukana oppilaitosten sijoitus kansainvälisesti tunnetussa yliopistorankingissa.[8] ARWU-yliopistoranking kehitettiin Shanghain Jiao Tong -yliopistossa kiinalaisten poliittisten ja koulutushallinnon päättäjien apuvälineeksi Kiinan korkeakoulujen vertailemiseksi läntisiin akateemisiin opinahjoihin.[2][9] Tämä yliopistoranking otettiin käyttöön myös monessa muussa maassa eräänä korkeakoulujen tason seurannan mittarina. Vuodesta 2009 yksityisen konsulttiyrityksen (ShanghaiRanking Consultancy)[10] julkaisema oleva ARWU-yliopistoranking painottaa luonnontieteen ja tekniikan tutkimustyötä ja löydöksiä, suuria kansainvälisiä palkintoja (Nobel-palkinnot ja Fieldsin mitalit), ja viitatuimpia tutkijoita. [2] Vuonna 2020 ARWU-rankingissa, parhaat kiinalaisyliopistot olivat Tsinghua-yliopisto (sijalla 29) ja Pekingin yliopisto (49). Muutkin C9-liigan yliopistot ylsivät vuoden 2020 ARWU-listalla vähintään sijaluokkaan 101.–150.[8] Vuoden 2003 ARWU-rankingissa paras kiinalainen yliopisto sijoittui vasta sijaluokkaan 201-250, joten runsaassa 15 vuodessa maan kärkiyliopistojen tason nousu on tämän mittariston kriteerein ollut erittäin merkittävää.[11][8] Vielä vuonna 2015 yksikään kiinalainen yliopisto ei yltänyt ARWU-rankingissa sadan parhaan yliopiston joukkoon; neljä Kiinan korkeatasoisinta tutkimusyliopistoa yliopistoa oli tällöin tämän maailmanlistan sijaluokassa 101-150.[12] Osa taulukon tiedoista löytyy lähteistettynä vastaavasta yliopistoartikkelista.

Nimi[4][8] Kuva Kaupunki,
maakunta
Perustettu[4] Kokopäiväisiä
opiskelijoita
ARWU-ranking
(2020)[8]
ARWU-ranking
(2015)[12]
ARWU-ranking
(2003)[11]
Fudan-yliopisto Shanghai 1905 36 233[13] 100 151-200 301-350
Harbinin teknillinen instituutti Harbin, Heilongjiang 1920 31 873[14] 101-150 201-300 ei listalla (sija >500)
Nanjingin yliopisto Nanjing, Jiangsu 1902 38 267 101-150 201-300 301-350
Pekingin yliopisto Peking 1898 44 729[15] 49 101-150 251-300
Shanghain Jiao Tong -yliopisto Shanghai 1896 37 989 63 101-150 401-450
Tsinghua-yliopisto Peking 1911 50 394 29 101-150 201-250
Kiinan tiede- ja teknologiayliopisto Hefei, Anhui 1958 15 500 73 151-200 301-350
Xi’anin Jiaotong-yliopisto Xi'an, Shaanxi 1896 40 346 101-150 201-300 ei listalla (sija >500)
Zhejiangin yliopisto [16] Hangzhou, Zhejiang 1897 54 641 58 101-150 351-400

Vaikka C9-yliopistot ovat julkisesti rahoitettuja, niillä on lukuvuosimaksu, joka voi olla joillain aloilla huomattavan korkea - esimerkiksi englanninkielisissä opetusohjelmissa, lääketieteen ja insinööritieteiden alalla, sekä ylempää korkeakoulututkintoa tai jatko-opintoja opiskeltaessa.[17] Maksut rajavat osaltaan opiskelija-ainesta kohti paremman tulotason perheitä. Toisaalta esimerkiksi Kiinan valtio myöntää vuosittain opiskelustipendejä toivomilleen opiskelijaryhmille, esimerkiksi hakuehdot täyttäville EU-kansalaisille.[18]

Kritiikkiä

C9-liittouman yliopistojen tiukkoja opiskelijavalintoja on kritisoitu suurkaupunkilaisia suosivaksi ja maaseutuopiskelijoita syrjiväksi. Kaikista Kiinan provinsseista on saattanut olla mahdotonta päästä opiskelijaksi C9-yliopistoihin edes provinssin parhaimmilla pääsykokeiden pistemäärillä.[19] Kansallisesti keskeisten yliopistojen rahoitusohjelmien (Project 985 ja 211), on myös kritisoitu tukevan varakkaita eliittikiinalaisia kouluttavia yliopistoja ja osaltaan laajentavan eroa muihin oppilaitoksiin samalla, kun miljoonat kiinalaiset yhä elävät köyhyydessä eikä alempitasoinenkaan koulutus ole tasapuolista.[20]

Lokakuussa 2013 C9-liigan yliopistot antoivat yhdessä Euroopan tutkimusyliopistojen liiton (LERU, esim. Helsingin yliopisto), yhdysvaltalaisen AAU-yliopistojärjestön (Association of American Universities) ja australialaisen Go8-yliopistoryhmittymän (Group of Eight Australia) edustajien kanssa Hefein julkilausuman.[21][22][23][24] Siinä osapuolet sitoutuvat toimimaan sananvapauteen kuuluvan akateemisen vapauden edistämiseksi ja puolesta yliopistoissa.[22][23][24] Julkilausumaa on on osassa puheenvuoroissa pidetty tervetullena askeleena, jolla edistetään akateemista vapautta Kiinassa. Tarkemmin aihetta eritellessään Zha ja Xie (2013) arvioivat kyseessä olevan kokeilu C9-yliopistoilla, jota hyödyntämällä nämä kiinalaisyliopistot pääsisivät esittelemään verkottumistaan kansainvälisten tutkimuksen kärkiyliopistojen kanssa. Tukea näkemykselleen poliittisesta kokeilusta tutkijat saivat Kiinan opetusministeriön aiemmista säädöksistä ja joidenkin yliopistojen ennen Hefein julkilausumaa tekemistä toimenpiteistä peruskirjansa päivittämisessä akateemista vapautta sallivampaan suuntaan. Zhan ja Xien mukaan toimenpiteillä ei Kiinassa kuitenkaan saisi rajoittaa "kiinalaisen mallin" mukaista kommunistisen ohjauksen asemaa yliopistohallinnossa. Tästä johtuen he pitivät akateemista vapautta julistuksesta huolimatta paradoksina, pääsäännön kanssa ristiriitaisena aiheena Kiinassa.[23]

Keskusjohdon myöntämän rahoituksen on esitetty toimivan poliittisena talutusnuorana, joka rajoittaa oppilaitosten akateemista vapautta. Akateeminen vapaus nähdään arvioissa yleensä maailmanluokan yliopistojen piirteenä lahjakkuuden kokoamisen ja oppilaitosten riittävän rahoituksen ohella.[20] Joillain mittaristoilla maineikkaissakin C9-liigan yliopistoissa akateemista vapautta saatetaan rajoittaa tuntuvasti. Esimerkiksi tutkimustyön julkaisua saatetaan sensuroida ja tutkimushavaintojen uutisointia rajoittaa.[25] Kiinalaisen sosiologin mukaan missään Kiinan yliopistoissa ei ole ajattelun vapautta tai akateemista itsenäisyyttä. Ajattelun kahlitseminen on eräs Kiinan kommunistisen puolueen tavoista hallita. Hänen mukaansa Kiinassa taiteen tulee palvella politiikkaa ja intellektuellien kommunistista puoluetta.[26]

Esimerkiksi Tsinghua-yliopistossa professori Xu Zhangrun, joka esitti artikkeleissaan kritiikkiä valtion poliittisia ja sosiaalisia seikkoja sekä valtionjohdon henkilökulttia kohtaan, pidätettiin ensin tehtävistään,[27] ja vangittiin muutamia kuukausia myöhemmin "prostituution vaatimisen" nojalla.[28][29] Myös Xuta julkisesti tukenutta kustantaja Geng Xiaonania vastaan on nostettu syyte aluksi 8 000, myöhemmin 200 000 teoksen "laittomasta julkaisemisesta", ja kustantaja pidätettiin.[30][31] Kun toimintaohjeet tulevat kommunistisen puolueen taholta, kuvastaa tämä yliopistojen akateemisen toiminnan olevan poliittisesti rajattua, yliopistojen olevan epäautonomisia toimijoita. Esimerkiksi Fudan-yliopistossa vastustettiin flashmob-laulutempauksella loppuvuodesta 2019 yliopiston peruskirjaan tehtyjä poistoja, joilla maininnat "ajattelun vapaudesta" ja "demokraattisesta hallinnosta" hävitettiin.[27][32][26] Myös Nanjingin yliopistossa on tehty vastaava, aiemmin sallitun ajatteluvapauden poisto yliopiston peruskirjasta.[32]

Eräänä muuna esimerkkinä akateemisen vapauden rajoituksista oli covid-19-taudin hoitoa koskevan keskustelun rajoittaminen alkuvuonna 2020. Fudan-yliopistoon asetettu poliittinen virkailija poistatti keväällä 2020 professoritason historioitsijan kirjoittamat covid-19-tautiin varautumista koskevat Weibo-keskustelut ja suljetutti käyttäjän yliopiston WeChat-keskustelutilit sen jälkeen, kun historioitsija oli kannattanut muistomerkkiä covid-19-epidemiaa varhaisessa vaiheessa esilletuoneelle, tautiin menehtyneelle lääkäri Li Wenliangille.[33]

Double First Class -ohjelma, laajempi joukko yhteistyöyliopistoja myös Suomesta

Erään uutisen mukaan C9-liittouma oltaisiin lopetettu vuonna 2014 ja korvattu uudella yliopistojen kehittämisohjelmalla.[20] Toisaalta useat C9-liittouman yliopistot viestivät ainakin englanninkielisillä sivuillaan kuuluvansa yhä C9-ryhmittymään (tilanne 11/2020, esimerkiksi [34]). Vuonna 2017 uutisoitiin Kiinan uuden viisivuotissuunnitelman toteuttamissuunnitelman yhteydessä uudesta kiinalaisen yliopistokoulutuksen kehitysohjelmasta (Double First Class), jolla tähdätään muun muassa 42 kiinalaisen yliopiston tai korkeakoulun tason nostamiseen "kansainväliseen luokkaan" vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2017 julkistetut 42 kiinalaista yliopistoa tai korkeakoulua kuuluivat ARWU-yliopistorankingissa maailman 500:n kärkiyliopiston joukkoon ja C9-liittouman yliopistot ovat tämän ryhmän kärkeä. Ohjelmaan kuuluu myös joukko yliopistoja, jotka joissain oppiaineissa pyrkivät maailman kärkikastiin. Double First Class -ohjelma nähdään aiempien kehitysohjelmien (Project 211 ja 985) jatkeena.[35][36][37] Monet kiinalaisista yliopistoista, jotka tekevät yliopistoyhteistyötä ulkomaisten yliopistojen kanssa, kuuluvat tämän Double First Class-ohjelman piiriin. Suomesta esimerkiksi useita Aalto-yliopiston, Helsingin, Jyväskylän ja Lapin yliopistojen kiinalaisia yhteistyöyliopistoja on mukana Double First Class -kehitysohjelmassa. Osa näistä yhteistyöyliopistoista (kuten Pekingin yliopisto ja Fudan-yliopisto) kuuluu C9-liittoumaan.[38][39][40][41][42][43]

Lähteet

  1. a b c Feng Li, Yajun Miao & Chenchen Yang (2015). "How do alumni faculty behave in research collaboration? An analysis of Chang Jiang Scholars in China" (englanniksi). Research Policy 44: 438–450. doi:10.1016/j.respol.2014.09.002. 
  2. a b c d e f Ryan M. Allen: A Comparison of China’s “Ivy League” to Other Peer Groupings Through Global University Rankings (DOI doi.org/10.1177/1028315317697539) Journal of Studies in International Education, 21 (5):395–411. 2017. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  3. a b "Eastern stars: Universities of China's C9 League excel in select fields", Times Higher Education. ((englanniksi)) 
  4. a b c d e f China's Ivy League: C9 League en.people.cn. en
  5. a b 九校高校签订《一流大学人才培养合作与交流协议书》 xjtunews.xjtu.edu.cn. Arkistoitu 26.11.2020. (kiinaksi)
  6. "World Education News & Reviews", wenr.wes.org. ((englanniksi)) 
  7. "Best universities in China 2018", Times Higher Education, 6 September 2017. ((englanniksi)) 
  8. a b c d e Academic Ranking of World Universities 2020 (luokittelu-valinta: By Location: China) shanghairanking.com. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  9. Murat Perit Çakır, Cengiz Acartürk, Oğuzhan Alaşehir, Canan Çilingir: A comparative analysis of global and national university ranking systems (abstrakti, kokoartikkeli saatavilla esim. yliopistokirjaston kautta) Scientometrics, 103 (3): 813-848. 2.4.2015. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  10. About Us ShanghaiRanking Consultancy, shanghairanking.com. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  11. a b Academic Ranking of World Universities 2003 shanghairanking.com. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  12. a b Academic Ranking of World Universities 2015 shanghairanking.com. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  13. About FDU fudan.edu.cn. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  14. Facts and figures 2019. hit.edu.cn. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  15. 1北京大学2018年基本数据 2018. pku.edu.cn. Viitattu 26.11.2020. (kiinaksi)
  16. About - Facts and figures zju.edu.cn. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  17. "The cost of studying at a university in China", Times Higher Education, 8 Feb. 2018. ((englanniksi)) 
  18. "Chinese Government Scholarship-EU Program", campuschina.org. ((englanniksi)) 
  19. Qiang Wang: Rural students are being left behind in China Nature 510, 445. 25.6.2014. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  20. a b c Yojana Sharma. "Hubs to take elite universities into world-class club", World University News, universityworldnews.com, 16 October 2015. ((englanniksi)) 
  21. Four Int'l Groups of Research Universities Jointly Issued Hefei Statement University of Science and Technology of China, ustc.edu.cn. 10.10.2013. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  22. a b Liz Heron: Nine Chinese universities sign academic freedom pact South China Morning Post, scmp.com. 15.10.2013. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  23. a b c Qiang Zha & Guangkuan Xie: Nine Chinese universities sign academic freedom pact universityworldnews.com. 22.11.2013. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  24. a b Hefei Statement on the ten characteristics of contemporary research universities (pdf) League of European Research Universities, leru.org. October 2013. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  25. Jennifer Ruth & Yu Xiao. "Academic Freedom and China", Academe, Fall 2019, American Association of University Professors (AAAP), aaup.org. ((englanniksi)) 
  26. a b Anna Fifield. "Chinese universities replace 'freedom of thought' with Xi's teachings", smh.com.au, 19 Dec 2019. ((englanniksi)) 
  27. a b Mimi Lau. "China’s Fudan University students in flash mob for freedom of thought", scmp.com, 18 Dec 2019. ((englanniksi)) 
  28. Michael Rowand. "Xu Zhangrun Was China’s Loyal Opposition. Now, He’s In Jail.", foreignpolicy.com, 10 Jul 2020. ((englanniksi)) 
  29. Guo Rui. "Chinese law professor hires legal team and human rights advocate to fight charge of soliciting prostitution", scmp.com, 29 Jul 2020. ((englanniksi)) 
  30. Guo Rui. "Arrested publisher Geng Xiaonan is paying the price for supporting me, says dissident law professor", scmp.com, 20 Oct 2020. ((englanniksi)) 
  31. Qiao Long. "China Increases Charges Against Publisher Who Spoke Out For Dissident", rfa.org, 20 Nov 2020. ((englanniksi)) 
  32. a b "China cuts 'freedom of thought' from top university charters", theguardian.com, 18 Dec 2019. ((englanniksi)) 
  33. Jouce Lau. "Academic Freedom and COVID-19 in China", insidehighered.com, 28 May 2020. ((englanniksi)) 
  34. What numbers tell about NJU (yliopistokampukset mainitaan verkkosivun alalaidan kohdassa Contact Us) Nanjingin yliopisto, nju.edu.cn. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  35. "China to develop 42 world-class universities", People's Daily, 21 September 2017. ((englanniksi)) 
  36. Implementation measures released for China’s new world-class university policy 28.2.2017. gov.au. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  37. Double First-Class university and discipline list policy update 14.12.2017. gov.au. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  38. Aalto-yliopisto perustaa kiinalaisyliopiston kanssa yksikön Shanghaihin 30.6.2017. Aalto-yliopisto via stt.info. Viitattu 27.11.2020.
  39. Suomen ja Kiinan yliopistoyhteistyö uudelle tasolle 29.11.2014. yle.fi. Viitattu 27.11.2020.
  40. Jyväskylän yliopisto yhteistyöhön kiinalaisyliopiston kanssa 25.6.2012. yle.fi. Viitattu 27.11.2020.
  41. Kiina: Jyväskylän yliopiston kahdenväliset vaihtokohteet Kiinassa 21.09.2020. Jyväskylän yliopisto, jyu.fi. Viitattu 27.11.2020.
  42. Lapin yli­opis­tol­le pro­fes­suu­ri ja ra­ha­lah­joi­tus Kii­nas­ta 7.6.2016. kaleva.fi. Viitattu 27.11.2020.
  43. Kiinalaiset luottavat lappilaiseen talviurheiluosaamiseen - Pekingin urheiluyliopisto tilasi Lapin yliopiston ja Lapin AMKin yhteisesti järjestämän tutkintokoulutuksen 20.9.2018. Lapin yliopisto via epressi.com. Viitattu 27.11.2020.