Ero sivun ”Kananmuna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
jodi ravintosisältöön |
|||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
* energiaa 597 kilojoulea (143 kilokaloria).<ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.fineli.fi/food.php?foodid=29160&lang=fi |nimeke=Kananmuna |julkaisu=www.fineli.fi |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
* energiaa 597 kilojoulea (143 kilokaloria).<ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.fineli.fi/food.php?foodid=29160&lang=fi |nimeke=Kananmuna |julkaisu=www.fineli.fi |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
Kananmuna sisältää runsaasti [[Vitamiini|vitamiineja]] ja [[Proteiini|proteiineja]]. Valkuaisosa sisältää korkealaatuisia proteiineja. Keltuaisessa on proteiinin lisäksi vitamiineja ja [[kivennäisaine]]ita, erityisesti [[B12-vitamiini|B<sub>12</sub>-vitamiinia]] |
Kananmuna sisältää runsaasti [[Vitamiini|vitamiineja]] ja [[Proteiini|proteiineja]]. Valkuaisosa sisältää korkealaatuisia proteiineja. Keltuaisessa on proteiinin lisäksi vitamiineja ja [[kivennäisaine]]ita, erityisesti [[B12-vitamiini|B<sub>12</sub>-vitamiinia]]. Kananmunissa on [[jodi]]a, koska sitä lisätään kanojen rehuun<ref>Saatko tarpeeksi jodia? https://www.avainapteekit.fi/terveys/vitamiinit-ja-hivenaineet/saatko-tarpeeksi-jodia</ref>. |
||
=== Terveysvaikutukset ja saantisuosituksia === |
=== Terveysvaikutukset ja saantisuosituksia === |
||
Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksessa kerätyn 22 vuoden pituisen väestöseurantaaineiston perusteella on havaittu, että runsaasti kananmunia syövillä miehillä on muita merkittävästi pienempi riski sairastua dementiaan ja heillä on myös muita parempi muisti<ref>Ravinnosta saatava koliiniyhdiste yhteydessä pienempään dementian riskiin. Itä-Suomen yliopiston tutkimustiedote 6.8.2019. https://www.uef.fi/-/ravinnosta-saatava-koliiniyhdiste-yhteydessa-pienempaan-dementian-riskiin</ref>. |
|||
Kananmunan päivittäinen syöminen ei suurenna tutkimusten mukaan sydän- ja verisuonitautien vaaraa, vaikka sen sisältämän [[kolesteroli]]n vuoksi sitä luultiin pitkään haitalliseksi terveydelle.<ref name="yleterveys">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kananmunat_eivat_sydanriski_terveille/6657084 | Nimeke = Kananmunat eivät sydänriski terveille | Tekijä = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 24.5.2013 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 24.5.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=16238 | Nimeke = Kananmunat eivät altista sydäntaudeille tai aivohalvauksille | Tekijä = | Ajankohta = 10.1.2013 | Julkaisija = Duodecim | Viitattu = 10.1.2013 }}</ref> |
Kananmunan päivittäinen syöminen ei suurenna tutkimusten mukaan sydän- ja verisuonitautien vaaraa, vaikka sen sisältämän [[kolesteroli]]n vuoksi sitä luultiin pitkään haitalliseksi terveydelle.<ref name="yleterveys">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kananmunat_eivat_sydanriski_terveille/6657084 | Nimeke = Kananmunat eivät sydänriski terveille | Tekijä = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 24.5.2013 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 24.5.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=16238 | Nimeke = Kananmunat eivät altista sydäntaudeille tai aivohalvauksille | Tekijä = | Ajankohta = 10.1.2013 | Julkaisija = Duodecim | Viitattu = 10.1.2013 }}</ref> |
||
Versio 26. marraskuuta 2020 kello 19.50
- 1. kuori
- 2. & 3. ulompi- ja sisempi kuorikalvo
- 4. & 13. valkuaissiteet
- 5. juokseva valkuaisaine
- 6. sakea valkuaisaine
- 7. ruskuaiskalvo
- 8. alkuruskuainen
- 9. alkio
- 10. tumma ruskuainen
- 11. vaalea ruskuainen
- 12. ruskuaiskuori
- 14. ilmatila
- 15. kutikula
Kananmuna on muna, jonka kana munii. Kananmunaa voidaan käyttää moninaisesti esimerkiksi ruoanlaitossa ja leivonnassa. Kananmunalla on kova kuori. Kuoren alla ovat valkuainen ja keltuainen eli ruskuainen. Valkuainen on kirkasta geeliä, jonka valkuaisaineet hyytyvät ja muuttuvat kuumennettaessa valkoiseksi. Munan sisempi, pyöreän muotoinen keltainen osa on keltuainen. Sen rakennetta suojaa kuorikalvo, jonka sisällä on valkuaisen kaltaista keltaista geeliä.
Kananmunan rakenne
Kananmunaa suojaa kuori, joka rakentuu enimmäkseen kalsiumkarbonaatista. Kuoressa on ilmakanavia, jotka mahdollistavat ilman pääsyn munaan ja kosteuden haihtumisen. Mikrobit voivat myös käyttää ilmakanavia päästäkseen munaan. Munaa suojaa vahamainen kerros, kutikula, kuoren päällä. Munan pesu huuhtelee vahan pois. Kuluttajapakkauksiin munat pakataan sellaisenaan. Jos muna pestään, se on automaattisesti B-laatua, ja voidaan käyttää elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Kuoren väri vaihtelee valkoisesta ruskeaan hieman kananrodusta riippuen. Vastoin vanhaa käsitystä munankuoren väri ei vaikuta makuun vaan tärkeämpi maun antaja on kanalle syötetty rehu.
Kuoren alla on kuorikalvo. Kuorikalvoja on munassa kaksi, molemmat kuorikalvot ovat heti kananmunan kuoren sisäpinnalla. Kananmunan päässä on ilmatila, joka on heti kuoren ja kalvon välissä.
Valkuainen
Valkuaisessa on neljä osaa. Kuorikalvojen alla on nestemäisiä ja sakeita valkuaiskerroksia vuorotellen. Lähimpänä munan keltuaista on sakea kerros. Sakeat munan osat muuttuvat munan vanhetessa nestemäisemmiksi. Kananmunan valkuainen on kymmenprosenttinen proteiiniliuos. Tärkeimmät kananmunan valkuaisen sisältämät proteiinit ovat ovalbumiini, konalbumiini (ovotransferriini), ovomukoidi, ovomusiini, lysotsyymi sekä avidiini, ovoglobuliinit (G1, G2 ja G3), ovoinhibiittori ja flavoproteiini.
Keltuainen
Keltuaisen ympärillä on keltuaiskalvo. Munan vanhetessa myös keltuaiskalvo menettää pitokykyänsä. Keltuainen muodostuu pääasiassa proteiinista ja rasvasta. Keltuaisessa on tummempi ja vaaleampi alue. Keltuaisen pinnalla on alkiokeltuainen, jossa sijaitsee alkiolevy, eli munankeltuainen on itse asiassa munasolu, joka sisältää myös vararavintoa sikiölle. Keltuaista käytetään paitsi ravinnoksi myös temperavärien raaka-aineeksi.
-
Kananmunan valkuainen ja keltuainen paistumassa -
Vapaan kanan munia -
Kananmunia munakennossa -
Kananmuna
Ravintona
Kananmunaa syödään esimerkiksi paistettuna ja keitettynä, ja se on osa ruokalajeja ympäri maailman. Leivonnassa kananmunaa käytetään yleensä taikinan sitomiseen, ja se antaa vaahtoutuessaan taikinalle kuohkean rakenteen. Joissakin ruoissa, kuten murekkeissa ja laatikoissa, kananmuna pitää aineksen koossa. Kananmunan keltuaisessa on fosfolipidejä, kuten lesitiiniä, jotka toimivat emulgaattoreina yhdistäen veden ja rasvan tasaiseksi seokseksi, minkä takia sitä käytetään raakana esimerkiksi majoneesin valmistuksessa.
Ravintosisältö
Kananmunan ravintosisältö per 100 grammaa on:
- rasvaa 9 grammaa
- proteiinia 11 grammaa
- hiilihydraatteja 0,3 grammaa
- energiaa 597 kilojoulea (143 kilokaloria).[1]
Kananmuna sisältää runsaasti vitamiineja ja proteiineja. Valkuaisosa sisältää korkealaatuisia proteiineja. Keltuaisessa on proteiinin lisäksi vitamiineja ja kivennäisaineita, erityisesti B12-vitamiinia. Kananmunissa on jodia, koska sitä lisätään kanojen rehuun[2].
Terveysvaikutukset ja saantisuosituksia
Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksessa kerätyn 22 vuoden pituisen väestöseurantaaineiston perusteella on havaittu, että runsaasti kananmunia syövillä miehillä on muita merkittävästi pienempi riski sairastua dementiaan ja heillä on myös muita parempi muisti[3].
Kananmunan päivittäinen syöminen ei suurenna tutkimusten mukaan sydän- ja verisuonitautien vaaraa, vaikka sen sisältämän kolesterolin vuoksi sitä luultiin pitkään haitalliseksi terveydelle.[4][5]
Lihan ja makkaran kananmunilla korvaavilla esiintyy lisäksi 18 prosenttia keskimääräistä vähemmän suolistosyöpää[6].
American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä 2013 julkaistu 16 kananmunatutkimusta yhdistänyt meta-analyysi osoitti, ettei päivittäinen kananmunien syöminen liittynyt suurentuneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin eikä erikseen iskeemiseen sydänsairauteen, aivohalvauksiin eikä niistä johtuviin kuolemiin.[4] British Medical Journalin 2013 tammikuussa julkaiseman meta-analyysin mukaan yhden kananmunan syönti päivässä ei ole yhteydessä kasvaneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, ja kananmunien syönti on yhteydessä alentuneeseen aivohalvauksen riskiin.[7]
Englantilaisen Surreyn yliopiston tutkijaryhmän mukaan kananmunat ovat paljon ravinteita sisältävinä tärkeä osa terveellistä ruokavaliota, eikä niillä ole merkittävää yhteyttä sydänsairauksiin tai korkeaan veren kolesteroliin, kuten usein luullaan. Tutkijoiden mukaan tarvetta kananmunien syöntirajoituksille ei ole, vaan ihmisiä tulisi rohkaista syömään enemmän kananmunia.[8]
Suomen Sydänliitto suositteli tästä huolimatta vuonna 2010 kananmunan käytön rajoittamista kahteen kananmunaan viikossa, niillä, joilla esiintyy tarvetta rajoittaa kolesterolia ruokavalion avulla[9]. Ruotsin elintarvikeviraston ravitsemusasiantuntijan Camilla Gardin mukaan suurin osa ihmisistä voi syödä 1–2 munaa päivässä ilman haittavaikutuksia kolesteroliin.[10]
Allergianaiheuttajana
Kananmuna on suhteellisen yleinen allergeeni, varsinkin lapsilla. Allergiaa aiheuttaa useimmiten kananmunanvalkuaisen proteiinisisältö.
Säilyvyys
Oikein säilytettynä kananmuna säilyy syömäkelpoisena vähintään puoli vuotta.[11]
Erilaisia kananmunia
Kanalatyypistä riippuen saatetaan puhua esimerkiksi vapaiden kanojen munista, jos munat on tuotettu lattiakanalassa häkkikanalan sijaan. Munivien kanojen ruokinnalla voidaan vaikuttaa munan sisältämiin ravintoaineisiin. Sydänystävällisten ja omegamunien tuotannossa kanat saavat rehua, johon on lisätty rypsi- tai pellavaöljyä[12]. Erityisen suosittuja ovat olleet rasvahappokoostumukseltaan kolesterolin alentamista helpottavat munat. Munien keltuaisen väriä arvioidaan ja se otetaan huomioon ruokinnan suunnittelussa.
| Numero | Tuotantotapa | Kuvaus | Esimerkkejä | Osuus tuotannosta |
Hinta €/kg[13] | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 0 | Luomukanala |
|
5 % | 5,03 | [12][15] | |
| 1 | Ulkokanala |
|
< 1 % (kolme kanalaa) |
3,94 | [17] | |
| 2 | Lattiakanala |
|
31 % | 2,40 | [12][19][15] | |
| 3 | Virikehäkkikanala |
|
64 % | 1,94 | [21][22][15] | |
| (3) | Häkkikanala |
|
|
– | – | [12] |
Merkinnät
Leima munassa
Jokainen kananmuna merkitään leimalla, alla esimerkkejä:[12]
- 2FI 21610
OR 715
2FI 21610 Leiman ensimmäinen numero on kertoo tuotantotavan (0, 1, 2 tai 3):[12]
2FI 21610 Tuotantotapaa kuvaavan numeron jälkeen leimassa tulee maatunnus (FI).[12]
2FI 21610 Seuraava on kanalan tunnisteluku.[12]
OR 715 Joissakin munissa on pakkaamon tunnus.[12]
OR 715 Viimeinen on pakkauserän tunnus.[12]
Edelleen käytössä olevassa vanhemmassa vaihtoehtoisessa merkinnässä toistuu maatunnus ja kolminumeroinen pakkaamokoodi[12] FI050.
Merkintä kennossa
Munakennosta on löydyttävä merkintä laatuluokasta A; munien kappalemäärä; munien painoluokka; pakkaajan nimi, numero ja paikkakunta; säilytysohjeet ja parasta ennen -päivämäärä.[12]
Munien painoluokat ovat:[12]
- S pienet alle 53 grammaa
- M keskikokoiset 53–63 grammaa
- L isot 63–73 grammaa
- XL erittäin isot 73– grammaa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kananmuna www.fineli.fi.
- ↑ Saatko tarpeeksi jodia? https://www.avainapteekit.fi/terveys/vitamiinit-ja-hivenaineet/saatko-tarpeeksi-jodia
- ↑ Ravinnosta saatava koliiniyhdiste yhteydessä pienempään dementian riskiin. Itä-Suomen yliopiston tutkimustiedote 6.8.2019. https://www.uef.fi/-/ravinnosta-saatava-koliiniyhdiste-yhteydessa-pienempaan-dementian-riskiin
- ↑ a b Kananmunat eivät sydänriski terveille Yle Uutiset. 24.5.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 24.5.2013.
- ↑ Kananmunat eivät altista sydäntaudeille tai aivohalvauksille 10.1.2013. Duodecim. Viitattu 10.1.2013.
- ↑ Vegetarian Dietary Patterns and the Risk of Colorectal Cancers. Abstract. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4420687/
- ↑ Rong, Ying et al.: Egg consumption and risk of coronary heart disease and stroke: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies 7.1.2013. British Medical Journal. Viitattu 10.1.2013.
- ↑ Regular Eggs ’No Harm to Health’ BBC News. 11.2.2009. BBC. Viitattu 17.12.2012.
- ↑ Suositukset 2010. Suomen Sydänliitto ry. Viitattu 17.12.2012.
- ↑ Kananmuna ei nostakaan kolesterolia Ilta-Sanomat. 15.4.2009. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 27.12.2019.
- ↑ Mettänen, Heli: Sääntö-Suomen ylitarkka munavaatimus ihmetyttää – heitetäänkö tämän vuoksi kananmunia kennokaupalla roskiin? MTV Uutiset. 19.5.2016. Viitattu 27.12.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Palm, Eeva: Mitä numerot kertovat. Helsingin Sanomat 19.3.2008
- ↑ a b c d e f g h i Elintarvikkeet | Luomua, omegaa ja free rangea – miten kananmunat eroavat toisistaan, vai eroavatko ne? Helsingin Sanomat. 3.4.2020. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006462580.html
- ↑ a b c Luonnonvarakeskuksen tilastot 5.8.2016. Luonnonvarakeskus. Viitattu 6.9.2016.
- ↑ https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006462580.html
- ↑ Kantola, Anne: Kolmella suomalaistilalla kanat ulkoilevat ympäri vuoden 18.4.2015. Tuima. Viitattu 6.9.2016.
- ↑ https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006462580.html
- ↑ http://www.vegaaniliitto.fi/ukk.html#B4c [vanhentunut linkki]
- ↑ https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006462580.html
- ↑ Orret Kanatieto. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry. Viitattu 6.9.2016.
- ↑ Ulkokana! – Todelliset vapaan kanan munat ovat kohta täällä 25.1.2013. Syotaväksi kasvatetut. Viitattu 6.9.2016.
Aiheesta muualla
- Kananmunatiedotus Finfood. Arkistoitu 19.12.2008.
- Kananmunan rakenne ja munan muodostus Farmit. Arkistoitu 17.8.2010.
- Ahvenniemi, Riikka: Molekyyligastronomia opetuksessa: Kemian ymmärtämisen ja ajattelun tukeminen kokeellisuuden avulla (PDF) (Pro gradu -tutkielma) 24.11.2009. Helsingin yliopiston Kemian laitos.
- Loukasmäki, Arto: Mikä on tehokana, ja miksi keltuaisen väri vaihtelee? Listasimme kahdeksan faktaa kananmunista Yle Uutiset. 2.4.2019 (päivitetty 3.4.2019).