Ero sivun ”Anders Herman Chydenius” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Luokat
Rivi 1: Rivi 1:
'''Anders Herman Chydenius''' ([[1. heinäkuuta]] [[1833]] [[Helsinki]] – [[3. kesäkuuta]] [[1896]] Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko. <ref name=yom>Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Herman Chydenius. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=16622>. Luettu 6.5.2017.</ref>
'''Anders Herman Chydenius''' ([[1. heinäkuuta]] [[1833]] [[Helsinki]] – [[3. kesäkuuta]] [[1896]] Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.<ref name=yom>Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Herman Chydenius. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=16622>. Luettu 6.5.2017.</ref>


Anders Chydeniuksen vanhemmat olivat yleisen [[Revisio-oikeus|revisio-oikeuden]] ylikomissaari Anders Johan Chydenius (1795–1865) ja Margareta Sofia Enbom. Hän kävi [[Helsingin yksityislyseo]]ta ja pääsi ylioppilaaksi 1848. Chydenius opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1857. Hänet erotettiin yliopistosta puoleksitoista vuodeksi hänen osallistuttuaan ns. [[Töölön päivälliset|Töölön päivällisille]] vuonna 1855.<ref name=yom/>
Anders Herman Chydeniuksen vanhemmat olivat yleisen [[Revisio-oikeus|revisio-oikeuden]] ylikomissaari Anders Johan Chydenius (1795–1865) ja Margareta Sofia Enbom. Hän kävi [[Helsingin yksityislyseo]]ta ja pääsi ylioppilaaksi 1848. Chydenius opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1857. Hänet erotettiin yliopistosta puoleksitoista vuodeksi hänen osallistuttuaan ns. [[Töölön päivälliset|Töölön päivällisille]] vuonna 1855.<ref name=yom/>


Chydenius työskenteli vuodesta 1860 toimittajana Ruotsissa [[Göteborgs-Posten]]issa ja [[Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning]]issä ja tutustui siellä ja Tanskassa liberaalisiin aatteisiin. Hän palasi vuonna 1862 Suomeen [[Helsingfors Dagblad]]iin ja oli sen päätoimittaja 1883–1887. Chydenius oli [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] 1877–1888 porvarissäädyn jäsenenä ja kuului niin sanottuun liberaaliseen puolueeseen. Hän yrittu välillä jopa yksin saada läpi puoluetta perustettaessa lausuttuja vapaamielisiä periaatteita.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2 p. 87</ref><ref name=yom/>
Chydenius työskenteli vuodesta 1860 toimittajana Ruotsissa ''[[Göteborgs-Posten]]'' -lehdessä ja ''[[Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning]]'' -lehdessä ja tutustui siellä ja Tanskassa liberaalisiin aatteisiin. Hän palasi vuonna 1862 Suomeen ''[[Helsingfors Dagblad]]''iin ja oli sen päätoimittaja 1883–1887. Chydenius oli [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] 1877–1888 porvarissäädyn jäsenenä ja kuului niin sanottuun liberaaliseen puolueeseen. Hän yritti välillä jopa yksin saada läpi puoluetta perustettaessa lausuttuja vapaamielisiä periaatteita.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2 p. 87</ref><ref name=yom/>


Chydenius toimi viimeksi [[Polyteknillinen opisto|Helsingin polyteknillisen opiston]] ylimääräisenä kansantalouden opettajana 1889–1891. Hän halvaantui vuonna 1891.<ref name=yom/>
Chydenius toimi viimeksi [[Polyteknillinen opisto|Helsingin polyteknillisen opiston]] ylimääräisenä kansantalouden opettajana 1889–1891. Hän halvaantui vuonna 1891.<ref name=yom/>


Andwers Chydenius oli naimisissa vuodesta 1861 Karoline Frederikke Hagemannin (k. 1908) kanssa.<ref name=yom/>
Chydenius oli naimisissa vuodesta 1861 Karoline Frederikke Hagemannin (k. 1908) kanssa.<ref name=yom/>


==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 14: Rivi 14:
==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
*[http://runeberg.org/nfbe/0166.html Chydenius 4: Anders Herman], Nordisk Familjebok, Runeberg.org
*[http://runeberg.org/nfbe/0166.html Chydenius 4: Anders Herman], Nordisk Familjebok, Runeberg.org

{{Tynkä/Toimittaja}}


{{AAKKOSTUS:Chydenius, Anders Herman}}
{{AAKKOSTUS:Chydenius, Anders Herman}}
[[Luokka:Suomalaiset toimittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset päätoimittajat]]
[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivämiehet]]
[[Luokka: Suomalaiset opettajat]]
[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan porvarissäädyn valtiopäivämiehet]]
[[Luokka:Vuonna 1833 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1833 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1896 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1896 kuolleet]]

Versio 24. marraskuuta 2020 kello 21.32

Anders Herman Chydenius (1. heinäkuuta 1833 Helsinki3. kesäkuuta 1896 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.[1]

Anders Herman Chydeniuksen vanhemmat olivat yleisen revisio-oikeuden ylikomissaari Anders Johan Chydenius (1795–1865) ja Margareta Sofia Enbom. Hän kävi Helsingin yksityislyseota ja pääsi ylioppilaaksi 1848. Chydenius opiskeli Helsingin yliopistossa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1857. Hänet erotettiin yliopistosta puoleksitoista vuodeksi hänen osallistuttuaan ns. Töölön päivällisille vuonna 1855.[1]

Chydenius työskenteli vuodesta 1860 toimittajana Ruotsissa Göteborgs-Posten -lehdessä ja Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning -lehdessä ja tutustui siellä ja Tanskassa liberaalisiin aatteisiin. Hän palasi vuonna 1862 Suomeen Helsingfors Dagbladiin ja oli sen päätoimittaja 1883–1887. Chydenius oli säätyvaltiopäivillä 1877–1888 porvarissäädyn jäsenenä ja kuului niin sanottuun liberaaliseen puolueeseen. Hän yritti välillä jopa yksin saada läpi puoluetta perustettaessa lausuttuja vapaamielisiä periaatteita.[2][1]

Chydenius toimi viimeksi Helsingin polyteknillisen opiston ylimääräisenä kansantalouden opettajana 1889–1891. Hän halvaantui vuonna 1891.[1]

Chydenius oli naimisissa vuodesta 1861 Karoline Frederikke Hagemannin (k. 1908) kanssa.[1]

Lähteet

  1. a b c d e Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Herman Chydenius. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=16622>. Luettu 6.5.2017.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2 p. 87

Aiheesta muualla