Ero sivun ”Vauvaikä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätään malline:commonscat (Commons-luokka P373 = Babies) Aiheesta muualla -osioon
p Lähteet
Rivi 94: Rivi 94:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaitaniemi, Tiina | Nimeke=Luonnollinen lapsuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-692-806-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaitaniemi, Tiina | Nimeke=Luonnollinen lapsuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-692-806-0}}


=== Viitteet ===
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Versio 18. marraskuuta 2020 kello 17.46

Hakusana ”Vauva” ohjaa tänne. Lehteä käsittelee artikkeli Vauva (lehti)

Ihmisen ikäkaudet

Vastasyntynyt vauva punnituksessa.
Konttaamista opettelemassa.

Vauvaikä on ihmisen ensimmäinen ikäkausi. Vauvaikä on ihmisen ensimmäinen elinvuosi, jolloin hän kasvaa ja kehittyy enemmän kuin myöhemmässä elämässään koskaan samassa ajassa. Tässä vaiheessa lapsi on täysin muiden avun varassa.

Imeväinen on suomalainen juridinen termi, joka tarkoittaa alle 12 kuukauden ikäistä lasta. Arkipuheessa samanikäistä lasta kutsuttaisiin vauvaksi. Termi ”imeväinen” esiintyy useissa Suomen asetuksissa ja ministeriöiden päätöksissä.[1] Imeväistä käytetään myös puhuttaessa nisäkkäiden poikasista.

Sosiaalinen kehitys

Ihminen on aktiivinen ja sosiaalinen syntymästään alkaen. Ennen puheen kehittymistä vauvaikäinen ilmaisee itseään ja esittää tarpeensa ja tunteensa ensin itkemällä ja muuten ääntelemällä, huitomalla ja potkimalla, ja myöhemmin myös muiden eleiden avulla, kuten hymyilemällä ja osoittamalla[2]. Itkeminen on vauvan tapa viestiä siitä ettei hänellä ole kaikki hyvin[2].

Jo kuukauden ikäinen vauva tarkkailee ympäristöään ja vanhempiaan ja voi matkia ilmeitä. Vauva aistii vanhemman tunnetilat ja reagoi niihin. Vuorovaikutustaidot kehittyvät vain vastavuoroisessa suhteessa, tämän vuoksi vanhemman tulee vastata hymyllä ja puheella vauvan hymyilyyn ja ääntelyyn ja reagoida iloisesti vauvan iloiseen oloon ja lohduttaen pahaan oloon.

Vuorovaikutustaidot kehittyvät seuraavasti[2]:

  • noin 6 vko ensimmäinen hymy
  • noin 6 vko ensimmäiset kyyneleet
  • 6-8 viikon ikäinen hakee katsekontaktia
  • 2-3 kk kujertelee ja kurluttelee
  • 3-4kk on kiinnostunut muista lapsista
  • 4kk ikäinen voi jo nauraa ääneen
  • 5-6kk ikäinen jokeltelee tutuille ihmisille, itsekseen ja leluille
  • 6-9kk ikäisellä on vierastusvaihe, jolloin vauva pelkää vieraita ihmisiä ja eroa omista läheisitä
  • 7-9kk vauva käyttää enemmän eleitä: ojentaa käsiään, osoittaa esineitä
  • noin 9kk ikäiselle kehittyy esinepysyvyys, eli tämän ikäinen ymmärtää asioiden olevan olemassa vaikkei hän näe niitä
  • 9kk ikäisenä monet ymmärtävät ensimmäisiä sanoja
  • noin 10kk ikäinen vastaa halaamalla vanhemman halaukseen

Motorinen kehitys

Lapsen motorinen kehitys on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa olosuhteiden ja perimän lisäksi muun muassa lapsen temperamentti[3].

Aluksi lapsi ei osaa liikkua itse. Ensiksi hän opettelee kohottamaan päätään ja raajojaan, sitten kääntymään, myöhemmin ryömimään ja konttaamaan sekä nousemaan istuma- ja seisoma-asentoon sekä lopulta kävelemään.

Karkeamotoriikan kehitys

Karkeamotoriikka kehittyy seuraavasti[3]:

  • 0–4 vk iässä vauva nostaa päätään vatsamakuulla.
  • 4–9 vk iässä vauva pitää päätään ylhäällä vatsamakuulla.
  • 2–3,5 kk iässä vauva kannattelee päätään, jos hänet vedetään käsistä istumaan.
  • 3,5–5 kk iässä vauva kohottaa ylävartaloaan ja päätään kyynärpäiden varassa ollessa.
  • 4–6 kk iässä vauva kääntyy selältä vatsalleen.
  • 5–7 kk iässä vauva varaa jaloilla, kun hänet nostetaan pystyyn.
  • 6–8 kk iässä vauva ryömii ja istuu tuetta lattialla.
  • 7–10 kk iässä vauva nousee itse istumaan, konttaa sekä nousee pystyyn tukea vasten.
  • 7–16 kk iässä lapsi seisoo tuetta.
  • 7–17 kk iässä lapsi kävelee vähäisesti tuettuna tai tuetta.

Hienomotoriikan kehitys

Hienomotoriikan kehitys alkaa jo kohdussa, kun sikiö alkaa liikuttamaan yläraajojaan. Näin hienomotoriikan kehitys jatkuu syntymän jälkeen[3]:

  • 0–3 kk
    • Vauva harjoittelee silmien ja pään hallintaa, seuraa esineitä katseellaan ja kohottaa päätään hetkeksi.
    • Yläraajojen motoriikka kehittyy. Kädet avautuvat nyrkistä ja vauva tavoittelee ja yrittää tarttua esineisiin[4].
    • Alkaa harjoitella jaloilla potkimista samaan tahtiin.
  • 3–6 kk
    • Vauva oppii tarkkailemaan käsiensä liikkeitä, vauva tarttuu ojennettuun esineeseen kouraisuotteella sillä kädellä, joka on lähempänä esinettä. Vauva huomioi muun muassa esineen muotoa ja kokoa.
    • Vauva vie kädet suuhun[4].
  • 6–9 kk
    • Vauvan käsien yhteistoiminta kehittyy ja vahvempi käsi tulee esille. Vauvan kouraisuote kehittyy sormien kärkiotteeseen ja edelleen pinsettiotteeseen.

Syöminen

Syöminen etenee pelkästä äidinmaidosta tai äidinmaidonkorvikkeesta soseisiin ja myöhemmin kiinteämpiin ruokiin.

Imeväisen erityisvalmiste on elintarvike, jota käytetään silloin, kun imeväinen ei voi juoda äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta sairauden tai muun vastaavan syyn takia.[5]

Imetys

Suomessa täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään asti.[6] Ja imetystä suositellaan jatkettavan 12kk ikäiseksi. WHO suosittelee imetystä jatkettavan kaksivuotiaaksi asti[7], mutta osa vauvoista tai taaperoista vierottuu luonnollisen rytminsä mukaisesti jo ennen tätä.

Imetykseen kuuluu erilaisia vaiheita lapsen kehityksen mukaisesti. Kun vauva saa hampaita hän saattaa purra nänniä imetyksen aikana, tämä voi olla kivuliasta, mutta on ohimenevä vaihe. Vauvan kasvoille voi puhaltaa tai voi esimerkiksi kiljahtaa "aijai", jotta vauva lopettaisi puremisen sekä sanoittaa tilanne "äitiä sattuu" ja vaihtaa imemään toiselle rinnalle. Tätä kannattaa toistaa samalla tavalla kunnes lapsi oppii olemaan purematta.

Imetykseen kuuluu erilaisia vaiheita lapsen kehityksen mukaisesti[8].

Vauvalla on tiheän imun kausia, joiden aikana hän imee maitoa useammin ja tällä tavoin maidon tuotanto lisääntyy[9].

Kun vauva saa hampaita hän saattaa purra nänniä imetyksen aikana, tämä voi olla kivuliasta, mutta on ohimenevä vaihe. Vauvan kasvoille voi puhaltaa tai esimerkiksi kiljahtaa[8], jotta vauva lopettaisi puremisen sekä sanoittaa tilanne ja vaihtaa imemään toiselle rinnalle. Tätä kannattaa toistaa kunnes lapsi oppii olemaan purematta.

Kiinteä ruoka

Kiinteiden ruokien maistelu suositellaan aloitettavaksi 4-6kk ikäisenä.

Vauvaikää seuraa leikki-ikä.

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Karling, Marjo; Ojanen, Tuija; Sivén, Tuula; Vilhunen, Riitta ; Vilén, Marika: Lapsen aika. WSOY Oppimateriaalit, 2008. ISBN 978-951-0-32606-0.
  • Kaitaniemi, Tiina: Luonnollinen lapsuus. Helsinki: Avain, 2010. ISBN 978-951-692-806-0.

Lähteet

  1. ↑ [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100267 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta (esimerkki)] Finlex. Viitattu 18.6.2017.
  2. ↑ a b c MLL: Vauvan sosiaalinen kehitys mll.fi.
  3. ↑ a b c Oulun kaupunki: Motorinen kehitys lapsuus.ouka.fi.
  4. ↑ a b MLL: Lapsi eri ikäkausina 0-6kk cdn.mll.fi.
  5. ↑ [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100267 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta (esimerkki)] Finlex. Viitattu 18.6.2017.
  6. ↑ Uudet lapsiperheiden ruokasuositukset kannustavat perheitä syömään yhdessä Terveyskirjasto. 2016. Viitattu 18.6.2017.
  7. ↑ WHO: Exclusive breastfeeding for six months best for babies everywhere who.int.
  8. ↑ a b Helsingin kaupunki: Perheen tuki - imetys vauvan kasvaessa hel.fi.
  9. ↑ Imetyksen tuki ry: Tiheän imun kaudet imetys.fi.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vauvaikä.

 

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vauvaikä&oldid=19343244”