Ero sivun ”Haukilahden historia” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
4 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
Linkki
(Linkki)
 
 
==Sotien jälkeiset vuodet==
[[Omakotitalo]]jen rakentaminen lisääntyi voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun [[evakot|evakkoja]] alettiin asuttaa muualle Suomeen. Haukilahdesta lohkottiin tontteja muun muassa nykyisen Salakkatien alueelta, jonne asutettiin [[rintamamies|rintamamiehiä]].<ref name="Haukilahti35-43">Haukilahti – Gäddvik: s. 35–43</ref> Haukilahdessa on säilynyt jonkin verran ennen vuotta 1950 rakennettuja rakennuksia, jotka ovat lähinnä omakotitaloja. Esimerkkeinä näistä ovat kivinen kaksikerroksinen omakotitalo Haukilahdenkadun varressa ja Telamäentien alueella sijaitsevat omakotitalot.<ref>Haukilahti – Gäddvik: s. 20</ref> Wilhelm Wahlforssin sotaa ennen hankkiman Toppelundin[[Toppelund]]in palstan uuden 560 neliön päärakennuksen valmistumista juhlittiin 1951. Toppelundin palsta oli Wahlforssien omistuksessa liki 30 vuotta, kunnes ensin palstan pohjoisosa myytiin [[Keskus-Sato Oy|Keskus-Sato Oy:lle]] ennen W. Wahlforssin kuolemaa vuonna 1969. Wahlforssin perikunta päätti myydä palstan eteläosan kymmenen vuotta myöhemmin Espoon kaupungille.<ref name="Haukilahti49-51">Haukilahti – Gäddvik: s. 49–51</ref> Toppelundin 560-neliöinen päärakennus oli luokiteltu 2009 yhdeksi kaupunginosan kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmaksi rakennuskohteeksi,<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.livady.fi/293/haukilahti1.pdf | tiedostomuoto =PDF | selite = Sivu 17| nimeke = Haukilahden vesitorni – rakennushistoriaselvitys (osa 1/3) | tekijä = Lehtovuori, Panu & Prokkola, Janne et al. | julkaisu = livady.fi| ajankohta = 2010 | julkaisija = Livady Oy | viitattu =15.5.2015 }}</ref> ja se oli [[rakennussuojelu|suojeltu]] kokonaisuudessaan.<ref name="Haukilahti54-57">Haukilahti – Gäddvik: s. 54–57</ref>
 
Haukilahden rakennuskanta kasvoi selvästi 1950-luvulle tultaessa alueen parantuneiden liikenneyhteyksien ansiosta. Vuoden 1957 peruskartassa on nähtävissä Haukilahden pohjoisosaan syntyneet uudet pientaloalueet. Kaupunginosan tiestö oli vielä melko alkeellista, eteläosan rakentaminen hyvin vähäistä ja maankäyttö yleisesti ottaen suhteellisen tehotonta. Kerros- tai rivitaloja ei ollut vielä rakennettu. Haukilahden rantojen asutus oli pääasiassa huvilamuotoista ja kausiluontoista.<ref name="Haukilahti49-51"/> Uudenmaan [[lääninhallitus]] määräsi 4. toukokuuta 1950 Haukilahteen rakennuskiellon kaavan laatimista varten. Kiellon aikana tehtiin jonkin verran rakentamista poikkeusluvilla.<ref name="Haukilahti49-51"/>
7 901

muokkausta

Navigointivalikko