Ero sivun ”Aivoliitto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tekijänoikeus -malline
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lähteetön}}
{{Lähteetön}}
{{Korjattava/muoto|Luettelomainen}}
{{tekijänoikeus|https://www.aivoliitto.fi/aivoliitto-ry/}}
{{tekijänoikeus|https://www.aivoliitto.fi/aivoliitto-ry/}}
'''Aivoliitto''' on suomalainen järjestö. Järjestö on niille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön (AVH). Liitto auttaa ja tukee kohderyhmiään elämään hyvää arkea. Aivoliitto tekee aivot ja puheen kattavaa kansanterveystyötä, jonka vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan.
'''Aivoliitto''' on suomalainen järjestö. Järjestö on niille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön (AVH). Liitto auttaa ja tukee kohderyhmiään elämään hyvää arkea. Aivoliitto tekee aivot ja puheen kattavaa kansanterveystyötä, jonka vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan.

Versio 9. marraskuuta 2020 kello 17.15

Aivoliitto on suomalainen järjestö. Järjestö on niille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön (AVH). Liitto auttaa ja tukee kohderyhmiään elämään hyvää arkea. Aivoliitto tekee aivot ja puheen kattavaa kansanterveystyötä, jonka vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan.

Aivoliiton päämääränä on ennaltaehkäistä aivoverenkiertohäiriöitä. Päämääränä on myös vaikuttaa siihen, että kehityksellinen kielihäiriö tunnistetaan mahdollisimman varhain. Tarkoituksena on vähentää AVH:n ja kehityksellisen kielihäiriön aiheuttamia seurannaisvaikutuksia yksilön ja perheen elämässä ja laajemmin yhteiskunnassa järjestötoiminnalla, palveluilla, lisäämällä tietoa ja tukemalla kehittämistoimintaa sekä tutkimusta.

Liiton perustehtävänä on oikeuksien valvonta, viestintä ja asenteisiin vaikuttaminen, AVH:n ennaltaehkäisy sekä yhdistystoiminnan tukeminen ja palvelut. Palveluja on muun muuassa vertaistukihenkilöiden välitys ja kokemustoimijoiden rekrytointi. Liitto on puhevammaisten asioissa asiantuntijajärjestö ja ylläpitää muun muassa kansalais- ja työväenopistoissa toimivaa Juttu-tupa-verkostoa. Liitto tarjoaa myös sopeutumisvalmennuskursseja ja jäsenyhdistyksille koulutusta.

Aivoliiton palvelut oy on liiton omistama yhtiö, joka tarjoaa koulutusta, terapioita, puhevammaisten tulkkipalveluja sekä tuotepaketteja sekä nuorten itsenäistymistä tukevia asumispalveluita Nuortentaloissa Turussa ja Kuopiossa sekä avopalveluja, kuten tuettua asumista ja neuropsykiatrista valmennusta.

Liitto julkaisee Aivoterveys- ja Verraton-lehtiä sekä monipuolista viestintämateriaalia.

Aivoliiton toiminta on valtakunnallista ja liiton keskustoimisto sijaitsee Turussa Erityisosaamiskeskus Suvituulessa, jossa on monipuoliset tilat koulutukseen, kokouksiin sekä liikuntaan.

Aivoliitolla on 41 jäsenyhdistystä, joiden toiminnassa on mukana noin 100 paikallista aluekerhoa tai toiminnallista kerhoa. Henkilöjäseniä jäsenyhdistyksissä on noin 8 000, joista AVH-yhdistyksissä kaksi kolmasosaa ja loput kehityksellinen kielihäiriö -yhdistyksissä. Yhdistystoimintaa on kaikissa maakunnissa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Jäsenyhdistysten toiminta on pääosiltaan vapaaehtoisten sairastaneiden ja heidän läheistensä tuottamaa.

Aivoliiton toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Kajaanissa ja Rovaniemellä.

Perustehtävä

  • Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen
  • Osallisuuden mahdollistaminen
  • Oikeusvalvonta ja vaikuttaminen
  • Hoidon ja kuntoutuksen edistämisen sekä edustamiensa ryhmien erityispiirteiden tunnetuksi tekeminen

Missio

Aivoliiton tehtävä on ennaltaehkäistä aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) ja vaikuttaa siihen, että kehityksellinen kielihäiriö tunnistetaan mahdollisimman varhain.

Liiton missio on myös vähentää AVH:n ja kehityksellisen kielihäiriön aiheuttamia seurannaisvaikutuksia yksilön ja perheen elämässä ja laajemmin yhteiskunnassa järjestötoiminnalla, palveluilla, lisäämällä tietoa ja tukemalla kehittämistoimintaa sekä tutkimusta.

Aivoliiton aikajana

  • 1971 Suomen ensimmäinen valtakunnallinen aivohalvaus- ja afasiayhdistys, Helsingin afasiayhdistys perustettiin.
  • 1977 Helsingin, Turun, Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen afasiayhdistykset perustivat Afasialiiton
  • 1979 Raha-automaattiyhdistyksen ensimmäinen tuki ja valtakunnalliset afasiapäivät. Välkky-lehteä ryhdytään julkaisemaan.
  • 1986 Nimi vaihdetaan Afasia- ja aivohalvausyhdistysten liitto ry:ksi
  • 1980- ja 1990-lukujen taitteessa Suomessa saavutettiin tärkeitä lääketieteellisiä läpimurtoja aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa. Esimerkkinä aivoinfarktin aiheuttamien tukosten liuotushoitojen käynnistyminen professori Markku Kasteen johdolla Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.
  • 1993 Liiton nimi vakiintuu muotoon Aivohalvaus- ja afasialiitto ry:ksi
  • 1996 Erityisosaamiskeskus Suvituuli avataan Turussa
  • 1997 Turun Nuortentalo avaa ovensa
  • 1999 Liiton nimi vaihdetaan Aivohalvaus- ja Dysfasialiitto ry:ksi.
  • 2005 Kuopion Nuortentalo avaa ovensa
  • 2006 Jyvässeudun Nuortentalo avaa ovensa
  • 2006 Juttu-tupa-projekti aloittaa
  • 2011 Järjestön nimi vaihdetaan Aivoliitoksi
  • 2018 Aivoliiton palvelut oy aloittaa toimintansa

Julkaisut

Aivoterveys – aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehti

Tietoa aivoverenkiertohäiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta, vinkkejä aivoterveydestä huolehtimiseen, haastatteluja sekä tietoa liiton toiminnasta ja tapahtumista. Suunnattu aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja läheisille sekä alan ammattilaisille. Aivoterveys-lehden artikkeleita on mahdollista lukea myös Aivoliiton Aivoterveys-sivustolta.

Verraton – adhd:n ja kehityksellisen kielihäiriön erikoislehti

Kielipolku-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kattava lukupaketti kielellisestä erityisvaikeudesta. Jokaisessa numerossa noin 40 sivua viimeisintä tietoa, kuten asiantuntija-artikkeleita, haastatteluja, referointeja tutkimuksista ja vanhempien kokemuksia.

Yksi elämä -hankekokonaisuus

Yksi elämä -hankkeen tavoitteena on terveempi Suomi. Aivoliiton, Diabetesliiton, Filhan, Hengitysliiton, Suomen Mielenterveysseuran, Sydänliiton ja Syöpäjärjestöjen yhteiset terveystalkoot edistävät ihmisen terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän. Duodecim on mukana asiantuntijatahona. Hanketta rahoittaa STEA.

Yksi elämä hanke sisältää useita osahankkeita. Niiden tarkoituksena on vaikuttaa yksittäisiin kansalaisiin, yhteisöihin, terveydenhuoltoon ja koko yhteiskuntaan siten, että kansanterveys paranee. Yksi elämä -hankkeet pyrkivät siihen, että ihmiset tahtovat edistää omaa terveyttään ja tietävät saavansa tarvittaessa hyvää hoitoa.

Päätavoitteet

  • tukea terveyttä läpi elämän
  • ehkäistä valtimosairauksia ja edistää varhaista diagnosointia
  • ajaa kuntoutuksen ja vertaistuen sisällyttämistä kiinteäksi osaksi sairauksien hyvää hoitoa

Päämääränä on väestön terveydentilan koheneminen suhteessa nykyisiin ennusteisiin – tasa-arvoisesti iästä, sukupuolesta, terveydentilasta, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja etnisestä taustasta riippumatta.

Keskeiset toiminnot ovat

  • monipuolinen terveysviestintä
  • työkalutyyppisten menetelmien, koulutussisältöjen, julkaisujen ja ohjeistusten tuottaminen

Aiheesta muualla