Ero sivun ”Neljäs sääty” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Palautetaan alkuperäiseen versioon ja poistetaan Laurikaisen lähteetön ja asioihin liittymätön tarinointi kokonaan. Merkkaus: Sisältö korvattu |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Neljäs sääty''' on 1800-luvulla käytössä ollut [[Työväenluokka|työväestöä]] tarkoittava nimitys. Monissa maissa, kuten muun muassa Suomessa, oli säätyeduskunnassa neljäntenä säätynä [[talonpoikaissääty]].<ref>WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 355, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4</ref> |
|||
'''Neljäs sääty''' on [[Talollinen|talonpoikaissääty]], [[Ruotsi-Suomi|Ruotsi-Suomessa]] sekä [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan aikana]] sääty oli yksi neljästä [[Valtiosääty|Valtiollisesta säädystä]], säätyyn lukeutui niin [[Maatila|maatilansa]] omistavat talolliset kuin muitakin maanomistajia – esimerkiksi teollisuuden harjoittajista, pienyrittäjistä ja maakauppiaista.<ref>WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 355, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4</ref> Maatilansa omistajat vastasivat tilalle asetetuista [[Vero|veroista]] ja muista velvoitteista. Talollinen tai tilallinen on historiallinen, [[Sääty|sääty-yhteiskuntaan]] liittyvä termi, jolla tarkoitetaan ''[[Maatila|maatilansa]] omistavaa [[Maanviljely|maanviljelijää]]'' tai muuta ammattikuntaa, joka omisti maatilan. Muita valtiollisia säätyjä olivat [[aatelisto]], [[papisto]] sekä [[porvaristo]]. Aiemmin kaikilla neljännellä valtiollisella säädyllä on ollut vahvistettuja [[erioikeus|erioikeuksia]], jotka on myöhemmin [[Laki|lainsäädännöllä]] kumottu, [[Suomi|Suomessa]] viimeisetkin erioikeudet lopullisesti vuonna 1995. |
|||
Muita säätyjä olivat [[aatelisto]], [[papisto]] ja [[porvaristo]]. |
|||
'''Säädynperiytyvyys''' on [[Sukulaisuus|mieslinjaisesti polveutuva]] vanhimmasta pojasta nuorimpaan, myös talollisen tytär saattoi periä säädyn, mikäli talollisen puoliso (talonemäntä) menehtyi ja muita perillisiä ei ollut. Talon tytär sai lähinnä tyytyä tukulliseen rahaa ja Isäntä velvoitti tyttären etsimään samasta tai ylemmästä säädytä itselleen puolison. Perheen nuorimpien poikien asema oli täysiikäisyyteen tultua ottaa vastuuta asettumalla tilallisen [[Torppari|torppariksi]], usein nuorimmasta pojasta tuli usein [[muonamies]], nuoremmat pojat lukeutuivat epämääräisesti [[Rahvas|rahvaaseen]] vaikkakin näiden yläpäähän, toisinaan talollisen vanhimmat pojat päätyivät myös kouluun ja koulutuksensa jälkeen sijoittuivat usein isänsä myötävaikutuksella paikallisen kunnallistason alemmaksi virkamiehiksi nousten [[Virkamies|virkamiessäätyyn]]. |
|||
== Säädyn valitsijamiesmenettely == |
|||
Talonpoikaissäädyllä oli oikeus valita edustajansa [[Säätyvaltiopäivät|valtiopäiville]], kunkin [[Tuomiokunta|tuomiokunnan edustaja]] valittiin talollisten ja muiden maanomistajien keskuudesta [[Valitsijamies|valitsijamiesmenettelyssä]]. Säädyn poliittinen vaikutusvalta vaihteli ajasta toiseen. [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen autonomian]] aikana talonpoikaissäädyn asema ja merkitys korostuivat 1800-luvun lopun valtiopäivillä, jolloin periaatteessa mitään asiaa ei voitu päättää ilman säädyn suostumista. |
|||
== Säädyn edustamia asioita valtiopäivillä == |
|||
Talonpoikien edusmies kävi Valtiopäivillä kumartamassa [[kuningas|kuningasta]] ja esitteli hänelle säätynsä kuuluvia asioita ja huolia. Säädylle kuului esittää myös [[Rahvas|rahvaan]] asioita, sillä heillä ei ollut omaa edustajaa valtiopäivillä. |
|||
== Torpparijärjestelmä == |
|||
[[Tiedosto:Torppa-1979.jpg|pienoiskuva|Postimerkki on Suomalaisen [[Torppari|torpparin torppasta]].]] |
|||
Talonpojat olivat maansaomistava kansanluokka, joka maksoi veroja kuninkaalle, veronsa talolliset keräsivät maillaan asuvilta [[Torppari|torppareilta]], torpparit maksoivat torppansa vuokran maanomistajalleen tyypillisesti tekemällä päivätöitä eli [[Taksvärkki|taksvärkkiä]] vuokranantajansa tilalla. Maanvuokran kokonaisarvosta 72 % maksettiin päivätöinä. Toisinaan vuokraa maksettiin myös torpan tuotteilla. Rahavuokraa ei juurikaan käytetty, sillä isäntätila hyötyi enemmän torpparin työpanoksesta. Torppariväestölle taksvärkki oli kuitenkin rasite, joka usein huononsi suhdetta isäntäväkeen. |
|||
[[Torppari]] järjestelmä toimi osapuolten sopimustilana jossa talollinen ja tuleva torppari sopivat vuokratilasta vuokravälikirjan (sopimuksen) ns. ''torppakontrahtin,'' joka oikeutti hänet torppariksi sopimuskeston ajaksi, hän sai torppansa maatilastaan elannon perheelleen, torpparilla oli myöhemmin myös oikeus tilansa lunastukseen ilman isännän hyväksyntää, siksi torpparit olivatkin usein talollisen poikia. |
|||
== Talollisen palvelusväki, muu rahavasväki == |
|||
*[[Muonamies]] hoiti talollisen muonavarastoja, tehtävää hoiti usein talollisen nuorin poika tai muu hyvämaineinen palvelusväenmies. |
|||
*Hevoskuljettaja tai tallihoitaja |
|||
*[[Kokki|Keittäjä]] (ruuan keittäjänä ja talousapulaisena talollisen emännän rinnalla) |
|||
*[[Itsellinen]] |
|||
*[[Mäkitupalainen]] |
|||
*[[Piika]] (talollisen tuvassa, taloudenhoitajan tehtävät) |
|||
*[[Renki]] |
|||
*[[Loinen (yhteiskunta)|Loinen]] (uuninpanko poika tai tyttö) |
|||
*[[Irtolaisuus|irtolainen]] heitä koski suomessa [[palveluspakko]], heidät sijoitettiin usein piioiksi ja rengiksi pitäjänsä taloihin. |
|||
*Sairaat ja vaille kotia olevat sijoitettiin kylän vaivaistaloon, joita ylläpidettiin kyläyhteisön tai varakkaan talollisen toimesta. |
|||
== Katso myös == |
|||
* [[Valtiosääty]] |
|||
* [[Talollinen]] |
|||
* [[Säätytalo]] |
|||
* [[Säätyvaltiopäivät]] |
|||
* [[Talonpoika]] |
|||
*[[Ratsutila|Rusthollari]] |
|||
*[[Sukuvaakuna]] |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* http://runeberg.org/tieto/10/0883.html Tietosanakirja Runeberg (''valtiollisesta säädystä'') Viitattu 3.11.2020. |
|||
=== Viitteet === |
|||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
Versio 4. marraskuuta 2020 kello 16.58
Neljäs sääty on 1800-luvulla käytössä ollut työväestöä tarkoittava nimitys. Monissa maissa, kuten muun muassa Suomessa, oli säätyeduskunnassa neljäntenä säätynä talonpoikaissääty.[1]
Muita säätyjä olivat aatelisto, papisto ja porvaristo.
Lähteet
- ↑ WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 355, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4