Ero sivun ”Vestas” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
p "s. luku–luku"
Rivi 67: Rivi 67:


===Vestas HVK 10===
===Vestas HVK 10===
HVK 10 oli Vestasin ensimmäinen [[tuulivoimala]], jonka Vestas lisensioi Herborg Vindkraftilta (HVK) vuonna 1979. Laitteen oli kehittänyt [[Henrik Stiesdal]] (s. 1957), joka oli tuolloin vielä opiskelija ja [[Karl Erik Jørgensen]] (k. 1982), joka aikaisemmin oli rakentanut yhden tuulivoimalan. Tanskassa oli 1970-luvulla paljon harrastusluontoista tuulimyllyjen rakentamista, varsinkin vuoden 1973 [[öljykriisi]]n jälkeen. Tanskassa ei juuri ole muita energian lähteitä ole kuin melko jatkuvasti puhaltava tuuli. Useimmiten harrastelijoiden tavoitteena oli kehittää energian tuotantoa yhdelle talolle tai maatilalle. Stiesdalin ja Jørgensenin perustama Herborg Vindkraft sai ensimmäisen tuuliturbiinin rakennettua vuonna 1978. Stiesdahl oli lisännyt kolmannen lavan. [[Lasikuitu]]roottorin oli valmistanut aloitteleva yritys nimeltä Økær. Protoversio oli hajonnut tuulessa, joten laitteeseen kehitettiin uudet ilmajarrut lapojen kärkeen. Nämä osoittautuivat liian meluisiksi, joten myöhemmin ne korvattiin sisäisillä. HVK 10:ssä oli kolme viiden metrin mittaista lapaa ja se pystyi tuottamaan 30 kW sähkötehon. Aluksi käytettiin ristikkorakenteista tornia, mutta myöhemmin siirryttiin putkimaisiin torneihin.<ref>Chaline sivut 197–199</ref>
HVK 10 oli Vestasin ensimmäinen [[tuulivoimala]], jonka Vestas lisensioi Herborg Vindkraftilta (HVK) vuonna 1979. Laitteen oli kehittänyt [[Henrik Stiesdal]] (s. 1957), joka oli tuolloin vielä opiskelija ja [[Karl Erik Jørgensen]] (k. 1982), joka aikaisemmin oli rakentanut yhden tuulivoimalan. Tanskassa oli 1970-luvulla paljon harrastusluontoista tuulimyllyjen rakentamista, varsinkin vuoden 1973 [[öljykriisi]]n jälkeen. Tanskassa ei juuri ole muita energian lähteitä ole kuin melko jatkuvasti puhaltava tuuli. Useimmiten harrastelijoiden tavoitteena oli kehittää energian tuotantoa yhdelle talolle tai maatilalle. Stiesdalin ja Jørgensenin perustama Herborg Vindkraft sai ensimmäisen tuuliturbiinin rakennettua vuonna 1978. Stiesdahl oli lisännyt kolmannen lavan. [[Lasikuitu]]roottorin oli valmistanut aloitteleva yritys nimeltä Økær. Protoversio oli hajonnut tuulessa, joten laitteeseen kehitettiin uudet ilmajarrut lapojen kärkeen. Nämä osoittautuivat liian meluisiksi, joten myöhemmin ne korvattiin sisäisillä. HVK 10:ssä oli kolme viiden metrin mittaista lapaa ja se pystyi tuottamaan 30 kW sähkötehon. Aluksi käytettiin ristikkorakenteista tornia, mutta myöhemmin siirryttiin putkimaisiin torneihin.<ref>Chaline, s. 197–199</ref>


==Voimalat==
==Voimalat==

Versio 30. lokakuuta 2020 kello 11.40

Vestas Wind Systems A/S
Yritysmuoto Aktieselskab (vastaa osakeyhtiötä)
ISIN DK0010268606
Perustettu 1945
Toimitusjohtaja Anders Runevad[1]
Toimiala Tuulivoima
Tuotteet Tuuliturbiinit
Liikevaihto 6,92 mrd. € (2010)
Henkilöstö 23 252 (31.12.2010)
Kotisivu www.vestas.com
Vestas

Vestas Wind Systems A/S on tanskalainen tuuliturbiinien valmistaja. Yritys on listattu Kööpenhaminan pörssiin ja sen osake sisältyy OMXC 20 -indeksiin. Yrityksen palveluksessa oli yli 23 000 henkilöä vuoden 2010 lopulla ja sen toimitusjohtajana toimii Ditlev Engel.

Liikevaihto oli vuonna 2010 6,92 miljardia euroa. BTM Consultin mukaan Vestaksella oli 22,8 %:n markkinaosuus tuuliturbiineista vuonna 2007.[2] Vuonna 2007 yritys toimitti 4 502 MW tuulivoimaa. Vuonna 2007 kapasiteetista myytiin 54 % Eurooppaan, 29 % Amerikkaan ja 17 % Aasiaan. Yritys käynnisti uusia tehtaita Kiinassa, Espanjassa ja Coloradossa (USA) vuonna 2007. Vuosien 2007 ja 2008 aikana rakennettavien uusien tehtaiden lisäkapasiteetti Tanskassa, Espanjassa, USA:ssa ja Kiinassa on 3 000 MW vuoteen 2006 verrattuna.[3]

Vestas[4][3]
Vuosi Liikevaihto M€ Myynti MW Työntekijöitä
2011 5 836 5 054 22 926
2010 6 920 4 057 22 216
2009 6 636 6 131 20 832
2008 6 035 6 160 17 924
2007 4 861 4 502 15 305
2006 3 854 4 239 12 309
2005 3 583 3 185 10 618
2004 2 363 2 784 9 594
2003 1 653 2 667 6 525

Historia

  • 1945 Peder Hansen perusti tanskalaisessa Lemin kaupungissa yrityksen nimeltään Vestjysk Stålteknik A/S. Yritys valmisti kodinkoneita, maatalouskoneita (vuodesta 1950), jäähdyttimiä (1956) ja hydraulisia nostureita (1968).
  • 1979 yritys valmisti ensimmäisen tuuliturbiinin
  • 2001 yritys myi 40 %:n osuuden espanjalaisesta Gamesasta 2,1 milj. DKK:lla
  • 2004 yritys sulautui tanskalaisen tuuliturbiinivalmistajan NEG Miconin kanssa ja otti käyttöön nykyisen nimensä

Vestas HVK 10

HVK 10 oli Vestasin ensimmäinen tuulivoimala, jonka Vestas lisensioi Herborg Vindkraftilta (HVK) vuonna 1979. Laitteen oli kehittänyt Henrik Stiesdal (s. 1957), joka oli tuolloin vielä opiskelija ja Karl Erik Jørgensen (k. 1982), joka aikaisemmin oli rakentanut yhden tuulivoimalan. Tanskassa oli 1970-luvulla paljon harrastusluontoista tuulimyllyjen rakentamista, varsinkin vuoden 1973 öljykriisin jälkeen. Tanskassa ei juuri ole muita energian lähteitä ole kuin melko jatkuvasti puhaltava tuuli. Useimmiten harrastelijoiden tavoitteena oli kehittää energian tuotantoa yhdelle talolle tai maatilalle. Stiesdalin ja Jørgensenin perustama Herborg Vindkraft sai ensimmäisen tuuliturbiinin rakennettua vuonna 1978. Stiesdahl oli lisännyt kolmannen lavan. Lasikuituroottorin oli valmistanut aloitteleva yritys nimeltä Økær. Protoversio oli hajonnut tuulessa, joten laitteeseen kehitettiin uudet ilmajarrut lapojen kärkeen. Nämä osoittautuivat liian meluisiksi, joten myöhemmin ne korvattiin sisäisillä. HVK 10:ssä oli kolme viiden metrin mittaista lapaa ja se pystyi tuottamaan 30 kW sähkötehon. Aluksi käytettiin ristikkorakenteista tornia, mutta myöhemmin siirryttiin putkimaisiin torneihin.[5]

Voimalat

Vestas-turbiini

Vestas 225 kW

Vestaksen 225 kW:n voimaloita on Suomeen pystytetty kolme: Äetsän tuulivoimala, Eckerön tuulivoimala (Ålands Vindenergiandelslag) ja Sottungan tuulivoimala. [6][7]

Vestas 500 kW

Vestaksen 500 kW:n voimaloita on Suomeen pystytetty yksi Ålands Vindenergiandelslagille Eckeröhön. [6]

Vestas 600 kW

Vestaksen 600 kW:n voimaloita on Suomeen pystytetty neljä Lemlandin: kaksi ensimmäistä Ålands Vindenergiandelslagille, kolmas Ålands Skögsägarförbundille ja neljäs Ålands Vindkraft Ab:lle. [6]

Vestas 660 kW

Vestaksen 660 kW:n voimaloita on Suomeen pystytetty yksi: Lumijoen tuulivoimala 1 Lumituuli Oy:lle. [6][8]

Vestas 2 MW

Vestaksen 2 MW:n voimaloita on Suomeen pystytetty yksi. [6]

Vestas 3,3 MW

TuuliWatti Oy aloitti vuonna 2014 Suomen suurimman tuulipuiston rakennustyöt Kalajoen Mustilankankaalle. Alueelle rakennetaan vuoteen 2015 mennessä 22 tuuliturbiinia, joiden kokonaisteteho on 73 megawattia. Turbiinit ovat mallia V126 ja ne kiinnitetään 137 metriä korkeisiin torneihin.[9]

TuuliWatti käyttää Vestasin 3,3 MW:n voimaloita myös Siikaisiin vuoden 2015 alussa valmistuvassa puistossa, jonne tulee 8 turbiinia. [9]

Katso myös

Lähteet

  • Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History). Suom. Veli-Pekka Ketola. Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4.

Viitteet

Aiheesta muualla