Ero sivun ”Peter Tallberg” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Linkkikorjaus
pia
Rivi 2: Rivi 2:
'''Peter Julius Tallberg''' ([[15. heinäkuuta]] [[1937]] [[Helsinki]] – [[16. toukokuuta]] [[2015]] Helsinki<ref name="Yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/urheilu/kansainvalisen_olympiakomitean_pitkaaikaisin_suomalaisjasen_peter_tallberg_on_kuollut/7997423 | Nimeke = Kansainvälisen Olympiakomitean pitkäaikaisin suomalaisjäsen Peter Tallberg on kuollut | Tekijä = Myllyaho, Manu | Julkaisu = Yle Urheilu | Ajankohta = 16.5.2015 | Viitattu = 16.5.2015 }}</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] liikkeenjohtaja ja kauppatieteiden maisteri sekä [[Kilpapurjehdus|kilpapurjehtija]]. Tallberg toimi [[Julius Tallberg|Oy Julius Tallberg Ab:n]] toimitusjohtajana 1976–1985 ja Suomen Rauta- ja Koneliikkeiden Yhdistyksen toimitusjohtajana 1986–1988. Hän oli [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälisen olympiakomitean (KOK)]] jäsen vuodesta 1976 kuolemaansa asti, [[Kansainvälinen Purjehtijaliitto|Kansainvälisen Purjehtijaliiton]] presidentti 1986–1994 ja [[Suomen Liikunta ja Urheilu|Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n]] toiminnanjohtaja 1994–1999. Vuonna 1992 pidetyssä [[Sevillan maailmannäyttely]]ssä Tallberg toimi Suomen osaston komissaarina.
'''Peter Julius Tallberg''' ([[15. heinäkuuta]] [[1937]] [[Helsinki]] – [[16. toukokuuta]] [[2015]] Helsinki<ref name="Yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/urheilu/kansainvalisen_olympiakomitean_pitkaaikaisin_suomalaisjasen_peter_tallberg_on_kuollut/7997423 | Nimeke = Kansainvälisen Olympiakomitean pitkäaikaisin suomalaisjäsen Peter Tallberg on kuollut | Tekijä = Myllyaho, Manu | Julkaisu = Yle Urheilu | Ajankohta = 16.5.2015 | Viitattu = 16.5.2015 }}</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] liikkeenjohtaja ja kauppatieteiden maisteri sekä [[Kilpapurjehdus|kilpapurjehtija]]. Tallberg toimi [[Julius Tallberg|Oy Julius Tallberg Ab:n]] toimitusjohtajana 1976–1985 ja Suomen Rauta- ja Koneliikkeiden Yhdistyksen toimitusjohtajana 1986–1988. Hän oli [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälisen olympiakomitean (KOK)]] jäsen vuodesta 1976 kuolemaansa asti, [[Kansainvälinen Purjehtijaliitto|Kansainvälisen Purjehtijaliiton]] presidentti 1986–1994 ja [[Suomen Liikunta ja Urheilu|Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n]] toiminnanjohtaja 1994–1999. Vuonna 1992 pidetyssä [[Sevillan maailmannäyttely]]ssä Tallberg toimi Suomen osaston komissaarina.


Tallberg osallistui olympiakisojen purjehdukseen viidesti [[Kesäolympialaiset 1960|1960]]–[[Kesäolympialaiset 1980|1980]]. Hän purjehti veljensä [[Henrik Tallberg]]in kanssa [[Star (vene)|Star-veneillä]] Squid III ja Squid IV. Tokion olympilaisissa vuonna 1964 he olivat lähellä voittoa, ja sijoittuivat lopulta neljänsiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://uppslagsverket.fi/sv/view-103684-Starbaat | Nimeke = Starbåt | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Uppslagsverket Finland | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 29.6.2017 }}</ref> [[Kesäolympialaiset 1980|Moskovan kisoissa 1980]] hän oli lipunkantajana kisojen avajaisissa. KOK:ssa merkittävimmäksi tehtäväksi muodostui urheilijakomission puheenjohtajuus, jota hän hoiti vuosina 1981–2002.
Tallberg osallistui olympiakisojen purjehdukseen viidesti [[Kesäolympialaiset 1960|1960]]–[[Kesäolympialaiset 1980|1980]]. Hän purjehti veljensä [[Henrik Tallberg]]in kanssa [[Star (vene)|Star-veneillä]] Squid III ja Squid IV. Tokion olympialaisissa vuonna 1964 he olivat lähellä voittoa, ja sijoittuivat lopulta neljänsiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://uppslagsverket.fi/sv/view-103684-Starbaat | Nimeke = Starbåt | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Uppslagsverket Finland | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 29.6.2017 }}</ref> [[Kesäolympialaiset 1980|Moskovan kisoissa 1980]] hän oli lipunkantajana kisojen avajaisissa. KOK:ssa merkittävimmäksi tehtäväksi muodostui urheilijakomission puheenjohtajuus, jota hän hoiti vuosina 1981–2002.


Tallberg ehdotti 24. huhtikuuta 1980, että [[Helsinki]] hakisi [[Kesäolympialaiset|kesäolympialaisten]] järjestämistä vuonna 1988 tai 1992. Helsingin kaupungin, [[Suomen olympiakomitea]]n ja [[Suomen opetusministeriö|opetusministeriön]] neuvottelujen jälkeen 3. heinäkuuta 1980 tiedotettiin, että Helsingillä ei ole resursseja järjestää nykymuotoisia laajoja kesäolympialaisia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 11, 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 52–56 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Sporttikustannus Oy| Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref>
Tallberg ehdotti 24. huhtikuuta 1980, että [[Helsinki]] hakisi [[Kesäolympialaiset|kesäolympialaisten]] järjestämistä vuonna 1988 tai 1992. Helsingin kaupungin, [[Suomen olympiakomitea]]n ja [[Suomen opetusministeriö|opetusministeriön]] neuvottelujen jälkeen 3. heinäkuuta 1980 tiedotettiin, että Helsingillä ei ole resursseja järjestää nykymuotoisia laajoja kesäolympialaisia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 11, 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 52–56 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Sporttikustannus Oy| Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref>

Versio 22. lokakuuta 2020 kello 16.23

Peter ja Henrik Tallberg vuonna 1964.

Peter Julius Tallberg (15. heinäkuuta 1937 Helsinki16. toukokuuta 2015 Helsinki[1]) oli suomalainen liikkeenjohtaja ja kauppatieteiden maisteri sekä kilpapurjehtija. Tallberg toimi Oy Julius Tallberg Ab:n toimitusjohtajana 1976–1985 ja Suomen Rauta- ja Koneliikkeiden Yhdistyksen toimitusjohtajana 1986–1988. Hän oli Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsen vuodesta 1976 kuolemaansa asti, Kansainvälisen Purjehtijaliiton presidentti 1986–1994 ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n toiminnanjohtaja 1994–1999. Vuonna 1992 pidetyssä Sevillan maailmannäyttelyssä Tallberg toimi Suomen osaston komissaarina.

Tallberg osallistui olympiakisojen purjehdukseen viidesti 19601980. Hän purjehti veljensä Henrik Tallbergin kanssa Star-veneillä Squid III ja Squid IV. Tokion olympialaisissa vuonna 1964 he olivat lähellä voittoa, ja sijoittuivat lopulta neljänsiksi.[2] Moskovan kisoissa 1980 hän oli lipunkantajana kisojen avajaisissa. KOK:ssa merkittävimmäksi tehtäväksi muodostui urheilijakomission puheenjohtajuus, jota hän hoiti vuosina 1981–2002.

Tallberg ehdotti 24. huhtikuuta 1980, että Helsinki hakisi kesäolympialaisten järjestämistä vuonna 1988 tai 1992. Helsingin kaupungin, Suomen olympiakomitean ja opetusministeriön neuvottelujen jälkeen 3. heinäkuuta 1980 tiedotettiin, että Helsingillä ei ole resursseja järjestää nykymuotoisia laajoja kesäolympialaisia.[3]

Tallberg palkittiin elämänurapalkinnolla tammikuussa 2015 järjestetyssä Suomen urheilugaalassa.[4] Hän kuoli syöpään saman vuoden toukokuussa 77-vuotiaana.[1]

Lähteet

Internet

Viitteet

  1. a b Myllyaho, Manu: Kansainvälisen Olympiakomitean pitkäaikaisin suomalaisjäsen Peter Tallberg on kuollut Yle Urheilu. 16.5.2015. Viitattu 16.5.2015.
  2. Starbåt Uppslagsverket Finland. Viitattu 29.6.2017. (ruotsiksi)
  3. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 11, 1990, s. 52–56. Jyväskylä: Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  4. Lilja, Esa & Vilén, Jan: Niskanen ja Jauhojärvi voittivat Vuoden urheilijan tittelin Helsingin Sanomat. 13.1.2015. Viitattu 16.5.2015.

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Teronen, Arto & Vuolle, Jouko: Urana olympiakisat: Peter Tallbergin tuulinen elämä. Kirjapaja, 2014. ISBN 978-952-288-140-3.