Ero sivun ”Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Toiminta: - toiminnanjohtaja
Rivi 2: Rivi 2:


==Toiminta==
==Toiminta==
SYT:n perustivat [[antikommunismi|antikommunistiset]] asevelihenkiset porvarispiirit 8. toukokuuta [[1952]]. Sitä perustamassa olivat vuorineuvos [[Ralph Erik Serlachius]], varatuomari [[Tapani Virkkunen]], varatuomari [[Ukko Kivi-Koskinen]] ja Suomen pankin osastopäällikkö [[Keijo Alho]].<ref>Vesikansa 2004, s.8 ja s.12</ref> Vuonna 1950 epäilyt kommunistien salahankkeista, kuten soluttautumis- ja vakoiluaikeista elivät voimakkaina poliittisten päättäjien mielissä ja vaikuttivat heidän toimiinsa.<ref>Vesikansa 2004, s. 8 ja s.14</ref> Kylmän sodan syttyminen oli heikentänyt kommunismin kannatusta Länsi-Euroopassa, mutta Suomessa se oli juurtunut syvälle.<ref>Vesikansa 2004, s.8 ja s.16</ref> [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL:n]] kannatusta [[Eduskuntavaalit 1951|vuoden 1951 eduskuntavaaleissa]] pidettiin todisteena tästä.<ref name="Jalovaara">Jalovaara, s. 262–263.</ref> SYT:n toiminnanjohtajana oli vuoteen 1974 [[Osmo Kupiainen]].<ref name="Hirvasnoro">{{Lehtiviite | Tekijä = Hirvasnoro, Kai | Otsikko = Työnantajien miljoonilla SKDL:oa vastaan | Julkaisu = Kansan Uutiset, Viikkolehti | Ajankohta = 2004 | Julkaisupaikka = Helsinki | www = http://hirvasnoro.blogspot.com/2006/01/tynantajien-miljoonilla-skdloa-vastaan.html | www-teksti = | Viitattu = 16.8.2018}}</ref>
SYT:n perustivat [[antikommunismi|antikommunistiset]] asevelihenkiset porvarispiirit 8. toukokuuta [[1952]]. Sitä perustamassa olivat vuorineuvos [[Ralph Erik Serlachius]], varatuomari [[Tapani Virkkunen]], varatuomari [[Ukko Kivi-Koskinen]] ja Suomen pankin osastopäällikkö [[Keijo Alho]].<ref>Vesikansa 2004, s.8 ja s.12</ref> Säätiö perustettiin [[L. A. Puntila]]n suosituksesta, ja sen valtuuskuntaan kuuluivat [[Matti Virkkunen]] ja [[A. I. Virtanen]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Herlin, Ilkka | Nimeke = Kivijalasta harjahirteen. Kustaa Vilkunan yhteiskunnallinen ajattelu ja toiminta | Vuosi = 1993 | Sivu = 258 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Isbn = 951-1-10141-2}}</ref>
Vuonna 1950 epäilyt kommunistien salahankkeista, kuten soluttautumis- ja vakoiluaikeista elivät voimakkaina poliittisten päättäjien mielissä ja vaikuttivat heidän toimiinsa.<ref>Vesikansa 2004, s. 8 ja s.14</ref> Kylmän sodan syttyminen oli heikentänyt kommunismin kannatusta Länsi-Euroopassa, mutta Suomessa se oli juurtunut syvälle.<ref>Vesikansa 2004, s.8 ja s.16</ref> [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL:n]] kannatusta [[Eduskuntavaalit 1951|vuoden 1951 eduskuntavaaleissa]] pidettiin todisteena tästä.<ref name="Jalovaara">Jalovaara, s. 262–263.</ref> SYT:n toiminnanjohtajana oli vuoteen 1974 [[Osmo Kupiainen]].<ref name="Hirvasnoro">{{Lehtiviite | Tekijä = Hirvasnoro, Kai | Otsikko = Työnantajien miljoonilla SKDL:oa vastaan | Julkaisu = Kansan Uutiset, Viikkolehti | Ajankohta = 2004 | Julkaisupaikka = Helsinki | www = http://hirvasnoro.blogspot.com/2006/01/tynantajien-miljoonilla-skdloa-vastaan.html | www-teksti = | Viitattu = 16.8.2018}}</ref>


SYT:n tärkein toimintamuoto oli suomalaisten kommunistien toimia koskevien raporttien ja kommunistien nimiä sisältäneiden mustien listojen laatiminen työnantajille ja luotetuille yhteiskunnallisille vaikuttajille. Lisäksi se tuki SKDL:ää vastaan suunnattuja äänestysaktiivisuuskampanjoita vaalien yhteydessä. Säätiö teki myös tietojenhankinnassa molemminpuolista yhteistyötä [[Suojelupoliisi]]n ja armeijan tiedustelun kanssa. SYT:n on sanottu olleen tietojen hankkimisessa tiedottajien avulla jopa tehokkaampi kuin suojelupoliisi itse.<ref name="Jalovaara" /> Sen toimistokin oli Helsingin Ratakadulla vastapäätä suojelupoliisin päämajaa. Säätiö oli 1970-luvulle saakka myös yksityistä tiedustelua harjoittaneen [[Puskalan toimisto]]n tärkein rahoittaja ja pääasiallinen linkki sen ja suojelupoliisin välillä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Vesikansa, Jarkko | Otsikko = Vakoiluverkoston lonkerot paljastuvat | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Ajankohta = 2004 | Vuosikerta = | Numero = 44 | Sivut = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = http://www.suomenkuvalehti.fi/etusivu/uutiset-ja-politiikka/kotimaa/vakoiluverkoston-lonkerot-paljastuvat.aspx | www-teksti = | Viitattu = 13.1.2009 }}</ref> Suojelupoliisi luovutti SYT:lle tietoja kansalaisista ja oli kiinnostunut yhteistyöstä vielä 1980-luvun lopullakin. Säätiön epäiltiin saaneen taloudellista tukea läntisiltä tiedustelupalveluilta, mutta tästä tutkijat eivät ole löytäneet todisteita. Rahoitus tuli lähinnä kotimaisilta talouselämän vaikuttajilta.<ref name="Jalovaara" /> Säätiön hallitukseen kuulu heidän lisäkseen myös porvaripuolueiden johtajia.<ref name="Hirvasnoro" />
SYT:n tärkein toimintamuoto oli suomalaisten kommunistien toimia koskevien raporttien ja kommunistien nimiä sisältäneiden mustien listojen laatiminen työnantajille ja luotetuille yhteiskunnallisille vaikuttajille. Lisäksi se tuki SKDL:ää vastaan suunnattuja äänestysaktiivisuuskampanjoita vaalien yhteydessä. Säätiö teki myös tietojenhankinnassa molemminpuolista yhteistyötä [[Suojelupoliisi]]n ja armeijan tiedustelun kanssa. SYT:n on sanottu olleen tietojen hankkimisessa tiedottajien avulla jopa tehokkaampi kuin suojelupoliisi itse.<ref name="Jalovaara" /> Sen toimistokin oli Helsingin Ratakadulla vastapäätä suojelupoliisin päämajaa. Säätiö oli 1970-luvulle saakka myös yksityistä tiedustelua harjoittaneen [[Puskalan toimisto]]n tärkein rahoittaja ja pääasiallinen linkki sen ja suojelupoliisin välillä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Vesikansa, Jarkko | Otsikko = Vakoiluverkoston lonkerot paljastuvat | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Ajankohta = 2004 | Vuosikerta = | Numero = 44 | Sivut = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = http://www.suomenkuvalehti.fi/etusivu/uutiset-ja-politiikka/kotimaa/vakoiluverkoston-lonkerot-paljastuvat.aspx | www-teksti = | Viitattu = 13.1.2009 }}</ref> Suojelupoliisi luovutti SYT:lle tietoja kansalaisista ja oli kiinnostunut yhteistyöstä vielä 1980-luvun lopullakin. Säätiön epäiltiin saaneen taloudellista tukea läntisiltä tiedustelupalveluilta, mutta tästä tutkijat eivät ole löytäneet todisteita. Rahoitus tuli lähinnä kotimaisilta talouselämän vaikuttajilta.<ref name="Jalovaara" /> Säätiön hallitukseen kuulu heidän lisäkseen myös porvaripuolueiden johtajia.<ref name="Hirvasnoro" />

Versio 20. lokakuuta 2020 kello 13.34

Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki (SYT) on suomalainen elinkeinoelämän perustama ja rahoittama säätiö, joka tuki salaista kommunismin vastaista työtä kylmän sodan aikana.

Toiminta

SYT:n perustivat antikommunistiset asevelihenkiset porvarispiirit 8. toukokuuta 1952. Sitä perustamassa olivat vuorineuvos Ralph Erik Serlachius, varatuomari Tapani Virkkunen, varatuomari Ukko Kivi-Koskinen ja Suomen pankin osastopäällikkö Keijo Alho.[1] Säätiö perustettiin L. A. Puntilan suosituksesta, ja sen valtuuskuntaan kuuluivat Matti Virkkunen ja A. I. Virtanen.[2]

Vuonna 1950 epäilyt kommunistien salahankkeista, kuten soluttautumis- ja vakoiluaikeista elivät voimakkaina poliittisten päättäjien mielissä ja vaikuttivat heidän toimiinsa.[3] Kylmän sodan syttyminen oli heikentänyt kommunismin kannatusta Länsi-Euroopassa, mutta Suomessa se oli juurtunut syvälle.[4] SKDL:n kannatusta vuoden 1951 eduskuntavaaleissa pidettiin todisteena tästä.[5] SYT:n toiminnanjohtajana oli vuoteen 1974 Osmo Kupiainen.[6]

SYT:n tärkein toimintamuoto oli suomalaisten kommunistien toimia koskevien raporttien ja kommunistien nimiä sisältäneiden mustien listojen laatiminen työnantajille ja luotetuille yhteiskunnallisille vaikuttajille. Lisäksi se tuki SKDL:ää vastaan suunnattuja äänestysaktiivisuuskampanjoita vaalien yhteydessä. Säätiö teki myös tietojenhankinnassa molemminpuolista yhteistyötä Suojelupoliisin ja armeijan tiedustelun kanssa. SYT:n on sanottu olleen tietojen hankkimisessa tiedottajien avulla jopa tehokkaampi kuin suojelupoliisi itse.[5] Sen toimistokin oli Helsingin Ratakadulla vastapäätä suojelupoliisin päämajaa. Säätiö oli 1970-luvulle saakka myös yksityistä tiedustelua harjoittaneen Puskalan toimiston tärkein rahoittaja ja pääasiallinen linkki sen ja suojelupoliisin välillä.[7] Suojelupoliisi luovutti SYT:lle tietoja kansalaisista ja oli kiinnostunut yhteistyöstä vielä 1980-luvun lopullakin. Säätiön epäiltiin saaneen taloudellista tukea läntisiltä tiedustelupalveluilta, mutta tästä tutkijat eivät ole löytäneet todisteita. Rahoitus tuli lähinnä kotimaisilta talouselämän vaikuttajilta.[5] Säätiön hallitukseen kuulu heidän lisäkseen myös porvaripuolueiden johtajia.[6]

SYT teetti 1950- ja 1960-luvuilla yhteiskuntatieteellistä tutkimusta kommunismin kannatuksen perustasta ja pyrki soveltamaan tuloksena saatua tietoa käytäntöön tämän kannatuksen alentamiseksi. Yrittäessään hajottaa kommunistien rivejä säätiö tuki taloudellisesti myös Jarno Pennasen 1960-luvulla julkaisemaa Tilanne-lehteä.[6]

Suurista taloudellisista uhrauksista huolimatta SYT:n kampanjat eivät sanottavasti onnistuneet ainakaan SKDL:n kannatuksen alentamisessa. Toiminta alkoi hiljentyä 1970-luvun lopulla ja päättyi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.[6] Säätiö on kuitenkin olemassa edelleen.[8]

Lähteet

  • Vesikansa, Jarkko: Salainen sisällissota. Työnantajien ja porvarien taistelu kommunismia vastaan kylmän sodan Suomessa. Otava, 2004. ISBN 951-1-19679-0. Tiedote väitöksestä (viitattu 13.1.2009).
  • Jalovaara, Ville: ”Kylmä sisällissota : Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiön historia”, Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 95. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2005. Elektra-aineisto, rajattu käyttöoikeus (PDF) (viitattu 13.1.2009).

Viitteet

  1. ↑ Vesikansa 2004, s.8 ja s.12
  2. ↑ Herlin, Ilkka: Kivijalasta harjahirteen. Kustaa Vilkunan yhteiskunnallinen ajattelu ja toiminta, s. 258. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-10141-2.
  3. ↑ Vesikansa 2004, s. 8 ja s.14
  4. ↑ Vesikansa 2004, s.8 ja s.16
  5. ↑ a b c Jalovaara, s. 262–263.
  6. ↑ a b c d Hirvasnoro, Kai: Työnantajien miljoonilla SKDL:oa vastaan. Kansan Uutiset, Viikkolehti, 2004. Helsinki: Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.8.2018.
  7. ↑ Vesikansa, Jarkko: Vakoiluverkoston lonkerot paljastuvat. Suomen Kuvalehti, 2004, nro 44. Helsinki: Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.1.2009.
  8. ↑ Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki säätiörekisterissä Viitattu 7.12.2011.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomalaisen_Yhteiskunnan_Tuki&oldid=19246932”