Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 112

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Onko Wikimedian kyselyn saaneita?

Sain muutama päivä sitten viestin, joka kertoo että kysymys on jostakin ilmapiirikartoituksen tapaisesta kyselystä. Kun ei tällaisesta ole ollut julkista ilmoitusta, kysyn tässä, onko kukaan muu saanut sellaista. --Abc10 (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 14.51 (EEST)

Olen.--Htm (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 14.55 (EEST)

SIis kaksi (2). Erittäin mielenkiintoista. --Abc10 (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 19.49 (EEST)

Kyllä minullekin joku sieltä tuli en vain vaivautunut lukemaan sitä. --Linkkerpar™ 10. syyskuuta 2020 kello 19.54 (EEST)

Eiköhän se aika monelle ole lähetetty. Minullekin tuli. --Otrfan (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 19.59 (EEST)

Kasvin taksoboksi kaipaa apua

Artikkeli on Callicarpa dichotoma. Kyseessä on siinä mielessä "tekninen ongelma" kun tuo Malline:Taksonomia/kasvit ei tykkää siitä että sillä on jollain parametrillä useampi arvo, eli kun noita kladeja on listattu useampi. Jos enkkuwikiä on uskominen, kladeja on useampi. Muunkielisissä vaikuttaa taas että ei ole... Minun kasvien lajittelutuntemuksella ei huvita yrittää alkaa korjata tuota, kun ei ymmärrä onko lopputuloksessa mitään järkeä. Etsinnässä siis tekniikkaa pelkäämätön biologi. --Palosirkka (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 19.46 (EEST)

Tiedän, ettei kaikkia enwikin kladeja ole tavattu käyttää täällä, mutta mitään silmiä avaavaa en asiasta osaa sanoa. En ole jaksanut yritääkään ymmärtää kasvien taksonomian päälle, kun se on eri artikkeleissa ihan mitä sattuu. Orf tietää, hän aukaiskoon silmämme jos hän näin haluaa tehdä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 5. syyskuuta 2020 kello 22.23 (EEST)

Sitä en osaa sanoa, mitkä kladit ovat oikein. Enwiki ei ole täydellinen. Mutta tosiaan samannimistä parametria ei voi antaa. Siinä mallinesivun oikeanlaidan esimerkissä on parametrien niminä kladi, kladi1, kladi2 jne. Useammat kladit pitää numeroida. --PtG (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 23.21 (EEST)

Eläinartikkeleissa käytetään usein {{Taksonomia}}-mallinetta, kun halutaan lisätä taksoboksiin kladeja, sillä eläintaksoboksissa ei ole lainkaan kladi-parametreja. Eläinartikkeleissa tämä on huomattavasti luotettavampi ja luontevampi ratkaisu, koska kladit voivat olla ihan missä tahansa. Jos kasviartikkeleissa kladien sijainti on yhteneväisempää, lienee nykyinen ratkaisu paras, mutta tämänkin taksoboksimahdollisuuden olemassaolo kannattaa huomioida. Taksonomia-perustaksoboksin käyttö näyttää siis tältä (esimerkissä ei tosin ole mitään syytä käyttää juuri tuota mallinetta). --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 6. syyskuuta 2020 kello 02.35 (EEST)

Aa, joo totta. Enpä huomannutkaan katsoa tarkemmin. Tuossa tosiaan on tuo ongelma, että jokainen kladi on sijoitettu väkisin tiettyyn kohtaan. --PtG (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 13.51 (EEST)

Mallineen idea on järjestelmällisyys ja että asiat saataisiin systemaattisesti samoin eri artikkeleissa. Se, että yksi muokkaaja haluaa tietyllä tavalla ja toinen toisella on ongelmallista useammalla tavalla (lukijalle, ylläpitämiselle ja tarkistettavuudelle). Jos tieto on sellaista ettei sille voi antaa tiettyä järjestelmällistä rakennetta niin sitten pitää käyttää jotain muuta. Jos taas tarvitsee jotain muutosta niin siitä voi aina kysyä mallineiden keskustelusivuilla. Ja muistutuksena että pitkät listat soveltuvat paremmin leipätekstiin kuin "yhteenvetolaatikkoon". Ipr1 (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 15.22 (EEST)

Järjestelmällisyys on tietenkin hyvä, mutta tuossa on nyt se ongelma, että kladit on vähän kuin määrätty paikoilleen, jolloin faktisuus ei välttämättä toimikaan. Tässähän ei ole kyse siitä, että toinen käyttäjä haluaa asiat toisella tavalla kuin kaikki muut, vaan ihan siitä, että pystytäänkö kladeja esittämään oikein. Tuossa Paranajan antamassa mallineessa tuo onnistuu, mutta se kuitenkin antaa lukijalle samanlaisen esityksen. Tietenkin siinä periaatteessa on muokkaajalle enemmän työtä, kun joutuu myös merkkaamaan rivin nimen. Mutta huomattavasti dynaamisempi ja paremmat mahdollisuudet näyttää tietoja oikein. --PtG (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 22.27 (EEST)

Täsmennetään vielä, onko paljonkin tapauksia, joissa kladit menevät "epäjärjestyksessä" tai niitä on useita kuten tuossa esimerkissä? Eli onko tarvetta jollekin toisenlaiselle aputoiminnolle johon nykyinen ei taivu? Onko noille jotain muuta järjestyssääntöä tai muuta systemaattista tapaa kuin tapauskohtainen? Tuo ei ole niin tuttu asia itselle mutta kai siihen jokin looginen menettely voisi löytyä? Ipr1 (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 03.03 (EEST)

Kasvien kohdalla ne menevät ainakin useimmiten melko samalla tapaa, mutta eläinartikkeleissa ”kladeja” voi olla missä tahansa välissä. Kladiksi kutsutaan siis tämän mallineen tapauksessa mitä tahansa taksonia, jolle ei ole määritetty taksonomista tasoa, ja se tarkoittaa samaa kuin parametri ”luokittelematon”. Nämä kaksia parametria voisi yhdistää siten, että luokittelematon-parametrista luovutaan, mutta muuten en näe syytä muutoksille. Ei kai ole teknisesti mahdollista tehdä sellaista mallinetta, jossa voi voi antaa samalle parametrille monta eri arvoa. Mielestäni nykyiset ratkaisut toimivat, vaikka olisivatkin hieman hankalampia muokkaajalle.

Taksonomiasta vielä sen verran, että kyseessä on hierarkinen systeemi, jonka yksityiskohdat eivät yleensä ole leipätekstissä niinkään relevantteja, ja siksi ne nimen omaan tulee käsitellä taksoboksissa. Taksoboksi eroaa merkitykseltään muista tietolaatikoista, sillä siinä on usein itsestäänselvyyksiä, jotka ovat kuitenkin tärkeä osa taksonomista hierarkiaa, kun taas muissa tietolaatikoissa on lähinnä nippelitietoja esimerkiksi laivojen pituuksista, järvien syvyyksistä ja laulajien syntymäajoista. Keskiössä on siis usein ennalta arvattavissa oleva hierarkia, eivät niinkään faktat, vaikka niitäkin on taksobokseissa.

--Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 9. syyskuuta 2020 kello 00.33 (EEST)

Linkitys Wikisitatteihin?

Muistelisin, että joskus olisi päätetty, ettei Wikisitaatteihin linkitetä artikkeleissa. Muistaako joku tarkemmin mikä oli voimassa oleva kanta tai menettely tämän suhteen? --Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 09.02 (EEST)

Eihän niihin edes pysty linkittämään tällä hetkellä? Ainakin itse pääsin tekemään tuttavuutta jonkun estoa käsittelevän mallineen kanssa kun sitä pari kk sitten yritin. --2001:999:51:39CE:A451:4C5B:2557:C1D 6. syyskuuta 2020 kello 09.26 (EEST)

Muistan asiasta keskustellun, mutten ole ehtinyt seurata tarkemmin. Muistan että ylilinkitystä esiintyi sekä täältä Wikisitaatteihin että wikisitaattien sisällä, kun eräs käyttäjä linkitti koko wikisitaattien sisällössä suurin piirtein jokaisen substantiivin, joka minkä tahansa wikisitaattien tekstissä sattui esiintymään, ja samoin wikipediassa linkitti suurin piirtein jokaisen substantiivin josta oli luonut Wikisitaattisivun. (Ja lisäksi copypastesi Wikisitaatteihin likimain kokonaan erään suomalaisen sitaattisanakirjan, mitä epäiltiin tekijänoikeudellisesti mahdollisesti ongelmalliseksui.) Tämä tietysti tuhosi sekä Wikisitaattien sisäisen käytettävyyden että tänne luotujen wikisitaattilinkkien käytettävyyden ja hyödyllisyyden. Sellainen Wiksitaattien linkitys, mitä tehtiin ennen ao. käyttäjän ao. projektia, oli hyödyllistä, mutta toisaalta joskus samoihin aikoihin tuli wimkisitaattilinkki tuohon sivun vasempaan reunaan. Niinhän se taisi noin likimain mennä, jos ulkomuistista muistelee.--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 09.55 (EEST)

Voimassa oleva kanta tai menettely on yhtä mielivaltainen ja käytäntöihin perustumaton kuin aina ennenkin. Ei ole mitään syytä jättää linkittämättä niihin sitaattien sivuihin, joita Risto hot sirin aiheuttamat mahdolliset tekijänoikeudelliset ongelmat SSSK lähteen kanssa eivät koske. jni (k) 6. syyskuuta 2020 kello 10.00 (EEST)

Ongelma siis oli, että wikisitaateissa oli yksi käyttäjä joka järjestelmällisesti kopioi sitaattikokoelmista tekijänoikeudella suojattuja käännöksiä wikisitaatteihin. Fiwikin suhteen menettely on kaiketi se, että ei linkitetä tekijänoikeutta rikkovaan materiaaliin ja odotellaan, että wikisitaatit saisi jonkun käytännön asian suhteen tehtyä (siellä oli kommenttipyyntö. Siinä saatiin päätöskin ja aloitettiin korjattavat sivut -projekti). Tällä ei kuitenkaan suoraan ollut mitään käytännön vaikutusta ja sisällön kopiointi jatkui sellaisenaan. Myöhemmin ilmeisesti jonkun verran tehtyä sisältöä poistettiin. Nitraus esti Risto sir hot:n muutamaan otteeseen 2018 ja sitten ikuisesti (estologi), mutta poisti eston heinäkuussa 2019. Tunnus ehti olla auki kuukauden kunnes stewardit estivät sen globaaliestolla elokuussa 2019 useissa wikeissä tapahtuneen häiriökäyttäytymisen takia. (2019-05,2019-08,2019-12, 2020-01, 2020-03) Tämän jälkeen jälkeen on muokannut uusilla tunnuksilla joita stewardit ovat tavatessaan estelleet sukkanukkeina. Nykyisistä muokkaajista Vilho-Veli näyttäisi muokkaavan samankaltaisesti kuin nuo estetyt. @Nitraus, Smaug the Golden, LCHawk: Te olette seuranneet tilannetta enemmän, niin mikä se wikisitaateissa tällä hetkellä on ja saatiinko tekijänoikeudella rikottua sisältöä siivottua sieltä pois + estettyä uuden ongelmallisen sisällön luominen? --Zache (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 12.16 (EEST)

Kaikkea ongelmallista sisältöä ei ole saatu kerättyä pois. Ongelma on laaja, koska Risto hot sir ehti kopioida SSSK:ta vähän jokaiseen paikkaan. Itse olen merkinnyt sivuja, joita hän on luonut, myös suoraan poistettavaksi. Toisaalta on paljon sivuja, joissa on hänen kopioimaa sisältöä, mutta myös paljon muuta. En siis vielä kannata linkittämistä Wikisittaatteihin muutoin kuin tällä hetkellä elävien henkilöiden osalta, joista ei todennäköisesti löydy mainintoja SSSK:sta eli esimerkiksi vaikkapa Kimi Räikkönen olisi sopiva artkkeli linkitettäväksi.--LCHawk (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 08.52 (EEST)

Saaret maantieteellisinä kohteina ja rannikkolinnakkeet

Olen jakanut muutaman saarista esimerkiksi Isosaari kertovan artikkelin kahtia niin, että olen irrottanut rannikkolinnakkeesta kertovan osan omaan artikkeliin (Isosaaren linnake). Näin luokittelu muuttui selkeämmäksi, vaikkei edelleenkään kovin onnistuneeksi, koska perusyksikköluokkia ei kai yleensä ole tehty. Samalla asioiden selkeys parani merkittävästi artikkelien leipätekstin painopisteiden ollessa otsikoiden mukaisia. Tämä ei kuitenkaan tunnu sopivan, kun muokkaukseni toistuvasti poistetaan perustein sopii saari artikkeliin, artikkelissa pitää olla enemmän tekstiä linnakkeesta jne. Nyt kysymys kuuluu miksi luokittelun luoja ja (saari)artikkeleihin linnake sisältöä luonut käyttäjä pitää omista tuotoksistaan kiinni kynsin hampain? Miksi näihin artikkeleihin ei voi koskea ja miksi ylläpito tukee kyseisen käyttäjän toimia kumoamalla tekemäni muutokset. Muita vastaavia artikkeleita ovat esimerkiksi Örö ja Bolax. En tule jatkamaan rannikkolinnakkeiden artikkelien täydentämistä ennen kuin tämä asia saa selkeän ratkaisun eli voiko artikkelit jakaa kahtia vai ei? Ja jos ei niin milloin jako on mahdollista?--88.115.91.112 11. syyskuuta 2020 kello 14.43 (EEST)

Todettakoon että ainakin vietäessä RKY-kohteita wikidataan (esim. Örön linnake), on hyötyä siitä, että RKY-kohteesta on oma artikkeli. Sama tietysti koskee sotilasyksiköitä, koska saari ei ole sotilasyksikkökään. Disclaimerina, että en ole ehtinyt enkä ehdi nyt seurata, ketkä käyttäjät tässä nyt mahdollisesti ovat tukkanuottasilla. Itse olen vastaavalla talla erotellut useita artikkeleita saman nimisistä kylistä ja järvistä ja pidän tätä perusteltuna. Kun en kuitenklaan ole sotilasyksikköaihepiirin muokkaaja, niin en osaa ottaa kantaa sotilasyksiköihin erityisesti. Ja disclaimer: jos tässä aihepiirissä yksi tai toinen muokkaajaaja, pointtaa, muokkaussotii tai muutoin jollain sopimatomalla käytöksellä yleistä rauhaa häiritsee, niin se on oma asiansa ja sisältökysymys on oma asiansa.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 21.14 (EEST)

Tämä on suomenkielinen wikipedia. Mitähän ...ttua tarkoittaa "disclaimer"? --Esamatti1 (keskustelu) 12. syyskuuta 2020 kello 01.13 (EEST)

Ilmeisesti ”erotuslausuma”[1]. --Linkkerpar™ 12. syyskuuta 2020 kello 03.37 (EEST)

Kävin poistamassa pikapoistomallineen artikkelista Isosaaren linnake. Ei pikapoisto sovellu kokonaisten artikkeleiden poistamiseen sillä perusteella, että teksti on erotettu toisesta artikkelista. Wikipediassa julkaistua tekstiä saa julkaista uudelleen Wikipedian lisenssiehtojen mukaan. Linnake on osa Museoviraston RKY-kohdetta pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan aikaisesta linnoitteista. Kuten Urjanhai totesi, on hyvä, että RKY-kohteesta onoma artikkeli. Olisi toivottavaa, että tämä saariartikkeli ja rannikkolinnakeartikkeli vs. saari-rannikkolinnakeartikkeli sota loppuisi itsestään, ettei sitä tarvitsisi lopettaa.--Htm (keskustelu) 12. syyskuuta 2020 kello 07.38 (EEST)

Tuo pikapoistomallineen poisto rikkoo Wikipedian toimintatapoja, koska kopioiden ylläpito ei ole suositeltava toimintamalli Wikipediassa. Jos alkuperäinen teksti tulee säilyttää niin sitten ei luoda asiasta artikkelia sen pohjalta. (HH pois) --Msaynevirta (k · m) 12. syyskuuta 2020 kello 11.01 (EEST) Olen saanut liian monta estoa jo siitä, että pyrin parantamaan Wikipedian sisältöä.--88.115.91.112 12. syyskuuta 2020 kello 09.55 (EEST)

Linnakkeet voidaan käsitellä normaalin toimintatavan mukaisesti omassa artikkelissaan, mikäli siihen löytyy riittävä määrä erotettavaa materiaalia. PV:n toiminta saarilla on tosin monessa tilanteessa ollut niin merkittävää, että sitä tulee nähdäkseni käsitellä pääartikkeliin viittaavassa lyhyessä tiivistelmäosiossa (esim. näin ei pidä menetellä). Mikäli saariartikkeli on rannikkolinnakehistorioineen jo valmiiksi varsin lyhyt tai tynkä, en näe mitään järkeä artikkelin silppuamisessa kahteen vielä pienempään tynkään. Ohjaus ajaa tällöin hyvin asiansa, ks. esim. Bolax, Kytö ja Gyltö. --Msaynevirta (k · m) 12. syyskuuta 2020 kello 10.02 (EEST)

Artikkelissa Isosaari on aivan tarpeeksi puolustusvoimien toiminnasta tarinaa ilman erillistä osiota linnakkeesta. Bolax, Kytö ja Gyltö artikkelien saarta koskevien osioiden tila ei liity asiaan mitenkään eli joko koko artikkeli pitäisi painotuksen mukaisesti nimetä esimerkiksi Bolaxin linnakkeeksi tai sitten artikkeli tulee jakaa ja hyväksyä saari artikkelin tila tynkänä. (HH pois) --Msaynevirta (k · m) 12. syyskuuta 2020 kello 11.01 (EEST) --88.115.91.112 12. syyskuuta 2020 kello 10.49 (EEST)

Wiki Loves Monumentsiin mukaan asemakaavalla suojeltuja rakennuksia

Noin 5000 Helsingin asemakaavalla suojeltua rakennusta on tuotu Wikidataan ja Wiki Loves Monuments -kilpailun kuvauskohteiksi. Kunnallisesti suojeltujen rakennusten tuominen aloitettiin Helsingistä, ja tarkoituksena on saada mukaan koko maan suojellut rakennukset ja alueet asteittain. Osallistu tietojen tarkistamiseen vaikka kotisi lähistöltä! Tietoja on koottu useista lähteistä, ne ovat epätäydellisiä ja voivat sisältää virheitä.

Esimerkiksi näin voit auttaa:

• Etsi kartalta kohde, jota täytyy korjata ja siirry linkin kautta Wikidataan. Voit joutua valitsemaan eri taustakartan oikean reunan kuvakkeesta, jos kartta ei näy.
• Anna rakennukselle osuvampi nimi, mutta säilytä tarpeellinen nimi aliaksena. Katuosoitteet ovat erityisen hyödyllisiä aliaksina. Taloyhtiön nimi sopii otsikoksi. Lyhyt nimi sopii erityisesti otsikoksi ja yhtiön kokonimen voi laittaa aliakseksi.
• Lähteitä käyttäen voit lisätä tarkempaa tietoa rakennusvuodesta ja arkkitehdeista. Erityisen hyviä lähteitä ovat rakennusvuoden viitteenä olevat Helsingin kaupunginmuseon rakennuskortit ja kaavaselostukset, jotka ovat kulttuuriperintöstatuksen viitetietona.
• Älä poista lähteistettyä tietoa. Voit poistaa lähteistämättömän tiedon tai Wikipediasta poimitun virheellisen tiedon. Wikipedia siksi, ettei se voi toimia itselleen lähteenä. Jos Wikipedian tieto on ainoa oikea, ei sitä kannata poistaa ennen kuin on löytänyt kunnollisen ulkopuolisen lähteen.
• Toisinaan kohde on jo olemassa, mutta sitä ei ole tunnistettu. Uuden voi yhdistää olemassaolevaan, mutta tee se harkiten. Joskus kohteet on tarkoituksella tuotettu erillisinä.

Ongelmia voi raportoida tähän ketjuun tai projektisivun keskustelussa.

Terveisin Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 11.00 (EEST)

@Paju: tässä Wiki Shoot Me -linkki --Zache (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 14.04 (EEST)

Tämä on ehkä kömpelöyttäni wikidatan kanssa, mutta laitoin Helsinginkatu 26 aluakseksi Helsingin työväenopiston opistotalo. Siitä on valokuva, mutta commonsissa oleva tiedostonimi ei kelpaa Wikidatalle (koska siinä on ajatusviiva). Onko yhteensopivuusongelma vai enkö vaan osaa? --Tappinen (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 18.37 (EEST)

Helsinginkatu 26 (Q98411627) ilmeisesti tästä wikidata-kohteesta on kyse? Jos pitäisi arvata, niin se ei tykännyt "File:" :stä siinä alussa. Aika usen nuo wikidatan käyttöliittymäpalikat vaatii myös sen, että käyttäjä valitsee valinnan siitä automaattitäydennyksen listasta eikä pelkästään kirjoita sitä. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 11.20 (EEST)

Kiitos. Huomaan että ainakin joissakin tapauksissa olisi syytä yhdistää wikidatakohteita, jos katsotaan että koulu ja sen rakennus kuuluisivat samaan kohteeseen Kallion lukio on Porthaninkatu 15, Kallion ala-asteen koulu (Q23040170) sama kuin Kallion ala-asteen koulu Q98413363 . Olisko tästä yhdistämisestä ohjetta ? --Tappinen (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 21.18 (EEST)

Itse käytän sellaista pienoisohjelmaa kuin merge (d:Special:Preferences#mw-prefsection-gadgets ja listassa heti ensimmäisenä). Tuo toimii siten, että 1.) katsot mikä on ensimmäisen yhdistettävän sivun wikidata-tunniste. Sen voi kopioida vaikka leikepöydälle. 2.) Menet selaimessa sille wikidatasivulle jonka haluat yhdistää. 3.) valitset merge sivun yläreunassa olevasta muut -valikosta. (se joka on hakukentän vieressä josta fiwikissä löytyy siirrä). Tämän jälkeen sinulle avautuu lomake johon voi kopioida sen toisen wikidata-sivun tunnisteen. Vakioasetuksilla se yhdistää sivun siihen vanhempaan sivuun. Jos jotain menee pieleen niin versiohistoriasta voi palauttaa molempien sivujen vanhemmat versiot eli nuo on ihan tavallisia wikisivuja siltä kannalta. Sivuja kannattaa yhdistää silloin kun kohde on käytännössä 1:1, mutta on tapauksia joissa on perusteltua olla useampia kohteita joiden merkitys on eri. Esim kirkkoalue voi pitää sisällään, kirkon, hautausmaan, kappelin jne. TAI majakka-rakennus ja saari on eri wikidatakohteita vaikka Wikipediassa niistä olisikin vain yksi artikkeli. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 22.07 (EEST)

Kannattaa myös harkita ennen yhdistämistä. Wikidatan kohteita voi olla tarkemmalla jaottelulla kuin Wikipedia-artikkeleita. Yhdistäessä kannattaa tehdä ajatuskoe: voisinko kuvailla tämän kohteen yhdistettävän kohteen ominaisuuksilla? Onko tässä majakkasaaressa 10 kerrosta? – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 11.59 (EEST)

Sinne näyttäisi tulleen myös tamperelaisia rakennuksia, mutta tuo nimistö on kyllä paikoin varsin pielessä. Lisäksi mukana on jo purettuja rakennuksia. Mitä näille puretuille pitäisi tehdä? Tietokanta-aineistossa on siis varsin paljon epämääräisiä osoitteita ja nimettömyyksiä (nimeksi mennyt sitten osoite, joka ei edes välttämättä ole oikein). --PtG (keskustelu) 23. elokuuta 2020 kello 21.37 (EEST)

Noita purettuja voisi merkitä minusta ainakin seuraavilla ominaisuuksilla. Sinänsä ne puretutkin on ihan hyödyllisiä aineistossa, koska niitä voidaan käyttää mm. Commonsin asiasanoina.

* hajoamis-, purkamis- tai lakkautuspäivä (P576)

* rakennuksen tila (P5816)

--Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2020 kello 15.51 (EEST)

Tein luettelot Helsingin suojelluista rakennuksista suurpiireittäin josta näkee vähän mietä siellä on. Teen vielä Tampereelle saman. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 11.05 (EEST)

Kiitos huomioista PtG! Lähtödatassa on sekä nimettömiä että saman nimisiä. Näitä on pyritty paikkaamaan mekaanisesti antamalla tiedoissa ollut osoite nimeksi tai etsimällä netistä tietoa. Tämä on juuri se osuus, mitä voidaan yhdessä parantaa parhaiten, kun paikallista tietoa ja kokemusta löytyy. Edellä mainitut ominaisuudet ovat käyttökelpoisia, lisäksi voi hyödyntää ominaisuutta käytön tila (P5817) – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 11.59 (EEST)

Vaikka aluksi sanoin, että nimistä on "varsin pielessä", saatoin katsoa alkuun nimenomaan ne, jotka olivat pielessä. Pääosin nuo on varmaan ihan hyvällä tasolla. Käyn tuota vielä jossain välin läpi. Toinen asia, mikä pisti silmään oli se, että samalle rakennukselle tuntuu välillä olevan useampia kohteita. --PtG (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 12.40 (EEST)

Joskus on samalle rakennukselle kaksi kohdetta, koska lisättäessä ei ole huomattu jo olemassaolevaa. Nämä kannattaa yhdistää, mutta tosiaan harkiten ja varovasti kuten tuolla aikaisemmin tuli puheeksi. Toisinaan lähtödatassa on saman rakennuksen eri osille oma tieto. Nämä tapaukset vaativat vielä enemmän miettimistä. Ne ovat jostain syystä ansainneet erilliset kohteet suojelutietokannassa. Se voi olla osien erilainen suojelumerkintä tai kokonaan erilliset rakennukset ja arkkitehdit yms. Hyvin perustein voi yhdistää vaikkapa suojellun rakennuksen ja sen julkisivun. Suojelumerkintöjä tulee siihen kohteeseen sitten kaksi. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 17.54 (EEST)

@Tappinen: Yhdistin Franzénian ja Franzeninkatu 13:sta wikidatakohteet, koska olivat samasta asiasta. --Zache (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 17.35 (EEST)

@Zache: Kiitos. Päivitätkö niitä luettelosivuja automaattisesti so. kannattaako tietoja arkkitehdistä ja kuvia lisätä sinne vai vain wikidataan? --Tappinen (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 20.13 (EEST)

Wikidataan. Nuo {{wikidata-lista}} -mallineilla tehdyt luettelosivut päivittyy joko itsestään "aina joskus" tai sitten jos haluaa nopeammin klikkaa luettelon alussa olevaa päivitä lista manuaalisesti -linkkiä joka laukaisee Magnuksen listeriabotin päivittämään listan. Eli noita wikidata-listoja on esim Helsingin suojellut rakennukset listat. Sitten nuo minun Wiki Loves Monuments -wikiprojektin alla olevat listat on tehty eri tavalla ja ne päivittyy lähinnä vain silloin kun päivitän ne. --Zache (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 21.26 (EEST)

Toinen kysymysaihe. Kilpailuohjeissa puhutaan myös maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä. Mitenhän en kannattaisi merkitä wikidataan? Kohteethan on pääosin ainakin Pirkanmaalla alueita, joissa on sitten useampia alakohteita. Kuvitteellisena esimerkkinä "Kirkonkylän historiallinen keskusta", josta sitten karttaan on merkitty vaikkapa 10 kohdetta, kuten "Kirkkokadun pientaloalue", "Asemakadun liike- ja asuinrakennukset" ja "Pankin talo". --PtG (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 12.40 (EEST)

Emme ole ehtineet tuoda uusia maakunnallisia kohteita olemassaolevien valtakunnallisten RKY-kohteiden lisäksi. Teimme sellaisen linjauksen keskenämme, että käsittelemme alueen nimenomaan aluerajauksena, ja sen alueella olevat kohteet tulevat mukaan, jos ne on erikseen listattu johonkin kulttuuriperintörekisteriin. Tällä haluamme välttää sitä, että itse valitsemme johonkin alueeseen kuuluvia merkittäviä kohteita ja annamme niille kulttuuriperintökohteen leiman. Kilpailuun osallistumisen kannalta aluerajaus antaa vapauden liittää kilpailukuva esimerkiksi Helsingin Kauppatoria ympäröivien rakennusten RKY-kohteeseen tai sitten suoraan sen alueella olevaan listattuun kohteeseen, jos sellainen on. Pyrimme saamaan aluerajauksia näkyviin kilpailukartalle, vähän kerrallaan: http://wlm.wikimedia.fi/kuvattavat-kohteet/. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 17.54 (EEST)

Hiukan offtopikkia, mutta tiedoksi että pyysin kommentteja siitä, että sopiiko jos teen rakennusluetteloita artikkelipuolelle joiden sisältö päivittyy Wikidatasta. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 13.59 (EEST)

Tiedoksi muuten myös, että parhaita käytäntöjä kirjataan pariinkin paikkaan:

• Wikidata:WikiProject_Built_heritage/Data_structure
• Wikidata:WikiProject_Heritage_in_Finland

(Aina keskeneräinen, koko ajan parempi) – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 18.26 (EEST)

Kun en keksi åarempaa paikka kirjoittelen tähän että Eläintarhanhuvila 6 (2299) (Q98410459) on sama kuin Hedvig Sofiahemmet. --Tappinen (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 23.48 (EEST)

Tää on ihan hyvä paikka. Tein tämän osalta siten, että pidin wikidatakohteen Hedvig Sofiahemmet (Q18658893) linkitettynä artikkeliin Hedvig Sofiahemmet ja muutin sen tyypiksi kiinteistö (Q684740) ja edelleen sen osiksi ominaisuudella koostuu osista (P527) rakennukset Eläintarhanhuvila 6 (Hedvig Sofiahemmet) -päärakennus (Q98410459) ja Eläintarhanhuvila 6 (Hedvig Sofiahemmet) -sivurakennus (Q98410462). Tuon wikiartikkelin olisi varmaan voinut linkittää tuohon päärakennuksen wikidata-kohteeseen kuten ehdotitkin, mutta pidin sen koko kiinteistössä, koska molemmat rakennukset valmistuivat samaan aikaan ja samaan kokonaisuuteen. --Zache (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 13.41 (EEST)

Tässä voisin ilmoitella että olen lisännyt Kallion alueelle joukon huonolaatuisia kuvia, joiden tarkoitus on rakennuksen tunnistaminen niin että ne jotka ottaat hienoja kuvia tietävät mikä on mikä. Lisäämiäni kuvia saa erittäin mielellään korvata paremmilla. --Tappinen (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 20.42 (EEST)

Tunniste?

Eräässä kirjallisuusluettelossa on tietojen perässä tunniste "NBN FI-f611102". Mistä on kysymys. Tunniste ei sinisty eli siitä näkökulmasta hyödytön. --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 08.20 (EEST)

NBN-perusteinen URN? [2] --Makevonlake (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 08.39 (EEST)

Jos nyt ymmärrän oikein, URN on tehty väärin, eikä kirjan yhteydessä annetulla merkkisarjalla yksinään tee mitään. --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 09.01 (EEST)

Jaa ei tee mitään. Jos Finnan hakuruutuun syöttää FI-f611102, kirja löytyy. --Jmk (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 09.33 (EEST)

Laitoi niitä lisänneen käyttäjän keskustelusivulle linkin tänne ja kyseiseen artikkeliin. Jtuohini. Katsotaan miten asia etenee. --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 09.08 (EEST)

Hei, NBN-tunnus [3] on eri maiden kansalliskirjastojen ISBN-tunnuksettomille kirjoille antama tunniste, "national bibliography number". Marc 21 -formaatissa [4], jota käytetään lukuisissa maissa, mm. Suomessa, se tallennetaan formaatin kenttään 015 [5]. Tunnus itsessään on 'tyhmä' t.s. uniikki vain kansallinen, ei kansainvälisesti, joten sen eteen on tarpeen merkitä maakoodi, Suomen osalta "FI-", jotta se ei vahingossa mene sekaisin muiden maiden kansalliskirjastojen käyttämän tunnisteen kanssa. Mainitussa Marc-formaatissa maatunnuksen sijaan talletaan kansalliskirjaston marc-koodi omaan osakenttäänsä, ja URN-tunnisteita muodostettaessa maatunnus tallennetaan niihinkin eri hieman tavalla, ks esim. viitatun NBN-tunnusta käsittelevän Wikipedia-artikkelin esimerkkiä. Jtuohini (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 14.00 (EEST)jtuohini

Varmaan noin. Mutta käsittämätön merkkisarja ei kyllä avaudu kennellään muulle kuin alan asiantuntijoille. Lähinnä se hämmentää, kun sen avulla ei pääse mihinkään, eikä sellaista löydy kirjan tietosivulta Kansalliskirjastosta. Kysyn siis, mihin sitä tarvitaan muuhun kuin kirjastojen sisäiseen käyttöön. Törmäsin sellaiseen ensi kerran elämässäni, ja se on aika pitkä aika. Kirjan tietoja tavataan hakea itse kirjan nimellä ja tekijän nimellä (ja tietysti ISBN:llä, joka on kirjassa ja kaikkialla muuallakin kirjan yhteydessä). --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 15.02 (EEST)

Voin pyytää Kansalliskirjastoa lisämään tuon tiedon näkösälle tietokantaansa. Ja vastauksena kysymykseen: NBN-tunnus identifioi kirjan eri laitokset tarkalleen niissä tapauksissa, että ISBN-tunnusta ei ole annettu. On hyvä muistaa, että kirjoja on ilmestynyt 500 vuotta ennen ISBN-tunnuksen käyttöönottoa ja että näille vanhoille ISBN-tunnuksettomille kirjoille on annettu takautuvasti NBN-tunnukset, samoin kuin että nykyäänkin ilmestyy kirjoja, joille kustantaja ei jostain syystä ole hakenut ISBN-tunnusta ja joille siis annetaan NBN-tunnus. Kenties (tai paremminkin toivottavasti) Wikipedia joskus osaa hyödyntää NBN-tunnuksia yhtä hyvin kuin ISBN-tunnuksia tällä hetkellä. – Tähän vielä liittyen: ei ole pitkä aika siitä, kun suomenkieliseen Wikipediaankin ilmestyi henkilöitä käsitteleviin artikkeleihin tunnistelaatikko (nimellä Auktoriteettitunnisteet), jossa on ISNI-, VIAF- ja muita tunnuksia, jotka vanhastaan ovat "avautuneet" vain "alan asiantuntijoille". NBN on osa tätä samaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden tunnistejoukkoa, joka nykyisellä linkitetyn datan aikakaudella on alkanut leviämään yleisempäänkin käyttöön. --Jtuohini (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 08.48 (EEST)

Tunnen kyllä kirjan historian. Tämä vain lisää sitä käsittämättömien merkkiyhdistelmien joukkoa joka ei varsinaisesti avaudu tiedonhakijalle. Pyrin pitämään kirjoittaessani mielessäni lukijan näkökulman, toisilla on toisia tarpeita. Jos siinä edes olisi linkki johonkin. Auktoriteettitunnisteet voisi piilottaa avattavaan laatikkoon. En usko että niistä on varsinaisesti apua tai hyötyä muille kuin harvoille poikkeuksille, jotka kyllä löytävät ne napin takaakin. --Abc10 (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 09.17 (EEST)

Aina voi järjestelmää parantaa myöhemmin kaivamaan tunnisteelle lisätietoa. Ei näitä päivässä ole koskaan valmiiksi tehty, paljon parannettavaa on vielä monin tavoin että informaatio löytyy eri paikoista eri tavoin. Vaikka tunniste ei juuri nyt olisi automaattisesti hyödyksi siitä voidaan (mahdollisesti) tehdä hyödyllisempi sikälimikäli löytyy sopivia tietolähteitä jonne viitata. Edit: taas sinänsä huvittavaa että nuristaan kun linkki ei "sinisty" automaattisesti ja toisaalla kaikkea vähänkään automaattista apukeinoa solvataan.. Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 22.19 (EEST)

Sinisenä se voisi johtaa jonnekin, joka avaisi mistä on kysymys. Nyt se näyttää siltä että juuri jaloilleen noussut lapsi on käynyt jättämässä ensimmäisen luovan kädenjälkensä Wikipediaan. --Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 22.29 (EEST)

Kuten jo sanoin, aina voi kehittää linkittämistä osoittamaan jonnekin hyödylliseen. Ipr1 (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 18.26 (EEST)

Tiedoksi aiheeseen liittyen: Kansallisbibliografian kontrollinumero. Ipr1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 22.31 (EEST)

Tiedote kun 500 000 artikkelia täyttyy?

Varmaan olisi hyvä jokin tiedote luoda todennäköisesti tämän vuoden joulukuussa tapahtuvaa 500 000:n artikkelin täyttymistä koskien. Mallia voinee ottaa sivusta Wikipedia:Lehdistötiedote 400 000 artikkelia. Varmasti moni media tuosta tulee uutisoimaan. Stryn (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 20.53 (EEST)

Tästähän oli muuten jokin arvauskilpailukin. Mitä tiedotteeseen tulee, kannattaa muuten olla valppaana ettei tule just mitään ääliöartikkelia numerolle 500000. --Höyhens (keskustelu) 17. syyskuuta 2020 kello 12.33 (EEST)

Tuo numero on jonkilainen haavikalastuksen tulos, ja haaviin osuu se kala, joka on suunnilleen lottovoittaja. Wikipediasta lisäksi joka päivä poistetaan artikkeleja satunnaisiin aikoihin ja luodaan uusia satunnaisesti, joten jokainen sadastuhannes artikkeli, myös tuleva, on kai oikeasti suurin piirtein 499 998:s … 500 002:s artikkeli. Lisäksi on aina mahdollista käyttää korruptoitunutta onnetarta. Jos näyttäisi siltä, että mukamas oikea artikkeli olisi jokin "Rektaalisupistuma", niin sitten vain otetaan kylmästi edeltävä-seuraava, mielellään joku 1700-luvun mies-tiedemies, jolla on ranskalainen nimi ja komeat hiukset. --Pxos (keskustelu) 17. syyskuuta 2020 kello 13.29 (EEST)

Internet-kulttuuriin perehtyneet saattavat ehkä tuntea ns. gettaamisen käsitteen, jossa pyritään saamaan virstanpylvään asemassa olevaan viestiin jokin huvittava sanoma. Wikipediassa en ole tähän törmännyt ainakaan toistaiseksi, luultavasti siksi, että artikkeleita ei numeroida mitenkään näkyvästi. --85.76.165.9 17. syyskuuta 2020 kello 13.46 (EEST)

Eikös näissä virstanpylvästilanteissa ole yleensä käynyt niin, että joku käyttäjä on varastoinut omalle koneelleen kymmeniä uusia artikkeleita ja on sitten julkaissut ne yhdellä kertaa saadakseen oman artikkelinsa linkin kunniapaikalle. Ainakin kaksi vakiokäyttäjää on harrastanut sellaista viime vuosina. --Savir (keskustelu) 17. syyskuuta 2020 kello 13.49 (EEST)

Kappas, olinkin ehkä väärässä tuossa yllä. --85.76.165.9 17. syyskuuta 2020 kello 14.08 (EEST)

Minulla on muistikuva että kieli pitkällä odotettu 100 000. artikkeli oli nykyään ohjaussivuksi taantunut Aku ei anna periksi, vaikka yhteisössä pyrittiin tuomaan hienoja aiheita sille ajalle. En kyllä löydä senaikaista lehdistötiedotetta. --Höyhens (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 09.42 (EEST)

Wikipedia-sivuja, jotka ovat lehdistötiedotteita, ei ole poikkeuksellisesti luokiteltu ollenkaan vaan niillä sivuilla ei ole luokkaa, joten niitä ei Wikipedian sisäisistä taikka ulkoasioista löydäkään. Ehkä tuo luokan puuttuminen on jonkinlainen perinne, joka voidaan säilyttää. Sen sijaan niitä löytää helposti yllä olevasta hakukentästä kirjoittamalla siihen katkaistu tekstinpätkä Wikipedia:Lehdistötie, jolloin löytöjen luetteloon tulee myös 100-tonnia tiedoksi, joka on kätketty alasivuksi, jolla ei ole omaa pääsivuaan. On ikään kuin varmistettu, että lehdistötiedotteet saavat jälkeenpäin mahd. surk. näkyv. --Pxos (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 12.24 (EEST)

Itse asiassa se oli 50 000. artikkeli, kuten keskustelusivulla mainitaan. Näköjään siitä on kirjoitettu lehdistötiedotekin. 01miki10 (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 20.57 (EEST)

Olikohan 400 tonnin kohdalla, kun ehdotin että virstanpylväsartikkeliksi sovittaisiin etukäteen joku edustava, ylevä ja sopiva. Ehdotukseni sai täystyrmäyksen, ihmeteltiin miten joku voi edes ajatella jotain noin epärehellistä. En osaa etsiä diffiä. Kotivalo (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 20.39 (EEST)

Järkevä ehdotus. Toivottavasti yhteisö on järkiintynyt tuon jälkeen.--MAQuire (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 20.42 (EEST)

Ei mua kyllä haittaa. Miten sen julkaisun sitten vain ajoittaa? Onko sitä mahdollista jotenkin ohjelmoida etukäteen niin että botti täräyttää sen Wikipediaan kun 499 999 artikkelia on täynnä? --Miihkali ^{(K • M)} 20. syyskuuta 2020 kello 20.59 (EEST)

Olihan se. Lähinnä noin kirjoitti IP, joiden kommentit yleensä kannattaa jättää omaan arvoonsa. Stryn (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 20.11 (EEST)

Outoa. Joskus nämä asiat ihan puhumalla selkiää, vaikka on Wikipediasta kyse. Hyvä. --Höyhens (keskustelu) 21. syyskuuta 2020 kello 01.53 (EEST)

Wikisitaatit?

Onko Wikisitaatit taas sallittujen listalla [6]? --Abc10 (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 21.58 (EEST)

En osaa sanoa, mitä tarkoittaa "sallittu", mutta väärinkäyttösuodattimessa nro 146 on edelleen asetus "älä salli", eli suodatin ei salli linkkien lisäämistä. Ilmeisesti suodatin päästää läpi nuo muokkaukset tai sen ei ole ollut tarkoituskaan tarttua noihin taikka jokin kolmas vaihtoehto. En muista, oliko yhteisö erikseen päättänyt asiasta. Väärinkäyttösuodattimet ovat vähän lainsuojattomia. Toisia suodattimia saa rakentaa ihan vapaasti oman mielen mukaan, kun taas toiset suodattimet otetaan haitallisina pois päältä heti. Zachehan on kai perinteisesti päättänyt siitä, mitkä suodattimet ovat käytössä ja mitkä ei. Hän tietäköön. --Pxos (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 11.37 (EEST)

Otetaan esimerkiksi viimeinen viimeöinen lisäys: [7], jonka sisällön ideaa en älyä ja vielä vähemmän sen linkittämistä Wikipedia-artikkeliin. Käyttäjä Risto vaikuttaisi toimivan uudella tunnuksella. --Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 11.45 (EEST)

Koko ongelma on ilmeisesti se, että osa hankkeista on susi- ja sekundarajan väärällä puolella eli periferiassa. Englanninkielinen Wikipedia on lippulaiva ja tärkeimmän huomion kohde. Se luultavasti myös kiinnostaa Säätiötä ja muokkaajia eniten. Sitten tulevat muiden tunnettujen kielten ensyklopediset wiritykset. Suomi alkaa olla jo Helsingistä katsoen jossain Kainuussa, ketäpä kiinnostaa? Suomenkieliset Wikisitaatit ovat taas Bjarmiassa. Ei aktiivista ylläpitoa, ei toimivaa yhteisöä, keskushallinnon ulottumattomissa. Ainoastaan harrastelija-nimismiehet (Small Wiki Monitoripoliisi) käyvät toisinaan kumoamassa selkeän "Buy Viagra!" -spammäyksen, mutta muuten saavat paikalliset olla keskenään. Aikanaan Wiki-ylihallitus perusti monta sisarta (W-opiston, W-sitaatit, W-mikä-se-nyt-oli-se-yks). Tiedä sitten, onko jokaista niistä syytä edelleen pitää hengitys- ja lämmityskoneessa väkisin. --Pxos (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 12.11 (EEST)

Minusta nuo ovat tarpeettomia. Artikkeleihin on ripoteltu niitä, harkitsematta, tekemisen ilosta, vaikka niissä ei olisi mitään hyödyllistä tietoa niin kuin esimerkiksi artikkeleihin Hyönteiset, Kyy tai Joutsen. --Linkkerpar™ 16. syyskuuta 2020 kello 12.23 (EEST)

Linkittäjä on keksinyt miten väärinkäyttösuodatin ohitetaan: lisäämällä alkuun kielikoodin {{fi:Wikisitaatit}}. --Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 12.37 (EEST)

Jo no eri asia on, että väärinkäyttösuodattimen kierto ei taida olla sanktioperuste sinänsä. Toinen asia on se että jos esimerkiksi Wikisitaattien Kyyssä olisi jokin sananlasku lähteineen, sen voisi siirtää suorilta Kyy kansanperinteessä -osioon Wikipedian puolelle. Nykyisestä sisällöstä ei taida olla paljon hyötyä artikkelin kannalta, mutta tämäkin on tietenkin vain minun mielipiteeni. --Höyhens (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 12.52 (EEST)

Väärinkäyttösuodattimien kierron opettamisessa on se huono puoli, että vääräkin henkilö oppii. Riston uusimman inkarnaation voisi ehkä sulkea eston tai globaalibännin kierron perusteella? Olet aivan oikeassa, että väkäsiä sinänsä saa kiertää. Laitoin nyt väkäsen #146 pelkästään varoittavaksi & merkkaavaksi, en enää estäväksi. Näyttää aiheuttavan liikaa kyselyitä ja haittaa hyväntahtoisille muokkaajille, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan mistään Suuresta suomalaisesta sitaattikirjasta. Ei ole myöskään hyväksyttävää että yksi ongelmallinen käyttäjä saa kokonaisen wikiprojektin julistettua linkitys/editointikieltoon. jni (k) 16. syyskuuta 2020 kello 13.20 (EEST)

Sanotaan sen verran, että tuon suodattimen taustalla on tuskin vain yhden käyttäjän toiminta vaan laajemmatkin ongelmat tekijänoikeuksien kanssa. Keskustelua on yritetty käynnistää, mutta vähäisen kiinnostuksen vuoksi se on jäänyt silleen. --Nitraus ^(wikinät) 16. syyskuuta 2020 kello 13.27 (EEST)

Mitähän nämä laajemmat ongelmat mahtavat olla ja missä niistä on keskusteltu? q:Wikisitaatit:Korjattavat_sivut näyttää sisältävän sekä SSSK:ta, että tavanomaisia lähteettömyyksiä ja vakio-ongelmia joita on ihan joka wikissä. jni (k) 16. syyskuuta 2020 kello 13.33 (EEST)

Kuten sanoin taannoin muualla, pitäisi siirtyä estoista (block) kieltoihin (ban). Jos yhteisö määräisi erityisiä muokkauskieltoja, joita joskus porttikielloiksi on kutsuttu ja joita englanninkieliset kutsuvat nimellä "ban", voitaisiin ruveta puhumaan "kiellon kiertämisestä". Silloin erilaiset tekniset toimenpiteet (muokkausesto, väärinkäyttösuodatin, rollback-nappula) olisivat vain asetetun muokkauskiellon toimeenpanoa ja minkä tahansa teknisen laitteen tai pikakumouksen kierto tai välttely olisi muokkauskiellon kiertämistä ja mahdollisesti sekin yhtä kiellettyä. Nyt vain eston kierto on kiellettyä, ja rollbäkkerin kanssa tappelu voi olla muokkaussotaa (3RR pätee rollback–undo-kiistoissakin), mutta suodattimia voi kiertää helposti nauttimalla kahvinsa pannusta nuotiolla. --Pxos (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 13.57 (EEST)

Koska asialle ei kukaan muu näytä tekevän mitään laitoin käyttäjälle pyynnön lopettaa. Linkityksiä on tehty ainakin sellaisille Wikiaineiston sivuille, joille on kopioitu aineistoa kirjasta Piiskan lovi kainalossa, toimittanut Mika Sirén, 1983. Poistan nimimerkin lisäykset. --Abc10 (keskustelu) 17. syyskuuta 2020 kello 13.17 (EEST)

Sananlaskut ovat kaikkien wikisitaattien perusaineistoa. Piiskan lovi kainalossa on julkaistu vuonna 1983, eli 15 vuoden luettelosuoja on vanhentunut. - Kysäisin virolaisilta ystäviltä copyrighteista, tekijänoikeuslainsäädäntö kun siellä on samansisältöinen kuin Suomessa. Muokkaajat kirjoittavat olevansa Viron parhaita asiantuntijoita. Et-wikisitaateissa voi lukea esim. Baarikärpäsen sanat viroksi käännettynä, samoin Heli Laaksosta...--Vilho-Veli (keskustelu) 17. syyskuuta 2020 kello 20.13 (EEST)

Voit keskustella tekijänoikeusasioista Wikisitaattien käyttäjien kanssa. Asia ratkaistaan siellä, mitä sinne voi tallentaa. Noin periaatteessa linkittämissäsi artikkeleissa ei ollut sellaista aineistoa muutenkaan, mitä tarvittaisiin Wikipediaan. Lausahdukset jonkun muusikon haastattelusta on parempi saattaa ihmisten tietoisuuteen niin, että laittaa alkuperäiseen lehtiartikkeliin johtavan linkin muusikon artikkelin AM-osaan. Turha niitä on Wikisitaattien kautta kierrättää. --Abc10 (keskustelu) 17. syyskuuta 2020 kello 21.37 (EEST)

Oikeinko siellä on käyttäjiä, joiden kanssa keskustella? - Linkitän juuri samoin kuin English wikipediassa, mutta ehkäpä täällä tiedetään paremmin...--Vilho-Veli (keskustelu) 17. syyskuuta 2020 kello 21.50 (EEST)

Kokonaisten kirjojen kopioimisesta voi kustantaja älähtää, ja vaikka ei älähtäisi, se on tekijänoikeusrikkomus, josta vastaa kopioija. Kirjoissa on toisinaan vielä varmemmaksi vakuudeksi merkitty nimiösivun kääntöpuolelle ©-merkki. --Abc10 (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 08.40 (EEST)

Eipä noita SSSK-riippuvaisuuksiakaan nyt oikein motivoi korjata sitaattien puolella, kun Vilho-Veli kävi kumoamassa muokkaukseni joilla pyrittiin vähentämään yhden lähteen liiallista kopiointia. jni (k) 18. syyskuuta 2020 kello 08.25 (EEST)

Tottahan toki SSSK-riippuvaisuuksia voi vähentää etsimällä sitaatille toisen lähteen. Kokonaista kirjaa ei ole kopioitu, vaan sitaatteja on ripoteltu eri artikkeleihin - sitaattioikeutta noudattaen. Tietääkseni kyseistä kirjaa myydään vain divareissa. Luetteloiden tekijänoikeus kestää 15 vuotta. On omituista jos parasta suomenkielistä sitaattiteosta ei voi käyttää lähteenä wikiSITAATEISSA!--Vilho-Veli (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 17.42 (EEST)

Loppuunmyynti ei vapauta kirjaa tekijänoikeussuojasta. Laintulkintasi on varsin vapaamielistä. --Abc10 (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 17.59 (EEST)

En muuten löydä (c):tä teoksesta. Löydättekö te?--Vilho-Veli (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 18.12 (EEST)

Se ei merkitse mitään, ei tekijänoikeuteen vaadita siitä erikseen ilmoittamista. 01miki10 (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 21.00 (EEST)

Niinkö? Miksi copyright sitten merkitään? - "Mikä muuten on se periaate jolla nykyiset painetut sitaattisanakirjat toimivat? Eli kirjoitetaanko niitä siten, että sitaattisanakirjojen toimittajat a.) kysyvät luvat sitaattien alkuperäisiltä kirjoittajilta/kääntäjiltä ja mahdollisesti maksavat sitaateista korvauksia vai b.) meneekö käytetäänkö lainauksia sitaattioikeuden avulla? Jotenkin kuvittelisin, että vaihtoehto a.) on työmäärältään ja taloudellisesti toteuttamisesti toteuttamisekelvoton ja, että käytännössä kyseeseen tulisi ainoastaan tuo vaihtoehto b". --Zache (keskustelu) 17. heinäkuuta 2017 kello 08.32 (UTC) - Zachelta oleellinen kysymys!--Vilho-Veli (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 21.21 (EEST)

Eli Otava ei voinut merkitä copyrightia, koska käytti sitaattioikeutta. Siis mekin voimme.--Vilho-Veli (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 22.46 (EEST)

Ei kannata tehdä päätelmiä ilman tietoa. Käsitykseni mukaan copyright-merkki on yleistynyt nettiaikana, kun ihmisillä on käsitys, että kaikki on vapaata ja mitä tahansa voi kopioida eikä tekijänoikeuslaista ole kuultukaan tai ainakaan sillä ei ole väliä. Luulojen sijaan voi ottaa yhteyttä Otavaan, joka on yhtä lähellä kuin lähin puhelin tai sähköposti. Jarkko Laine ei ole enää tavoitettavissa kummallakaan. Joka tapauksessa tämä on väärä paikka keskustella Wikisitaattien ongelmista. Wikisitaateissa on luullakseni kahvihuone. Jos ei siellä ole ketään, ehkä projektin voi haudata. --Abc10 (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 08.15 (EEST)

No niin, viikko on kulunut eikä Otava ole vastannut sähköpostiini. Ehkäpä vastaisi jonkin hienon tittelin haltijalle, esim. administraattori sille ja sille. Näyttää siltä, että Otavaa ei voisi vähemmän kiinnostaa tämä asia. Muissa tuon ajan Otavan kirjoissa on (c), kuten MMM-tietosanakirjassa. Kukaan SSSK:n kirjoittajista ei ole paheksunut lainauksia - ja jos sellainen ihme tapahtuisi, sitaatin voi häivyttää hetkessä. Voinettekin nyt poistaa wikimaailman ainoan linkityseston sisarprojektiin.--Vilho-Veli (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 15.14 (EEST)

Veikko Laitinen

Onko muita tietoja Veikko Laitisesta (1931-199)? svwp:ssa on artikkeli hänestä, mutta sen relevanssi on kyseenalistettu: sv:Wikipedia:Sidor_föreslagna_för_radering/Veikko_Laitinen. Hän oli taitelija ja opettaja Taideteollisessa korkeakoulussa. Per W (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 09.07 (EEST) @Kulttuurinavigaattori: Per W (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 09.42 (EEST)

Sukuseuran lehden varmaan löysit [8]. Kuolinvuosi siis 1999. --Abc10 (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 09.44 (EEST)

Kiitos, en löytänyt sitä. Valitettavasti artikkelissa ei ole mitään uutta. Siis, palkittu opiskeluaikana, pari näyttelyä ja mitään opettajaurasta. On vaikea osoittaa merkittävyyttä. Per W (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 21.38 (EEST)

Opiskelijoita muokkaamassa syyskuussa ja lokakuussa.

24.9. on Tyttöjen päivän 2020 -wikiprojektin aloitustyöpaja kello 17. Sen työpajan järjestää Plan International ja sen kohderyhmänä on heidän toiminnassaan mukana olevat nuoret. Tavoitteena tässä on, että he saavat tyttöjen päivään 11.10.2020 mennessä kirjoitettua porukalla 20 artikkelia. Wikimedia Suomi on mukana kertomassa ja neuvomassa miten Wikipediaa muokataan ja ollaan luvattu, että seurataan aloitustyöpajan jälkeen Tyttöjen päivän wikiprojektin keskustelusivua ja vastaillaan siellä kysymyksiin.

Toinen vastaava on Porin yliopistokeskuksen kulttuuriperintökurssi jossa on tarkoitus kirjoittaa Wikipediaan osana kurssia. Heillä on 25.9.2020 aloitustapaaminen jonka sisältö wikiprojekti-sivulla on: Seuraava muokkaustapahtuma pidetään osana Porin yliopistokeskuksen kulttuuriperinnön oppiaineen kurssia 25.9.2020 klo 12-15. Aineistoina käytetään lehtileikkeitä ja kirjallisuutta. Tavoitteena on kirjoittaa artikkeleja Satakunnan kuvataiteen kentän keskeisistä toimijoista. Kurssin sisältöihin osallistuu satakuntalaisten taiteen historiaa laajasti tunteva Porin taidekoulun rehtorina, taiteilijana ja kriitikkona toiminut Pertti Ala-Outinen sekä taiteilija Henry Merimaa.

Molemmat näistä ovat sähköisiä, eli aloitustapaamisten toteutukset ovat yhdistelmä webinaaria ja videopuhelua ja olen molemmissa mukana. Ensimmäisessä Wikipedian esittelyn tekee Kulttuurinavigaattori ja jälkimmäisessä minä. Kerron vaikka näiden jälkeen tarkemmin mitä nuo pitävät sisällään ja miten toiminta etenee. Wikipedian kannalta oleellista on se, että projektien muokkaamisen on tarkoitus jatkua useamman viikon ajan joten yritetään olla purematta uusia tulokkaita. --Zache (keskustelu) 22. syyskuuta 2020 kello 15.00 (EEST)

Olisiko alentavaa pyytää, että jokainen uusi tunnus loisi ensiksi käyttäjäsivun, jossa kertoisi olevansa päivän tyttö? Toisin sanoen muokkaustapahtuma aloitettaisiin niin, että ihmisiä pyydettäisiin tai neuvottaisiin luomaan Wikipediaan käyttäjätunnus, ja heti sen jälkeen kurssin toinen opetuksellinen askel olisi neuvoa upouutta kirjoittamaan omalle käyttäjäsivulleen pieni esittely. On aina selkeämpää, kun käyttäjätunnus on sininen linkki ja sen takaa löytyy jotain pientä selitystä. Muuten on niin helppoa suhtautua "PinksuMinksu"-tunnuksiin pelkkinä sotkijoina. --Pxos (keskustelu) 22. syyskuuta 2020 kello 15.08 (EEST)

Ei varmaankaan olla pyytämässä lapsilta, että he kertovat itsestään yhtään enempää kuin on tarpeen. --Zache (keskustelu) 22. syyskuuta 2020 kello 15.10 (EEST)

Pyydätte kertomaan sen, mikä on tarpeen. Että ovat uusia muokkaajia ja osallistuvat muokkaustapahtumaan ja että käyttäjäsivulla on linkki projektiin, jossa on lisätietoa. Kertovat Wikipedian sisäisesti, mistä on kysymys. Jo vain oli jotenkin pahantahtoisesti luettu minun kommenttiani. --Pxos (keskustelu) 22. syyskuuta 2020 kello 15.17 (EEST)

Zache tietää vallan hyvin, että Wikipediassa suhtaudutaan uusiin tulokkaisiin ja vanhoihin hapokkaisiin suurella pensselillä. Joskus purraan, joskus silitetään, joskus revitään kappaleiksi, joskus opastetaan kärsivällisesti. Tietyllä tavalla kyse on satunnaistasa-arvosta eli jokainen tunnus voi joutua minkälaisen kohtelun kohteeksi tahansa, ja siihen ei voi aina itse vaikuttaa. Sen sijaan, että yritettäisiin epätoivoisesti tiedottaa, että on tulossa taas yksi erityissuojelua kaipaava ryhmä, jolle olisi hyvä saada aikaan mukava ja mutkaton muokkaamiskokemus pyytämällä yhteisöä käyttäytymään asiallisemmin kuin normaalisti, hyvän fiiliksen voisi kenties paremmin varmistaa niin, että jokainen tunnus kertoisi olevansa erikoisprojektissa mukana ihan uutena tulokkaana. Tunnuksen sivulta olisi suora linkki projektiin. Jos ihminen jää pysyvämmin tänne muokkaajaksi, hän voi muokata omaa käyttäjäsivuaan sellaiseksi kuin haluaa. Sen voi jopa pyytää poistettavaksi kokonaan. Eivät satunnaiset seulojat tai muut kertakäyttöpalauttajat välttämättä lue näitä kahvihuoneita. Kun minä seikkailen vaikkapa saksankielisessä Wikipediassa, en tosiaan lue Kyläpumppua tai muuta paikallislehteä vaan tarvittaessa käyn sinilinkin kautta katsomassa, millainen "Herr Otto Flick" nahkatakin alta paljastuu. Oma käyttäjäsivu on yksinkertaisin ja nopein tapa kertoa lyhyesti itsestään. Kerron tässä oman mielipiteeni ja pidän omaa mielipidettäni jokseenkin hyvänä neuvona projektin johtoryhmälle. Toki projektin järjestäjä voi suhtautua tähän ajatukseen ihan sillä tavalla, kuten tutuksi tullut on jo muuten. --Pxos (keskustelu) 22. syyskuuta 2020 kello 15.38 (EEST)

Eivät kai yliopistokeskuksen kurssille osallistuvat voi pääsääntöisesti lapsia olla? Iivarius (keskustelu) 22. syyskuuta 2020 kello 17.15 (EEST)

Kenenkään ei tarvitse kertoa olevansa Suomen historian dosentti tai Suomen nykyisyyden tubettaja. Kyse ei ole siitä. Käyttäjäsivun maailmankuva rakennetaan Wikipedian sisäisesti palvelemaan Wikipediaa. Toki tyttöys voi myös olla vaarallista. Jos kertoo olevansa nuori tyttö, se on jo lähtökohtaisesti vaarallinen olotila, joten toki täysi tuntemattomuus voi olla parempi kuin ilmoittaa olevansa hierarkian ala-asteella setämiehen silmälasien läpi katsottuna. En tullut ajatelleeksi tätä nykymaailmaa, missä kyrpiintynyt valkoinen keski-ikäinen mies johtaa kisaa. Omista lähtökohdista on niin vaikea nähdä ulospäin. --Pxos (keskustelu) 22. syyskuuta 2020 kello 17.34 (EEST)