Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 56

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Veturi maantieajossa?

Miten perinteinen junan veturi - esimerkiksi tuttu suomalainen dieselkäyttöinen Dv12 - selviäisi maantiellä kulkemisesta? Kääntyviä pyöriähän vetureissa ei käsittääkseni ole, mutta nehän saisi periaatteessa veturiin asennettua. Minkälaisen haitan tai jopa esteen veturin kulkemiselle muodostaisivat maanteiden korkeuserot? Radathan on tehty siten, ettei korkeuseroja juurikaan ole, mutta maanteillä ylä- ja alamäkiä on sen sijaan on enemmän tai vähemmän. Entä kulkisiko veturi asfaltilla kunnolla omilla teräspyörillään vai olisivatko kumipyörät tiellä liikkumiseen sopivammat? Entä miten hyvin veturi jaksaisi vetää perässään junanvaunuja maantiellä kulkiessaan? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.15 (EEST)

Tähän on jo ratkaisu keksitty: Maantiejuna. Eli pistetään tavallisen kuorma-auton perään vain useampi perävaunu peräkkäin, niin rahti kulkee joutuisasti. Näitä käytetään Wikipedian mukaan Australian, Yhdysvaltojen ja Länsi-Kanadan harvaan asutuilla, pinnanmuodoiltaan tasaisilla alueilla.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.39 (EEST)

Tosin en-interwikin mukaan ne eivät aina ole välttämättä suomalaisia rekkoja pidempiä, mutta jopa 53-metrisiä mainitaan.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.44 (EEST)

Mites meidän maantiet selviää vetureiden painoista? Voisi kuvitella, että tiet on ajateltu pienemmille akselipainoille mitä veturit on. Ausseissa yms se ei ole ongelma, koska yleensä ne on erikoisteitä joilla noi maantiejunat ajelee. --Zache (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.55 (EEST)

Riipuu veturista, mutta dv12 painaa WP:n mukaan maksimissaan 69 tonnia ja pituutta sillä on 14 m. Neljäakselinen taitaa olla. 17,5 tonnia tulee akselipainoksi. Tossa [1] on asetus, josta kiinnostuneet laskenevat, olisiko se maantiekelpoinen kokonaispainonsa ja akselipainojensa suhteen. Auton ja perävaunun/vaunujen muodostaman yhdistelmän max massa on ilmeisesti nykyään 72 tonnia ja akseleita pitää olla liki 10.--Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 22.39 (EEST)

Renkaiden pitäisi olla varmaan kohtalaisen leveät, että saataisiin kylliksi pitoa ja paino jakautuisi. Ehkä joku betonijyrä-tyylinen ratkaisu toimisi? --Prospero One (keskustelu) 27. toukokuuta 2020 kello 00.34 (EEST)

Asfaltti on niin pehmeää että veturin omat pyörät uppoaisivat siihen kuin suohon. Kumirenkailla taas ei olisi mikään ongelma jos vaan laitetaan oikeanlaiset renkaat. Verrattuna esim. raskaimpiin kumipyörillä kulkeviin kaivostyökoneisiin veturi painaa vain murto-osan. --Juleston (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 13.22 (EEST)

Entä mitenkäs maantien tai junaradan korkeuserot vaikuttaisivat veturin ja mahdollisesti sen vetämien vaunujen kulkuun? Jaksaisiko veturi/juna nousta ylämäkiä? Entä alamäissä kulkeminen? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.44 (EEST)

Rautateillä korkeuserot ovat hyvin pieniä. Sitä varten mm. sveitsissä on paljon tunneleita. Rataosuuksilla, joilla on korkeuseroja, on joku oma junatyyppinsä, jonka nimeä en nyt saa päähäni. Maantiejunatkin toimivat vain tasaisilla alueilla. Konginkankaan linja-autoturma kertoo miksi.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.55 (EEST)

Se vuoristoisten alueiden ratatyyppi oli hammasrata. Olen joskus Sveitsissä sellaisella matkustanutkin. Kun saavutaan hammasrataosuudelle, niin junan ääni muuttuu. Mantiellehän sitä(kään) ei onnistu rakentaa. Vastaavastihan maantiet (tai pienet yksityistiet yhtä lailla) menevät serpentiiniä. Niilläkään veturi ei pääse eteenpäin vaan alittaa vuoret tunnelissa.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 21.04 (EEST)

Australialainen sääennustaja

Kuka oli se australialainen sääennustaja, joka nimesi pyörremyrskyjä inhoamiensa poliitikkojen mukaan ja käytti sanontoja, jotka suomeksi toisinaan on esitetty muodoissa "poukkoilee päämäärättä" ja "aiheuttaa kovia kärsimyksiä"? 109.240.255.8 28. toukokuuta 2020 kello 08.08 (EEST)

^Oletko sinä Nenoniel? --95.175.104.66 28. toukokuuta 2020 kello 19.13 (EEST)

Säteilysuojista

Tässä toivottavasti lauantaina onnistuvan SpaceX-laukaisun tiimoilta esitän sarjan kysymyksiä. Tuli keskusteltua aiheesta eräällä serverillä ja jäi vaivaamaan:

Lämmittelyksi:
1. miksi 10 cm paksu lasiruutu on läpinäkyvä, mutta 1 mm paksu metallilevy ei?

Sitten:
2. Miten yleispätevä on yleisesti levinnyt ajatus, että mitä tiheämmästä aineesta suoja on, sitä paremmin se vaimentaa säteilyä?

Ja viimeiseksi:
NASAn mukaan[2] miehitetyllä Mars-lennolla, jolla poistutaan Maan magnetosfääristä, matkustajien huolena ovat sekä auringosta tulevat hiukkaset, että ulkoavaruudesta tuleva niin sanottu kosminen säteily. Molemmat koostuvat pääasiassa protoneista, mutta Auringosta tulevat ovat NASAn mukaan niin vähäenergisiä, että avaruusaluksen normaali metallikuori pysäyttää ne. Kosminen säteily sen sijaan on paljon voimakkaampaa protonien energian ollessa 1 000 teraelektronivolttia tai enemmän - monisatakertaisesti sen, mitä protonit saavat energiaa Sveitsin LHC:ssa. Nyt, Goddardin säteilyasiantuntija sanoo, että paras tapa pysäyttää hiukkassäteily on asettaa tielle samankokoinen (massainen*?) hiukkanen, eli Neutroni. Niitä löytyy irallisina ytiminä aineista, jotka sisältävät vetyä, kuten tavallisesta PE-muovista. Mutta:

3. Eikö tämä valinta riipu mitenkään kohti tulevan hiukkasen energiasta? Muovissa piileskelevällä neutronilla on pelkkä lepomassa, mutta kohti tulevalla protonilla liikemassa on paljon suurempi. --J. Sketter (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.22 (EEST)

kohta 1. https://physics.stackexchange.com/questions/7437/why-is-glass-transparent Lyhyesti, silikaatti ei absorboi valon aallonpituuden (energian) säteilyä. Absorbtio on aallonpituuden funktio. Siksi lasi suojaa paremmin UV alueen säteilyltä kuin näkyvän.

Kohta 2. https://en.wikipedia.org/wiki/Radiation_protection#Electromagnetic_radiation Riippuu säteilyn energiasta, mutta korkea energisssä ydinten 'tiheyden' kasvaessa todennäköisyys kasvaa. Sjmantyl (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 13.05 (EEST)

Wikipedian valikot heiluvat

Mistähän mahtaa johtua, että Wikipedian artikkelisivujen ylävalikot ovat alkaneet heilumaan (ainakin omalla koneellani)? Eli sanat muokkaa, muokkaa wikitekstiä ja historia heiluvat jatkuvasti vasemmalta oikealle, mikä on mielestäni hyvin häiritsevää.46.132.111.52 30. toukokuuta 2020 kello 15.56 (EEST)

Taitaapa olla tuo: phab:T71729. Stryn (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 19.32 (EEST)

Ilman virallista Y-tunnusta laskuttaminen ja kuittilaki?

Sanotaan, että työtön ihminen tekee tekee ns. "yritystoimintaa" siten, että ei käytä laskutuspalvelua, vaan ottaa maksut käteisellä tai tilisiirrolla, maksaa verot ja kirjoittaa kuitin, jossa ei ole PRH:n tai verottajan antamaa Y-runnusta. Asiakkaat tekevät tulorekisteri-ilmoituksen ja maksavat eläke- yms. maksut.

1. Tekeekö yrittäjä rikoksen, kun kuitissa ei ole Y-tunnusta?

2. Eikö Y-tunnus ole viranomaisen antama tunnus, ja koska viranomainen antaa henkilötunnuksen, voiko kuittiin kirjoittaa yrittäjän henkilötunnuksen Y-tunnuksen asemesta?

3. Vai kuinka suuret sanktiot työtön saa, jos koettaa kiertää Y-tunnusta henkilötunnuksella? --85.76.102.108 5. kesäkuuta 2020 kello 00.02 (EEST)

Jos asiakas maksaa vielä kaikki työnantajamaksutkin, niin mikä ero tuolla olisi "oikeaan" palkan maksamiseen? Tämän ja aiempien kysymysten perusteella ilmeisesti tavoitteena on työn tekeminen ilman, että sillä on vaikutusta työttömyyskorvauksen määrään. Millään laillisella keplottelulla se ei kuitenkaan ole mahdollista, työkkäri kyllä laskee kaikki tulot samalla tavalla tuloiksi riippumatta siitä onko työ tehty Y-tunnuksella, henkilötunnuksella vai kirjastokortin numerolla. Enkä usko että moni asiakas on halukas lähtemään tuollaiseen vetkuiluun mukaan, kyllä he joko haluavat laskun tai sitten maksavat normaalia palkkaa. Suosittelen vahvasti että teet nyt päätöksen haluatko olla yrittäjä vai jatkatko työttömyyskorvauksen nostamista etkä yritä poimia rusinoita molemmista pullista. Aloittavana yrittäjänä saat starttirahaa joka kattaa jonkin aikaa ainakin osan työttömyyskorvauksen menetyksestä. --Juleston (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 09.44 (EEST)

Ei sillä olekaan eroa palkan maksamisee. Haluaisin van optimoida liiketoimintaani siten, että en käytä rahojani laskutuspalvelun kuluihin, vaan säästän niissä. Yrittäjyyttä mietin, mutta TE-toimisto saattaisi katkaista sovitellun päivärahan, jos hankkisin virallisen Y-tunnuksen. Toki tulot vaikuttavat työttömyyskorvauksen määrään, ja menetän nytkin puolet yli 300 euroa kuussa ylittävältä osalta. Tässä ei ole mitään ongelmaa, hyväksyn sen. Kyse on vain siitä, että mikä olisi edullisin laillinen tapa laskuttaa. Kuulin väitteen, että PRH:n tai verottajan antaman Y-tunnnuksen voisi korvata henkilötunnuksella tai syntymäajalla, mutta en ole löytänyt luotettavaa lähdettä asialle. Ja liiketoimitaideani on niin pientä, että on järkevintä pysytellä sovitellulla päivärahalla. --85.76.102.108 5. kesäkuuta 2020 kello 10.15 (EEST)

Niin kauan kuin ei selkeitä faktalinkkejä tule, niin kannattaa kai yrittää kaivella tietoa joku nettihauilla tai jostain kansalaisneuvontapalveluista. Tällainen näkyy olevan: https://www.kansalaisneuvonta.fi/fi-FI . Muistaakseni tuolla tai jossain muualla on maksutonta neuvontaa aloitteleville yrittäjille. Sieltä saa ainakin puolueettomampaa tietoa. --Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 13.31 (EEST)

Kannattaa myös miettiä asiakaskokemusta. Asiakas on helppoutta rakastava olento. Ennen hän tykkäsi maksaa käteisellä ja nykyään hän tykkää etätöistä ja lähimaksamisesta. Jos asiakkalle kerrotaan, että hänen pitää kirjautua itse johonkin kummalliseen Työn teettäjä eli Palkan maksaja -rekisteriin, maksaa kaikki sosiaaliset maksut ja pari epäsosiaalistakin lisämaksua, minkä lisäksi verottaja voi koska tahansa seuraavien viiden vuoden aikana pyytää palkan maksaneelta ihmiseltä lisäselvityksiä ja mahdollisesti luokitella ihmisen harmaan talouden tukipylvääksi, niin ei siinä kauan pärjää sellaisten kilpailijoiden kanssa, joiden palvelut voi maksaa muutamassa minuutissa kortilla tai laskulla. Niin sanottu tilaajavastuu lisääntyy koko ajan eli vaikkapa yksittäisten kotitalouksien pitää huolehtia itse siitä, että työntekijöiden pasmat eivät ole sekaisin. Mitä vaikeampaa ja vaarallisempaa palkanmaksusta tehdään kadunmiehelle tai talonmiehelle, sitä pienempi osa asiakkaista haluaa itse joutua "henkilökohtaisiin haasteisiin" (en utmaning eller stämning) toisten ihmisten ongelmista. --Pxos (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 11.03 (EEST)

En edelleenkään ymmärrä mikä koko pyörityksen pointti on. Jos asiakas maksaa korvauksen tavalla, joka ei eroa mitenkään tavallisesta palkanmaksusta, niin silloin se on tavallista työntekijän palkkaa eikä yrittäjyyttä. Asiakas eli työnantaja maksaa silloin palkanmaksusta koituvat kulut eikä sinun tarvitse tehdä laskua, ilmoitat vain tekemäsi tunnit työnantajan kanssa sovitulla tavalla. --Juleston (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 12.13 (EEST)

Metso Outotec ja Neles

Terve. Onko Metso Outotec teknologia-alan pörssiyhtiö ja Neles prosessiteollisuusalan pörssiyhtiö sitten, kun Metso ja Outotec yhdistyvät ja Metso jakautuu kahtia? Haluaisin saada varmuuden, jotta voisin sitten päivittää artikkelit oikealla tavalla.

Käydään tämä keskustelu täällä kahvihuoneessa. Please. --Bau98 (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 21.16 (EEST) edit --Bau98 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2020 kello 03.24 (EEST)

Keskustelua ei käyty täällä eli siellä eli Sekalaista-osastossa, vaan siirsin sen tänne Kysy vapaasti -osastoon äsken. Ole hyvä eli please. --Pxos (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 10.26 (EEST)

Metso Outotec taitaa olla teknologia-alan ja Neles prosessiteollisuusalan, jos olen oikein ymmärtänyt. Jonkun täytyy päivittää artikkelit ja minä aion tehdä sen aikanaan, jos kerkeän. --Bau98 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 00.55 (EEST)

Sotamies henkilökohtaisena sotilasarvona

Puolustusvoimissa alimman sotilasarvon yleisnimitys on edelleen sotamies. Aiemmin myös monilla yksittäisillä sotamiehillä oli henkilökohtaisena sotilasarvonaan sotamies. Näin ei kuitenkaan ole ollut enää aikoihin. Milloin sotamies-nimikkeen antamisesta yksittäisille henkilöille on luovuttu? Nimike on korvattu ainakin joissain tapauksissa jääkärillä.

Käsittääkseni edelleen yksittäisen sotilashenkilön sotilasarvona voi olla autosotamies tai lentosotamies. Voisiko olla niin, että pelkkä sotamies on koettu yksittäisen henkilön arvonimikkeenä liian sotaisaksi, mutta nimikkeet autosotamies ja lentosotamies vähemmän sotaisiksi ja siten paremmin hyväksyttäviksi nimikkeiden auto- tai lento-alkuosan aikaansaaman "pehmennyksen" peusteella?

Ruotsissa oli aikoinaan maan puolustuslaitoksen nimenä Krigsmakten eli Sotavoimat. Vuodenvaihteessa 1974/1975 nimeksi muutettiin vähemmän sotaisa Försvarsmakten eli Puolustusvoimat. Lieneekö tällä nimenvaihdoksella ollut vaikutusta siihen, ettei Suomessa anneta yksittäisille henkilöille enää henkilökohtaiseksi sotilasarvoksi sotamiestä? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 13.36 (EEST)

jaa-a? Ainakin puollustusvoimien sivujen (https://puolustusvoimat.fi/sotilasarvot) mukaan 'sotamies' on miehistön sotilas arvo. Quote ' Alin sotilasarvo on sotamies (Maa- ja Ilmavoimat) tai matruusi (Merivoimat). Sotamiehestä voidaan käyttää puolustushaara- tai aselajikohtaista arvoa, esimerkiksi tykkimies tai jääkäri. /quote Sjmantyl (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 09.58 (EEST)

Tämä taisi lähteeseen perustuen ratkaista ongelman: sotilasarvo sotamies/matruusi on sama ja olemassa, mutta siitä voidaan käyttää eri puolustushaaroissa eri nimitystä. Silloin kysymys oikeastaan asettuu, että milloin näitä aselajikohtaisia nimityksiä on alettu käyttää. Ainakin niitä käytettiin jo 1980-luvun alkupuolella, ja liekkö täällä sitä vanhempia käyttäjiä paljoa olemassakaan, jotka voisivat muistaa aikoja sitä ennen? Varmaan jotain lähteitä on tällekin.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.49 (EEST)

1950-luvun sotilasfarsseja kai voisi katsoa, mutta kun sekin perinne katkesi, niin sitä ei pysty seuraamaan pidemmälle. Saadaan siis omalla uudella tutkimuksella haarukka välille 1950-luku - 1980-luku. Mutta varmasti jokin lähde on.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.52 (EEST)

Iso tietosanakirja vuodelta 1937 kertoo, että ”Sotamies, sotavoiman alin arvoaste. S.-koulutus jakaantuu tav. alokkaiden, nuorempien sekä vanhempien s:ten koulutuskausiin, joiden pituudet eri maissa vaihtelevat. Erikoisaselajista, joukko-osastosta jne. riippuen s:tä sanotaan tykkimieheksi, lento-s:ksi, pioneeriksi, kaartilaiseksi, jääkäriksi jne.” --Svallis (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 11.56 (EEST)

Hesarin aikakoneen haku on vähän kömpelö, mutta sillä löytyi vielä vuodelta 1966 artikkeli, jossa alokkaista tulee sotamiehiä. 1980-luvulla kaikki tavalliset jalkaväen sotilaat olivat tosiaan jo jääkäreitä. Jääkäri-artikkelista löytyy hieman lisätietoa, muttei vuosilukuja. --Silvonen (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 14.52 (EEST)

Kansallissymbolien käyttö ääriliikkeissä Suomessa

Onko Suomessa käytetty joskus jotakin kansallissymbolia (kuten esimerkiksi karhu, kielo, laulujoutsen) ääriliikettä edustavan järjestön tms. logossa (kuten esimerkiksi uusnatsien tai kansallismielisten)? Mitä noita esimerkiksi on?--176.93.177.29 26. kesäkuuta 2020 kello 11.46 (EEST)

Artikkelissa Lapuan liike näkyy liikkeen logo, jossa esiintyy karhu.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2020 kello 12.04 (EEST)

Ja IKL. Muutos 2011 käytti laulujoutsenta.--MAQuire (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 03.11 (EEST)

TVn runkomoduuli

TV korjaaja sanoi että runkomoduuli on rikki ja sitä ei kannata korjata. Ei löydy googlesta. Mikä se sellainen runkomoduuli on? 176.72.111.164 27. kesäkuuta 2020 kello 16.06 (EEST)

Millaisesta TV:stä on kyse? Helpoittaisi etsimistä. Sjmantyl (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 15.48 (EEST)

Saksan yhtenäisyyspäivä

Kuinka Saksan yhtenäisyyspäivää 3. lokakuuta Saksassa vietetään? 109.240.39.215 15. heinäkuuta 2020 kello 01.08 (EEST)

Vaihtelevasti. Läntisessä ja eteläisessä Saksassa se on vain yksi arkipyhä ilman sen kummempia. Berliinissä taas juhlitaan jälleenyhdistymistä Brandenburgin portilla. --Gwafton (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 11.07 (EEST)

äänikortti+ohjelmisto

olisiko tietoa ,yksinkertainen äänikortti,usb-väylään, ohjelmisto 3-raitaa pitäisi saada talteen.koneessa ei ole tehoa liikaan ,amd ryzeni ja pari kampaa muistia.jotain vinkkiä +perustelua win 10 , –Kommentin jätti 83.146.198.241 (keskustelu) 7. toukokuuta 2020 kello 22.50 (EEST)

Saksan teitittelykäytäntö

Saksaan liittyvä toinen kysymys: Saksassa vallitsee nykyäänkin teitittelykäytäntö, joka on ehkä vieläkin ehdottomampi kuin Suomen aiempi teitittelykäytäntö. Eikö niin? Missä iässä saksalaisnuoret alkavat teititellä oman ikäisiäänkin vieraita ihmisiä? 15?  –Kommentin jätti 109.240.10.90 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 14.43‎ (EEST)

Entisen Itä-Saksan alueella teititellään muistaakseni 14-vuotiaasta, lännessä 15-vuotiaasta. Tämä siis "virallinen" nyrkkisääntö. Mutta eivät nuoret siinä iässä toisiaan teitittele, sinut ollaan tuntemattomienkin kesken luontevasti yli kaksikymppisiksi. Saksassa asuessani olin töissä firmassa jossa sisäinen koodi määräsi käyttämään sinuttelumuotoa, mikä on kai aika harvinaista. --Gwafton (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 15.45 (EEST)

Tämän tilaston mukaan kaksi kolmesta saksalaisesta sinuttelisi työkavereitaan ja melkein kolmasosa (ainakin nuoremmista) myös pomoaan. --Silvonen (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 18.15 (EEST)

Käytännöt muuttuvat tietysti ajan myötä. Eräs entinen työkaveri kertoi että ollessaan töissä Stuttgartissa hän ei ollut sinutteluväleissä kenenkään kollegansa kanssa. --Gwafton (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 09.52 (EEST)

Maan sisällä lienee myös alueellista vaihtelua. Jossain lehdessä oli muutama vuosi sitten juttua siitä, miten suomalainen toimittaja, saattoi olla peräti median oma kirjeenvaihtaja, teki nopeasti ennestään tuntemattoman saksalaisen (freelance)-valokuvaajan kanssa sinunkaupat Berliinissä, ja he kai sinuttelivat toisiaan juttukeikalla samana päivänä kuin olivat tutustuneet. Sitten sama suomalainen mies meni Frankfurtiin ja teki yksipuoliset sinunkaupat frankfurtilaisen valokuvaajan kanssa, joka vaivautui ilmiselvästi liiallisesta tuttavallisuudesta. Suomalainen toimittaja havaitsi pian, että kymmeniä vuosia työkavereina olleet frankfurtilaismiehet edelleen teitittelivät toisiaan. Toisaalta jutussa ei taidettu puhua iästä mitään. Berliiniläinen irokeesitukkainen 25-vuotias, kamera kaulassa ja jointti huulessa kulkeva freelancer on kyllä erilainen ihminen kuin mahdollisesti 55-vuotias solmio kaulassa työskentelevä Herra Valokuvaaja. --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 11.08 (EEST)

Äskettäin sarjassa Jäljet päättyvät Berliiniin katoamisyksikön pomo Radek teki sinunkaupat alaisensa kanssa. Muistaakseni alainen oli ollut sarjassa jo pitkään, luultavasti Lucy, joka tuli sarjaan viidennellä kaudella, nyt on meneillään kahdeksas, että pitkään katseli alaistaan, ennen kuin hyväksyi. --Abc10 (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 11.55 (EEST)

Käytäntö vaihtelee paljon myös alueellisesti. Muistan lukeneeni että toisella puolella maata työpaikoilla on yleistä käyttää sekamuotoa jossa sinutellaan mutta puhutellaan sukunimellä ("Herra Müller, mitä mieltä sinä olet?") ja toisella puolella päinvastoin ("Günther, mitä mieltä te olette?"). Tämäkin saattaa olla jo vanhaa tietoa, ja uskoisin että riippuu myös työpaikasta (lakifirmassa varmasti puhutaan eri tavalla kuin pikaruokalassa.) Kun itse olin parikymmentä vuotta sitten jokusen kuukauden töissä Etelä-Saksassa pienessä perheyrityksessä, työnantaja kysyi heti ensimmäisen kättelyn yhteydessä että sopiiko jos sinutellaan. --91.153.55.59 16. heinäkuuta 2020 kello 14.13 (EEST)

Noista sekamuodoista on jopa oma artikkeli: Hamburger Sie. --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.27 (EEST) Lisäys: Lyhyt suomennos: Hampurissa sanotaan "Sanna, mitä mieltä Te olette tästä ratkaisusta?" Münchenissä puolestaan: "Rouva Marin, mitä mieltä sinä olet valtionvelasta?" Hassua, mutta jännän kätevää. --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.31 (EEST)

Olisikin jännä kysymys, kumpi "sekamuoto" olisi tuttavallisempi tai vähemmän epäluonnollisen kuuloinen suomen kielessä. Sitä voikin makustella: "Rouva Haukio, oletko tänä kesänä käynyt uimassa?" taikka sitten "Jenni, oletteko Te kokenut elämässänne vähättelyä tai tytöttelyä?" Ihan oma maailmansa on sitten Ruotsissa (sic) aiemmin käytössä ollut monimutkainen puhuttelujärjestelmä ennen Du-reformia 1960-luvun lopulla. Siellä teitittely oli usein jopa loukkaus! --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.46 (EEST)

Sivuhuomiona olen huomannut että saksankielisessä Aku Ankan taskukirjoissa Aku ja Roope sinuttelevat toisiaan mutta Roope ja Kroisos Pennonen teitittelevät toisiaan. JIP (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.56 (EEST)

Suomen nykyinen itäraja

Löytyykö tutkimustietoa tai hyviä arveluja siitä, miksi Suomen nykyinen itäraja on määritelty kulkemaan juuri nykyiselle linjalleen?

Ensinnäkin: Voisiko vuoden 1940 alueluovutukset selittää osittain sillä, että Neuvostoliitolla oli (todennäköisesti) talvisodan jälkeenkin suunnitelmissa miehittää koko Suomi? Miehittäminenhän olisi tullut tulevaisuudessa vaatimaan vähemmän aikaa ja vaivaa, koska Suomen pinta-alaa oli jo pienennetty talvisodan jälkeisten alueluovutusten myötä.

Yksityiskohtaisemmin:

1. Rajalinja Virolahdelta Ilomantsiin: Miksi itärajaa täytyi vuonna 1940 siirtää näinkin paljon länteen aiemmasta linjastaan? Yksi syy lienee väkisinkin ollut silloisen Leningradin turvallisuuden takaaminen. Tahtoiko Neuvostoliitto vahvasti myös Viipurin itselleen? Jos tahtoi, niin pitikö raja saada Viipurin turvallisuuden vuoksi muutamien kymmenien kilometrien päähän kaupungista? Miksi myös Laatokan pohjoispuoliset alueet piti luovuttaa? Oliko Neuvostoliitolla jostain syystä tarve saada koko Laatokka ja kaikki sen rannikkoalueet itselleen? Oliko Neuvostoliitolla tarve saada Suomen luovuttamasta Karjalasta lisäalueita itselleen esimerkiksi tulevia valtion sisäisiä väestönsiirtoja varten?

2. Luovutetut alueet Kuusamon ja Sallan kunnista: Voisi olettaa, että tällaisesta pienehköstä kaistaleesta korpimaata ei juuri ollut hyötyä Neuvostoliitolle. Voisiko alueluovutusten takana olla pyrkimys lähellä kulkevan Muurmannin radan turvaamiseen?

3. Petsamon alue: Oliko tässäkin kyse läheisen Muurmannin radan ja Murmanskin kaupungin turvallisuudesta? Tahdottiinko Suomen yhteys Jäämereen katkaista? Miksi koko Petsamo piti luovuttaa vasta jatkosodan jälkeen 1944 eikä jo talvisodan jälkeen 1940? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 16.19 (EEST)

1. Kun nyt löytyis jostain tarkemmin, mutta uudenkaupungin rauhan raja oli ehtona aselevolle talvisodan jälkeen ja sitten sitä tarkisteltiin vielä hieman suuntaan ja toiseen ja vastauksen sanot itsekin eli Leningradin turvallisuus. Tämä on täysin omaa arviotani, mutta varmaan Viipurin sotilaallinen merkitys ei ole vähäinen. Lisäksi Laatokkaa pitkin olisi mahdollisuus hyökätä turhan lähelle lähes kolme vuotta piiritettynä ollutta kaupunkia. Suomihan suostui siksi ettei koko maata olisi valloitettu (koskee sekä talvi- etä jatkosotaa) ja Neuvostoliitto suostui koska saatiin lisäaikaa valmistautumiseen Saksan hyökkäykseen (talvisota, venläisittäin rajaselkkaus) ja välirauhaan koska saatiin Suomi pakotettua puolenvaihtoon liittoutuneiden puolelle ajamaan saksalaiset pois. Talvelan ja Pajarin sotatoimet (Tolvajärvi-Ägläjärvi) saattoivat myös vaikuttaa siihen ettei ollut syytä antaa Laatokan pohjoispuolelle asemia jatkon kannalta. Väestönsiirtotarpeista en ole kuullut, mutta olen kuullut sellaisenkin väitteen ettei Nl olisi vaatinut suomalaisten poissiirtämistä luovutetuilta alueilta jommassa kummassa rauhassa.

2. Voisi.

3. Petsamon nikkelivarannot ovat olleet kaikkien suurvaltojen mielenkiinnon kohteena. Tämä on taas sitten ihan omaa päättelyäni, mutta vuoden 1940 rauhanteossa ei kenties haluttu ärsyttää saksalaisia, jotka operoivat Petsamossa. --Höyhens (keskustelu) 17. heinäkuuta 2020 kello 00.11 (EEST)

Tulipa tässä vielä mieleeni, että ilmeisen väärin (ilmeisesti pelossa) informoitu Stalin arveli Terijoen hallitus -nimisen marionettihallituksen onnistumisen mahdollisuuksia. Sillehän oli varattu pajon suurempia maa-alueita kuin nykyiset Suomen rajat. Stalin ja Kuusinen eivät nähtävästi uskoneet että Suomen punaiset oli kertakaikkiaan lyöty jo sisällissodassa eikä edes talvisodassa Suomen läpi marssittukaan juhlittuina vapauttajina kuten hyökkääjä arvioi. --Höyhens (keskustelu) 14. elokuuta 2020 kello 06.25 (EEST)

Kierrätys: lasi vs metalli

Kun laitan lasisen pestopurkin lasinkeräykseen, kuinka tärkeää on irrottaa metallikansi ja laittaa se metallinkeräysastiaan? Pitäisikö minun napsia lasisen mehupullon turvarengas pihdeillä ja laittaa rengas metallinkeräykseen? Vai hoitaako lasinkeräyslaitos lasin ja metallin erittelyn viran puolesta? Googlaustaitoni eivät riitä tähän luotettavasti vastaamiseen. 85.76.65.52 22. heinäkuuta 2020 kello 20.04 (EEST)

Helsingin seudun ympäristöpalvelut: "Lasipullo, lasipurkki: Huuhtaise pakkaus kevyesti tarvittaessa. Poista kannet ja korkit ja muut helposti irrotettavat osat. Kaulusrenkaat ja muoviset suuosat pulloissa voi jättää paikoilleen." Noin tärkeää eli kun huuhtaiset purkin, olet jo irroittanut kannen ja enää pitää laittaa se oikeaan keräysastiaan.--Htm (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 20.21 (EEST)

Luultavasti tämä viimeinen ja tärkein vaihe on joillekin liian korkea kynnys. Ehkäpä sen porukan lapset saavat koulussa ja muussa ympäristöstään niin paljon opetusta, että osaavat jo erottaa omilla silmillään ja käsillään lasin ja metallin toisistaan, kun seisovat kierrätysastioiden edessä. Vielä kun muistaisivat Sinebrychoffin puistossa pakata tyhjentyneen eväspullon kassiin eivätkä rikkoisi sitä nurmikolle. --Abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 21.47 (EEST)

Luennoitko todellakin että joillekin on "liian korkea kynnys" "erottaa lasi ja metalli toisistaan". Todellako? Tämäkö on todellakin mitä luulet minun kysyväni? Että en kykene erottamaan lasia ja metallia toisistaan? Todellako sisälukutaitosi on sillä tasolla, että luulet, että en kykene erottamaan lasia ja metallia toisistaan? Häpeä!

Kysyn edelleen: pitääkö pullon metallinen turvarengas napsia pois? Jos lasipurkin metallikansi on jumittunut paikoilleen niin että minun ikäiseni ihminen ei saa sitä käsivoimin irti, hoitaako lasinkierrätyslaitos lasin ja metallin erottamisen? Laitanko lasi+metalli esineen jota en kykene irrottamaan toisistaan lasinkeräykseen, metallinkeräykseen, sekajätteeseen, tai jonnekin muualle?

Tai ihan alkuperäisenä yksinkertaisena: pitääkö lasipullon turvarengas napsaista pois sivuleikkurilla? Vai erotetaanko metalli ja lasi automaattisesti kun lasi kierrätetään? 85.76.65.60 25. heinäkuuta 2020 kello 21.00 (EEST)

Eikös tuossa Htm vastannut jo aiemmin "Lasipullo, lasipurkki: Huuhtaise pakkaus kevyesti tarvittaessa. Poista kannet ja korkit ja muut helposti irrotettavat osat. Kaulusrenkaat ja muoviset suuosat pulloissa voi jättää paikoilleen." Jatkokäsittelyssä kyllä erotetaan osat tarvittaessa. Tosin näissä on hieman eroavia ohjeita eri alueiden jätehuoltojen välillä. Ne kaulusrenkaat kuitenkin voi jättää paikoilleen. --PtG (keskustelu) 25. heinäkuuta 2020 kello 21.57 (EEST)

Vokaalien muunnoksista kielissä

Mitenkähän esimerkiksi romanian kielessä yleisesti sanan vartalossa tapahtuva muunnostaipumus nimetään? esim negru (musta) > neagre (mustat (paitsi fem.)) tai toisaalta patru (neljä) > pǎtrime (neljännes)? Kyseessä ei liene vokaalisointu, umlaut eikä ablaut, mutta onko sillä jotain omaansa. Suomessakinhan on kuuluisa ruoka > ruoan, joka kai hyväksytään nykyään kirjoitettavaksi ruuan. Vai tyydytäänkö vain sanomaan vokaalimuunnos? --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 21.48 (EEST)

Wikipediasta löytyy flekteeraava kieli. Aiheesta lisää hakuja tekemällä voi löytyä tarkempaa terminologiaa.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 21.51 (EEST)

Järviwiki

Muutama kysymys Järviwikistä. @J Hokkanen tai joku muu:

Noudattaako wikissä ilmoitettu järven pinta-ala Karttapaikassa näkyviä rantaviivoja?

Ilmeisesti yksi järvi ei välttämättä ole yhtenäinen vesialue, vaan monta lähekkäistä vesialuetta (jopa keinotekoista) voi muodostaa yhden järven. Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kyllä, onko rantaviivojen mittaaminen kartassa ainoa tapa arvioida, mitkä lätäköt ovat osa samaa järveä?

Jos vedellä täyttynyt sorakuoppien ryhmä on wikissä merkitty järveksi, onko kyseessä tekojärvi?

Miksi Järviwikissä on järviä sellaisissa paikoissa, joissa ei ole nyt eikä ole Maanmittauslaitoksen vanhoissakaan kartoissa ollut minkäänlaista vesialuetta?

--Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. heinäkuuta 2020 kello 14.37 (EEST)

Mitään en noista muista tiedä, mutta järviä on kuivatettu maanviljelyskäyttöön ainakin 1800-luvulla. Onhan niistä hyvä olla tietoa. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.01 (EEST)

Hätäisesti vastattuna: 1) Järven pinta-ala pitäisi noudattaa rantaviivan rajaamaa aluetta. Tilastoissa voi kuitenkin olla virheitä (vedenpinnan nostot/laskut, tukinnat joessa olevien järvien rajauksista, kirjoitusvirheitä). Virheet ovat kuitenkin harvinaisia. 2) Järviwikissä voidaan järvet lohkoa eri kokoisiin järvenosiin (esimerkiksi Päijänne kolmessa osassa). Artikkelissa tulee yhdistää osien pinta-alat lopulliseen suuruuteensa. Ongelmia voi esiintyä soistuneissa järvissä: milloin on suo ja milloin järvi? 3) Vettynyt sorakuoppa on tosiaan tekojärvi tai -lampi. Jos kuopan tarkoitus on varastoida vettä, niin varastoallas. Jos järvi on padottu, niin kuten edellä tai patoallas/patojärvi. 4) "Haamujärvet" ovat vaihteleva ryhmä. Yleensä on kyseessä kuivatettu järvi tai umpeen kasvanut järvi. Virheitä en nyt muista kohdanneeni eli väitän, että ilmiölle löytyy selitys. Se tulee tutkia tapauskohtaisesti. Onko esimerkkejä?--J Hokkanen (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.04 (EEST)

Kiitos vastauksista. Kakkoskysymyksessä olin ymmärtänyt asiat väärin, sillä huomasin nyt, että järven alue on sittenkin merkattu karttaan järviwikissä. Tästä seuraa kuitenkin uusi kysymys: miten tämä järvi voi olla yli kaksi hehtaaria, kun se Karttapaikassa näyttäisi olevan neljäsosan tuosta? Sattumalta löytynyt haamujärvi on tässä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.34 (EEST)

Kun ensimmäisessä esimerkissä avaa Järviwikissä vesistöalueen "Vasa Storfjärdin rannikkoalue (97.211)" luettelon, huomaa, ettei kaikkia jw:n karttaan piirrettyjä järviä ole luettelossa. Tämä voi johtua maankohoamisesta eli se on nopeaa verrattuna tietojen päivitysnopeuteen. Salmen/lahden umpeenkasvu kutistaa järvialtaan avoveden määrää nopeasti! Alkuperäiseen vesialueeseen on voinut sisältyä viereinen lammikko, mutta se on jäänyt omaksi lammekseen vektorityön aloittamiseen mennessä. Eli tuomio: vanhentunutta tietoa. Haamujärvi oli vaikeampi tapaus. Jos tässä tapauksessa on ollut käytössä samanikäiset tiedot kuin edellä, tulee huomioida uuden louhoksen ilmaantuminen. Karttapaikan ilmanvalokuvasta näkyy kohteen yllä nelikulmion muotoinen alue, joka on voinut olla vesitäyttöinen, mutta uusi louhos pohjoispuolella on tätä syvempi! Siis vesi on valunut sinne ja allas on nykyään tyhjä. Tämän on jw:n kartoittaja huomannut eikä vesiallasta ole piirretty. Onko selitykseni oikea totuus, jää arvioitavaksi. Lukija päättäköön.--J Hokkanen (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.15 (EEST)

(Päällekkäinen muokkaus, kirjoitettu näkemättä Urjanhain kommentteja) Kiitos! En tämän ensimmäisen tapauksen kohdalla tajunnut ajatella tietojen vanhentuneisuutta. Vuoden 1988 kartassa tuo tosiaan näkyy, että lammet ovat olleet yhtä ja samaa järveä, mutta sitä edeltävässä vuoden 1981 kartassa ne olivat vielä yhteydessä mereen, ja vuonna 1996 ne olivat jo erillään toisistaan. Haamujärven kohdalla lienet oikeassa siitä, että vesi on valunut pohjoispuolen louhokseen. Nyt kun tutkin karttoja tarkemmin, niin nelikulmion pohjoisosassa ja nykyisen louhoksen eteläosassa on vuoden 1998 kartassa vettä, joka lienee ollut se kyseinen järvi. Kun louhos kaivettiin ja järven halkoi tie, se kuivui. Uskon siis, että olet oikeassa, paitsi että vesi oli todennäköisesti koko ajan tuon neliönmuotoiseen alueeseen johtavan tien pohjoispuolella. En huomannut tuota aiemmin, koska 1990-luvun karttoja ei ole Vanhat kartat -sivustolla, vaan ne pitää ladata erikseen Maanmittauslaitoksen sivuilta. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. heinäkuuta 2020 kello 17.06 (EEST)

Muistan eri aikoina törmänneeni järviwikissä erilaisiin tietojen ja aineistojen eri aikaisuuksiin, esim. käytetään hiljattaista uomaverkostoa, mutta 1990-luvun valuma-aluejakoa, ja esim. maankohoamisrannikolla voi näiden välillä olla ristiiriitaa. Toisaalta joku osa itse järvidatasta voi olla myös vanhempaa. Epäselvissä tapauksissa kannattaaa varmaan verrata eri lähteitä. Esim. nykyinen maasttokartta on MML:n Karttapaikka-palvelussa ja vanhempia peruskarttoja on MML:n vanhat painetut kartat -palvelussa. Samoin järvien nimissä tai nimien kirjoitusasussa voi järviwikissä joskus olla pieniä eroja esim. karttapuikan uusimpaan nimistöön verrattuna. Yleisesti ja kaiken kaikkiaan Järviwiki on jossain määrin epätarkka primäärilähde, jossa on pieniä epätarkkuuksia. Näitä voi hyvin olla esim. järvien pinta-alassa sen ohella, että esim. maankohoaminen ja järvien vedenpinnan nostot ja laskut voivat aiheuttaa muutoksia myös todellisuudessa ja voi olla eri ikäisiä tietoja. On myös olemassa SYKE:n ehdotus uudeksi valuma-aluejaoksi (siitä karttapalvelu) ja SYKE:n valuma-alueen rajaustyökalu Value. Ne korjaavat joitakin vanhan valuma-aluejaon virheitä tai saattavat esim. maankohoamisrannikolla edustaa uudempaa tilannetta, mutta silti niidenkin automaattisesti generoidussa tiedossa on virheen mahdollisuus. Joissan kohdin olen järviwikissä huomannut, että punalinkki jonkun osavaluma-alueen kohdalla saattaa korreloida johonkin mahdolliseen epätarkkuuteen vanhassa valuma-aluedatassa (esim. jossain Hiitolanjoen vesistössä oli tällainen).--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.42 (EEST)

Tässä esim. tuo "haamujärvi" voisi olla peruskartan 1988 päällepainatuksessa "muuttuneena vesialueena": [3], ja jos vertaa nykykarttaan (järviwikissä voi valita myös maastokartan), niin kalliolouhoksen avovesipintaisuustilanne on ehkä saattanut muuttua. Usein on myös erilaisia patoaltaita, joissa avovesipintaisuustilanne vaihtelee, jos esim. pato on poistettu tai pato on rikkoutunut, eikä sitä ole korjattu.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.52 (EEST)

Ja vastaavasti tuo nykyistä pinta-alaltaan suurempi järvi on 1988 tiedoilla näyttänyt tältä: [4]. Eli se olisi sittemmin kuroutunut kahdeksi altaaksi. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.55 (EEST)

Eli voidaanko todeta, että järvi on aina yhtenäinen vesialue, mutta Järviwikissä tämä ei aina käy ilmi, mikä johtuu tiedon vanhentuneisuudesta tapauksissa, joissa järvi on nykyään oikeasti jakautunut useammaksi lammeksi ja/tai järveksi? Lisäksi on tapauksia, joissa järvi on kokonaan kuivunut tai sen tilalla on nykyään suo tai kosteikko. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. heinäkuuta 2020 kello 17.29 (EEST)

Kyllä, järvi on pitkän aikavälin tarkastelussa häviävä luonnonmuodostuma (mataloituminen, umpeenkasvu ja soistuminen), mutta esimerkiksi merenkurkussa eivät edes kartturit mysy perässä. Eri-ikäisten tietolähteiden vertailulla voi päästä näkemään muutoksen eri vaiheita.--J Hokkanen (keskustelu) 3. elokuuta 2020 kello 11.56 (EEST)

Onkohan muuten missään nähtävissä 2000-luvun Maanmittauslaitoksen karttoja, jotka nykyään päivittyvät omaa tahtiaan Internetissä sanomatta mitään, vai jäävätkö kartan vanhat versiot täysin unholaan? Karttapaikan kaltaista sivustoa ei kai voi tallentaa Wayback Machineenkaan. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 3. elokuuta 2020 kello 18.48 (EEST)

Tuo olisi kiinnostava selvitettävä kysysymys. Sama koskee myös ilmakuvia, joita voikin olla saatavilla (tai tulla tai olla joskus tulossa saataville). Ain akin paperikarttoja KKJ-projektiossa olisiko 1990-luvun lopulle asti on tullut ja ehkä joskus tulee MML:n Vanhat painetut kartat -palveluun. Samoin MML:n avoimien aineistojen tiedostopalvelussa on ladattavissa lehdittäin kulloistakin peruskarttaa, muita maastokarttoja, ilmakuvia ja maastotietokantaa avoim ina aineistoina, ja eri tahot myös jakavat tai ovat jakaneet näitä joko sellaisinaan (ainakin kapsi.fi) tai edelleen työstettynä (esim. mapant) tai konversiot garminin laitteisiin (ainakin https://kartat.hylly.org/ ). Mutta olisi tosiaan kiinnostavaa tietää, että olisiko näitä jostain saatavilla. Eri hankkeisiin noita latauspalvelun karttoja, vinovalovarjosteita, ilmakuvia ym. on tullut ladattua eri ajankohtina mutta joskus on itsellekin joko ao. hankkeisiin liittyen tai muuten tullut mieleen, että olisi joissain yhteyksissä mukava olla täydellisempiäkin sarjoja. Voisi kuvitella että joskus tällaisia ehkä tuleekin, mutta en ole varma pistetäänkö esum. maastokartan ja maastotietokannan kaikkia väliversioita talteen. Ilmakuvat ja pistepilviaineistot nyt luulisi, että laitetaan ainakin talteen. @Gronroos: osaatko sanoa? --Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 16.36 (EEST)

Kysymys on aivan validi. Ainakin maastotietokannan jakelussa on aina uusin versio, eikä dokumentaatiosta käy ilmi, kuinka Maanmittauslaitos tallentaa väliversioita, jos tallentaa. Digitaalisen ja painetun aineiston ero on se, että digitaalista maastotietokantaa pidetään jatkuvasti ajan tasalla, kun taas paperikartasta syntyy selvästi toisistaan erillisiä painoksia. Fiksua olisi tallentaa esimerkiksi kunkin vuoden ensimmäisen päivän tilanne. Historian aukko on jo melkoisen suuri: Vanhojen painettujen karttojen arkisto ulottuu 1990-luvun alkupuolelle ja inkrementaalista historiaa viimeisen lähes 30 vuoden ajalta on huonosti saatavilla. --Gronroos (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 23.21 (EEST)

Huippuvuoret

Kävin hiljattain ihan pohjoisessa Suomen Lapissa. Siellä tuli mieleen että manner-Eurooppaa pohjoisempana on vielä Huippuvuoret, mutta siellä en ole koskaan käynyt. Se ei kai enää kuulu Lappiin kun siellä ei taida olla pahemmin saamelaisasutustakaan? Mihin alueeseen se sitten kuuluu? JIP (keskustelu) 5. elokuuta 2020 kello 21.50 (EEST)

Lieneekö tuo sitten Eteläistä Pohjoisnapaa? --Pxos (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 19.34 (EEST)

Huippuvuoret ja Jan Mayen.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 20.32 (EEST)