Ero sivun ”Vennajäärä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Aiheesta muualla ym |
→Levinneisyys: Esiintyy myös Japanissa, jossa alalaji M.m. japonica. |
||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
== Levinneisyys == |
== Levinneisyys == |
||
Vennajäärä on eurooppalaisittain itäinen laji, jonka läntisimmät esiintymät ovat Puolan [[Białowiezan metsä]]ssä. Lisäksi sitä tavataan Baltiassa, Suomessa sekä Venäjän poikki aina Koreaan saakka. Ruotsista on vain yksi havainto 1800-luvulta. Suomessa vennajäärää tavataan ainoastaan Lounais-Suomen tammialueilla. Aikaisempia havaintoja on tehty laajemmalti mm. [[Parainen|Paraisten]] [[Lenholm]]ilta sekä [[Turku|Turun]] [[Katariinanlaakso]]sta, mutta niistä ei kuoriaisia ei ole tavattu 1940-luvun jälkeen. Viime vuosina havaintoja on vain Turun [[Ruissalo]]sta, missä lajilla on ainakin parikymmentä esiintymispaikkaa ja kanta vaikuttaa vakaalta.<ref name="YM"/><ref name="SS"/> |
Vennajäärä on eurooppalaisittain itäinen laji, jonka läntisimmät esiintymät ovat Puolan [[Białowiezan metsä]]ssä. Lisäksi sitä tavataan Baltiassa, Suomessa sekä Venäjän poikki aina Koreaan ja Japaniin saakka. Ruotsista on vain yksi havainto 1800-luvulta. Suomessa vennajäärää tavataan ainoastaan Lounais-Suomen tammialueilla. Aikaisempia havaintoja on tehty laajemmalti mm. [[Parainen|Paraisten]] [[Lenholm]]ilta sekä [[Turku|Turun]] [[Katariinanlaakso]]sta, mutta niistä ei kuoriaisia ei ole tavattu 1940-luvun jälkeen. Viime vuosina havaintoja on vain Turun [[Ruissalo]]sta, missä lajilla on ainakin parikymmentä esiintymispaikkaa ja kanta vaikuttaa vakaalta.<ref name="YM"/><ref name="SS"/> |
||
== Elinympäristö ja elintavat == |
== Elinympäristö ja elintavat == |
||
Versio 12. lokakuuta 2020 kello 12.06
| Vennajäärä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Cucujiformia |
| Yläheimo: | Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea |
| Heimo: | Sarvijäärät Cerambycidae |
| Alaheimo: | Lemiinae |
| Tribus: | Mesosini |
| Suku: | Mesosa |
| Laji: | myops |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Mesosa myops |
|
| Katso myös | |
Vennajäärä (Mesosa myops) on kookas ja kirjava kovakuoriainen. Se kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä II mainittuihin lajeihin, ja on Suomessa rauhoitettu.[1] Vuoden 2010 Suomen lajien uhanalaisarvioinnissa se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU).[2]
Koko ja ulkonäkö
Vennajäärä on ruumiinrakenteeltaan rotevanoloinen ja leveäruumiinen sarvijäärälaji. Se on 10–14 mm pitkä, pohjaväriltään harmaa ja kauttaaltaan lyhyen, harmaan karvoituksen peittämä. Kuoriaisen selkäpuolella on mustia, epäsäännöllisten keltaisten täplien reunustamia laikkuja, jotka naamioivat sen hyvin jäkälien kirjomalle puunrungolle. Etuselässä on neljä pitkulaista, mustaa täplää. Raajat ovat harmaanruskeat ja myös niissä erottuu keltaisia ja mustia täpliä. Tuntosarvet ovat huomattavan pitkät ja väriltään punaruskeat.[3][4][5][6]
Hieman samannäköisiä lajeja ovat pärnäjäärä (Oplosia cinerea) sekä haapakatkiainen (Aegomorphus clavipes).[3]
Levinneisyys
Vennajäärä on eurooppalaisittain itäinen laji, jonka läntisimmät esiintymät ovat Puolan Białowiezan metsässä. Lisäksi sitä tavataan Baltiassa, Suomessa sekä Venäjän poikki aina Koreaan ja Japaniin saakka. Ruotsista on vain yksi havainto 1800-luvulta. Suomessa vennajäärää tavataan ainoastaan Lounais-Suomen tammialueilla. Aikaisempia havaintoja on tehty laajemmalti mm. Paraisten Lenholmilta sekä Turun Katariinanlaaksosta, mutta niistä ei kuoriaisia ei ole tavattu 1940-luvun jälkeen. Viime vuosina havaintoja on vain Turun Ruissalosta, missä lajilla on ainakin parikymmentä esiintymispaikkaa ja kanta vaikuttaa vakaalta.[4][3]
Elinympäristö ja elintavat
Vennajäärän elintapoja ei tunneta kovin hyvin. Toukat elävät tammen ja lehmuksen paksujen kuolleiden oksien tai kuolleen puun rungon kuoren alla. Toukat kaivertavat puuainekseen matalia mutta leveitä, mutkittelevia käytäviä. Tavallisimmin niitä tavataan maahan kaatuneista rungoista, mutta joskus myös huonokuntoisista elävistä puista. Lajia tavataan usein yhdessä yleisen saikurahaapsasen (Saperda scalaris) kanssa. Toukkien kehitys kestää ainakin kaksi vuotta ja täysikasvuiset toukat koteloituvat kuoren alle puuhun kaivertamaansa onkaloon, joka on soikea, noin 15–20 mm pikä ja 7–10 mm leveä. Aikuisia kuoriaisia tavataan lisääntymipaikoiksi sopivien puiden rungoilta kesäkuusta elokuuhun, mutta yksittäishavaintoja on jopa toukokuulta.[4][5][3]
Suomessa vennajäärän esiintymät ovat pääasiassa suojelualueilla. Lajin suojelun kannalta on olennaista jättää kaatuneet puut ja maahan pudonneet oksat paikoilleen.[5]
Lähteet
- ↑ Finlex
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
- ↑ a b c d Heliövaara K., Mannerkoski I. & Siitonen J.: Suomen sarvijäärät. Helsinki: Tremex Press, 2004. ISBN 952-5274-03-9. s. 220–221
- ↑ a b c Suomen ympäristö 510
- ↑ a b c Vennajäärä
- ↑ Artfakta (ruotsiksi)