Ero sivun ”Koronaviruspandemia Suomessa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p sisäisiä linkkejä lisätty |
Muokkaus Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
'''Koronaviruspandemia Suomessa''' vuonna 2020 on osa [[Koronaviruspandemia 2019–2020|maailmanlaajuista]] koronaviruksiin kuuluvan [[SARS-CoV-2]]:n levittäytymistä. Virus aiheuttaa taudin nimeltä [[COVID-19]]. |
'''Koronaviruspandemia Suomessa''' vuonna 2020 on osa [[Koronaviruspandemia 2019–2020|maailmanlaajuista]] koronaviruksiin kuuluvan [[SARS-CoV-2]]:n levittäytymistä. Virus aiheuttaa taudin nimeltä [[COVID-19]]. |
||
8. lokakuuta 2020 mennessä Suomessa oli 11 345 vahvistettua tartuntaa, joista 296 oli uusia. Sairastuneista 31 oli sairaalahoidossa, joista viisi tehohoidossa. Ainakin 346 henkilöä on kuollut tartuntaan liittyen. 2 viikon ilmaantuvuusluku oli 31 / 100 000 as.<ref>https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta |
|||
Tilannekatsaus koronaviruksesta |
Tilannekatsaus koronaviruksesta |
||
Rivi 22: | Rivi 22: | ||
THL |
THL |
||
Tilanne 7.10.2020</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006662641.html|nimeke=THL: Suomessa todettu 296 uutta koronatartuntaa|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-10-08|viitattu=2020-10-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
Tilanne 7.10.2020</ref> |
|||
Eniten tartuntoja on toistaiseksi ollut [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan maakunnan]] alueella.<ref name=":17">{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta|nimeke=Tilannekatsaus koronaviruksesta – Infektiotaudit ja rokotukset – THL|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|ajankohta=22.3.2020|viitattu=22.3.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006548417.html|nimeke=Husissa hoidettiin yli 600:aa koronapotilasta – tällaiset asiat yllättivät kokeneet ammattilaiset ja niistä otettiin opiksi|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-06-22|viitattu=2020-06-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Epidemia etenee eri tahdissa eri puolella maata. |
Eniten tartuntoja on toistaiseksi ollut [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan maakunnan]] alueella.<ref name=":17">{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta|nimeke=Tilannekatsaus koronaviruksesta – Infektiotaudit ja rokotukset – THL|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|ajankohta=22.3.2020|viitattu=22.3.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006548417.html|nimeke=Husissa hoidettiin yli 600:aa koronapotilasta – tällaiset asiat yllättivät kokeneet ammattilaiset ja niistä otettiin opiksi|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-06-22|viitattu=2020-06-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Epidemia etenee eri tahdissa eri puolella maata. |
||
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
Koronaviruspandemia nosti keväällä 2020 ensimmäisen aallon, jossa noin 7300 sairastui ja 330 kuoli. Tehohoitoon joutui yli 220, sairaalaan noin 800<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11558435|nimeke=Koronan piti täyttää teho-osastot, mutta ne jäivätkin tyhjilleen: "On isomman arvioinnin paikka", sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-09-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Suomi suljettiin valmiuslailla maaliskuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Suojatoimet onnistuivat ja tehohoitopaikat riittivät.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11310522|nimeke=Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-09-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Rajoitukset romahduttivat Suomen talouden. Suomi siirtyi loppukeväällä hybridistrategiaan: testaa, jäljitä, eristä ja hoida, pyrkien välttämään yhteiskunnan täyttä sulkemista jos tautitilanne sen sallii.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://valtioneuvosto.fi/-/10616/paaministeri-sanna-marin-avasi-hallituksen-hybridistrategiaa-myos-mallinnukset-ja-mittarit-esilla-perjantain-tilannekatsausinfossa|nimeke=Pääministeri Sanna Marin avasi hallituksen hybridistrategiaa, myös mallinnukset ja mittarit esillä perjantain tilannekatsausinfossa -|julkaisu=Valtioneuvosto|viitattu=2020-09-24|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> |
Koronaviruspandemia nosti keväällä 2020 ensimmäisen aallon, jossa noin 7300 sairastui ja 330 kuoli. Tehohoitoon joutui yli 220, sairaalaan noin 800<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11558435|nimeke=Koronan piti täyttää teho-osastot, mutta ne jäivätkin tyhjilleen: "On isomman arvioinnin paikka", sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-09-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Suomi suljettiin valmiuslailla maaliskuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Suojatoimet onnistuivat ja tehohoitopaikat riittivät.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11310522|nimeke=Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-09-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Rajoitukset romahduttivat Suomen talouden. Suomi siirtyi loppukeväällä hybridistrategiaan: testaa, jäljitä, eristä ja hoida, pyrkien välttämään yhteiskunnan täyttä sulkemista jos tautitilanne sen sallii.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://valtioneuvosto.fi/-/10616/paaministeri-sanna-marin-avasi-hallituksen-hybridistrategiaa-myos-mallinnukset-ja-mittarit-esilla-perjantain-tilannekatsausinfossa|nimeke=Pääministeri Sanna Marin avasi hallituksen hybridistrategiaa, myös mallinnukset ja mittarit esillä perjantain tilannekatsausinfossa -|julkaisu=Valtioneuvosto|viitattu=2020-09-24|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> |
||
Tautitapausten määrä kasvoi huomattavasti syys-lokakuussa 2020. Koronavirustilanne paheni nopeasti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11580952|nimeke=Pääministeri Marin: Koronatilanne pahenee nopeasti, laajat toimet valmistelussa epidemian hillitsemiseksi|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-10-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
Tautitapausten määrä kasvoi huomattavasti syys-lokakuussa 2020. Koronavirustilanne paheni nopeasti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11580952|nimeke=Pääministeri Marin: Koronatilanne pahenee nopeasti, laajat toimet valmistelussa epidemian hillitsemiseksi|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-10-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Toinen koronavirusaalto oli käynnissä lokakuussa.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006662682.html|nimeke=STM:n strategiajohtaja: Koronaepidemian toinen aalto on nyt käynnissä Suomessa|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-10-08|viitattu=2020-10-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
== Tauti == |
== Tauti == |
||
Rivi 54: | Rivi 54: | ||
Tartuntamäärä kasvoi elokuun alussa,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/hus-johtaja-varoittaa-tartuntojen-maara-kaantynyt-vahvaan-nousuun/|nimeke=HUS-johtaja varoittaa: Tartuntojen määrä kääntynyt vahvaan nousuun|tekijä=Elisa Hyvärinen|ajankohta=2020-05-08|viitattu=2020-08-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja tämän pelättiin johtavan uuteen tautiaaltoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/varsinais-suomi-nousee-koronatilastoissa-ylilaakarilta-varoitus-ylella/|nimeke=Varsinais-Suomi nousee koronatilastoissa – ylilääkäriltä varoitus Ylellä|tekijä=Elisa Hyvärinen|ajankohta=2020-05-08|viitattu=2020-08-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
Tartuntamäärä kasvoi elokuun alussa,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/hus-johtaja-varoittaa-tartuntojen-maara-kaantynyt-vahvaan-nousuun/|nimeke=HUS-johtaja varoittaa: Tartuntojen määrä kääntynyt vahvaan nousuun|tekijä=Elisa Hyvärinen|ajankohta=2020-05-08|viitattu=2020-08-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja tämän pelättiin johtavan uuteen tautiaaltoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/varsinais-suomi-nousee-koronatilastoissa-ylilaakarilta-varoitus-ylella/|nimeke=Varsinais-Suomi nousee koronatilastoissa – ylilääkäriltä varoitus Ylellä|tekijä=Elisa Hyvärinen|ajankohta=2020-05-08|viitattu=2020-08-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
Elokuussa 2020 koronatapausten määrä on lisääntynyt, testaus on ruuhkautunut varsinkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja tartuntojen jäljittäminen on osoittautunut vaikeaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11498732|nimeke=Testeissä ruuhkaa eikä tartuntojen jäljittäminen onnistu – miksi Suomen koronastrategian kaksi kulmakiveä pettävät?|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Epidemia kiihtyi syyskuun lopussa, jolloin tartuttavuusluku oli 1,2-1,25.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006651977.html|nimeke=Suomessa todettu 149 uutta koronatartuntaa: ”Talvi on tulossa” – katso tilanne alueittain|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-09-29|viitattu=2020-09-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
Elokuussa 2020 koronatapausten määrä on lisääntynyt, testaus on ruuhkautunut varsinkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja tartuntojen jäljittäminen on osoittautunut vaikeaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11498732|nimeke=Testeissä ruuhkaa eikä tartuntojen jäljittäminen onnistu – miksi Suomen koronastrategian kaksi kulmakiveä pettävät?|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Epidemia kiihtyi syyskuun lopussa, jolloin tartuttavuusluku oli 1,2-1,25.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006651977.html|nimeke=Suomessa todettu 149 uutta koronatartuntaa: ”Talvi on tulossa” – katso tilanne alueittain|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-09-29|viitattu=2020-09-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Toinen aalto nousi syys-lokakuussa.<ref name=":1" /> |
||
=== Hoivakodit === |
=== Hoivakodit === |
Versio 8. lokakuuta 2020 kello 12.23
Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita. |
Koronaviruspandemia Suomessa | |
---|---|
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti |
|
Yleistä | |
Virus | SARS-CoV-2 |
Tauti | COVID-19 |
Lähtöpaikka | Wuhan, Hubei, Kiina |
Ensimmäinen tapaus | |
Aika | 28.1.2020 |
Paikka | Inari |
Tapaukset | |
Vahvistetut | 9 484[1] |
Parantuneet | 7 850[1] |
Kuolleet | 343[1] |
|
Kunta tai sairaanhoitopiiri[a] | Havaittuja tapauksia [b] | Ilmaantuvuus [c] |
---|---|---|
95 387 | 1 718,09 | |
HUS | 55 207 | 3 240,5 |
Vantaa | 10 528 | 4 434,02 |
Helsinki | 27 331 | 4 140,03 |
Espoo | 9 205 | 3 137,01 |
Kerava | 1 001 | 2 693,54 |
Kauniainen | 242 | 2 380,25 |
Järvenpää | 978 | 2 197,31 |
Karkkila | 183 | 2 099,11 |
Sipoo | 418 | 1 923,52 |
Tuusula | 737 | 1 899,04 |
Pornainen | 96 | 1 891,63 |
Askola | 88 | 1 800,70 |
Nurmijärvi | 760 | 1 739,57 |
Kirkkonummi | 642 | 1 601,24 |
Vihti | 460 | 1 577,02 |
Lapinjärvi | 38 | 1 447,62 |
Siuntio | 85 | 1 383,69 |
Hyvinkää | 641 | 1 375,60 |
Porvoo | 681 | 1 342,22 |
Mäntsälä | 269 | 1 292,52 |
Inkoo | 57 | 1 067,62 |
Lohja | 424 | 922,78 |
Loviisa | 134 | 906,81 |
Raasepori | 175 | 634,79 |
Hanko | 34 | 421,94 |
Varsinais-Suomen shp | 10 145 | 2 092,1 |
Turku | 5 970 | 3 062,34 |
Oripää | 33 | 2 479,34 |
Paimio | 235 | 2 150,83 |
Raisio | 524 | 2 141,57 |
Laitila | 171 | 2 016,75 |
Salo | 900 | 1 743,41 |
Aura | 66 | 1 664,98 |
Kaarina | 570 | 1 644,21 |
Sauvo | 46 | 1 561,44 |
Uusikaupunki | 238 | 1 545,86 |
Masku | 143 | 1 498,01 |
Rusko | 89 | 1 400,91 |
Kustavi | 13 | 1 358,41 |
Koski Tl | 30 | 1 308,33 |
Lieto | 255 | 1 264,76 |
Naantali | 221 | 1 138,00 |
Kemiönsaari | 71 | 1 075,11 |
Marttila | 21 | 1 050,00 |
Mynämäki | 73 | 953,75 |
Pöytyä | 76 | 923,00 |
Taivassalo | 15 | 905,80 |
Loimaa | 141 | 893,42 |
Pyhäranta | 17 | 854,27 |
Parainen | 120 | 794,33 |
Punkalaidun | 20 | 717,36 |
Nousiainen | 33 | 702,58 |
Vehmaa | 16 | 698,69 |
Somero | 38 | 439,46 |
PHHYKY | 3 171 | 1 512,3 |
Pukkila | 54 | 2 955,67 |
Lahti | 2 393 | 1 991,96 |
Orimattila | 195 | 1 227,50 |
Hollola | 239 | 1 027,12 |
Myrskylä | 18 | 963,08 |
Kärkölä | 31 | 715,44 |
Heinola | 129 | 696,32 |
Asikkala | 50 | 619,81 |
Iitti | 34 | 513,36 |
Padasjoki | 10 | 349,90 |
Hartola | 8 | 300,53 |
Sysmä | 10 | 276,01 |
Vaasan shp | 2 465 | 1 453,8 |
Vaasa | 1 408 | 2 081,67 |
Närpiö | 185 | 1 931,51 |
Korsnäs | 38 | 1 837,52 |
Vöyri | 88 | 1 376,94 |
Mustasaari | 218 | 1 120,30 |
Maalahti | 61 | 1 117,63 |
Uusikaarlepyy | 81 | 1 082,02 |
Pietarsaari | 177 | 927,77 |
Luoto | 48 | 867,05 |
Laihia | 52 | 649,84 |
Pedersören kunta | 65 | 581,55 |
Kristiinankaupunki | 37 | 577,40 |
Kaskinen | 7 | 547,30 |
ÅHS | 389 | 1 289,7 |
Brändö | 17 | 3 786,19 |
Hammarland | 32 | 2 001,25 |
Maarianhamina | 220 | 1 876,65 |
Geta | 6 | 1 167,32 |
Lemland | 22 | 1 041,67 |
Jomala | 55 | 1 020,41 |
Eckerö | 9 | 937,50 |
Finström | 16 | 614,44 |
Muu Ahvenanmaa | 12 | |
Kanta-Hämeen shp | 1 966 | 1 149,6 |
Hämeenlinna | 906 | 1 331,12 |
Janakkala | 206 | 1 265,67 |
Riihimäki | 362 | 1 256,51 |
Hattula | 96 | 1 020,84 |
Loppi | 79 | 1 004,45 |
Hausjärvi | 75 | 915,64 |
Forssa | 142 | 844,33 |
Tammela | 47 | 779,44 |
Ypäjä | 14 | 602,41 |
Jokioinen | 29 | 573,24 |
Humppila | 10 | 459,35 |
Länsi-Pohjan shp | 640 | 1 072,2 |
Ylitornio | 75 | 1 928,52 |
Tornio | 367 | 1 708,73 |
Tervola | 23 | 786,32 |
Kemi | 130 | 635,45 |
Keminmaa | 36 | 450,34 |
Simo | 9 | 305,29 |
Keski-Suomen shp | 2 594 | 1 025,4 |
Jyväskylä | 1 973 | 1 373,83 |
Uurainen | 41 | 1 125,14 |
Laukaa | 183 | 971,75 |
Petäjävesi | 33 | 875,33 |
Kyyjärvi | 10 | 773,40 |
Muurame | 77 | 750,93 |
Hankasalmi | 35 | 732,37 |
Kivijärvi | 7 | 634,06 |
Äänekoski | 114 | 613,27 |
Joutsa | 18 | 418,31 |
Saarijärvi | 34 | 368,76 |
Konnevesi | 7 | 269,96 |
Viitasaari | 16 | 262,12 |
Pihtipudas | 10 | 254,07 |
Toivakka | 6 | 249,90 |
Karstula | 8 | 207,09 |
Keuruu | 17 | 178,95 |
Muu Keski-Suomi | 5 | |
Essote | 983 | 1 006,9 |
Pieksämäki | 214 | 1 230,10 |
Mikkeli | 623 | 1 182,86 |
Hirvensalmi | 18 | 837,21 |
Kangasniemi | 36 | 677,07 |
Juva | 36 | 606,88 |
Puumala | 12 | 563,12 |
Joroinen | 22 | 468,98 |
Mäntyharju | 19 | 334,21 |
Pertunmaa | 3 | 181,49 |
Pirkanmaan shp | 5 431 | 1 003,6 |
Tampere | 3 362 | 1 389,85 |
Pirkkala | 214 | 1 079,61 |
Parkano | 66 | 1 037,57 |
Lempäälä | 242 | 1 016,00 |
Valkeakoski | 176 | 844,41 |
Ylöjärvi | 274 | 821,15 |
Virrat | 50 | 766,75 |
Kangasala | 242 | 750,97 |
Nokia | 253 | 732,80 |
Jämsä | 124 | 622,99 |
Pälkäne | 38 | 592,92 |
Vesilahti | 25 | 572,87 |
Orivesi | 49 | 542,34 |
Mänttä-Vilppula | 51 | 525,56 |
Hämeenkyrö | 46 | 444,36 |
Ikaalinen | 29 | 422,37 |
Sastamala | 94 | 390,71 |
Akaa | 64 | 390,15 |
Juupajoki | 6 | 334,26 |
Ruovesi | 14 | 331,83 |
Urjala | 8 | 171,93 |
Muu Pirkanmaa | 4 | |
Kymsote | 1 624 | 994,5 |
Kotka | 584 | 1 125,50 |
Hamina | 193 | 967,37 |
Kouvola | 766 | 941,75 |
Pyhtää | 48 | 933,49 |
Virolahti | 28 | 900,90 |
Miehikkälä | 5 | 266,10 |
Eksote | 1 186 | 933,6 |
Lappeenranta | 847 | 1 164,50 |
Imatra | 218 | 835,51 |
Taipalsaari | 37 | 800,52 |
Lemi | 16 | 539,08 |
Ruokolahti | 20 | 405,35 |
Parikkala | 16 | 343,72 |
Savitaipale | 11 | 330,23 |
Luumäki | 14 | 307,96 |
Rautjärvi | 7 | 221,94 |
Sosteri | 322 | 806,7 |
Savonlinna | 284 | 868,63 |
Enonkoski | 8 | 582,24 |
Rantasalmi | 19 | 564,64 |
Sulkava | 11 | 443,01 |
Satasairaala | 1 726 | 800,7 |
Karvia | 83 | 3 577,59 |
Rauma | 780 | 1 996,11 |
Honkajoki[d] | 25 | 1 564,46 |
Eura | 128 | 1 113,14 |
Eurajoki | 70 | 740,82 |
Säkylä | 36 | 541,19 |
Jämijärvi | 9 | 526,93 |
Huittinen | 49 | 493,01 |
Pori | 406 | 484,85 |
Kokemäki | 31 | 441,66 |
Nakkila | 20 | 380,66 |
Kankaanpää | 33 | 295,38 |
Harjavalta | 18 | 261,78 |
Ulvila | 31 | 243,37 |
Muu Satakunta | 7 | |
Pohjois-Pohjanmaan shp | 3 223 | 783,2 |
Oulu | 2 305 | 1 110,58 |
Pyhäntä | 17 | 1 066,50 |
Pyhäjoki | 29 | 949,26 |
Ylivieska | 95 | 620,31 |
Kempele | 115 | 611,64 |
Tyrnävä | 38 | 575,15 |
Sievi | 27 | 558,43 |
Lumijoki | 11 | 540,28 |
Ii | 53 | 537,53 |
Liminka | 55 | 536,74 |
Raahe | 118 | 484,06 |
Alavieska | 12 | 476,57 |
Siikalatva | 24 | 461,01 |
Utajärvi | 12 | 457,32 |
Taivalkoski | 17 | 434,34 |
Nivala | 45 | 428,29 |
Siikajoki | 20 | 396,98 |
Haapavesi | 24 | 359,44 |
Muhos | 32 | 359,11 |
Kuusamo | 54 | 354,82 |
Kalajoki | 44 | 354,04 |
Pudasjärvi | 26 | 333,80 |
Oulainen | 19 | 265,77 |
Haapajärvi | 12 | 202,72 |
Pyhäjärvi | 9 | 178,64 |
Muu Pohjois-Pohjanmaa | 10 | |
Soite | 466 | 603,7 |
Kannus | 80 | 1 473,84 |
Lestijärvi | 8 | 1 108,03 |
Kruunupyy | 48 | 747,66 |
Kaustinen | 29 | 684,93 |
Veteli | 18 | 586,51 |
Reisjärvi | 15 | 554,12 |
Kokkola | 263 | 549,82 |
Muu Keski-Pohjanmaa | 5 | |
Lapin shp | 642 | 547,8 |
Kolari | 81 | 2 066,33 |
Kittilä | 78 | 1 208,37 |
Pelkosenniemi | 9 | 966,70 |
Pello | 30 | 906,34 |
Utsjoki | 11 | 899,43 |
Sodankylä | 69 | 834,24 |
Rovaniemi | 308 | 483,80 |
Kemijärvi | 23 | 319,27 |
Enontekiö | 5 | 275,94 |
Muonio | 5 | 217,20 |
Inari | 13 | 189,48 |
Salla | 5 | 146,50 |
Muu Lappi | 5 | |
Pohjois-Savon shp | 1 300 | 533,2 |
Rautalampi | 76 | 2 486,91 |
Kiuruvesi | 55 | 699,83 |
Kuopio | 821 | 682,21 |
Vieremä | 21 | 596,42 |
Pielavesi | 22 | 508,55 |
Siilinjärvi | 94 | 441,98 |
Suonenjoki | 26 | 374,59 |
Iisalmi | 65 | 307,59 |
Varkaus | 62 | 305,40 |
Sonkajärvi | 9 | 234,13 |
Keitele | 5 | 231,70 |
Leppävirta | 20 | 212,86 |
Kaavi | 5 | 177,94 |
Lapinlahti | 12 | 128,27 |
Muu Pohjois-Savo | 7 | |
Kainuun sote | 366 | 510,0 |
Sotkamo | 90 | 871,16 |
Hyrynsalmi | 16 | 727,27 |
Kuhmo | 44 | 546,52 |
Kajaani | 184 | 502,51 |
Puolanka | 8 | 320,77 |
Paltamo | 8 | 246,99 |
Ristijärvi | 3 | 242,33 |
Suomussalmi | 13 | 171,01 |
Siun sote | 769 | 469,6 |
Kitee | 75 | 754,22 |
Ilomantsi | 32 | 673,54 |
Lieksa | 67 | 625,06 |
Joensuu | 454 | 589,02 |
Juuka | 15 | 330,98 |
Rääkkylä | 6 | 289,86 |
Kontiolahti | 43 | 289,11 |
Polvijärvi | 11 | 261,59 |
Outokumpu | 15 | 228,48 |
Tohmajärvi | 9 | 208,33 |
Heinävesi | 6 | 187,73 |
Nurmes | 16 | 168,30 |
Liperi | 20 | 166,72 |
Etelä-Pohjanmaan shp | 863 | 448,7 |
Alajärvi | 108 | 1 144,19 |
Soini | 22 | 1 098,35 |
Vimpeli | 20 | 717,62 |
Seinäjoki | 318 | 495,29 |
Kauhajoki | 63 | 484,06 |
Lappajärvi | 14 | 478,31 |
Evijärvi | 11 | 456,43 |
Kurikka | 86 | 420,00 |
Ilmajoki | 51 | 414,57 |
Alavus | 42 | 370,04 |
Kauhava | 57 | 367,13 |
Lapua | 35 | 245,87 |
Kuortane | 8 | 226,18 |
Isokyrö | 10 | 223,71 |
Ähtäri | 9 | 162,90 |
Teuva | 8 | 160,16 |
Muu Etelä-Pohjanmaa | 1 | |
Lähde: THL: Koronakartta | ||
Päivitetty 29.6.2021 | ||
Huomiot
|
Koronaviruspandemia Suomessa vuonna 2020 on osa maailmanlaajuista koronaviruksiin kuuluvan SARS-CoV-2:n levittäytymistä. Virus aiheuttaa taudin nimeltä COVID-19.
8. lokakuuta 2020 mennessä Suomessa oli 11 345 vahvistettua tartuntaa, joista 296 oli uusia. Sairastuneista 31 oli sairaalahoidossa, joista viisi tehohoidossa. Ainakin 346 henkilöä on kuollut tartuntaan liittyen. 2 viikon ilmaantuvuusluku oli 31 / 100 000 as.[2][3]
Eniten tartuntoja on toistaiseksi ollut Uudenmaan maakunnan alueella.[4][5] Epidemia etenee eri tahdissa eri puolella maata.
Koronaviruspandemia nosti keväällä 2020 ensimmäisen aallon, jossa noin 7300 sairastui ja 330 kuoli. Tehohoitoon joutui yli 220, sairaalaan noin 800[6]. Suomi suljettiin valmiuslailla maaliskuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Suojatoimet onnistuivat ja tehohoitopaikat riittivät.[7] Rajoitukset romahduttivat Suomen talouden. Suomi siirtyi loppukeväällä hybridistrategiaan: testaa, jäljitä, eristä ja hoida, pyrkien välttämään yhteiskunnan täyttä sulkemista jos tautitilanne sen sallii.[8]
Tautitapausten määrä kasvoi huomattavasti syys-lokakuussa 2020. Koronavirustilanne paheni nopeasti.[9] Toinen koronavirusaalto oli käynnissä lokakuussa.[10]
Tauti
- Pääartikkeli: COVID-19
COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, yskä, nuha, väsymys ja hengitysvaikeudet.[11] Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[12] Tartunta voi myös johtaa monielinvaurioon, verenmyrkytykseen tai veritulpan takia kuolemaan.[13]
Tilanteen eteneminen
- Pääartikkeli: Suomen koronaviruspandemian aikajana
Kiinalaisella matkailijalla todettiin Lapissa käydessään vuoden 2020 tammikuun lopussa SARS-CoV-2-infektio. Matkailija parani ollessaan eristyksissä Rovaniemen terveyskeskuksessa.[14] Ensimmäinen SARS-CoV-2-infektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS). Tartunta oli saatu Italiasta.[15]
Epidemian edetessä Suomeen alkuvuodesta 2020, kävi ilmi, että Suomen valmistautuminen pandemiaan oli ollut puutteellista ja tämän epidemian alussa haparoivaa.[16] Sairaaloissa ilmeni pulaa varusteista ja henkilöstöstä.[17][18]
Maaliskuussa arvioitiin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tulee venymään äärirajoilleen. Tilanne eteni kuitenkin odotettua lievemmin tiukkojen rajoitusten takia.[19][20][21][22][23] Rajoituksia säädettiin sekä lakitasolla että asetuksina, jonka lisäksi annettiin vahvoja suosituksia.
Suomessa oli voimassa valmiuslaki 17. maaliskuuta 2020 – 15. kesäkuuta 2020[24][25] Tämän seurauksena muun muassa julkisten kokoontumisten suurimpia sallittuja ihmismääriä rajoitettiin ja kouluissa siirryttiin etäopetukseen.[26]
Rajoitustoimet aiheuttivat monenlaista haittaa. Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet kohdistuivat merkittävästi muun muassa ravintola- ja[27] matkailualoille.[28][29][30] Yritykset lomauttivat työntekijöitään ja ihmisiä jäi työttömiksi.[31]
Tilanne näytti vakautuvan huhtikuussa, jolloin Suomen tehohoitopaikkojen ennustettiin riittävän, eikä terveydenhuollon ylikuormittumisesta ollut merkkejä.[32]
Touko-kesäkuussa purettiin useita rajoitustoimia. Siirryttiin hybridistrategiaan, jossa ajatuksena on testaaminen, jäljittäminen, eristäminen ja hoitaminen.[33][34] Suomen hallitus ei tavoitellut laumasuojaa sairastamisen kautta.[35]
Tautitapauksien lisääntyminen on kuitenkin todellinen uhka, jos riskejä vähentäviä ohjeita ei noudateta.[36] Koronavirus saattaa vielä levitä Suomessa hallitsemattomasti uudelleen.[37] Tällöin valmiuslakiin saatetaan palata, mutta sitä pyritään välttämään.[38] Uusia COVID-19-tautihuippuja tai tartuntaryppäitä ennustettiin syksyksi tai talveksi. [39] Niiden pelättiin olevan aiempaa tappavampia.[40][41] Suomen sairaanhoitopiirit pyrkivät varautumaan niihin.[42]
Tartuntamäärä kasvoi elokuun alussa,[43] ja tämän pelättiin johtavan uuteen tautiaaltoon.[44]
Elokuussa 2020 koronatapausten määrä on lisääntynyt, testaus on ruuhkautunut varsinkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja tartuntojen jäljittäminen on osoittautunut vaikeaksi.[45] Epidemia kiihtyi syyskuun lopussa, jolloin tartuttavuusluku oli 1,2-1,25.[46] Toinen aalto nousi syys-lokakuussa.[10]
Hoivakodit
Suomen hoivakodeissa kuoli iäkkäitä vanhuksia COVID-19-tautiin ja niissä oli pulaa suojavarusteista ja henkilökunnasta. Oireeton hoitaja tai potilas levittää helposti SARS-CoV-2:ta sellaisessa hoivakodissa, jossa on iäkkäitä ja pitkäaikaissairaita.[47]
Sairaalat
Uudenmaan alueella Laakson ja Suursuon sairaaloissa oli sekä potilailla että henkilökunnalla kymmeniä tartuntoja keväällä 18. toukokuuta 2020.[48][49]
Kuvaajat
-
Yleiskuva pandemian etenemisestä Suomessa sekä joistakin sen siihen liittyvistä päätöksistä ja rajoituksista.
-
Suomen koronavirustapaukset ja kuolemat syksyllä 2020.
-
Todetut koronavirustapaukset, sairaalassa olevat, tehohoidossa olevat ja kuolleet syksyllä 2020.
-
COVID-19-epidemia Suomessa keväällä 2020. Uudet tapaukset päivittäin keväällä 2020. Katkoviiva: 7 päivän liukuva keskiarvo.
-
Suomessa COVID-19-tautiin kuolleet päivittäin keväällä 2020.
-
SARS-CoV-2:n perusuusiutumisluku R0 romahti maalis-huhtikuussa nopeasti liikkumisrajoitusten ansiosta. Heinä-elokuussa oli nähtävissä tartuttavuusluvun nousua. R0 kuvaa kunkin sairaan keskimäärin tartuttamien ihmisten lukumäärää.
-
Koronaviruksen arvioitu R0 Suomessa syksyllä 2020.
-
COVID-19-taudin kuolleisuus Suomessa ikäryhmittäin 21. toukokuuta. Kuolleisuus on laskettu jakamalla ikäryhmässä kuolleiden määrä todettujen COVID-19-tapausten määrällä. 20-40-vuotiaiden kuolleisuus on kuvassa yläkanttiin, koska THL ilmoitti näiden kuolleisuuden ryhmittäin välillä 0-5.selvennä
Suomen valmiudet
Alku
Tammi-helmikuussa vuonna 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti ohjeitaan SARS-CoV-2:n varalta. Laivoissa, junissa ja Helsinki-Vantaan lentoasemilla kehotettiin kiinnittämään huomiota käsihygieniaan. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25. helmikuuta työryhmän ohjaamaan SARS-CoV-2:n vastaisia toimia.[50][51]
Suojavarusteiden- ja tarvikkeiden puute
Suomen sosiaali- ja terveysministeriö huomasi vakavan virukselta suojaavien hengistyssuojaimia ja muita suojavarusteita koskevan pulan 7. helmikuuta 2020.[52]
Suomen hallitus arvioi vielä helmikuun lopulla, että suojavarusteita riittää terveydenhoitohenkilökunnalle.[53][54] 12. maaliskuuta 2020 sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi eduskunnassa että suojavarusteita on runsaasti, ja kaiken lisäksi ovat varmuusvarastot.[55] Vuonna 2012 mahdollisen influenssapandemian varalta tehtyä pandemiasuunnitelmaa ei kuitenkaan oltu pantu täytäntöön.[56] Suojavarusteita oli joissakin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa vähän ja toisissa sairaaloissa kohtalaisesti.[57] Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin oli hankittu kertakäyttöisiä sadetakkeja siltä varalta, ettei muita suojatakkeja olisi käytettävissä. HUS:n alueella niitä ei tarvittu. Eräs vastaaja kertoi Sairaanhoitajaliiton kysellessä esimiehen viestineen, että suojavarustepulan ilmetessä hengityssuojain syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.[58]
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varastot avattiin 23. maaliskuuta 2020. HVK:n ensimmäinen yritys hankkia sairaalatasoisia suojamaskeja Kiinasta epäonnistui. Keskus oli ehtinyt maksaa epämääräisinä tunnetuille liikemiehille maskeista, jotka eivät olleet sairaalatasoisia.[59]
Pula suojavarusteista Suomen sairaaloissa kasvoi huhtikuun aikana.[60] Suojatakeista ja visiirimaskeista oli puutetta vielä toukokuussa.[61][62]
Toukokuussa 2020 käynnistyi Suomessa hengityssuojainten tuotanto ja käytettyjen puhdistus.[63][64]
Kesäkuussa muita suojavarusteita oli kylliksi, mutta FFP2- ja FFP3-suojaustason hengityssuojaimien riittävyys oli vain kohtalainen.[65][66]
Hengityskoneet ja henkilökunta
Hengityskoneista arvioitiin tulevan pulaa, jos SARS-CoV-2 leviäisi laajalle. Teknologiayhtiöiden Mariachin ja Innocal Medicalin mukaan hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voitaisiin lisätä Suomessa, jos SARS-CoV-2:n leviäminen sitä edellyttää.[67]
Hoito- ja tehohoitopaikat ja henkilökunta
Maaliskuussa 2020 Suomessa oli 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrien arvioitiin voitavan puolitoista- tai kaksinkertaistaa tarvittaessa. Paikkojen arvioitiin riittävän riippuen rajoitetoimien onnistumisesta.[68]
Toukokuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varautui toiseen SARS-CoV-2-tartuntojen aaltoon kokeilemalla Meilahden parkkihalliin tehtävää tilapäissairaalaa.[69]
Maskit
- Pääartikkeli: Hengityssuojain
Hengistyssuojaimien tehosta on kiistelty. VTT:n mukaan ei ole näyttöä siitä, että kotitekoiset kankaiset "kansanmaskit" estävät käyttäjäänsä saamasta tartuntaa, mutta ne saattavat estää viruksen kantajaa tartuttamassa muita.[70] STM:n julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan teollisvalmisteisilla kirurginmaskeilla ei ole olennaista vaikutusta hengitystieinfektioiden leviämiseen.[71] Suomen hallituksen tiedepaneeli suositteli 2. kesäkuuta 2020 maskien käyttämistä muun muassa julkisessa liikenteessä.[72] 3. kesäkuuta Suomen hallitus suositteli maskien käyttöä julkisissa liikennevälineissä ja muissa paikoissa, joissa turvavälien pitäminen ei onnistu.[73] THL ilmoitti 28. heinäkuuta, että laajempien maskisuositusten asettamista harkitaan syksyllä, jos tautitilanne pahenee.[74] THL antoi maskisuosituksen 13. elokuuta.[75][76] 22. elokuuta Yle uutisoi, että markkinoilla on yleisesti maskeja, joihin on väärennetty CE-merkintä.[77]
Toimenpiteitä Suomessa
- Pääartikkeli: Suomen toimenpiteet koronaviruspandemiaa vastaan
COVID-19:n vastaiset toimenpiteet Suomessa ovat olleet pääosin epidemiologisia ja taloudellisia. Epidemiologisia ovat olleet lähinnä erilaiset karanteenit, liikkumisrajoitukset, paikkojen sulkemiset, turvavälit, maskisuositukset, hygieniaohjeet ja muut vastaavat. Taloudellisia ovat olleet valtion antamat tukirahapaketit.
Talousvaikutukset
COVID-19-pandemian alku näkyi muun muassa maaliskuussa Suomen kaupoissa esimerkiksi hengityssuojainten, käsihuuhteen ja WC-paperin hamstraamisena.[78] Ihmiset varastoivat myös ruokaa koteihinsa.[79][80]
Pandemia ja sen torjuntatoimet Suomessa ja muissa maissa aiheuttivat Suomen talouden taantumisen.[81][82] Hallitus aloitti maalis-huhtikuussa joitain aloja koskevat tukitoimet.[83] Nämä eivät estäneet talouden heikkenemistä. Yritykset ja muut tahot lomauttivat[84] ja ihmisiä jäi työttömiksi, kun liiketoiminta ei sujunut normaalisti.[85] Etlan toukokuun lopulla tekemän arvion mukaan Suomen talous supistuisi pandemian takia vuonna 2020 kahdeksan prosenttia. Etla arvioi erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnan kärsivän ja sen arvonlisäyksen supistuvan 2020 lähes 30%.[86][87] Suomen hallitus teki toukokuussa ennennäkemättömän suuren lisätalousarvion, jossa 5,5 miljardia euroa kohdennetaan COVID-19-epidemian vastaisiin tukitoimiin Suomessa. Tämän seurauksena Suomen arvioitiin ottavan vuonna 2020 velkaa kokonaisuudessaan 18,8 miljardia euroa.[88][89]
Toisaalta Suomen talous supistui koronakeväänä tietoja raportoineista EU-maista vähiten. Tähän on useita syitä.[90]
Suomi on suuryritysvaltainen ja vientipainotteinen talous. Lukumääräisesti pieni joukko isoja yrityksiä vastaa isosta osasta tuotantoa ja vientiä. Näillä isoilla yhtiöillä on pitkät tilauskannat, jotka ovat kannatelleet Suomen talousnumeroita. Suomalaisten yritysten ja kuluttajien digivalmiudet ovat kansainvälisten vertailujen perusteella hyvät. Se auttoi monia organisaatioita siirtymään tehokkaasti etätöihin. Lisäksi Suomen talous nojaa vähemmän palveluihin ja turismiin kuin monen muun Euroopan maan talous. Suomessa koronaviruksesta kärsivät eniten matkailu- ja ravintola-ala, jotka eivät ole Suomessa erityisen suuria.[90]
Sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja terveydelliset vaikutukset
COVID-19 aiheutti sairastumisia ja kuolemia, mutta sairastumisen ja kuoleman uhkaa lisäsi myös se, että sairaalat ja potilaat peruivat kiireettömiä hoitoja.[91][92] Ihmiset välttivät hoitoon menoa,[93] josta on arvioitu syntyvän syksyllä 2020 terveydenhuollon palveluiden ruuhkautumista.[94]
Pandemian takia säädetyt rajoitukset ja paikkojen sulkeminen loivat ongelmia. Kun ihmiset eivät voineet juoda alkoholia ravintoloissa, sen käyttö lisääntyi kodeissa ja aiheutti ongelmia.[95][96]
Ikäihmisten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien ihmisten eristäyminen ja eristäminen aiheutti näille ihmisryhmille ongelmia.[97] Palvelujen väheneminen heikensi myös asunnottomien asemaa.[98][99][100]
COVID-19-pandemia kasvatti Suomen pääministeri Sanna Marinin ja hänen puolueensa SDP:n suosiota.[101][102] Suosion kasvu hidastui toukokuussa.[103]
Strategia ja sen kritiikki
- Pääartikkeli: Suomen koronavirusstrategia
Suomen nykyinen strategia on hybridistrategia tai "kultainen keskitie". Siinä ajatuksena on se, että virusta on vaikea hävittää.[104] Strategiassa sairastuneita pyritään testaamaan, eristämään, jäljittämään ja hoitamaan. Näin pyritään sammuttamaan tartuntaryppäät.[105] Strategian tavoitteena on hidastaa viruksen etenemistä niin, että hoitopaikat riittävät. Viruksen ei-lääketieteellisillä vastatoimilla aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa yhteiskunnalle. Tarkoitus on välttää mahdollisimman pitkälle laajaa yhteiskunnan sulkemista.
Laumasuojaa ei Suomen hallituksen ja THL:n mukaan tavoitella sairastamalla.[106][107] Arvostelijoiden mielestä hybridistrategia, joka perustuu Suomen avaamiseen, on kuitenkin tosiasiassa laumasuojan rakentamista.[108][109] Laumasuojan ajatus on, että virus ei enää leviä yhteisössä, kun riittävä osa ihmisistä on läpikäynyt taudin ja saanut vastustuskykyä. COVID-19 on kuitenkin paljon kausi-influenssaa vakavampi.[110] Tällöin tauti sairastuttaa vakavasti ja tappaa paljon ihmisiä, ennen kuin laumasuoja on saavutettu. Erään arvion mukaan laumasuojan saavuttaminen vaatisi yksin Uudellamaalla 10 000-20 000 kuollutta.[111] Terveydenhuollon kapasiteetti saattaa myös ylittyä tuhoisasti.[112] Taudin tukahduttamisen kannattajien mielestä tehokkaammat rajoitukset olisivat parempi vaihtoehto kuin vähäiset rajoitukset. Näillä hillittäisiin taudin leviämistä rokotteen saamiseen asti.[113] Tukahduttamisen kannattajat kirjoittivat toukokuussa 2020 asiasta avoimen kirjeen hallitukselle.[114]
Elokuun 2020 alussa THL:n johtajat arvelivat mahdolliseksi pullonkaulaksi testauskapasiteettia.[115] Testaus ruuhkautuikin HUS:n alueella pahoin.[116] Se vaikeutti osaltaan tartuntojen jäljittämistä.[117] Syyskuun puolivälissä pystyttiin HUS:n alueella testaamaan samana päivänä.[118]
Joidenkin kriitikoiden mielestä testauksen, jäljityksen ja maskien käyttöä tulisi lisätä ja suojella ikäihmisiä paremmin.[119]
Lähteet
- ↑ a b c Tilannekatsaus koronaviruksesta yle.fi. 27.9.2020. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta Tilannekatsaus koronaviruksesta THL Tilanne 7.10.2020
- ↑ THL: Suomessa todettu 296 uutta koronatartuntaa Ilta-Sanomat. 8.10.2020. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Tilannekatsaus koronaviruksesta – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 22.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
- ↑ Husissa hoidettiin yli 600:aa koronapotilasta – tällaiset asiat yllättivät kokeneet ammattilaiset ja niistä otettiin opiksi Ilta-Sanomat. 22.6.2020. Viitattu 22.6.2020.
- ↑ Koronan piti täyttää teho-osastot, mutta ne jäivätkin tyhjilleen: "On isomman arvioinnin paikka", sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2020.
- ↑ Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2020.
- ↑ Pääministeri Sanna Marin avasi hallituksen hybridistrategiaa, myös mallinnukset ja mittarit esillä perjantain tilannekatsausinfossa - Valtioneuvosto. Viitattu 24.9.2020.
- ↑ Pääministeri Marin: Koronatilanne pahenee nopeasti, laajat toimet valmistelussa epidemian hillitsemiseksi Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2020.
- ↑ a b STM:n strategiajohtaja: Koronaepidemian toinen aalto on nyt käynnissä Suomessa Ilta-Sanomat. 8.10.2020. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Oireet ja hoito – koronavirus THL. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2020.
- ↑ Koronavirus | Veren liiallinen hyytyminen on yksi covid-19-taudin vaarallisimmista mekanismeista Helsingin Sanomat. 19.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
- ↑ Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi Yle Uutiset. Viitattu 21.5.2020.
- ↑ Teppo Ovaskainen: Suomessa uusi koronavirustartunta – työikäinen suomalainen nainen hakeutui hoitoon Uusi Suomi. Viitattu 5.6.2020.
- ↑ Varautuminen | Suomea on hehkutettu maailmalla varautumisen mallimaana – ministeriön sisäinen viesti kertoo maaliskuussa valjenneesta suojatarvikeahdingosta Helsingin Sanomat. 19.4.2020. Viitattu 19.4.2020.
- ↑ Suojautuminen | Sairaalat hoitavat koronaviruskriisiä puutteellisilla varusteilla – potilaita on hoidettu Tehyn kyselyn mukaan jopa sadetakeissa Helsingin Sanomat. 22.4.2020. Viitattu 8.5.2020.
- ↑ Hoitohenkilökunnan suojavarusteista on yhä pulaa myös Kanta-Hämeessä – "On aika pelottavaa pohtia, onko suojaus riittävää" Hämeen Sanomat. Viitattu 8.5.2020.
- ↑ THL:n arvio koronasta: Jos epidemian hidastuminen jatkuu pitkään, tulee suuri riski isoon epidemiaan myöhemmin Yle Uutiset. Viitattu 27.4.2020.
- ↑ Katso, miten tehohoitoa tarvitseville potilaille käy, jos koronatartuntojen määrää ei pystytä rajoittamaan Yle Uutiset. Viitattu 26.3.2020.
- ↑ Johanna Mattinen, Jaakko Mäntymaa, Riku Roslund: Yle selvitti: Suojavarusteet paikoin loppumassa – kertakäyttöisiä käsidesipulloja pestään, HUSissa hengityssuojainten käyttöä alettu valvoa Yle Uutiset. 21.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
- ↑ Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
- ↑ Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin – Sairaanhoitajien liiton kysely karua luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2020.
- ↑ Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Yle Uutiset.
- ↑ Hallitus päätti luopua valmiuslain käytöstä, Suomi palaa normaalioloihin – pääministeri Marin: "Epidemian uhka ei ole ohi" Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
- ↑ Suomessa poikkeusolot, valmiuslaki voimaan, koulut kiinni – katso lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta Turun Sanomat. Viitattu 14.5.2020.
- ↑ Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 6.5.2020.
- ↑ Suomalaisfirmat tylyinä: Koronan aiheuttama talouskriisi hoidettu surkeasti – epidemian hoidossa muutoin pärjätty hyvin Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
- ↑ Kunnat ajautuneet syvään talouskriisin koronan takia: “Hallituksen toiveilla ei makseta palkkoja” sanoo pienen kunnan johtaja Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
- ↑ Matkailu | Majoitusala menetti kysynnästään 95 prosenttia – Helsinkiin on yhä suunnitteilla 30 uutta hotellia Helsingin Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
- ↑ Duunitori: Näin korona on lisännyt työttömyyttä ja lomautuksia – kuva näyttää karun tilanteen – Duunitori Duunitori.fi. 2.4.2020. Viitattu 6.5.2020.
- ↑ Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Hallitus päivitti Suomen koronavirusstrategiaa, rajoitustoimia mahdollista purkaa asteittain ja hallitusti Valtioneuvosto. Viitattu 6.5.2020.
- ↑ Teppo Ovaskainen: Hallitukselta periaatepäätös Suomen hybridistrategiasta: Tavoitteena epidemian tehokas hillintä – ”Kaikki päätöksenteon perusteena olleet tiedot ja laskelmat tulee julkaista” Uusi Suomi. Viitattu 6.5.2020.
- ↑ Pääministeri Marin kertoi Suomen koronastrategiasta – varauduttava toiseen aaltoon Ilta Sanomat. 15.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
- ↑ Eerikki Pitkänen: Tuore arvio Suomen koronatilanteesta julki: Epidemia hidastumassa entisestään, mutta voi ryöpsähtää uudelleen, jos ohjeita ei noudateta mtvuutiset.fi. 20.5.2020. Viitattu 20.5.2020.
- ↑ Ville Mäkilä: Li Andersson kouluista IS:lle: Tilanne voi kääntyä syksyllä huonommaksi verkkouutiset.fi. 5.9.2020. Viitattu 10.5.2020.
- ↑ STT: Suomi palaa arkeen, poikkeusaikojen lainsäädäntö puretaan – Henriksson: Toivon, että valmiuslakia ei enää tarvittaisi savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 16.6.2020.
- ↑ Milloin koronan toinen aalto iskee Suomeen? Asiantuntija esittelee kolme eri skenaariota Ilta-Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Johtavat lääkärit: Koronan uusi aalto iskee syksyllä Suomeen, jo nyt nähtävissä ravintoloiden aukeamisen seuraukset – "Toiset ja kolmannet aallot ovat olleet tappavampia" mtvuutiset.fi. 23.7.2020. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Analyysi: Koronaviruksen toinen aalto voi olla Suomessa ensimmäistäkin voimakkaampi – näistä 10 syystä www.iltalehti.fi. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Näin Suomi varautuu koronan toiseen aaltoon – katso oman sairaanhoitopiirisi tilanne www.iltalehti.fi. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Elisa Hyvärinen: HUS-johtaja varoittaa: Tartuntojen määrä kääntynyt vahvaan nousuun verkkouutiset.fi. 8.5.2020. Viitattu 5.8.2020.
- ↑ Elisa Hyvärinen: Varsinais-Suomi nousee koronatilastoissa – ylilääkäriltä varoitus Ylellä verkkouutiset.fi. 8.5.2020. Viitattu 5.8.2020.
- ↑ Testeissä ruuhkaa eikä tartuntojen jäljittäminen onnistu – miksi Suomen koronastrategian kaksi kulmakiveä pettävät? Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
- ↑ Suomessa todettu 149 uutta koronatartuntaa: ”Talvi on tulossa” – katso tilanne alueittain Ilta-Sanomat. 29.9.2020. Viitattu 29.9.2020.
- ↑ Korona leviää hoivakodeissa – suurin huoli on nyt suojavarusteista ja oireettomista tartuttajista Ilta Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 18.4.2020.
- ↑ Helsingin Suursuon sairaalassa 67 koronatartuntaa Ilta Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
- ↑ Koronavirus aiheutti epidemian Laakson sairaalassa, yli 80 sairastui ennen järeitä suojatoimia – Johtajalääkäri: Olen pahoillani potilaiden tartunnoista Yle Uutiset. Viitattu 18.5.2020.
- ↑ Sosiaali- ja terveysministeriö perustaa koronavirukseen varautuvan ryhmän, hallitus pitää tiedotustilaisuuden torstaina Helsingin Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Italian tilanteen vakavuus yllätti Suomen viranomaiset – tätä tekee STM:n koronaviruksen takia perustettu työryhmä Ilta Sanomat. 26.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ STM:ssä havahduttiin suojavarustepuutteisiin helmikuun alussa – miksi maskeja tilattiin vain muutaman päivän tarpeeseen? Ilta Sanomat. 20.4.2020. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Hallituksen mukaan koronaviruksen tartuntariski Suomessa edelleen pieni – Suojavarusteet riittävät 400 000 terveydenhuollon ammattilaisen suojaamiseen Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2020.
- ↑ Antti Kirkkala: Miten koronaviruksen leviämiseen on varauduttu? verkkouutiset.fi. 19.2.2020. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_22+2020.pdf Pöytäkirja PTK 22/2020 vp 16.22 16.22 Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vastauspuheenvuoro)s. 8
- ↑ Tällainen on Suomen suunnitelma pandemian varalta www.iltalehti.fi. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Yle: Eikö Huoltovarmuuskeskuksessa lueta naistenlehtiä? Selvitimme, mitä kaikkia virheitä varustehankinnoissa tehtiin ja kuinka ne korjattiin Yle Uutiset. 7.6.2020. Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2020.
- ↑ Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin – Sairaanhoitajien liiton kysely karua luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ STT: Yle: Kaikki Sarmasteelta tilatut hengityssuojaimet ovat Huoltovarmuuskeskuksen mukaan käyttökelvottomia savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Suojautuminen | Sairaalat hoitavat koronaviruskriisiä puutteellisilla varusteilla – potilaita on hoidettu Tehyn kyselyn mukaan jopa sadetakeissa Helsingin Sanomat. 22.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Aapo Siippainen: Näistä sairaaloiden suojatarvikkeista kovin pula Helsingin – kaupunki teki oman 20 miljoonan Kiina-ratkaisun Helsingin Uutiset. 9.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Aapo Siippainen: Näistä sairaaloiden suojatarvikkeista kovin pula Helsingin – kaupunki teki oman 20 miljoonan Kiina-ratkaisun Helsingin Uutiset. 9.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Puolustusvoimat: Käytettyjen korkean suojatason hengityssuojainten puhdistaminen uudelleenkäyttöön onnistui Kaleva.fi. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Kolme yritystä aloittanut kotimaisten kasvosuojaimien valmistuksen – Terveydenhuolto tarvitsee suojia miljoonan vuorokaudessa, suomalainen tuotanto kattaa nyt tarpeen Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Suvi Hautanen: Ministeriön mukaan suojavarusteiden tilanne on nyt hyvä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Suojavarusteiden saatavuus on parantunut Suomessa – ”Paljon on opittu tämän kevään aikana”, sanoo STM:n erityisasiantuntija - Kotimaa | HS.fi Helsingin Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 18.6.2020.
- ↑ Suomalaisvalmistajilla riittää kapasiteettia vaikka hengityskoneisiin, jos kysyntää tulee Keskisuomalainen. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
- ↑ Mitä kansalainen saa tehdä poikkeustilanteessa? (17.06 lähtien) Yle A-studio. 18.3.2020. Yle Areena. Viitattu 18.3.2020.
- ↑ Kasperi Summanen: HUS suunnitteli varasairaalan Meilahden parkkihalliin verkkouutiset.fi. 4.8.2020. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ VTT: kansanmaskit ovat osittainen ratkaisu koronavirusepidemiaan – "Niiden käyttö ei voi olla pakollista, mutta vahvasti suositeltavaa” Hämeen Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ STM:n maskiselvitys: Maskien hyödyistä ei mitään näyttöä – ”Vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon” Suomenmaa.fi. 29.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ STT: Hallituksen tiedepaneeli suosittelee kasvomaskien käyttöä savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Elisa Hyvärinen: Valtioneuvoston mukaan maskia voi käyttää joukkoliikenteessä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ THL:n Salminen: Maskisuosituksen muuttaminen harkinnassa – syksyllä vaanii takaisku epidemian torjunnassa Yle Uutiset. Viitattu 28.7.2020.
- ↑ Hallitus puoltaa THL:n maskisuositusta julkiseen liikenteeseen, suositus etätöistä palautetaan alueellisesti, riskimaille tulossa liikennevalomalli Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2020.
- ↑ THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten suojaamiseksi – käsienpesu ja turvavälit ovat tärkeimmät keinot ehkäistä koronatartuntoja - Tiedote - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.8.2020.
- ↑ Markkinoilla on paljon vaatimusten vastaisia kasvomaskeja – Osaan jopa väärennetty merkintöjä suojaavuudesta Yle, 2020
- ↑ Miksi ihmeessä vessapaperia haalitaan nyt kärrykaupalla? Tutkija: "Itsesuojeluvaisto on tärkein syy" Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Suomalaiset hamstraavat ruokaa nyt myös verkkokaupasta – Koronavirus jopa kolminkertaisti kävijämäärät, kuljetuksissa ruuhkaa kaupungeissa Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Jorma Erkkilä: Kuluttajat hamstraavat nyt ruokaa - koronavirus toi myyntipiikin S-kauppoihin SalkunRakentaja. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Suomen talous taantumaan koronaviruksen takia Euro ja talous. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ OP: Suomen talous on nyt pohjalla – vaiheittainen nousu kuitenkin alkamassa Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Uusi koronatuki tarjotaan kaikille yrityksille – ravintolat voivat hakea lisäksi uutta tukea, mutta muista tuista vähennettynä Hämeen Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Saara Niskanen: Koronan takia on ilmoitettu jo yli 124 000 lomautuksesta Suomessa, ja määrä kasvaa koko ajan – ”Hyvin nopealla tahdilla näitä tulee lisää” Talouselämä. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia – TEMin tutkimusjohtaja: Vuositasolla jopa 70 000 työtöntä lisää Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Etlan ennuste on synkkä: Bruttokansantuote laskee tänä vuonna 8 prosenttia, vienti lähes viidenneksen Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Etla päivitti ennusteensa: Suomen bkt laskee tänä vuonna 8 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla 30 prosentin sukellus | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA www.sttinfo.fi. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä Valtioneuvosto. Viitattu 5.6.2020.
- ↑ Hallitus sopi historiallisen suuresta 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta, kunnille luvassa 1,4 miljardin tukipaketti – Yle seurasi hetki hetkeltä Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2020.
- ↑ a b Tuomas Niskakangas: Suomi näyttää nousevan Euroopan-mestariksi koronataantuman torjunnassa – Miten tässä näin hyvin kävi? Helsingin Sanomat. 15.8.2020. Viitattu 15.8.2020.
- ↑ Koronavirus: Espoossa käyttöön laajat varotoimet: kiireettömiä lääkäriaikoja siirretään, neuvolan lääkäriaikoja supistetaan – "On varauduttava siihen, että tilanne heikkenee" Länsiväylä. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Terveys | Hus: Koronaepidemia on saanut pitkäaikaissairaita perumaan lääkärikäyntejään, millä voi olla vakavia seurauksia Helsingin Sanomat. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Koronapelkoiset viivyttävät hoitoon menoa kohtalokkain seurauksin – puolet jättää rintasyöpätutkimukset kokonaan väliin Ilta Sanomat. 21.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
- ↑ Heikki Jantunen: Hammaslääkärit varoittavat lähestyvästä kriisistä verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
- ↑ Ylen kysely: Koronakriisi on lisännyt alkoholinkäyttöä seitsemällä prosentilla vastaajista – asiantuntija varoittaa tissuttelun jäämisestä päälle Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Koronavirus pompautti Alkon litramyynnin huimaan nousuun – takana 12 miinusvuotta Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Keskisuomalainen: Onko ikäihmisten eristyksessä järkeä? KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Tartunnat | Koronaviruksen pelätään ajavan asunnottomat entistä kestämättömämpään tilanteeseen, Helsinki lupaa apua Helsingin Sanomat. 17.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Korona-aika on erityisen karua asunnottomille – "Ihmiset ovat väsyneitä, nälkäisiä ja likaisia" www.karjalainen.fi. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ MTV yöpartion mukana koronan sulkemassa Helsingissä: Koditon Henkka, 26, kiertelee autioilla kaduilla kun mihinkään ei pääse – "Kerään pulloja ja tapan aikaa" mtvuutiset.fi. 19.4.2020. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ HS-gallup | Sdp nousi Suomen suosituimmaksi puolueeksi Helsingin Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ STT: Ylen gallup: Koronakriisi paisutti SDP:n suosiota, pääministeripuolue nousi lähes perussuomalaisten rinnalle Hämeen Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Janne Suutarinen: Euroopan valtaapitävien koronanoste alkaa olla ohi – Tutkija: Sdp:n kannatus tuskin enää nousee Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ 12 tiukkaa kysymystä STM:n päällikölle: Miksi koronan tukahduttaminen ei onnistu? Mitä alle yhden laskeneesta tartuttavuusluvusta pitää ajatella? mtvuutiset.fi. 15.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Näin Suomi varautuu koronaepidemian toiseen aaltoon – jos ensisijainen strategia toimii, yhteiskuntaa ei tarvitse sulkea Ilta-Sanomat. 23.7.2020. Viitattu 23.7.2020.
- ↑ Minna Karkkola: THL:n pääjohtaja Ylelle: Koronavirus pitää tukahduttaa Suomessa – tärkeä arvio on nyt muuttunut Mediuutiset. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ STT: Miksi koronaa ei hävitetä kokonaan, onko tavoitteena laumasuoja? Näin hallitus vastaa savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Minna Karkkola: Pyrkiikö Suomi nyt laumaimmuniteettiin? Hetemäen raportin muotoilu hämmentää Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Jenni Tamminen: Nyt leimahti keskustelu Sanna Marinin hallituksen koronalinjasta – ”Laumasuoja” sanottiin jo ääneen Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Here’s Why COVID-19 Is Much Worse Than the Flu Healthline. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Vasta-ainetesteistä kylmä suihku laumasuoja-ajattelulle – Uudellamaalla vain yksi satunnaisnäyte sadoista sisälsi varman koronaviruksen suojan Forssan Lehti. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Ravintoloiden avaaminen saattaa johtaa paljonkin sairastuneita tuoviin tartuntaryppäisiin, sanoo tutkija: "Alkaisin tämän viikon jälkeen katsoa..." mtvuutiset.fi. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Pitääkö koronavirus yrittää tukahduttaa vai ei? Tämä avainkysymys jakaa Suomen asiantuntijat kahteen leiriin Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Markku Huusko: Joukko suomalaisia huippututkijoita vetoaa Sanna Marinin hallitukseen – Ajavat koronan ”tukahduttamista” Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Vieraskynä | Koronavirusepidemian kiihtymiseen on varauduttava myös uusin keinoin, kirjoittavat THL:n Markku Tervahauta ja Mika Salminen Helsingin Sanomat. 1.8.2020. Viitattu 1.8.2020.
- ↑ Koronatestaus on ruuhkautunut monin paikoin Suomessa – pahimmillaan testiin pääsyyn ja tuloksen odotteluun voi kulua lähes viikko Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
- ↑ Koronavirustartuntojen jäljittämisessä alueellisia eroja – Husin alueella alle puolet pystyy nimeämään tartunnan lähteen Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
- ↑ Testaaminen | Ruuhkat on selätetty: Koronavirustestiin pääsee pääkaupunkiseudulla jo samana päivänä Helsingin Sanomat. 18.9.2020. Viitattu 18.9.2020.
- ↑ Pääministeri Marin: Vaikka Suomi suljettaisiin vuodeksi, korona ryömisi kuitenkin takaisin – ”Voisimme varmaan taudin Suomesta hävittää, mutta hyödyttäisikö se mitään?” Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 5.6.2020.
Aiheesta muualla
- Ajankohtaista koronaviruksesta COVID-19 THL:n päivittäinen tiedote koronavirustilanteesta
- THL:n Koronakartta-työkalu
- Oiretutka Vapaaehtoiseen palautteeseen pohjautuva tilannekartta
- Mehiläinen COVID-19 Mehiläisen koronavirustilastot
- Terveystalo koronavirus Terveystalon koronavirustilastot
- Suomen koronavirus-tartuntatilanne Koronakansio. Ajankohtaiset Suomen tilastot THL:n datan mukaan
- Worldometer COVID-19 Finland Worldometerin Suomea koskevat koronavirustilastot (englanniksi)
- Valmiuslain käyttöönottaminen koronavirustilanteessa Eduskunnan kirjaston Lakihankkeiden tietopaketit – LATI
- COVID-19, päivittyvä mediaseuranta