Ero sivun ”Yliäänikone” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
2 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
"luku–luku"
(wl)
p ("luku–luku")
 
Saksalaiset Adolf Busemann ja Albert Betz tutkivat ylisoonista virtausta jo ennen [[Toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] [[Göttingen]]issä. Betz ehdotti [[nuolisiipi|nuolikulmaista siipeä]] 1935.
 
Ylisooninen lento nähtiin niin vaikeaksi, että alettiin puhua [[äänivalli]]sta, joka olisi vaikea murtaa tai ylittää. Lentokoneen vastus kasvoi äänen nopeutta lähestyttäessä (alkaen nopeudella 0,7-07–0,8 Mach, jolloin ilman kokoonpuristuvuus alkaa näkyä), [[tiivistysaalto|tiivistysaallot]] aiheuttivat tärinää ja ohjaamisvaikeuksia, ja siiven painejakauma muuttui niin, että koneen nokka pyrki enemmän alaspäin. Esimerkiksi konekiväärien luodit lähtivät kolminkertaisella äänennopeudella, mutta niissä ja ohjuksissa ei tarvinnut pohtia [[nostovoima]]a ja siitä aiheutuneita momentteja.
 
Ensimmäinen vaakalennossa äänen nopeuden ylittänyt lentokone oli [[Bell X-1]] vuonna [[1947]].<ref name="fsw">{{Verkkoviite | osoite = https://www.flyingmag.com/why-are-wings-swept | nimeke = Why Are Wings Swept? | julkaisija = Flying | tekijä = Peter Garrison | ajankohta = 24.1.2009 | viitattu = 7.4.2019}}</ref> Koneessa oli huomattavan ohuet [[siipiprofiili|siivet]] [[iskuaalto]]jen vähentämiseksi.<ref name="fsw" />

Navigointivalikko