Ero sivun ”Stephen King” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
→King-filmatisoinnit: lisää cameo |
|||
Rivi 67: | Rivi 67: | ||
''King-filmatisointien taso vaihtelee. Luultavasti tunnetuinta, ''[[Hohto (elokuva)|Hohdosta]]'' tehtyä elokuvatulkintaa, King itse pitää surkeana,<ref name= "yle"/> vaikkakin sitä pidetään yleisesti yhtenä onnistuneimmista kauhuelokuvista. Myös ''[[Piina (elokuva)|Piina]]a'' arvostetaan [[Kathy Bates]]in loistavan roolisuorituksen ansiosta (Bates palkittiin roolistaan Oscarilla). Sitä vastoin esimerkiksi ''[[Maissilapset]]''-elokuva ja sen jatko-osat, jotka eivät perustu Kingin tuotantoon, ovat menestyneet kehnosti sekä kriitikoiden että yleisön silmissä. |
''King-filmatisointien taso vaihtelee. Luultavasti tunnetuinta, ''[[Hohto (elokuva)|Hohdosta]]'' tehtyä elokuvatulkintaa, King itse pitää surkeana,<ref name= "yle"/> vaikkakin sitä pidetään yleisesti yhtenä onnistuneimmista kauhuelokuvista. Myös ''[[Piina (elokuva)|Piina]]a'' arvostetaan [[Kathy Bates]]in loistavan roolisuorituksen ansiosta (Bates palkittiin roolistaan Oscarilla). Sitä vastoin esimerkiksi ''[[Maissilapset]]''-elokuva ja sen jatko-osat, jotka eivät perustu Kingin tuotantoon, ovat menestyneet kehnosti sekä kriitikoiden että yleisön silmissä. |
||
King on tehnyt monissa kirjoihinsa perustuvissa elokuvissa myös [[cameorooli|cameorooleja]]. Esimerkiksi elokuvassa ''[[Uinu, uinu lemmikkini (elokuva)|Uinu, uinu lemmikkini]]'' King näytteli pappia<ref name= "yle"/> ja elokuvassa ''[[Creepshow]]'' hän esitti farmaria. |
King on tehnyt monissa kirjoihinsa perustuvissa elokuvissa myös [[cameorooli|cameorooleja]]. Esimerkiksi elokuvassa ''[[Uinu, uinu lemmikkini (elokuva)|Uinu, uinu lemmikkini]]'' King näytteli pappia<ref name= "yle"/> ja elokuvassa ''[[Creepshow]]'' hän esitti farmaria. [[Se – Toinen luku]] -elokuvassa King esitti [[panttilainaamo]]n omistajaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://screenrant.com/it-chapter-2-movie-stephen-king-cameo-explained/ | Julkaisija = Screenrant.com | Viitattu = 21.9.2020 | Nimeke = IT Chapter Two's Massive Cameo Explained {{en}}}}</ref> |
||
Stephen King on myös ohjannut itse oman tarinansa pohjalta elokuvan ''[[Maximum Overdrive]]'', joka ei kuitenkaan menestynyt kaupallisesti ja kriitikot tyrmäsivät sen. Elokuvan soundtrackina toiminut [[AC/DC]]n ''[[Who Made Who]]'' -levy sitä vastoin menestyi hyvin. |
Stephen King on myös ohjannut itse oman tarinansa pohjalta elokuvan ''[[Maximum Overdrive]]'', joka ei kuitenkaan menestynyt kaupallisesti ja kriitikot tyrmäsivät sen. Elokuvan soundtrackina toiminut [[AC/DC]]n ''[[Who Made Who]]'' -levy sitä vastoin menestyi hyvin. |
Versio 21. syyskuuta 2020 kello 15.47
Stephen King | |
---|---|
Stephen King vuonna 2007. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. syyskuuta 1947 Portland, Maine |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Kirjailija | |
Salanimi | Richard Bachman |
Tuotannon kieli | englanti |
Tyylilajit | Kauhu, fantasia |
Esikoisteos | Carrie |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Kotisivut | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Stephen Edwin King (s. 21. syyskuuta 1947 Portland, Maine) on tuottelias yhdysvaltalainen kauhukirjailija. Kingin kirjat ovat suosittuja, ja monet niistä ovat yltäneet miljoonamyyntiin.[1] Kingin esikoisromaani Carrie ilmestyi vuonna 1974 ja hän teki lopullisen läpimurtonsa romaanilla Hohto (1977). Vuonna 2017 niitä oli myyty arviolta 350 000 000 kappaletta.[2] Tyypillistä Kingin kirjoille on, että niissä tavalliset ihmiset – keskiluokkaiset perheet, lapset, kirjailijat – joutuvat vähitellen yhä kaameampiin tilanteisiin.
Romaanien lisäksi King on kirjoittanut novelleja, pienoisromaaneja, käsikirjoituksia, esseitä ja sarjakuvia.[2]
Elämä
Nuoruus
Stephen Edwin King syntyi 21. syyskuuta 1947 Portlandissa Mainen osavaltiossa. Hänen vanhempansa olivat Donald Edwin King ja Nellie Ruth King (o.s. Pillsbury). Donald, joka ansaitsi elantonsa kaupustelijana, oli syntyjään nimeltään Pollock ennen kuin muutti aikuisiällä sukunimensä Kingiksi.[3][4]
Kingin vanhemmat erosivat Stephenin ollessa kaksivuotias, jolloin hänen isänsä Donald lähti omille teilleen eikä Stephen kuullut hänestä sen koommin. Ruth-äiti kasvatti Stephenin ja tämän adoptoidun isoveljen Davidin yksin. Kingit asuivat Portlandista muutettuaan jonkin aikaa Fort Waynessa ja Connecticutin Stratfordissa. Kun Stephen oli 11-vuotias, Ruth King vei perheensä pysyvästi kotikaupunkiinsa, Mainen Durhamiin.[5]
Stephen kävi Durhamin peruskoulua ja Lisbon Fallsin lukiota, josta hän valmistui vuonna 1966. Kouluaikana hän luki innokkaasti EC Comicsin kauhusarjakuvia ja kirjoitti itse aktiivisesti. Hän kopioi tarinoitaan ja kauppasi niitä kaveripiirilleen.[6] Kingin ensimmäinen julkaistu tarina oli novelli In a Half-World of Terror (alkuperäinen nimi I Was a Teen-Age Grave-robber), joka julkaistiin Comic Review -lehdessä vuonna 1965.[7]
Vuonna 1966 King pääsi opiskelemaan englantia Mainen yliopistoon Oronoon. Hän valmistui 1970, mutta ei heti löytänyt töitä opettajana. Vuonna 1971 hän avioitui yliopiston kirjastossa tapaamansa Tabitha Sprucen kanssa. He asuivat aluksi asuntovaunussa Kingin opettaessa englantia Hampden Academyssa Hampdenissa. Lisätuloja King hankki kirjoittamalla tarinoita miestenlehtiin.[8][9] Kingit saivat kolme lasta: Naomi Rachel, Joe Hill, joka on myös kirjailija ja Owen Phillip, joiden myötä tuli myös neljä lastenlasta.
Läpimurto
Aloitellessaan uraansa kirjailijana Kingin mieleen juolahti ajatus koulukiusatusta tytöstä, jolla on telekineettisiä kykyjä. Hän ei kuitenkaan pitänyt kehittelemästään tarinasta eikä uskonut sen kaupalliseen menestykseen, ja aluillaan ollut kertomus päätyi roskakoriin. Kingin vaimo Tabitha löysi tarinan ja rohkaisi Kingiä kirjoittamaan sen loppuun. King viimeisteli Carrien ja lähetti sen Doubleday-kustantamolle. Hän sai kirjasta 2 500 dollarin ennakon, mikä ei ollut paljon romaanista edes vuonna 1973. Kuitenkin vielä vuoden sisällä Signet Books osti Carrien pokkarioikeudet 400 000 dollarin hintaan.[10] Kingin äiti kuoli kohtusyöpään pian kirjan myyntiintulon jälkeen, mutta sitä ennen hänen sisarensa Ethelyn ehti lukea Carrien hänelle.[11]
King joutui huumekoukkuun ja sitä kesti kunnes hän huomasi, että kirjojen laatu romahti. Viimeinen ennen huumeista vapautumista kirjoittamansa kirja on Kolkuttajat vuodelta 1987. Unensieppaajaan (2001) taas vaikutti se, että hänen päälleen ajoi pakettiauto 1999 ja hän vammautui pahasti ja joutui syömään särkylääkkeitä.[2]
Matkustelua ja uusia kirjoja
King oli alkanut työstää Musta torni -sarjaansa jo vuonna 1970, kauan ennen Carrien ilmestymistä. Ensimmäinen sarjan romaani nimeltään Revolverimies julkaistiin vuonna 1982. King halusi tehdä Mustasta tornista oman jättiteoksensa, esikuvanaan Tolkienin Taru sormusten herrasta. Toisena esikuvana olivat Sergio Leonen spagettiwestern-elokuvat. King sai sarjan päätökseen vuonna 2004, mutta kirjoitti vielä itsenäisen kahdeksannen kirjan vuonna 2012.
Ennen Carrien julkaisua King oli aloittanut myös Second Coming -nimisen kirjan kirjoittamisen. Myöhemmin hän nimesi kirjan Jerusalem's Lotiksi ja lopulta Salem's Lotiksi (kirja on suomennettu nimellä Painajainen). Kirja julkaistiin 1975. Pian äitinsä kuoleman jälkeen King perheineen muutti Boulderiin Coloradoon. Äidin kuolema vaivasi Kingiä hänen aloittaessa kolmatta kirjaansa Hohtoa, joka julkaistiin 1977 ja jonka myötä hän vakiinnutti asemansa kauhukirjallisuuden huipulla. Vuonna 1975 perhe palasi takaisin läntiseen Maineen, missä King kirjoitti kirjan Tukikohta, joka ilmestyi 1978. Sen jälkeen perhe muutti vielä Englantiin, mutta palasi pian takaisin Maineen, jossa King alkoi opettaa luovaa kirjoittamista Mainen yliopistossa. Siitä lähtien perhe on asunut Mainessa.
Richard Bachman -salanimi
King käytti aikoinaan salanimeä Richard Bachman. Syyksi salanimen käyttöön King on kertonut kiivaan kirjoitustahtinsa sekä sen, että hänen uransa alkuvaiheessa kustannusalalla vallitsi käsitys, jonka mukaan yleisö ehtisi ”sulattaa” kirjailijalta vain yhden romaanin vuodessa.[12] Kun King oli kirjoittamassa Piinaa, joka oli tarkoitus julkaista Bachman-nimellä, salanimi paljastui, ja King julkaisi sen loppujen lopuksi omalla nimellään. Ensimmäiset Bachmanin nimellä kirjoitetut kirjat (Raivo, Pitkä marssi, Vimma ja Juokse tai kuole) on julkaistu uudelleen 1990-luvulla.
King-filmatisoinnit
Kingin tuotannosta on valmistunut yli sata elokuvaa ja lukuisia tv-sarjoja.[2] ja ne ovat käsittäneet mm. kauhun, draaman ja scifin piiriin kuuluvia tarinoita. Hän on myös itse käsikirjoittanut elokuvia sekä omiin romaaneihinsa perustuvia teleivisiosarjoja.
Frank Darabontin ohjaama Rita Hayworth – avain pakoon sai seitsemän Oscar-ehdokkuutta, mutta ei voittanut yhtäkään. Myös toinen Frank Darabontin ohjaama King-sovitus, Vihreä maili, sai enimmäkseen myönteiset arvostelut, ja se sai myös kolme Oscar-ehdokkuutta. Darabontin kolmas Kingin tarinaan perustuva elokuva, novelliin pohjautuva The Mist – usva, oli samalla ensimmäinen Darabontin ohjaama Kingin kauhutarinaan perustuva elokuva.
Rob Reinerin ohjaamat Kingin tarinoihin perustuvat elokuvat ovat myös saaneet hyvän vastaanoton. Näitä ovat novelliin perustuva nuorisokuvaus Stand by Me – viimeinen kesä, jolla on 91 prosentin hyväksyntäaste Rotten Tomatoes -kritiikkisivustolla[13], ja samannimiseen romaaniin perustuva Piina (Misery), jolla on vastaavalla sivustolla 90 prosentin hyväksyntä[14].
Kingin kirjoihin perustuvia töitä on ollut myös tieteistoimintaelokuva Juokse tai kuole, jonka pääosassa oli Arnold Schwarzenegger.
King-filmatisointien taso vaihtelee. Luultavasti tunnetuinta, Hohdosta tehtyä elokuvatulkintaa, King itse pitää surkeana,[2] vaikkakin sitä pidetään yleisesti yhtenä onnistuneimmista kauhuelokuvista. Myös Piinaa arvostetaan Kathy Batesin loistavan roolisuorituksen ansiosta (Bates palkittiin roolistaan Oscarilla). Sitä vastoin esimerkiksi Maissilapset-elokuva ja sen jatko-osat, jotka eivät perustu Kingin tuotantoon, ovat menestyneet kehnosti sekä kriitikoiden että yleisön silmissä.
King on tehnyt monissa kirjoihinsa perustuvissa elokuvissa myös cameorooleja. Esimerkiksi elokuvassa Uinu, uinu lemmikkini King näytteli pappia[2] ja elokuvassa Creepshow hän esitti farmaria. Se – Toinen luku -elokuvassa King esitti panttilainaamon omistajaa.[15]
Stephen King on myös ohjannut itse oman tarinansa pohjalta elokuvan Maximum Overdrive, joka ei kuitenkaan menestynyt kaupallisesti ja kriitikot tyrmäsivät sen. Elokuvan soundtrackina toiminut AC/DCn Who Made Who -levy sitä vastoin menestyi hyvin.
Viittauksia ja linkittymiä
Monet Kingin kirjoittamat kertomukset sisältävät viittauksia muihin hänen tarinoihinsa. Tarinoissa saattavat esiintyä esimerkiksi toisista tarinoista tutut paikat, esineet tai asiat. Enimmäkseen kyseessä ovat hahmot; esimerkiksi Tukikohdassa esiintyvän Randall Flaggin voi tavata niin Lohikäärmeen silmissä kuin myös Mustassa tornissa.
Toisinaan Kingin kirjoihin on piilotettu viittauksia Musta torni -sarjaan, esimerkkeinä laulavat ruusut, Säteet, Flagg, Roland ja Purppurakuningas. Monessa kertomuksessa viittaukset ovat varsin huomaamattomia, poikkeustapauksina Uneton yö, Pedon sydän, Pimeyden talo ja lyhytnovelli Elurian pikkusisaret, joissa viittaukset Mustaan torniin ovat näkyviä.
Aktiivinen politiikassa
King ottaa poliittisesti kantaa ja tukee demokraatteja. Hän on muun muassa vaatinut Donald Trumpin eroa.[2]
Bibliografia
Suomennetut teokset
- Carrie. (Carrie, 1974.) Suom. Tuula Saarikoski. Tammi, 1987. ISBN 951-30-6513-8.
- Painajainen. (Salem’s Lot, 1975.) Suom. Heikki Karjalainen. Tammi, 1990. ISBN 951-30-9382-4.
- Hohto. (The Shining, 1977.) Suom. Pentti Isomursu. WSOY, 1985. ISBN 951-0-12904-6.
- Yön äänet. (Night Shift, 1978.) Suom. Reijo Kalvas. Viihdeviikarit, 1989. ISBN 951-611-270-6.
- Tukikohta. (The Stand, 1978; The Stand: Complete and uncut, 1990.) Suom. Kari Nenonen. 2. laitos (1. laitos 1990 kahtena niteenä). Tammi, 1994. ISBN 951-611-680-9.
- Kosketus. (The Dead Zone, 1979.) Suom. Heikki Karjalainen. Tammi, 1989. ISBN 951-30-7036-0.
- Tulisilmä. (Firestarter, 1980.) Suom. Aarne T. K. Lahtinen. Tammi, 1982. ISBN 951-30-5397-0.
- Cujo. (Cujo, 1981.) Suom. Reijo Kalvas (1. painos 1987: suom. Virpi Kosonen, Harlequin). Book Studio, 1999. ISBN 951-611-991-3.
- Kauhun vuodenajat. (Different Seasons, 1982.) Suom. Tapio Tamminen. Kaksi osaa. Book Studio, 1992. ISBN 951-611-463-6, ISBN 951-611-536-5.
- Christine, tappaja-auto. (Christine, 1983.) Suom. Pentti Isomursu. Tammi, 1984. ISBN 951-30-6054-3.
- Uinu, uinu lemmikkini. (Pet Sematary, 1983.) Suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi, 1986. ISBN 951-30-6161-2.
- Ihmissuden vuosi. (Cycle of the Werewolf, 1983.) Suom. Annika Eräpuro. Book Studio, 1990. ISBN 951-611-332-X.
- Talismaani. (The Talisman, 1984, yhdessä Peter Straubin kanssa.) Suom. Kari Salminen. Book Studio, 1991. ISBN 951-611-418-0.
- Jälkeen keskiyön & Ennen aamunkoittoa (Skeleton Crew, 1985.) Suom. Tapio Tamminen. Book Studio, 1991. ISBN 951-611-448-2, ISBN 951-611-420-2
- Se. (It, 1986.) Suom. Ilkka ja Päivi Rekiaro. 2 osaa. Tammi, 1988. ISBN 951-30-6879-X, ISBN 951-30-7046-8.
- Piina. (Misery, 1987.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 1989. ISBN 951-30-8932-0.
- Lohikäärmeen silmät. (The Eyes of the Dragon, 1987.) Suom. Tapio Tamminen. Book Studio, 1993. ISBN 951-611-546-2.
- Kolkuttajat. (The Tommyknockers, 1987.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 1990. ISBN 951-30-9342-5.
- Pimeä puoli. (The Dark Half, 1989.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 1991. ISBN 951-30-9434-0.
- Sydänyö. (Four Past Midnight, 1990.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 1991. ISBN 951-30-9435-9.
- Tarpeellista tavaraa. (Needful Things, 1991.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 1992. ISBN 951-30-9436-7.
- Julma leikki. (Gerald’s Game, 1992.) Suom. Heikki Karjalainen. Tammi, 1993. ISBN 951-31-0128-2.
- Doloreksen tunnustus. (Dolores Claiborne, 1993.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 1993. ISBN 951-30-9437-5.
- Painajaisia ja unikuvia 1: Yksinäinen sormi. (alkupuolisko teoksesta Nightmares and dreamscapes, 1993.) Suom. Heikki Kaskimies ja Heikki Karjalainen. Tammi, 1999. ISBN 951-31-1177-6.
- Painajaisia ja unikuvia 2: Anteeksi, oikea numero. (loppupuolisko teoksesta Nightmares and dreamscapes, 1993.) Suom. Heikki Karjalainen. Tammi, 2000. ISBN 951-31-1178-4.
- Uneton yö. (Insomnia, 1993.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 1994. ISBN 951-31-0414-1.
- Naisen raivo. (Rose Madder, 1995.) Suom. Heikki Karjalainen. Tammi, 1995. ISBN 951-31-0516-4.
- Kuoleman käytävä. (The Green Mile, 1996.) Suom. Heikki Kaskimies. Tammi, 2000. ISBN 951-31-1815-0.
- Epätoivon kaupunki. (Desperation, 1996.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 1996. ISBN 951-31-0698-5.
- Kalpea aavistus. (Bag of Bones, 1998.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 1998. ISBN 951-31-1297-7.
- Eksyneiden jumala. (The Girl Who Loved Tom Gordon, 1999.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 1999. ISBN 951-31-1627-1.
- Pedon sydän. (Hearts in Atlantis, 1999.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2000. ISBN 951-31-1328-0.
- Kirjoittamisesta: Muistelmia leipätyöstä. (On Writing: A Memoir of the Craft, 2000.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2000. ISBN 951-31-2031-7.
- Unensieppaaja. (Dreamcatcher, 2001.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2001. ISBN 951-31-2192-5.
- Pimeyden talo. (Black House, 2001, yhdessä Peter Straubin kanssa.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2002. ISBN 951-31-2519-X.
- Maantievirus matkalla pohjoiseen: 14 kolkkoa tarinaa. (Everything’s Eventual: 14 Dark Stories, 2002.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2627-7.
- Buick 8. (From a Buick 8, 2002.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2004. ISBN 951-31-2849-0.
- Kuulolla. (Cell, 2006.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3816-5.
- Liseyn tarina. (Lisey’s Story, 2006.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-3951-3.
- Tapahtumapaikkana Duma Key. (Duma Key, 2008.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4624-5.
- Auringonlaskun jälkeen. (Just After Sunset, 2008.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5169-0.
- Kuvun alla. (Under the Dome, 2009.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5729-6.
- Pimeä yö, tähdetön taivas. (Full Dark, No Stars, 2010.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6221-4.
- 22.11.63. (11/22/63, 2011.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-6956-5.
- Tohtori Uni. (Doctor Sleep, 2013.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2014. ISBN 978-951-31-7332-6.
- Herääminen. (Revival, 2014.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-8186-4.
- Tervetuloa Joylandiin. (Joyland, 2013.) Suom. Kristiina Vaara. Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-7860-4.
- Mersumies. (Mr. Mercedes, 2014). Suomentanut Ilkka Rekiaro. Tammi, 2016. ISBN 978-951-31-8581-7.
- Etsivä löytää. (Finders Keepers, 2015). Suomentanut Ilkka Rekiaro. Tammi, 2017. ISBN 978-951-31-8822-1.
- Viimeinen vartio. (End of Watch, 2016). Suomentanut Ilkka Rekiaro. Tammi, 2017. ISBN 978-951-31-9856-5.
- Ruususen uni. (Sleeping Beauties, 2017, yhdessä Owen Kingin kanssa.) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2018. ISBN 978-951-31-9928-9.
- Ulkopuolinen. (The Outsider, 2018) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2019. ISBN 978-952-04-0341-6.
- Keveys. (Elevation, 2018) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2020. ISBN 978-952-04-1298-2.
- Laitos. (The Institute, 2019) Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi, 2020. ISBN 978-952-04-1098-8.
Musta torni -sarja
- Musta torni I: Revolverimies. (The Dark Tower: The Gunslinger, 1982.) Suom. Kari Salminen. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3331-1.
- Musta torni II: Kolme korttia pakasta. (The Dark Tower II: The Drawing of the Three, 1987.) Suom. Kari Salminen. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3332-X.
- Musta torni III: Joutomaa. (The Dark Tower III: The Waste Lands, 1991.) Suom. Kari Salminen. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3333-8.
- Musta torni IV: Velho. (The Dark Tower IV: Wizard and Glass, 1997.) Suom. Kari Salminen. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3334-6.
- Musta torni V: Callan sudet. (The Dark Tower V: Wolves of the Calla, 2003.) Suom. Kari Salminen. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3379-6.
- Musta torni VI: Susannan laulu. (The Dark Tower VI: Song of Susannah, 2004.) Suom. Kari Salminen. Tammi, 2006. ISBN 951-31-3380-X.
- Musta torni VII: Musta torni. (The Dark Tower VII: The Dark Tower, 2004.) Suom. Kari Salminen. Tammi, 2006. ISBN 951-31-3381-8.
- Musta torni: Tuulen avain. (The Dark Tower: The Wind Through the Keyhole, 2012.) Suom. Ilkka Rekiaro. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7306-7.
Richard Bachmanin nimellä
- Raivo (Rage, 1977)
- Pitkä marssi (The Long Walk, 1979)
- Vimma (Roadwork, 1981)
- Juokse tai kuole (The Running Man, 1982)
- Kirous (Thinner, 1984)
- Teloittajat (The Regulators, 1996)
Suomentamattomat teokset
- Danse Macabre (1981)
- Nightmares in the Sky: Gargoyles and Grotesques (1988)
- Riding the Bullet (e-kirja, 2000; suomennettuna teoksessa Maantievirus matkalla pohjoiseen)
- The Plant (e-kirja, 2000)
- Faithful (2004; kirjoitettu Stewart O'Nanin kanssa)
- The Colorado Kid (2005)
- Blaze (2007; kirjoitettu Richard Bachmanin nimellä)
- Ur (e-kirja, 2009)
- Blockade Billy (2010)
- Mile 81 (e-kirja, 2011)
- A Face in the Crowd (e-kirja, 2012; kirjoitettu Stewart O'Nanin kanssa)
- Guns (e-kirja, 2013)
- The Bazaar of Bad Dreams (2015)
- Gwendy's Button Box (2017; kirjoitettu Richard Chizmarin kanssa)
- If It Bleeds (2020)
Sovitukset
- Tukikohta (Stephen King's The Stand), neliosainen televisiosarja – perustuu kirjaan Tukikohta
- Hopealuoti (Stephen King's Silver Bullet), elokuva – perustuu kirjaan Ihmissuden vuosi
- Peter David, Robin Furth & Jae Lee: Musta torni 1–7, sarjakuva
Lähteet
- King, Stephen: Kirjoittamisesta. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-2031-7.
Viitteet
- ↑ Otavan kirjallisuustieto. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ a b c d e f g Kauhun kuningas heitti esikoiskirjansa roskiin – tiesitkö nämä 10 asiaa Stephen Kingistä? Ylen uutiset 21.9.2017
- ↑ Stephen King’s Mystery Solved Maine Crime Writers. Viitattu 21.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Donald Edwin King (1914-1980) - Find A Grave Memorial images.findagrave.com. Viitattu 3.2.2020. (englanniksi)
- ↑ StephenKing.com/Biography web.archive.org. Viitattu 26.11.2007. (englanniksi)
- ↑ King 2000, s. 42–44
- ↑ King 2000, s. 31
- ↑ StephenKing.com stephenking.com. Viitattu 27.11.2007. (englanniksi)
- ↑ King 2000, s. 66
- ↑ King 2000, s. 77–85
- ↑ King 2000, s. 86–87
- ↑ King, Stephen: Stephen King FAQ StephenKing.com. Viitattu 29.11.2007. (englanniksi)
- ↑ Stand By Me Rottentomatoes.com. Viitattu 23.11.2011. (englanniksi)
- ↑ Misery Rottentomatoes.com. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
- ↑ IT Chapter Two's Massive Cameo Explained (englanniksi) Screenrant.com. Viitattu 21.9.2020.
Kirjallisuutta
- Vain paljaat luut: Stephen King ja kauhun anatomia. Toimittaneet Tim Underwood ja Chuck Miller. Mabuse, 1991.
- Ulkomaisia nykykertojia 2. Toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998.
- Ulkomaisia kauhukirjailijoita. Toimittaneet Jukka Halme ja Juri Nummelin. BTJ Kirjastopalvelu, 2005.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stephen King Wikimedia Commonsissa
- Stephen Kingin kotisivut. (englanniksi)
- Stephen King Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Piina.net. Stephen Kingin ihailijasivut.
- Ervamaa, Tomi: Pelon ja surun maailmanmestari. Helsingin Sanomat 11.11.2006.
Romaanit |
Carrie (1974) - Painajainen (1975) - Hohto (1977) - Tukikohta (1978) - Kosketus (1979) - Tulisilmä (1980) - Cujo (1981) - Christine, tappaja-auto (1983) - Uinu, uinu lemmikkini (1983) - Ihmissuden vuosi (1983) - Talismaani (1984; Peter Straubin kanssa) - Se (1986) - Lohikäärmeen silmät (1987) - Piina (1987) - Kolkuttajat (1987) - Pimeä puoli (1989) - Tarpeellista tavaraa (1991) - Julma leikki (1992) - Doloreksen tunnustus (1992) - Uneton yö (1994) - Naisen raivo (1995) - Kuoleman käytävä (1996) - Epätoivon kaupunki (1996) - Kalpea aavistus (1998) - Eksyneiden jumala (1999) - Unensieppaaja (2001) - Pimeyden talo (2001; Peter Straubin kanssa) - Buick 8 (2002) - Kuulolla (2006) - Liseyn tarina (2006) - Tapahtumapaikkana Duma Key (2008) - Kuvun alla (2009) - 22.11.63 (2011) - Tervetuloa Joylandiin (2013) - Tohtori Uni (2013) - Herääminen (2014) - Mersumies (2014) - Etsivä löytää (2015) - Viimeinen vartio (2016) - Gwendyn lipas (2017; Richard Chizmarin kanssa) - Ruususen uni (2017; Owen Kingin kanssa) - Ulkopuolinen (2018) - Keveys (2018) - Laitos (2019) - Myöhemmin (2021) - Billy Summers (2021) - Gwendyn viimeinen tehtävä (2022; Richard Chizmarin kanssa) - Satumaa (2022) - Holly (2023) |
---|---|
Musta torni -sarja |
Revolverimies (1982) - Kolme korttia pakasta (1987) - Joutomaa (1991) - Velho (1997) - Callan sudet (2003) - Susannan laulu (2004) - Musta torni (2004) - Tuulen avain (2012) |
Novelli- ja pienoisromaanikokoelmat |
Yön äänet (1978) - Kauhun vuodenajat (1982) - Jälkeen keskiyön/Ennen aamunkoittoa (1985) - Sydänyö (1990) - Painajaisia ja unikuvia (1: Yksinäinen sormi / 2: Anteeksi, oikea numero) (1993) - Pedon sydän (1999) - Maantievirus matkalla pohjoiseen: 14 kolkkoa tarinaa (2002) - Auringonlaskun jälkeen (2008) - Pimeä yö, tähdetön taivas (2010) - Mitä enemmän verta (2020) |
Richard Bachmanin nimellä kirjoitetut |
Raivo (1977) - Pitkä marssi (1979) - Vimma (1981) - Juokse tai kuole (1982) - Kirous (1984) - Teloittajat (1996) |
Suomentamattomat teokset |
The Colorado Kid (2005) - Blaze (2007) - Blockade Billy (2010) - The Bazaar of Bad Dreams (2015) |
Tulevat julkaisut |
You Like It Darker (2024) |
Asiateokset |
Danse Macabre (1981) - Nightmares in the Sky (1988) - Kirjoittamisesta (2000) - Secret Windows (2000) - Faithful (2004; Stewart O'Nanin kanssa) - Guns (2013) |
E-kirjat |
Riding the Bullet (2000) - The Plant (2000; keskeneräinen) - Ur (2009) - Mile 81 (2011) - A Face in the Crowd (2012; Steward O'Nanin kanssa) |
Käsikirjoitukset elokuviin |
Creepshow – yöjuttu (1982) - Paholaisen silmät (1985) - Hopealuoti (1985) - Maximum Overdrive (1986; myös ohjaajana) - Uinu, uinu lemmikkini (1989) - Unissakävelijät (1992) - Kunnes kuolema meidät erottaa (2014) - Cell (2015; Adam Allecan kanssa) |
Käsikirjoitukset televisioon |
Sorry, Right Number (1988) - Kultaiset vuodet (1991) - Tukikohta (1994) - Stephen Kingin Hohto (1997) - Chinga (1998; Chris Carterin kanssa) - Myrskyn silmässä (1999) - Rose Red (2002) - Stephen Kingin Sairaala (2004) - Stephen Kingin Desperation (2006) - Päitä tippuu (2014) - Liseyn tarina (TBA) |
Sarjakuvateokset |
Creepshow (1982) - The Dark Tower (2007-) - The Stand (2008-2012) - The Talisman (2009-2010) - American Vampire (2010) - N. (2010) - Road Rage (2012) - The Dark Man (2013) |
Muita artikkeleita |
|