Ero sivun ”Jan Klenberg” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva, kirja
BrDead (keskustelu | muokkaukset)
Hesarin kuolinilmoituksesta kuolinpaikka, joku muu saa viitteistää, että tulee kerralla oikein
Rivi 2: Rivi 2:
| nimi = Jan Klenberg
| nimi = Jan Klenberg
| kuva = Ahtisaari-Koivisto-1994.jpg
| kuva = Ahtisaari-Koivisto-1994.jpg
| kuvateksti = Puolustusvoimain komentaja Jan Klenberg seuraa tasavallan presidentti [[Martti Ahtisaari|Ahtisaarta]] ja presidentti [[Mauno Koivisto|Koivistoa]] näiden tarkastaessa kunniakomppaniaa 1. maaliskuuta 1994.
| kuvateksti = Puolustusvoimain komentaja Jan Klenberg seuraa tasavallan presidentti [[Martti Ahtisaari|Ahtisaarta]] ja presidentti [[Mauno Koivisto|Koivistoa]] näiden tarkastaessa kunniakomppaniaa 1. maaliskuuta 1994.
| lisänimi =
| lisänimi =
| syntymäaika = {{syntymäaika ja ikä|22|10|1931||1}}
| syntymäaika = {{syntymäaika ja ikä|22|10|1931||1}}
| syntymäpaikka = [[Mikkeli]]
| syntymäpaikka = [[Mikkeli]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|22|10|1931|28|8|2020}}
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|22|10|1931|28|8|2020}}
| kuolinpaikka =
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| maa = {{Suomi}}
| maa = {{Suomi}}
| palvelusvuodet = 1950–1994
| palvelusvuodet = 1950–1994
Rivi 19: Rivi 19:
| siviilissä =
| siviilissä =
}}
}}
'''Jan Gottfrid Klenberg''' ([[22. lokakuuta]] [[1931]] [[Mikkeli]] – [[28. elokuuta]] [[2020]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://puolustusvoimat.fi/-/amiraali-jan-klenberg-on-kuollut | Nimeke = Amiraali Jan Klenberg on kuollut | Ajankohta = 2.9.2020 | Julkaisija = Puolustusvoimat | Viitattu = 2.9.2020}}</ref>) oli [[Suomalainen|suomalainen]] [[Amiraali|amiraali]].<ref>''Kuka kukin on 2007''. Otava 2006.</ref> Hän toimi [[Puolustusvoimain komentaja|puolustusvoimain komentajana]] 1. maaliskuuta 1990 – 1. marraskuuta 1994. Hän oli ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Klenberg toimi myös merivoimien komentajana vuosina 1980–1983 vara-amiraalin arvossa. Myös Klenbergin isä [[Gotthelm Klenberg|Gotthelm]] ja veli [[Bo Klenberg|Bo]] olivat upseereita, ja Bo toimi muun muassa merivoimien komentajana.
'''Jan Gottfrid Klenberg''' ([[22. lokakuuta]] [[1931]] [[Mikkeli]] – [[28. elokuuta]] [[2020]] [[Helsinki]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://puolustusvoimat.fi/-/amiraali-jan-klenberg-on-kuollut | Nimeke = Amiraali Jan Klenberg on kuollut | Ajankohta = 2.9.2020 | Julkaisija = Puolustusvoimat | Viitattu = 2.9.2020}}</ref>) oli [[Suomalainen|suomalainen]] [[Amiraali|amiraali]].<ref>''Kuka kukin on 2007''. Otava 2006.</ref> Hän toimi [[Puolustusvoimain komentaja|puolustusvoimain komentajana]] 1. maaliskuuta 1990 – 1. marraskuuta 1994. Hän oli ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Klenberg toimi myös merivoimien komentajana vuosina 1980–1983 vara-amiraalin arvossa. Myös Klenbergin isä [[Gotthelm Klenberg|Gotthelm]] ja veli [[Bo Klenberg|Bo]] olivat upseereita, ja Bo toimi muun muassa merivoimien komentajana.


== Ura ==
== Ura ==

Versio 13. syyskuuta 2020 kello 16.39

 

Jan Klenberg
Puolustusvoimain komentaja Jan Klenberg seuraa tasavallan presidentti Ahtisaarta ja presidentti Koivistoa näiden tarkastaessa kunniakomppaniaa 1. maaliskuuta 1994.
Puolustusvoimain komentaja Jan Klenberg seuraa tasavallan presidentti Ahtisaarta ja presidentti Koivistoa näiden tarkastaessa kunniakomppaniaa 1. maaliskuuta 1994.
Henkilötiedot
Syntynyt22. lokakuuta 1931
Mikkeli
Kuollut28. elokuuta 2020 (88 vuotta)
Helsinki
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Suomi
Palvelusvuodet 1950–1994
Komentajuudet

Puolustusvoimain komentaja 1990–1994

Merivoimien komentaja 1980–1983
Sotilasarvo amiraali
Kunniamerkit Vapaudenristin ritarikunnan suurristi
SVR suurristi
SL komentajamerkki
Alankomaiden Oranian-Nassaun ritarikunnan komentajamerkki

Jan Gottfrid Klenberg (22. lokakuuta 1931 Mikkeli28. elokuuta 2020 Helsinki[1]) oli suomalainen amiraali.[2] Hän toimi puolustusvoimain komentajana 1. maaliskuuta 1990 – 1. marraskuuta 1994. Hän oli ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Klenberg toimi myös merivoimien komentajana vuosina 1980–1983 vara-amiraalin arvossa. Myös Klenbergin isä Gotthelm ja veli Bo olivat upseereita, ja Bo toimi muun muassa merivoimien komentajana.

Ura

Sukutausta vaikutti Jan Klenbergin uranvalintaan: hänen molemmat isoisänsä olivat merikapteeneita.[3] Klenberg valmistui merivoimien upseeriksi Merisotakoulusta vuonna 1951 ja suoritti yleisesikuntaupseerikurssin vuonna 1961. Uransa alussa hän toimi 1. lippueen nuorempana upseerina 1951–1955. Vuosina 1956–1959 hän palveli viirikön päällikkönä merivoimissa ja moottoritykkivenelaivueen komentajana 1961–1962. Merisotakoulussa ja Sotakorkeakoulussa hän opetti 1963–1964. Puolustusneuvoston yleissihteerin apulaisena hän toimi 1965–1971. Puolustusvoimien virkojen lisäksi hän toimi sotilasurallaan tutkijana Harvardin yliopistossa vuosina 1966–1967. Silloisessa Laivastolippueessa (nyk. Rannikkolaivasto) hän toimi vartiolaivueen komentajana 1971–1972.

Sotakorkeakoulun maanpuolustuskursseja Klenberg johti 1973–1977. Pääesikunnan komento-osaston päällikkönä hän toimi 1977–1978 sekä komentopäällikkönä 1978–1979. Merivoimien puolustushaarakomentajuutta 1980–1983 seurasi vaihe pääesikunnan päällikkönä 1983–1989, minkä jälkeen hän toimi puolustusvoimien komentajana 1990–1994. Klenberg oli ensimmäinen meriupseeri puolustusvoimien komentajana.

Ylennykset

  • aliluutnantti 1950
  • luutnantti 1952
  • yliluutnantti 1955
  • kapteeniluutnantti 1958
  • komentajakapteeni 1964
  • komentaja 1968
  • kommodori 1973
  • kontra-amiraali 1978
  • vara-amiraali 1980
  • amiraali 1990

Tunnustukset

4. heinäkuuta 2007 tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Klenbergille Vapaudenristin ritarikunnan suurristin, joka on toiseksi korkein kunniamerkki presidenteille annettavan Suomen Valkoisen ruusun suurristin ketjuineen jälkeen.

Lisäksi Klenbergille on myönnetty muun muassa seuraavat kunniamerkit:

  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi
  • Norjan Kuninkaallisen Ansioritarikunnan suurristi
  • Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan suurristi
  • Tanskan Dannebrog-ritarikunnan suurristi
  • Ranskan Kansallisen Ansioritarikunnan suurupseeri
  • Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki
  • Yhdysvaltain Ansiolegioonan komentajamerkki

Tämän lisäksi lukuisia kotimaisia rinnassa kannettavia kunnia- ja ansiomerkkejä. [4]

Muuta

Vuonna 2006 Klenberg totesi Ruotuväki-lehden haastattelussa, että Suomen tulisi harkita vakavasti liittymistä sotilasliitto Natoon.[5] Syksyllä 2016 hän arvioi, että idän ja lännen suhteiden huonontumisen ja Yhdysvaltain presidentinvaalien arvaamattomuuden takia asiassa on syytä odottaa ja samalla vahvistaa omaa puolustusta; Natoon olisi hänen mukaansa ollut edullisinta liittyä heti kylmän sodan päätyttyä.[3]

Lähteet

Kirjallisuus

Viitteet

  1. Amiraali Jan Klenberg on kuollut 2.9.2020. Puolustusvoimat. Viitattu 2.9.2020.
  2. Kuka kukin on 2007. Otava 2006.
  3. a b Gestrin-Hagner, Maria: Amiral Klenberg: Beslut om Nato är riksdagens sak. Hufvudstadsbladet, 22.10.2016, s. 14–15. Artikkelin verkkoversio.
  4. Myllyniemi, Urho: ”Klenberg, Jan (1931–2020)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 248–249. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
  5. Viljanen, Jussi: Resurssit eivät riitä puolustusvoimille annettujen tehtävien hoitamiseen Ruotuväki. 26.5.2006. Viitattu 7.9.2009.

Kirjallisuutta

  • Holopainen, Pekka – Liesinen, Kalle – Paukkunen, Erkki (toim.): Amiraalin aika: Amiraali Jan Klenberg puolustusvoimain komentajana 1990–1994. Helsinki: Puolustuvoimien tukisäätiö, 1994. ISBN 951-25-0715-3.

Aiheesta muualla

  • Klenberg, Jan hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Suomen merivoimat Edeltäjä:
Jorma Haapkylä
Suomen merivoimien komentaja
1980–1983
Seuraaja:
Juha Tikka