Ero sivun ”Jan Klenberg” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Anr (keskustelu | muokkaukset) fix |
→Aiheesta muualla: UVF |
||
| Rivi 62: | Rivi 62: | ||
=== Viitteet === |
=== Viitteet === |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
==Kirjallisuutta== |
|||
| ⚫ | |||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
* {{UVF|KlenbergJan Klenberg, Jan}} |
|||
| ⚫ | |||
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Kuva:Suomen Merivoimien tunnus.svg|40px|Suomen merivoimat]] |
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Kuva:Suomen Merivoimien tunnus.svg|40px|Suomen merivoimat]] |
||
| Rivi 71: | Rivi 74: | ||
|Titteli=[[Suomen merivoimat#Merivoimien komentajat|Suomen merivoimien komentaja]] |
|Titteli=[[Suomen merivoimat#Merivoimien komentajat|Suomen merivoimien komentaja]] |
||
|Kommentti=1980–1983}} |
|Kommentti=1980–1983}} |
||
{{Puolustusvoimain komentajat}} |
{{Puolustusvoimain komentajat}} |
||
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
||
{{AAKKOSTUS:Klenberg, Jan}} |
{{AAKKOSTUS:Klenberg, Jan}} |
||
[[Luokka:Suomalaiset amiraalit]] |
[[Luokka:Suomalaiset amiraalit]] |
||
Versio 2. syyskuuta 2020 kello 20.49
| Jan Klenberg | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. lokakuuta 1931 Mikkeli |
| Kuollut | 28. elokuuta 2020 (88 vuotta) |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Palvelusvuodet | 1950–1994 |
| Komentajuudet |
Puolustusvoimain komentaja 1990–1994 |
| Sotilasarvo | amiraali |
| Kunniamerkit |
Vapaudenristin ritarikunnan suurristi SVR suurristi SL komentajamerkki Alankomaiden Oranian-Nassaun ritarikunnan komentajamerkki |
Jan Gottfrid Klenberg (22. lokakuuta 1931 Mikkeli – 28. elokuuta 2020[1]) oli suomalainen amiraali.[2] Hän toimi puolustusvoimain komentajana 1. maaliskuuta 1990 – 1. marraskuuta 1994. Hän oli ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Klenberg toimi myös merivoimien komentajana vuosina 1980–1983 vara-amiraalin arvossa. Klenbergin isä Gotthelm ja veli Bo olivat myös upseereita, ja Bo toimi muun muassa merivoimien komentajana.
Ura
Sukutausta vaikutti Jan Klenbergin uranvalintaan: hänen molemmat isoisänsä olivat merikapteeneita.[3] Klenberg valmistui merivoimien upseeriksi Merisotakoulusta vuonna 1951 ja suoritti yleisesikuntaupseerikurssin vuonna 1961. Uransa alussa hän toimi 1. lippueen nuorempana upseerina 1951–1955. Vuosina 1956–1959 hän palveli viirikön päällikkönä merivoimissa ja moottoritykkivenelaivueen komentajana 1961–1962. Merisotakoulussa ja Sotakorkeakoulussa hän opetti 1963–1964. Puolustusneuvoston yleissihteerin apulaisena hän toimi 1965–1971. Puolustusvoimien virkojen lisäksi hän toimi sotilasurallaan tutkijana Harvardin yliopistossa vuosina 1966–1967. Silloisessa Laivastolippueessa (nyk. Rannikkolaivasto) hän toimi vartiolaivueen komentajana 1971–1972.
Sotakorkeakoulun maanpuolustuskursseja Klenberg johti 1973–1977. Pääesikunnan komento-osaston päällikkönä hän toimi 1977–1978 sekä komentopäällikkönä 1978–1979. Merivoimien puolustushaarakomentajuutta 1980–1983 seurasi vaihe pääesikunnan päällikkönä 1983–1989, minkä jälkeen hän toimi puolustusvoimien komentajana 1990–1994. Klenberg oli ensimmäinen meriupseeri puolustusvoimien komentajana.
Ylennykset
- aliluutnantti 1950
- luutnantti 1952
- yliluutnantti 1955
- kapteeniluutnantti 1958
- komentajakapteeni 1964
- komentaja 1968
- kommodori 1973
- kontra-amiraali 1978
- vara-amiraali 1980
- amiraali 1990
Tunnustukset
4. heinäkuuta 2007 tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Klenbergille Vapaudenristin ritarikunnan suurristin, joka on toiseksi korkein kunniamerkki presidenteille annettavan Suomen Valkoisen ruusun suurristin ketjuineen jälkeen.
Lisäksi Klenbergille on myönnetty muun muassa seuraavat kunniamerkit:
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi
- Norjan Kuninkaallisen Ansioritarikunnan suurristi
- Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan suurristi
- Tanskan Dannebrog-ritarikunnan suurristi
- Ranskan Kansallisen Ansioritarikunnan suurupseeri
- Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki
- Yhdysvaltain Ansiolegioonan komentajamerkki
Tämän lisäksi lukuisia kotimaisia rinnassa kannettavia kunnia- ja ansiomerkkejä. [4]
Muuta
Vuonna 2006 Klenberg totesi Ruotuväki-lehden haastattelussa, että Suomen tulisi harkita vakavasti liittymistä sotilasliitto Natoon.[5] Syksyllä 2016 hän arvioi, että idän ja lännen suhteiden huonontumisen ja Yhdysvaltain presidentinvaalien arvaamattomuuden takia asiassa on syytä odottaa ja samalla vahvistaa omaa puolustusta; Natoon olisi hänen mukaansa ollut edullisinta liittyä heti kylmän sodan päätyttyä.[3]
Lähteet
Kirjallisuus
Viitteet
- ↑ Amiraali Jan Klenberg on kuollut 2.9.2020. Puolustusvoimat. Viitattu 2.9.2020.
- ↑ Kuka kukin on 2007. Otava 2006.
- ↑ a b Gestrin-Hagner, Maria: Amiral Klenberg: Beslut om Nato är riksdagens sak. Hufvudstadsbladet, 22.10.2016, s. 14–15. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Myllyniemi, Urho: Klenberg, Jan (1931–2020) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005 (päivitetty 2.9.2020). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Viljanen, Jussi: Resurssit eivät riitä puolustusvoimille annettujen tehtävien hoitamiseen Ruotuväki. 26.5.2006. Viitattu 7.9.2009.
Kirjallisuutta
- Myllyniemi, Urho: ”Klenberg, Jan (1931–2020)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 248–249. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
- Klenberg, Jan hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
|
Edeltäjä: Jorma Haapkylä |
Suomen merivoimien komentaja 1980–1983 |
Seuraaja: Juha Tikka |
| ||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
