Ero sivun ”Jan Klenberg” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kuolinpäivä tietolaatikkoon, viite kuolemalle, kuolinvuosiluokka
fix
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattava/kuvitus}}
{{Korjattava/kuvitus}}{{Henkilö/sotilashenkilö
{{Henkilö/sotilashenkilö
| nimi = Jan Klenberg
| nimi = Jan Klenberg
| kuva =
| kuva =
Rivi 19: Rivi 18:
| siviilissä =
| siviilissä =
}}
}}
'''Jan Gottfrid Klenberg''' ([[22. lokakuuta]] [[1931]] [[Mikkeli]] – [[28. elokuuta]] [[2020]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://puolustusvoimat.fi/-/amiraali-jan-klenberg-on-kuollut | Nimeke = Amiraali Jan Klenberg on kuollut | Ajankohta = 2.9.2020 | Julkaisija = Puolustusvoimat | Viitattu = 2.9.2020}}</ref>) oli [[Suomalainen|suomalainen]] [[Amiraali|amiraali]] [[evp]].<ref>''Kuka kukin on 2007''. Otava 2006.</ref> Hän toimi [[Puolustusvoimain komentaja|puolustusvoimain komentajana]] 1. maaliskuuta 1990 – 1. marraskuuta 1994. Hän oli ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Klenberg toimi myös merivoimien komentajana vuosina 1980–1983 vara-amiraalin arvossa. Klenbergin isä [[Gotthelm Klenberg|Gotthelm]] ja veli [[Bo Klenberg|Bo]] olivat myös upseereita, ja Bo toimi muun muassa merivoimien komentajana.
'''Jan Gottfrid Klenberg''' ([[22. lokakuuta]] [[1931]] [[Mikkeli]] – [[28. elokuuta]] [[2020]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://puolustusvoimat.fi/-/amiraali-jan-klenberg-on-kuollut | Nimeke = Amiraali Jan Klenberg on kuollut | Ajankohta = 2.9.2020 | Julkaisija = Puolustusvoimat | Viitattu = 2.9.2020}}</ref>) oli [[Suomalainen|suomalainen]] [[Amiraali|amiraali]].<ref>''Kuka kukin on 2007''. Otava 2006.</ref> Hän toimi [[Puolustusvoimain komentaja|puolustusvoimain komentajana]] 1. maaliskuuta 1990 – 1. marraskuuta 1994. Hän oli ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Klenberg toimi myös merivoimien komentajana vuosina 1980–1983 vara-amiraalin arvossa. Klenbergin isä [[Gotthelm Klenberg|Gotthelm]] ja veli [[Bo Klenberg|Bo]] olivat myös upseereita, ja Bo toimi muun muassa merivoimien komentajana.


== Ura ==
== Ura ==
Sukutausta vaikutti Jan Klenbergin uranvalintaan: hänen molemmat isoisänsä olivat [[merikapteeni|merikapteeneita]].<ref name="HBL2016">{{Lehtiviite | Tekijä=Gestrin-Hagner, Maria | Otsikko=Amiral Klenberg: Beslut om Nato är riksdagens sak | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=22.10.2016 | Sivut=14–15 | www=http://www.hbl.fi/artikel/amiral-jan-klenberg-natobeslut-ska-fattas-av-riksdagen/ }}</ref> Klenberg valmistui [[Merivoimat|merivoimien]] [[Upseeri|upseeriksi]] [[Merisotakoulu|Merisotakoulusta]] vuonna 1951 ja suoritti [[Sotatieteelliset yliopistotutkinnot|yleisesikuntaupseerikurssin]] vuonna 1961. Uransa alussa hän toimi 1. lippueen nuorempana upseerina 1951–1955. Vuosina 1956–1959 hän palveli [[Viirikkö|viirikön]] päällikkönä merivoimissa ja moottoritykkivenelaivueen komentajana 1961–1962. Merisotakoulussa ja [[Sotakorkeakoulu]]ssa hän opetti 1963–1964. Puolustusneuvoston yleissihteerin apulaisena hän toimi 1965–1971. Puolustusvoimien virkojen lisäksi hän toimi sotilasurallaan tutkijana [[Harvardin yliopisto]]ssa vuosina 1966–1967. Silloisessa Laivastolippueessa (nyk. [[Rannikkolaivasto]]) hän toimi [[laivue (merivoimat)|vartiolaivueen]] komentajana 1971–1972.
Sukutausta vaikutti Jan Klenbergin uranvalintaan: hänen molemmat isoisänsä olivat [[merikapteeni|merikapteeneita]].<ref name="HBL2016">{{Lehtiviite | Tekijä=Gestrin-Hagner, Maria | Otsikko=Amiral Klenberg: Beslut om Nato är riksdagens sak | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=22.10.2016 | Sivut=14–15 | www=http://www.hbl.fi/artikel/amiral-jan-klenberg-natobeslut-ska-fattas-av-riksdagen/ }}</ref> Klenberg valmistui [[Merivoimat|merivoimien]] [[Upseeri|upseeriksi]] [[Merisotakoulu|Merisotakoulusta]] vuonna 1951 ja suoritti [[Sotatieteelliset yliopistotutkinnot|yleisesikuntaupseerikurssin]] vuonna 1961. Uransa alussa hän toimi 1. lippueen nuorempana upseerina 1951–1955. Vuosina 1956–1959 hän palveli [[Viirikkö|viirikön]] päällikkönä merivoimissa ja moottoritykkivenelaivueen komentajana 1961–1962. Merisotakoulussa ja [[Sotakorkeakoulu]]ssa hän opetti 1963–1964. Puolustusneuvoston yleissihteerin apulaisena hän toimi 1965–1971. Puolustusvoimien virkojen lisäksi hän toimi sotilasurallaan tutkijana [[Harvardin yliopisto]]ssa vuosina 1966–1967. Silloisessa Laivastolippueessa (nyk. [[Rannikkolaivasto]]) hän toimi [[laivue (merivoimat)|vartiolaivueen]] komentajana 1971–1972.


Sotakorkeakoulun maanpuolustuskursseja Klenberg johti 1973–1977. Pääesikunnan komento-osaston päällikkönä hän toimi 1977–1978 sekä komentopäällikkönä 1978–1979. Merivoimien puolustushaarakomentajuutta 1980–1983 seurasi vaihe pääesikunnan päällikkönä 1983–1989, minkä jälkeen hän toimi puolustusvoimien komentajana 1990–1994. Klenberg oli ensimmäinen meriupseeri puolustusvoimien komentajana.
Sotakorkeakoulun maanpuolustuskursseja Klenberg johti 1973–1977. Pääesikunnan komento-osaston päällikkönä hän toimi 1977–1978 sekä komentopäällikkönä 1978–1979. Merivoimien puolustushaarakomentajuutta 1980–1983 seurasi vaihe pääesikunnan päällikkönä 1983–1989, minkä jälkeen hän toimi puolustusvoimien komentajana 1990–1994. Klenberg oli ensimmäinen meriupseeri puolustusvoimien komentajana.
Rivi 41: Rivi 40:
4. heinäkuuta 2007 tasavallan presidentti [[Tarja Halonen]] myönsi Klenbergille [[Vapaudenristin ritarikunta|Vapaudenristin ritarikunnan]] suurristin, joka on toiseksi korkein kunniamerkki [[Suomen tasavallan presidentti|presidenteille]] annettavan [[Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta|Suomen Valkoisen ruusun]] suurristin ketjuineen jälkeen.
4. heinäkuuta 2007 tasavallan presidentti [[Tarja Halonen]] myönsi Klenbergille [[Vapaudenristin ritarikunta|Vapaudenristin ritarikunnan]] suurristin, joka on toiseksi korkein kunniamerkki [[Suomen tasavallan presidentti|presidenteille]] annettavan [[Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta|Suomen Valkoisen ruusun]] suurristin ketjuineen jälkeen.


Lisäksi Klenbergille on myönnetty mm. seuraavat kunniamerkit:
Lisäksi Klenbergille on myönnetty muun muassa seuraavat kunniamerkit:


* Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi
* Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi
Rivi 51: Rivi 50:
* Yhdysvaltain Ansiolegioonan komentajamerkki
* Yhdysvaltain Ansiolegioonan komentajamerkki


Tämän lisäksi lukuisia kotimaisia rinnassa kannettavia kunnia- ja ansiomerkkejä. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi//kansallisbiografia/henkilo/7676|nimeke=Klenberg, Jan (1931- )|tekijä=Myllyniemi, Urho|julkaisu=kansallisbiografia.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-04-12}}</ref>
Tämän lisäksi lukuisia kotimaisia rinnassa kannettavia kunnia- ja ansiomerkkejä. <ref>{{Kansallisbiografia|id =7676 |nimi =Klenberg, Jan (1931–2020) |tekijä =Myllyniemi, Urho |ajankohta = 21.3.2005 (päivitetty 2.9.2020) |viitattu = }}</ref>


== Muuta ==
== Muuta ==
Rivi 65: Rivi 64:


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
* {{Kansallisbiografia | id=7676 | nimi=Klenberg, Jan (1931–). | tekijä=Myllyniemi, Urho | ajankohta=21.3.2005 }}
* {{Kansallisbiografia | id=7676 | nimi=Klenberg, Jan (1931–2020). | tekijä=Myllyniemi, Urho | ajankohta=21.3.2005 }}


{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Kuva:Suomen Merivoimien tunnus.svg|40px|Suomen merivoimat]]
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Kuva:Suomen Merivoimien tunnus.svg|40px|Suomen merivoimat]]

Versio 2. syyskuuta 2020 kello 19.31

 

Jan Klenberg
Henkilötiedot
Syntynyt22. lokakuuta 1931
Mikkeli
Kuollut28. elokuuta 2020 (88 vuotta)
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Suomi
Palvelusvuodet 1950–1994
Komentajuudet

Puolustusvoimain komentaja 1990–1994

Merivoimien komentaja 1980–1983
Sotilasarvo amiraali
Kunniamerkit Vapaudenristin ritarikunnan suurristi
SVR suurristi
SL komentajamerkki
Alankomaiden Oranian-Nassaun ritarikunnan komentajamerkki

Jan Gottfrid Klenberg (22. lokakuuta 1931 Mikkeli – 28. elokuuta 2020[1]) oli suomalainen amiraali.[2] Hän toimi puolustusvoimain komentajana 1. maaliskuuta 1990 – 1. marraskuuta 1994. Hän oli ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Klenberg toimi myös merivoimien komentajana vuosina 1980–1983 vara-amiraalin arvossa. Klenbergin isä Gotthelm ja veli Bo olivat myös upseereita, ja Bo toimi muun muassa merivoimien komentajana.

Ura

Sukutausta vaikutti Jan Klenbergin uranvalintaan: hänen molemmat isoisänsä olivat merikapteeneita.[3] Klenberg valmistui merivoimien upseeriksi Merisotakoulusta vuonna 1951 ja suoritti yleisesikuntaupseerikurssin vuonna 1961. Uransa alussa hän toimi 1. lippueen nuorempana upseerina 1951–1955. Vuosina 1956–1959 hän palveli viirikön päällikkönä merivoimissa ja moottoritykkivenelaivueen komentajana 1961–1962. Merisotakoulussa ja Sotakorkeakoulussa hän opetti 1963–1964. Puolustusneuvoston yleissihteerin apulaisena hän toimi 1965–1971. Puolustusvoimien virkojen lisäksi hän toimi sotilasurallaan tutkijana Harvardin yliopistossa vuosina 1966–1967. Silloisessa Laivastolippueessa (nyk. Rannikkolaivasto) hän toimi vartiolaivueen komentajana 1971–1972.

Sotakorkeakoulun maanpuolustuskursseja Klenberg johti 1973–1977. Pääesikunnan komento-osaston päällikkönä hän toimi 1977–1978 sekä komentopäällikkönä 1978–1979. Merivoimien puolustushaarakomentajuutta 1980–1983 seurasi vaihe pääesikunnan päällikkönä 1983–1989, minkä jälkeen hän toimi puolustusvoimien komentajana 1990–1994. Klenberg oli ensimmäinen meriupseeri puolustusvoimien komentajana.

Ylennykset

  • aliluutnantti 1950
  • luutnantti 1952
  • yliluutnantti 1955
  • kapteeniluutnantti 1958
  • komentajakapteeni 1964
  • komentaja 1968
  • kommodori 1973
  • kontra-amiraali 1978
  • vara-amiraali 1980
  • amiraali 1990

Tunnustukset

4. heinäkuuta 2007 tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Klenbergille Vapaudenristin ritarikunnan suurristin, joka on toiseksi korkein kunniamerkki presidenteille annettavan Suomen Valkoisen ruusun suurristin ketjuineen jälkeen.

Lisäksi Klenbergille on myönnetty muun muassa seuraavat kunniamerkit:

  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi
  • Norjan Kuninkaallisen Ansioritarikunnan suurristi
  • Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan suurristi
  • Tanskan Dannebrog-ritarikunnan suurristi
  • Ranskan Kansallisen Ansioritarikunnan suurupseeri
  • Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki
  • Yhdysvaltain Ansiolegioonan komentajamerkki

Tämän lisäksi lukuisia kotimaisia rinnassa kannettavia kunnia- ja ansiomerkkejä. [4]

Muuta

Vuonna 2006 Klenberg totesi Ruotuväki-lehden haastattelussa, että Suomen tulisi harkita vakavasti liittymistä sotilasliitto Natoon.[5] Syksyllä 2016 hän arvioi, että idän ja lännen suhteiden huonontumisen ja Yhdysvaltain presidentinvaalien arvaamattomuuden takia asiassa on syytä odottaa ja samalla vahvistaa omaa puolustusta; Natoon olisi hänen mukaansa ollut edullisinta liittyä heti kylmän sodan päätyttyä.[3]

Lähteet

Kirjallisuus

Viitteet

  1. ↑ Amiraali Jan Klenberg on kuollut 2.9.2020. Puolustusvoimat. Viitattu 2.9.2020.
  2. ↑ Kuka kukin on 2007. Otava 2006.
  3. ↑ a b Gestrin-Hagner, Maria: Amiral Klenberg: Beslut om Nato är riksdagens sak. Hufvudstadsbladet, 22.10.2016, s. 14–15. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Myllyniemi, Urho: Klenberg, Jan (1931–2020) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005 (päivitetty 2.9.2020). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. ↑ Viljanen, Jussi: Resurssit eivät riitä puolustusvoimille annettujen tehtävien hoitamiseen Ruotuväki. 26.5.2006. Viitattu 7.9.2009.

Aiheesta muualla

  • Myllyniemi, Urho: Klenberg, Jan (1931–2020). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Suomen merivoimat Edeltäjä:
Jorma Haapkylä 		Suomen merivoimien komentaja
1980–1983 		Seuraaja:
Juha Tikka
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jan_Klenberg&oldid=19139271”