Ero sivun ”Virtuoosi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎top: julkaisupaikat korjattu per pyyntö using AWB
 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Virtuoso Virtuosi Collage Montage.png|pienoiskuva|Tunnettuja virtuooseja:<br />Ylärivi vas. lukien: [[Frédéric Chopin]], [[Niccolò Paganini]], [[Franz Liszt]], [[Luigi Boccherini]].<br /> Alarivi: [[Arthur Rubinstein]], [[Sergei Rahmaninov]], [[Yo-Yo Ma]], [[Itzhak Perlman]].]]
[[Tiedosto:Virtuoso Virtuosi Collage Montage.png|pienoiskuva|Tunnettuja virtuooseja:<br />Ylärivi vas. lukien: [[Frédéric Chopin]], [[Niccolò Paganini]], [[Franz Liszt]], [[Luigi Boccherini]].<br /> Alarivi: [[Arthur Rubinstein]], [[Sergei Rahmaninov]], [[Yo-Yo Ma]], [[Itzhak Perlman]].]]
'''Virtuoosi''' on [[musiikki|musiikissa]] teknisesti poikkeuksellisen taiturimainen esiintyjä: soittaja, laulaja tai kapellimestari. Sanan alkuperä juontaa [[italian kieli|italian]] termistä ''virtuoso'', mikä tarkoitti perin pohjin koulutettua [[muusikko]]a, erityisesti [[säveltäjä]]ä tai musiikin teoreetikkoa 1500- ja 1600-luvuilla. Virtuooseiksi alettiin kutsua erityisen taidokkaita soitin- ja laulusolisteja 1700-luvulla, jolloin [[ooppera]] ja soitin[[konsertto]] olivat suosittuja musiikkimuotoja.<ref name=mustk1>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri Musiikkitietosanakirja Seg-Ö| Vuosi = 1992| Luku = | Sivu = 243| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-35-4729-9| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
'''Virtuoosi''' on [[musiikki|musiikissa]] teknisesti poikkeuksellisen taiturimainen esiintyjä: soittaja, laulaja tai kapellimestari. Sanan alkuperä juontaa [[italian kieli|italian]] termistä ''virtuoso'', mikä tarkoitti perin pohjin koulutettua [[muusikko]]a, erityisesti [[säveltäjä]]ä tai musiikin teoreetikkoa 1500- ja 1600-luvuilla. Virtuooseiksi alettiin kutsua erityisen taidokkaita soitin- ja laulusolisteja 1700-luvulla, jolloin [[ooppera]] ja soitin[[konsertto]] olivat suosittuja musiikkimuotoja.<ref name=mustk1>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri Musiikkitietosanakirja Seg-Ö| Vuosi = 1992| Luku = | Sivu = 243| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-35-4729-9| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>


Musiikkiharrastuksen levittyä myös [[porvaristo]]n keskuuteen 1800-luvulla erityisesti [[resitaali]]en yleistyessä virtuoosimaisia muusikkoja tarvittiin enemmän ja nimitys yleistyi. Termille alkoi samalla tulla myös negatiivista sävyä, koska sillä saatettiin viitata myös teknisesti taitavaan, mutta samalla musiikillisesti köyhään ja yleisöä kosiskelevaan esitystapaan. Nykyisin sanaa käytetään usein silti myös esiintyjistä, joiden tekninen osaaminen loistaa yhdessä vahvan musiikillisen tulkintakyvyn kanssa.<ref name=mustk1/>
Musiikkiharrastuksen levittyä myös [[porvaristo]]n keskuuteen 1800-luvulla erityisesti [[resitaali]]en yleistyessä virtuoosimaisia muusikkoja tarvittiin enemmän ja nimitys yleistyi. Termille alkoi samalla tulla myös negatiivista sävyä, koska sillä saatettiin viitata myös teknisesti taitavaan, mutta samalla musiikillisesti köyhään ja yleisöä kosiskelevaan esitystapaan. Nykyisin sanaa käytetään usein silti myös esiintyjistä, joiden tekninen osaaminen loistaa yhdessä vahvan musiikillisen tulkintakyvyn kanssa.<ref name=mustk1/>

Nykyinen versio 1. syyskuuta 2020 kello 23.33

Tunnettuja virtuooseja:
Ylärivi vas. lukien: Frédéric Chopin, Niccolò Paganini, Franz Liszt, Luigi Boccherini.
Alarivi: Arthur Rubinstein, Sergei Rahmaninov, Yo-Yo Ma, Itzhak Perlman.

Virtuoosi on musiikissa teknisesti poikkeuksellisen taiturimainen esiintyjä: soittaja, laulaja tai kapellimestari. Sanan alkuperä juontaa italian termistä virtuoso, mikä tarkoitti perin pohjin koulutettua muusikkoa, erityisesti säveltäjää tai musiikin teoreetikkoa 1500- ja 1600-luvuilla. Virtuooseiksi alettiin kutsua erityisen taidokkaita soitin- ja laulusolisteja 1700-luvulla, jolloin ooppera ja soitinkonsertto olivat suosittuja musiikkimuotoja.[1]

Musiikkiharrastuksen levittyä myös porvariston keskuuteen 1800-luvulla erityisesti resitaalien yleistyessä virtuoosimaisia muusikkoja tarvittiin enemmän ja nimitys yleistyi. Termille alkoi samalla tulla myös negatiivista sävyä, koska sillä saatettiin viitata myös teknisesti taitavaan, mutta samalla musiikillisesti köyhään ja yleisöä kosiskelevaan esitystapaan. Nykyisin sanaa käytetään usein silti myös esiintyjistä, joiden tekninen osaaminen loistaa yhdessä vahvan musiikillisen tulkintakyvyn kanssa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suuri Musiikkitietosanakirja Seg-Ö, s. 243. Helsinki: Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4729-9.