Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Kielisymbolimallineista luopuminen

Mielestäni kielisymbolimallineista pitäisi luopua. Niitä käytetään mm. tällaisissa tilanteissa:

Englanninkielisen Wikipedian artikkeli aiheesta Esimerkki (englanniksi), mikä on täysin turhaa, koska sen näkee lauseesta jo muutenkin. Voisimmekin pitää mielipidetiedustelun tai äänestyksen, jossa valittavana on kolme vaihtoehtoa:

1. Kannatatko kielisymbolimallineista luopumista?
2. Kannatatko kielisymbolimallineiden piilottamista artikkeleista?
3. Kannatatko kielisymbolimallineiden muuttamista huomaamattomammiksi? Esim. ainoastaan kielikoodin sisältävä ja small-tagien välissä oleva malline.

--40bus (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 14.17 (EEST)

Turhaako esim. tässä viitteessä "Liukkonen, Petri: Kari. Kuusankosken kaupunginkirjasto", jossa sitä ei tosiaan ole? Artikkelissa Kari Suomalainen (jossa sen korjasin).--Abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 14.46 (EEST) edit: --6. heinäkuuta 2020 kello 16.15 (EEST)

Mutta minun mielestäni niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Näkeehän viitteen kielen jo viitteen nimestä, joka on useammin juuri sen kielisenä. --40bus (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 15.07 (EEST)

Juuri yllä annetussa esimerkissähän sitä ei nähnyt, kun sekä kirjoittajan, julkaisijan että otsikon perusteella kielen olisi luullut voivan olla suomi. Lisäksi Wikipedia:Neutraalius edellyttää, ettei oleteta, että esim. "jokainen osaa englantia" jne. Ja jos pistetäänkin lähde vaikka armeniaksi, niin moniko tunnistaisi kielen? --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 15.45 (EEST)

Mutta lähes kaikissa englanninkielisissä viitteissä sen näkee. Siksi ne ovat tarpeettomia. --40bus (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 16.22 (EEST)

Englannin kielellä ei ole suomen kielen käyttöympäristössä wikipedian ulkopuolella sen paremmin kuin suomenkielisessä wikipediassa mitään erityisasemaa. Sitä paitsi edelleenkin yllä viitattu esimerkki Abc10:n kommentissa oli juuri englanninkielinen, ja siinä englanninkielisyys ei näy ilman mallinetta. Esitetyt perustelut siis ovat vailla mitään pohjaa. --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 17.10 (EEST)

Mutta viitteen kielen näkee 99,9 prosentissa tapauksista jo viitteestä. --40bus (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 23.07 (EEST)

Sanonko minä, mistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. --Lax (keskustelu) 7. heinäkuuta 2020 kello 11.37 (EEST)

Muihin Wikipedioihin ei viitata Wikipediassa lähteenä vaan interwikien kautta, ja muualla kuin artikkeliavaruudessa niihin viitataan linkillä eikä viitteillä, joten esimerkki en-wikipediaan viittaamisesta ei liity itse asiaan. Viitteissä eri kielisiin lähteisiin viitattaessa taas on hyödyllistä ja lukijaa kohtaan huomaavaista aina käyttää mallinetta. Näkisin, että esitetty äänestys kuuluisi sarjaan WP:Lumipallo helvetissä ja arvelen että mielipidetiedustelun tulos jo johtaa samaan. --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 15.03 (EEST)

En, en, en.--MAQuire (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 16.24 (EEST)

Kuten MAQuire. --Höyhens (keskustelu) 7. heinäkuuta 2020 kello 12.25 (EEST)

Kuten MAQuire myöskin. --Xstoe (keskustelu) 12. elokuuta 2020 kello 14.08 (EEST)

Ei ole tarvetta luopua, koska varsinkin erikoisempien kielien osalta kaikki ei edes tunnista, mistä kielestä kulloinkin on kyse. --Velma (keskustelu) 12. elokuuta 2020 kello 14.01 (EEST)

Kunta-artikkelien sekava rakenne

Avasin keskustelua nopealla vuodatuksella yhdestä artikkelista: Keskustelu:Iisalmi#Kunta-artikkelien_sekava_rakenne. Koska teema koskee satoja artikkeleita (Suomessa myös pitäjiksi muuttuneita entisiä kuntia; periaatteessa myös ulkomaiden paikkakuntia mutta rajattakoon niitä tämän ulkopuolelle), kirjaan teeman tänne. Yleisempää keskustelua voisi käydä Kahvihuoneessa. Aiheesta lienee pakistu jo aiemmin? --Paju (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 15.20 (EEST)

Joskus, vaikkakin siitä taitaa olla jo monia vuosia, yritettiin kehittää nimenomaisesti kunta-artikkelien jäsentelymallia, mutta se ei tainnut lopulta edetä juurikaan. On kuitenkin olemassa Wikipedia:Artikkelimalli/Suomen kunta. Sen keskustelusivulla on käyty keskustelua alkujaan vuonna 2012, mutta uudestaan myös hiljattain viime vuonna. Vuonna 2012 pastesin keskusteluun silloisen de-wikipedian arttikkelimallin, joka oli hyvin monipuolinen. Tuossa viimeisessä keskustelussa 2019 viitattiin myös artikkelimalliin Wikipedia:Artikkelimalli/Kaupunki jossain määrin loogisemmaksi koettuna. Varmasti noita kahta artikkelimallia onkin syytä tarkoin vertailla - ja vielä myös kannattaa verrata muihin wikeihin, joista tuo de-wikin 2012 jäsennys samassa keskustelussa oli yksi esimerkki. Ainakin tuo kunnan artikkelimalli on vielä mielestäni hiukan keskeneräinen. Tämän aihepiirin keskusteluihin muistan osallistuneen ainakin käyttäjien Käyttäjä:Tappinen ja Käyttäjä:PtG. Viimeaikaista hyvää kehitystyötä kaupunkiartikkeleissa (artikkeli Pietarsaari on tehnyt Käyttäjä:SamiKullström, mutta kaiken kaikkiaan kunta- ja kaupunkiaihepiirillä on suurehko määrä aktiivisia ja kokeneita muokkaajia. Kun eri käyttäjät muokkaavat eri kokoisia ja eri puolilla Suomea olevia kuntia niin en muista lähreskään kaikkia, etenkin kun eri käyttäjien kulloinenkin aktiivisuus aina vaihtelee. Kunta-aihepiirin muokkaajiin tuntemillani alueilla ovat eri aikoina osallistuneet esim. Käyttäjä:Vnnen, Käyttäjä:Makele-90, Käyttäjä:Lakritsa, Käyttäjä:Htm ja lukuiset muut. Suurten kaupunkien muokkaajia en edes muista, kun itse muokkaan enemmän maaseutuaiheita.

Lisäksi on Wikiprojekti:Suomen_kunnat ja sillä keskustelusivu. Siellä ei kuitenkaan näytä käsitellyn tätä artikkeloimalliteemaa ja projekti näyttäisi muutenkin olleen pitkään melko hiljainen.. Ajatellen nyrt esitettyä kehittystyötä artikkelimallit ja Wikiprojektin sivu kannattaa varmaan linkittää toisiinsa, ja kehitystyön paikaksi sopinee Wikiprojektin keskustelusivu, ja valmiita tai tuotettavia kehitystyön tuloksia voi sijoittaa wikiprojektin sivulle ja mahdollisille alasivuille.

Aihetta sivuaa myös Wikiprojekti:Suomen kylät. Se on ollut melko aktiivinen ja siellä on käsitelty mm. kuntien sisäisiä jaotuksia ja entisiä kuntia, ja siksi siellä tehty kehitystyö kannataa huomioida tässä, vaikka siellä tätä kunnan artikkelimalliasiaa ei juuri olekaan käsitelty. Tässä projektissa on ollut aktiivinen etenkin Käyttäjä:Raksa123 mutta myös monia muita. Siellä on avattu keskustelua mm. karttojen tarpeesta. Käyttäjä:Raksa123 myös joskus esitti muistaakseni hyviä huomioita siitä, mitä kaikkia asioita kunta-artikkelissa tulisi käsitellä.

Artikkelissa Pitäjä on kerrottu lähteistetysti joistakin yrityksistä elvyttää pitäjä-nimitystä. Itse olen pitänyt pitäjä-nimityyksen mekaanista käyttöä kaikista entisistä kunnista epähistoriallisena, mutta tämä on tietenkin vain oma kansalaismielipiteeni. Wikipedian kannalta voi todeta, että toisin kuin Ruotsissa, missä historiallinen kehitys on ollut osittain eri, nimitys "pitäjä" ei millään tavoin näytä vakiintuneen kattavasti käytetyksi nimitykseksi ilmiölle "entinen kunta". Itse kansalaisena olen sitä mieltä, että tällaista epähistoriallista nimityksen pitäjä käyttöä tulisi välttää sellaisten entisten kuntien osalta, jotka ovat itsenäistyneet vasta kunnallishallinnon perustamisen jälkeen. Tällä kansalaisen mielipiteellä ei tietenkään ole vaikutusta Wikipedian kannalta, mutta tosiasialla, ettei nimitys nykyisellään (luojan kiitos) ole mitenkään vakiintunut, kyllä on mderkitystä myös Wikipedian kannalta.

Itse näkisin myös entiset kunnat osaksi kuntien käsittelyä, koska se mitkä kunnat ovat entisiä ja mitkä nykyisiä. on Suomessa katkuvassa muutoksen tilassa ja siksi työnjaosta entisten ja nykyisten kuntien artikkelien välillä on joka tapauksessa huolehdittava ja näin myös nämä ovat osa aihepiiriä. Esimerkiksi milloinkaan kuntaliitosten jälkeen ei pidä jonkun kunnassa sijainneen kohteen artikkelia päivittää niin, että vain vaihdetaan kunnan nimi, vaan tietenkin entisen kunnan nimi tulee säilyttää, koska kaikissa lähteissä ajalta ennen kuntaliitosta (joita usein voi olla luokkaa sadan vuoden ajalta) kohde tietenkin löytyy entisen kunnan tiedoilla.--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 18.14 (EEST)

Melko usein lukemassani, suomen kielenhuoltoa käsittelevässä Kielikellossa on ollut puhetta pitäjistä ja sanan elvyttämisestä nimenomaan kuntaliitoksissa liitettyjen entisten kuntien käsitteeksi. Pari mainitakseni:

• Ulla Onkamo (4/2016) Pitäjät pinnalla (kielikello.fi)
• Sirkka Paikkala (3/2009) Kunta, kaupunki ja pitäjä (kielikello.fi)

--Paju (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 22.13 (EEST)

Kansalaisena pidän tuota koko lähestymistapaa vääränä, sekoittavana ja toimimattomana. Eihän tällaista asiaa voi ratkaista maallikoille osoitetuilla yleisökyselyillä, vaan vähintäänkin pitäisi kysyä historian alan ammattilaisilta. Nimitystä kappeliseurakunta on osattu käyttää järkevästi, kun se on otettu uudestaan käyttöön täsmälleen vanhassa merkityksessään. Nyt sen sijaan sotketaan historiallisia käsitteitä ottamalla niitä käyttöön merkityksissä, jotka poikkeavat käsitteiden historiallisesta ja vakiintuneesta käytöstä. Pitäjiä ovat normaalissa arkiymmärryksessä vain vanhat kirkkopitäjät tyyliin Marttila, Loimaa, Tammela, Uskela, Halikko jne. eikä pitäjiksi ole koskaan sanottu nuoria pikkukuntia. Mutta niin kuin sanoin, kun tuo ei (onneksi) ole yleistynyt eikä vakiintunut kattavasti käyetyksi nimitykseksi, niin (onneksi) meidän ei Wikipediassa tarvitse esitellä sitä kuin ehdotuksena ja jossain paikoitellen satunnaisesti käyttöön otettuna kuriositeettina. --Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 22.39 (EEST)

Poimin Kielikellon artikkelista 4/2016 lainauksen "...Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuolto on jo pitkään suosittanut, että maalaismaisista liitoskunnista voisi käyttää nimitystä pitäjä erottamaan niitä toisaalta nykyisistä kunnista ja toisaalta pienemmistä kaupunginosista ja kylistä. Tämä käytäntö on suomen kielessä hyvä ja toimiva.". Tämä on selkeä, järkeenkäypä suositus nykykieleen. Mikäli asiayhteydessä on sekottamisvaara, tai käytetään muuta, historiallista merkitystä, voi aina asiayhteydessä käyttää pitäjä-termille täsmentäviä määrittelyjä. --Paju (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 02.01 (EEST)

Minusta entisten kuntien nimittäminen pitäjiksi on vähintääkin sekoittavaa. Kotus on Kielikellon artikkelin mukaan jo pitkään suosittanut, että liitoskunnista käytettäisiin nimitystä pitäjä. Suositus ei ole kuitenkaan ilmeisesti ottanut tuulta purjeisiinsa. Kielikellon numerossa 4/2016 on lisäksi lueteltu joissakin kunnissa tehtyjä valtuustoaloitteita siitä, että nimitys otettaisiin käyttöön; Kielikellossa ei kerrota miten aloitteille on käynyt. Kun nimitystä pitäjä on historiallisesti käytetty monessa eri tarkoituksessa, niin onko nyt tarpeen tehdä vielä väen väkisin yksi lisätarkoitus? Wikipedoassa saattaa tulla eteen tilanne, että jotain maantietellistä aluetta kuvattaessa käytetään sanaa pitäjä 2-3 eri merkityksessä. Olen samalla kannalla kuin Urjanhai, kansalaisena.--Htm (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 02.43 (EEST)

:Nyt jälleen (onneksi) Wikipedia ei ennusta tulevaisuudetta eikä ole minkään muutoksen edelläkävijä vaan seuraa vain niitä muuttuneita käytäntöjä, jotka mahdollisesti toteutuvat ja vakiintuvat. Niin kauan kuin (onneksi) tuota ei ole lähdetty laajasti seuraamaan, nimitys ei ole missän vakiintunut yleiseen käyttöön vaan (onneksi) sitä on käytetty ainoastaan muutamissa satunnaisssa yksittäistapauksissa, eivätkä lähteet (onneksi) osoita, että missään olisi nimitystä tällä tavalla ruvettu yhdemnmukaisesti ja vaakiintuneesti käyttämään. Kansalaisena olen sitä mieltä, että Kotus on tässä iskenyt kirveensä kiveen eikä ole käyttänyt riittävää tieteidenvälistä asiantuntemusta. Tässä voin tietysti olla myös väärässä, mutta olennaista Wikipedian kannalta on se, että nimitys ei ole vakiintunut yleiseen käyttöön. Vastaavastihan Kotus valtaosassa tapauksia on suosituksissaan oikeassa, mutta suosituksista välittämättä esim. yritykset ja yhteisöt antavat itselleen suositusten ja kielioppien vastaisia nimiä, joiden käyttöä sitten joudumme pohtimaan sen pohjalta, miten Kotuksen suositusten mukaan nämä nimihirviöt pityisi kirjoittaa oikein. Ja nythän juuri joku valtionvirasto taisi joutua oikeusviranomaisten määräyksestä palauttamaan nimeensä sanan "virasto". Näin nämä prosessit yhteiskunnassa ovat aina monitoimijaisia, ja mikä lopulta toteutuu ja vakiintuu, on monitoimijainen ja ennustamatonkin prosessi. Yhtä lailla me Wikipedian muokkaajat voimme löytää omat, mahdolliseksi vääriksi osoittautuvat käsityksemme edestämme, joten tämän puoleen historia on armoton.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 08.35 (EEST)

Tuo Iisalmi on hyvä esimerkki kunta-artikkelista, joka on sisällöltään varsin suppea ja hiukan hajanainenkin, kun kehiyystä on tehty vain sieltä täältä joku detalji kerralllaan. Toisaalta juuri tuon kokoinen kunta, josta lähteitä löytyy hyvin, todennäköisesti on palkitseva kehitettävä. Vertaa esim. Pietarsaari. --Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 18.23 (EEST)

Esimerkkinä pienen kunnan kattavasta mutta tiiviistä käsittelystä taas on sv:Nagu. Sitä on työstetty viimeisen päälle esimerkkinä osana laajempaa projektia.--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 18.38 (EEST)

Musta kunta-artikkelien ongelma on se, että ne ovat syntyneet hirveän hajanaisesti. Käyttäjän lisäävät omasta mielestään tärkeät asiat. Yksi lisää pitkän luettelon kunnan kaikista kylistä, toinen lisää jotain tilastotietoja asukasluvusta, kolmas lisää kaikki uskonolliset yhdyskunnat ja neljäs lisää täysin turhan ilmastokuormituksen. Rakenteellisesti ne ovat periaatteessa varsin selkeitä, mutta sisällöllisesti hirveän hajanaisia, kun artikkelit näyttävät koostuvan vain luetteloista ja listoista sekä tilastotiedoista. --PtG (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 19.00 (EEST)

Sitähän tää Wikipedia on. Ihmiset lisää itseään kiinnostavia juttuja tai asioita, joista on lähteet mahdollisimman vaivatta saatavilla. Harvaa kunta-artikkelia on muokattu kokonaisuutena ja etenkin maalaiskunnista on aika niukasti muuta kuin historiaa tarjolla lähdemateriaalina. Mielestäni nuo artikkelimallit ovat ihan hyvä. Pitäjä-paikkakunta -tematiikka ei ole omalla näytöllä särähtänyt silmään. --Vnnen (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 23.11 (EEST)

Luulen että aika monia muokkaajia (ellei jopa kaikkia) on tässä ohjannut eventualistinen muokkausnäkökanta, eli että kannetaan oma korsi kekoon pieninäkin palasina ja näin viedään hanketta eteenpäin. Yhtälailla myös nyt se on vain merkki projektin etenemisestä kun herätään kokonaistarkastelun tarpeeseen jossain aihepiirissä sen jälkeen kun aineistoa on kertynyt. Oikeastaan tällainen kokonaishahmotuksen tekeminen edellyttää joko varsin pitkää Wikipedian muokkaamiskokemusta (joka varmaan tähän keskusteluun osallistuvilla kaikilla on) ja samalla aiheen ja lähteiden hallintaa. Samalla kuitenkin tuo artikkelimallien työstäminen on varsin työlästä, eli pitäisi olla kun non tovi aikaa istua alas. Se on vapaaehtoisprojektissa usein niukka resurssi. Ja samoin vasta kun eri aihepiireistä on kertynyt enemmän eri tekijöiden pitkälle muokkaamia laadukkaita artikkeleita, saadaan kokemusta, joka antaa valmiutta työstää esim. artikkelimalleja saadun kokemuksen pohjalta. Tässä on siis väistämättä itseään korjaava sykli, kun seistään edeltäjien olkapäillä.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 11.25 (EEST)

Ei tuo ole pelkästään kunta-artikkelien ongelma vaan aika monen muunkin artikkelin ongelma, varsinkin resentististen aiheiden ongelma. Yksi lisää yhden tekstinpätkän, toinen lätkäisee jossain vaiheessa perään toisen ja kolmas kolmannen tarkistamatta onko asia jo mainittu. Harvassa ovat ne jotka lukevat ajatuksella artikkelin läpi ja miettivät kokonaisuutta ja punaista lankaa. --Anr (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 16.29 (EEST)

Vuonna 2018 kävin läpi joukon kunta-artikkeleita ja muutin niiden rakenteen kaupunki-artikkelimallin mukaiseksi, esimerkkinä Joroinen. Samalla laitoin edes jotakin maantieteen ja historian otsikoiden alle, toivoen että eventualismi osoittaisi voimansa. --Tappinen (keskustelu) 1. elokuuta 2020 kello 09.42 (EEST)

Luokittelu

Luokittelu ei ota kantaa siihen, että pitääkö artikkelissa olla maininta luokittelua vastaavaa sisältöä. Luokiteltaessa artikkeli luokkaan, johon artikkelissa ei viitata antaa muun muassa mahdollisuuden kiertää tarkistettavuuskäytäntöä. Eräs käyttäjä kumosi muokkaukseni Kytö (Espoo), Bågaskär, Bolax ja Orrengrund, joista olin poistanut luokittelua artikkelin sisällön ollessa luokittelun perusteiden kannalta kyseenalainen. En voi palauttaa muutosta, koska sen seurauksena tulen aikaisemman kokemukseni mukaan saamaan pitkän eston. Siis onko kyseinen luokittelu Wikipediassa hyväksyttävä tapa toimia?--88.115.91.112 26. heinäkuuta 2020 kello 11.16 (EEST)

Tuossa tapauksessa uudelleenohjauksen nimeltä Sen-ja-sen rannikkolinnake voisi ehkä sijoittaa luokkaan varsinaisen artikkelin Se-ja-se (saari) sijasta. --Prospero One (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.25 (EEST)

Siis et edellytä artikkeliin luokittelua vastaavaa sisältöä. Kuinka tarkastat, että luokittelussa on jotain järkeä?--88.115.91.112 30. heinäkuuta 2020 kello 19.35 (EEST)

Periaatteessa pitäisi olla artikkelissa tieto, joka liittyy sen luokitukseen. Näin ei aina ole ja sitten joskus jälkeenpäin havaitaan ongelmat. Joskus näkee että on matkittu muunkielisen wikin luokkaa joka onkin perustunut siihen, että ko. artikkeliin on liitetty jotain muuta tietoa joka fiwikissä onkin eri artikkelissa. Eli tämä on yksi ongelmakohta joka tapauksessa. Maantieteelliset artikkelit yleensä noudattaa aika samaa kaavaa keskenään eli vähän helpompi homma. Ipr1 (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 09.02 (EEST)

Liikennemerkkikuvia avoimena datana

Liikennemerkkikuvia vektorigrafiikkana avoimella lisenssillä: https://github.com/finnishtransportagency/liikennemerkit Nämä ovat kai johonkin paikkatieto-ohjelmaan, mutta viisammaat osannevat kaivella, olisiko näistä myös kuvitukäyttöön tms.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 12.48 (EEST)

Käsittääkseni ainakin Fry1989 on jo tallentanut näitä Commonsiin. 01miki10 (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 20.02 (EEST)

Elonet.finna.fi

Voi olla, että tämä on vanha jo, mutta Finnaan on tullut elonet.finna.fi jossa on suomalaisia elokuvia vapaasti katsottavissa. Lisenssi näyttäisi olevan ainakin osassa "ei kaupalliseen käyttöön" joten niitä ei voi tallentaa commonsiin, mutta ainakin niitä voi linkittää.

• Aarteita verkossa: KAVIn kotimaiset elokuvat vapaasti verkkolevityksessä (2.12.2019)

--Zache (keskustelu) 7. elokuuta 2020 kello 16.59 (EEST)

Se on sama Elonet kuin ennenkin, se vain siirtyi Finnaan kuten kirjastotkin, paitsi ainakaan ei helmet.fi. Tosin sinne pääsee vanhan Elonet -osoitteen kautta ainakin edelleen. Yleensä Elonet on ollut fiksu palvelu siinä mielessä ettei se ole hukannut vanhoja osoitteitaan. --Abc10 (keskustelu) 7. elokuuta 2020 kello 17.22 (EEST)

Malline fyysiselle oireelle?

En tiedä onko oikea paikka, mutta mikä on paras malline lääketieteelliselle oireelle (ei sairaudelle)? Erityisesti suunnittelin kirjoittavani artikkelin aiheesta mioosi, eli silmän pupillin liiallinen supistustila. Selailin muunkielisiä artikkeleita, ja esim. ruotsinkielisessä artikkelissa (https://sv.wikipedia.org/wiki/Mios) on pätevä malline, onko suomenkielisessä Wikipediassa vastaavaa? Kiitos avusta. --Birnafysärit (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 10.13 (EEST) Käyttäjä:Birnafysärit 8.8.2020

Mallineita voi pyytää tällä sivulla. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 11.41 (EEST)

Aivan, kiitos. --Käyttäjä:Birnafysärit 8.8.2020

En usko että tuollaista mallinetta vielä on. Sairaus-mallinekin luotiin vain pari kuukautta sitten. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 12.21 (EEST)

Artikkeli Jason Isaacs

Luin sattumalta artikkelia Jason Isaacs,niin siellä mainittiin "Isaacs on juutalainen". Tämä jotenkin tarttui silmiini,eikä välttämättä positiivisesti. Onko tarpeen mainita tällä tavalla ihmisen uskonnollisuutta/kansanryhmää,vai voisiko se tehdä jotenkin toisella tapaa? Nykyaikana juutalaisuuteen on tietyissä tapauksissa liitetty hyvinkin negatiivisia,tuttuja 1930-luvulta olevia ilmaisuja,joten tarvitaanko sitä Wikipediassa. Toki voisimme laittaa "Juden" juutalaisen henkilöiden sivuille,jos uskonnollisuutta/kansanryhmää halutaan tuoda esille. Juutalaisuuden voi jos vain on halua ja tarpeen tuoda esille,neutraalisti.Jukka Wallin (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 11.17 (EEST)

Niin, juutalaisuuden mainitsemiselle pitäisi olla jokin peruste, ja samalla pitäisi tehdä selväksi, onko kyse etnisyydestä vai uskonnollisuudesta. Paras paikka etnisen taustan mainitsemiseen on lapsuudesta kertova osio, sillä vielä pitkälle 1900-luvulle monet amerikkalaislapset saivat kotonaan aika etnisen kasvatuksen, etenkin juutalaiset. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 11.55 (EEST)

Ja vähintään lähde pitäisi olla myös jota tuossa ei taida olla myöskään. --Zache (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 12.11 (EEST)

Ja vastaavasti taas jotkut, kuten John Kerry ovat saattaneet kuulla koko asiasta vasta aikuisina (vastaavasti kuin jotkut suomalaiset, joiden tausta on vaikkapa suomenvenäläinen, ovat tästä saattaneet löytää tiedon vasta parin sukupolven jälkeen sattumalta). Nämäkin tietysti ovat faktoja, mutta faktat siis vaihtelevat kovasti. --Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 12.16 (EEST)

Sattumalta juuri tänään korvasin artikkelissa Judy Blume määritteen amerikanjuutalainen määritteellä yhdysvaltalainen. Juutalaisuuslähde oli vähän siinä ja siinä, onko edes erityisen luotettava , mutta joka tapauksessa artikkelista ei ilmennyt, miksi maininta olisi tarpeellinen. --Abc10 (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 13.34 (EEST)

Wikipedia Hbl:n yleisönosastossa

Markus Långin merkittävyyskeskustelussa käyttäjä Mlang.Finn linkittää Markus Långin Hbl:n yleisönosastoon lähettämään kirjoitukseen, jossa Lång väittää Suomen ruotsinkieliselle väestönosalle, että suomenkielisessä Wikipediassa syrjitään ruotsinkielisiä. Väite on absurdi ja tietenkin perustelematon, ja se on loukkaava. Erityisesti tunnen sen kohdistuvan minuun, koska en ole pitänyt henkilöhakemistoja Vem och vad ja Kuka kukin on merkittävyysperusteena, ja olen tuonut kantani useasti esille. Sen sijaan en ole koskaan, missään pyrkinyt poistamaan ruotsinkielisiä henkilöitä käsitteleviä artikkeleita kielen vuoksi. Olen käsittääkseni kirjoittanut ruotsinkielisistä suomalaisista ja ruotsalaisista runsaasti artikkeleita (en tosin osaa juuri nyt sanoa määrää). En ole myöskään huomannut kenenkään muun harjoittavan kieliperusteista syrjintää, vaikka Markus Lång niin väittää: "Och så finns det motstånd mot att finlandssvenskar skulle tas med i det finskspråkiga Wikipedia, trots att de finns i matriklar Vem och vad och Kuka kukin on." Joku joka osaa kirjoittaa ruotsia niin hyvin, ettei nolaa itseään, voisi kirjoittaa vastineen. --Abc10 (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 19.17 (EEST)

Tarkkaan ottaen Markus Lång väittää, ei suinkaan Suomen ruotsinkieliselle väestönosalle, vaan HBL:n lukijoille (eikä varmaan heillekään kaikille, vain niille, jotka lukivat ko. kirjoituksen – joukossa saattaa olla joku suomenkielinenkin).--Htm (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 19.29 (EEST)

Olettaakseni Långin/Mlang.Finnin näkemyksen taustalla ovat eräät muutaman viime vuoden aikana käydyt merkittävyyskeskustelut, joissa hänen aloittamiaan artikkeleita suomenruotsalaisista henkilöistä ehdotettiin poistettaviksi, erityisesti Keskustelu:Roger Broo ja Keskustelu:John Hartwall (ks. myös laatikon sisälle piilotettu keskustelunpätkä), joista jälkimmäinen päätyi äänestykseenkin. Siitä voi toki olla montaa mieltä, kyseenalaistettiinko nuo artikkelit juuri henkilöiden ruotsinkielisyyden vuoksi tai tekeekö Kuka kukin on -tyyppisiin matrikkeleihin pääseminen henkilön automaattisesti wikimerkittäväksi, mutta yhtä kaikki tuskin Långin arvostelun pääkohteena on sellainen Wikipedian käyttäjä, joka ei ole osallistunut noista keskusteluista kumpaankaan. --Risukarhi (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 21.15 (EEST)

Kyseiset henkilöhakemistot ovat olleet esillä aiemminkin, ja luulisin olleeni niistä eri mieltä juuri Mlangin kanssa. Yhdentekevää, pääasia että joku oikaisisi ikävän väitteen, jolle Lång ei esitä perusteluja ja joka leimaa fi.wikipedian. --Abc10 (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 22.26 (EEST)

Ja kas, alla viitataan Ernst Thermanin keskustelusivulle, jossa Mlang kommentoi minun kommenttejani ja väittää, että "valehtelen törkeästi" ja antaa lopussa ymmärtää, että poistoperusteluni olisi muka Thermanin ruotsinkielisyys. --Abc10 (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 22.31 (EEST)

Löysin artikkelialoituksistani valitettavasti vain neljä suomenruotsalaista kirjailijaa, joista yksi tosin kirjoittaa molemmilla kielillä, joten häntä ei ehkä hyväksytä, ja toinen onkin nykyään ruotsinsuomenruotsalainen, enkä tiedä hyväksytäänkö häntäkään. Mutta uskon täydentäneeni muiden aloittamia sitä enemmän. Ehdotan että Mlang.Finn tekee puuttuvista suomenruotsalaisista kirjailijoista luettelon, jota voin hyödyntää sitten kun "kopioprojektini" on tullut päätökseensä. --Abc10 (keskustelu) 9. elokuuta 2020 kello 13.14 (EEST)

Estin muuten Roger Broon merkittävyyden kyseenalaistaneen Lehmäantiloopin ja ainoat poistoa kannattaneet tunnukset Teakoon ja Weird1en 2018 sukkanukkeina muokkaustyylin + osoitepaljastuksen perusteella. Oli tuon sukkanukkeilijan motiivit mitkä tahansa (ruotsinsuomalaisuus on myös minusta hiukan kaukaa haettua), niin on Mlang siinä oikeassa, että onhan se ankeaa joutua puolustamaan juuri kirjoittamaansa artikkelinsa merkittävyyttä sukkanukkeilijoita vastaan. --Zache (keskustelu) 9. elokuuta 2020 kello 08.33 (EEST)

Hiukan offtopikkia, mutta tietääkö kukaan mihin Hbl:n debatin aloittanut 21.7. mielipidekirjoitus viittaa? kaikki neljä mielipidekirjoitusta--Zache (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 21.30 (EEST)

Itse en ainakaan tiedä, mutta Mlang.Finn on näköjään viitannut tuohon kirjoitukseen Ernst Thermanin keskustelusivulla. 01miki10 (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 21.34 (EEST)

Intentioharhan vaaroista huolimatta voitaneen taustoista mainita seuraava: HBL:ssa julkaistiin 12.7.2020 artikkeli Lolita-aiheisista romaaneista ja ilmoitettiin lähteeksi mm. Wikipedia. HS:ssa puolestaan julkaistiin 18.7.2020 Raimo Sailaksen muistokirjoitus, jossa väitetään, että hän olisi ollut VVM:n ”budjettineuvottelija” 1977–1985. Oikea nimike on budjettineuvos, ja se on ollut kaiken aikaa tarkistettavissa mm. Suomen kansallisbiografiasta ja Suomen Valtiokalenterista. Väärä tieto oli ollut pitkään Wikipediassa ja todennäköisesti sieltä kulkeutunut maan suurimpaan sanomalehteen. HS ei julkaissut oikaisua, ja tapauksesta on kanneltu JSN:oon; vielä ei ole tiedossa, otetaanko asia käsiteltäväksi. Sinänsä olisi hyvä, että täsmennettäisiin, kuinka Wikipediaa voidaan hyödyntää käytännön uutistyössä.

Sittemmin HS:ssa julkaistiin vielä 1.8.2020 artikkeli teoksesta Itselleni, joka oli aiemmin suomennettu nimellä Itsetutkisteluja. Aiempi nimi oli pitkään väärin Wikipediassa ja oli mahdollisesti sieltä kulkeutunut maan suurimpaan sanomalehteen. Lehteä on nuhdeltu isällisesti (ei vaikutusta).

Nimimerkki ”ABC” on nyt alkanut perusteettomasti ja virheellisesti kohkata siitä, että hänet olisi leimattu HBL:ssa suomenruotsalaisten vastustajaksi. Kyseisellä maininnalla tarkoitettiin kuitenkin niitä tahoja, jotka moittivat artikkeleita Roger Broo, John Hartwall ja Erik Hartwall. — Tavallaan olen itsekin harjoittanut ”kieliperusteista syrjintää”, kun aloitin sivut Sture Gadd ja Erik M. Snellman vain ruotsiksi. Oletin, että suomenkielisessä Wikipediassa näihin kohdistuisi vastustusta.

Sen sijaan nimimerkkiä ”ABC” ajateltiin, kun mielipidetekstiin kirjoitettiin ”mobbning”. Hän ei ole siis osannut kohdistaa tuohtumustaan oikeaan lauseeseen.

HBL:iin voi lähettää vastineen, mutta pitää kirjoittaa omalla nimellä. --Mlang.Finn (keskustelu) 9. elokuuta 2020 kello 19.37 (EEST)

Tästä aiheesta voisi ehkä keskustella vähän laajemminkin. En seuraa Suomi-aiheita kovinkaan tiiviisti, mutta käsittääkseni "pakkoruotsiaktivistit" ym. ovat suomenkielisessä Wikipediassa nykyään aika marginaalinen ilmiö. Olen huonosta ruotsin taidostani huolimatta kirjoittanut tänne aika monesta suomenruotsalaiseen kulttuuriin liittyvästä aiheesta, ja käsittääkseni ne ovat suomi-wikissä usein paremmin edustettuina kuin ruotsinkielisessä Wikipediassa. Suomen ruotsinkielisen kulttuuriperinnön esittely on mielestäni yksi suomi-wikin keskeisistä tehtävistä, jo senkin takia että ruotsi-wikin käyttäjiä asia ei (hieman kärjistäen) näytä niinkään kiinnostavan. --Esamatti1 (keskustelu) 9. elokuuta 2020 kello 12.26 (EEST)

Julkaisupaikan merkitsemisen kieli, ja onko sillä merkitystä

Tuossa noin kaksi vuotta sitten sain Käyttäjä:Peplumfanilta pyyhkeitä, kun menin muuttamaan eräässä artikkelissa teoksen julkaisupaikan venäjästä (Moskva) suomeen (Moskova). Olen tämän jälkeen pyrkinyt laittamaan julkaisupaikan alkuperäiskielellä muokkauksia tehdessäni ja korjannut muualla jos on sattunut tulemaan vastaan. Ilmeisesti tätä ei ole missään mainittu virallisesti (ei ainakaan kirjaviitemallineen ohjeessa), vai onko? --Prospero One (keskustelu) 14. elokuuta 2020 kello 15.34 (EEST)

Tämä riippuu siitä, mitä kirjassa itsessään lukee nimiössä tai nimiösivun kääntöpuolella. Jos Moskovassa on julkaistu jokin suomenkielinen kirja, siinä lukee ”Moskova” ja sitä pitää kirjamallineessa käyttää. Samoin jos Helsingissä on julkaistu ruotsinkielinen kirja, siinä lukee ”Helsingfors” ja se tulee mallineeseen. Venäjänkielisen kirjan tietoihin tulee ”Moskva”. Jos ohjeessa ei ole mainintaa, niin ehkä olisi hyvä lisätä? --Mlang.Finn (keskustelu) 14. elokuuta 2020 kello 16.35 (EEST)

Asiasta on keskusteltu: [1] Linkissä on linkkejä aiempiin keskusteluihin. Erilaisia näkemyksiä oli, mutta jos tulkitsen tuon keskustelun tulosta, se mitämaks oli, että kirjaan merkittyä paikan nimen muotoa pidettiin suositeltavana. Tärkeintä olisi kuitenkin, että se on oikea paikka eikä väärä, kuten keskutelussa esittämissäni esimerkeissä oli: "WSOY:n ja Oxford University Pressin kotipaikaksi merkitty Hongkong, Otavan kotipaikka Malmö". --Abc10 (keskustelu) 14. elokuuta 2020 kello 16.56 (EEST)

Yleinen viitekäytäntö taitaa tieteellisen kirjoittamisen ohjeissa käyttää tosiaan kirjan kielen mukaista tapaa (joka siis yleensä näkyy kirjan nimiösivulla) eli englanninkielisessä kirjassa julkaisupaikka on London. Tätä tapaa olisi hyvä minusta meilläkin käyttää, mutta varsinaisesti määriteltyä ohjetta meillä ei ole. --PtG (keskustelu) 14. elokuuta 2020 kello 17.36 (EEST)

Niin kuin PtG yllä sanoo niin tieteellisen kirjoittamisen yleinen viitekäytäntö sopii ainakin tässä tapauksessa Wikipediaan hyvin. Yhtä hyvin tietosisällön kuin merkintätapojen on hyvä vastata sitä, mitä on laadukkaiossa hiljattaisissa suomenkielisissä lähteissä. --Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2020 kello 20.42 (EEST)

Aloitus on harhaanjohtava, koska keskustelun todellinen syy on Prospero Onen oman toiminnan oikeutus: linkki keskusteluun. Vastustan toimintaa, jossa pyrkimyksenä on kyykyttää muita lähinnä merkityksettömillä huomautuksilla, mitä tässä on julkaisupaikan kielestä huomauttaminen satunnaiselle käyttäjälle. Julkaisupaikan kielellä ei ole sellaista merkitystä, että siitä tarvitsisi huomauttaa toista käyttäjää.--131.228.2.20 17. elokuuta 2020 kello 08.09 (EEST)

Tämä on juuri niin iso asia kuin siitä huomautetuksi tullut sen tekee. Vika on aina ärsyyntyjässä. --Prospero One (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 13.14 (EEST)

Heh, ei kai sentään? Huomauttaja vastaa omista toimistaan. Minusta tästä ei pidä huomautella, vaan jos "väärä" nimi ärsyttää, tekee itse sen korjauksen tai jos niitä on paljon, pyytää bottia, jos vaikka sattuisi innostumaan. --Abc10 (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 13.41 (EEST)

Aku Ankka -sarjakuvan sivuhahmot

En tiedä onko tämä oikea paikka kysyä tästä, mutta en löytänyt muutakaan sopivaa paikkaa. Selasin tuossa luokkaa Aku Ankka -sarjakuvan hahmoista ja huomasin, että kyseisessä luokassa (ja sen alaluokissa) on valtavasti artikkeleita muutamassa sarjakuvassa esiintyneistä sivuhahmoista, joista suurin osa on joko lähteettömiä, tynkiä tai molempia (esim. Jaana Kapula, Skotti McTerrier, Kenraali Nuuh). Mielestäni iso osa näistä ei ole tarpeeksi merkittäviä Wikipediaan, ja ne voitaisiin joko poistaa tai yhdistää artikkeliin Luettelo Aku Ankka -sarjakuvan hahmoista. Onko olemassa tapaa käynnistää useampaa artikkelia koskevaa merkittävyyskeskustelua, vai pitääkö jokaiseen tällaiseen artikkeliin käydä yksitellen lisäämässä merkittävyys kyseenalaistettu-malline? --C. J. Greengrass (keskustelu) 15. elokuuta 2020 kello 13.20 (EEST)

Kyseisen luettelon keskustelusivulla varmaankin voi keskustelun käynnistää jos sellainen on edes tarpeellista, sen verran heikoilta linkittämäsi artikkelit näyttävät itsenäisinä artikkeleina että kannatan yhdistämistä ilman merkittävyyskeskusteluakin. --Xstoe (keskustelu) 15. elokuuta 2020 kello 14.16 (EEST)

Joo, voi kyllä olla ettei keskustelun käynnistäminen tosiaan taida olla tässä tapauksessa edes tarpeen. Mainitsemani luettelo ei näköjään katakaan Mikki Hiiri -sarjakuvien hahmoja. Pitäisiköhän niille luoda oma luettelonsa, vai olisiko järkevämpää että ne (ja Sepe Susi -sarjakuvien sivuhahmot) lisätään Aku Ankka-hahmojen kanssa samaan luetteloon tai poistetaan kokonaan epämerkittävinä? --C. J. Greengrass (keskustelu) 15. elokuuta 2020 kello 14.43 (EEST)

Nähdäkseni Aku- ja Mikki-universumit alauniversumeineen (molemmat metsät sekä sovellutukset) on järkevää käsitellä samassa luettelossa, mutta voidaan siellä tarvittaessa järjestää universumien mukaan. Iivarius (keskustelu) 15. elokuuta 2020 kello 15.30 (EEST)

Jep, tuo varmaan on järkevin ratkaisu. Kävin jo yhdistämässä joitakin sivuhahmoartikkeleita hahmoluetteloon. --C. J. Greengrass (keskustelu) 15. elokuuta 2020 kello 15.55 (EEST)

Silmäilin tekemiäsi muokkauksia. Suurin osa noista luetteloon yhdistämisistä oli varmaan selviä tapauksia, mutta muutamista olisi ehkä voinut keskustella artikkelikohtaisesti. Ainakin Pulivari, Simo Sisu ja Teppo Tulppu lienevät Aku Ankkaa lukeneille varsin ikonisia hahmoja. Noista varmasti löytyy helposti lähteitä eri kielillä. Muutama muukin jo yhdistetty olisi voinut olla keskustelun arvoinen (mm. Mortti ja Vertti, Neiti Näpsä, Hekla Velho sekä pääasiassa animaatioissa esiintyneet Klaara Kotko ja Heimo Huima). Keskustelua voidaan käydä vaikka tässäkin. --Risukarhi (keskustelu) 15. elokuuta 2020 kello 20.56 (EEST)

Joo, ehkä olin vähän turhan hätäinen noiden mainitsemiesi hahmojen suhteen. Voidaan keskustella tässäkin, mitkä hahmoista pitäisi eriyttää hahmoluettelosta. Mainitsemistasi Tulpun ja Sisun kohdalla olin itsekin vähän kahden vaiheilla, ainakin ne voitaisiin tarkemmin ajatellen palauttaa vielä omiksi artikkeleikseen.--C. J. Greengrass (keskustelu) 15. elokuuta 2020 kello 21.11 (EEST)

Palautinkin jo Sisun ja Tulpun omiksi artikkeleikseen. Noista muista myös Neiti Näpsä ja Mortti ja Vertti voitaisiin ainakin Aku Ankka Lataamon osumien perusteella palauttaa, mutta odotan tuleeko asiasta lisää kommentteja ennen kuin lähden palauttamaan artikkeleita. Klaara Kotkon kohdalla pitäisi varmaan ottaa huomioon, kuinka isossa roolissa se on näissä animaatioissa, sarjakuvissa kun sillä ei kovin merkittävää roolia ole. --C. J. Greengrass (keskustelu) 15. elokuuta 2020 kello 22.10 (EEST)

Kyllä Mortti ja Vertti ovat myös Aku Ankka -yleistietouteen kuuluvia. Samoin Pulivari ja poliisimestari Sisu. Riippuu kai vähän millä vuosikymmenellä on ollut lapsi jha lukenut Aku Ankkaa.--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2020 kello 07.09 (EEST)

Jep, ja varmaan myös siitä, onko lapsena lukenut lehteä vai taskukirjoja, osa hahmoista (kuten Kroisos Pennonen) kun esiintyy säännöllisesti vain toisessa niistä. Mutta joo, palautan nyt vielä ainakin Pulivarin sekä Mortin ja Vertin omiksi artikkeleikseen. --C. J. Greengrass (keskustelu) 16. elokuuta 2020 kello 10.14 (EEST)

Palauttaisin muut, mutta en Hekla Velhoa. Hekla on esiintynyt 67 tarinassa, kun taas esimerkiksi Eka Vekara on esiintynyt 80:ssä (mukana sekä taskarit että lehdet). Näitä numeroita voisi käyttää merkittävyyden arvioinnissa, ettei kaikki valta ole subjektiivisilla lukukokemuksilla. Esimerkiksi Klaara Kotko on ollut 110 tarinassa ja lisäksi animaatioissa, joten pitäisin merkittävänä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 16. elokuuta 2020 kello 12.57 (EEST)

Toisaalta sivuhahmo Lievistö on esiintynyt 149 tarinassa ja on silti selvästi epämerkittävä, kun taas tunnettu Mustakaapu vain 164 tarinassa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 16. elokuuta 2020 kello 13.04 (EEST)

Neiti Näpsän palauttaisin vielä. Sivuhahmo, mutta hyvin merkittävä sellainen sekä lehdissä että taskareissa. Jos Riitta Hanhi ja Kultu Kimallus mahtuvat tänne, niin kyllä neiti Näpsäkin. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 16. elokuuta 2020 kello 13.10 (EEST)

Okei, Neiti Näpsäkin on nyt palautettu. Luokassa on jäljellä vielä muutama artikkeli (Della Ankka, Julle Ankanpää, Vaskervillet, Evronit ja Arpin Lusene), joissa on ainakin tekstiä kiitettävästi, mutta eivät välttämättä ole hahmoina tarpeeksi merkittäviä omaksi artikkelikseen. Sitten on vielä Karhuvaarin artikkeli, joka on ainakin lähteistetty hyvin, mutta mietin olisiko hahmon tiedot järkevämpi sisällyttää Karhukoplan artikkeliin. --C. J. Greengrass (keskustelu) 16. elokuuta 2020 kello 13.48 (EEST)

Lähteiksi kelpaavat lehdet

Hei, olisin tiedustellut onko teidän yhteisöllä tai sinulla luettelo lehdistä joita voi käyttää lähteenä ja joita ei? Huomasin tuossa että napsakka hiirikätesi oli vienyt käyttäjältä tiedon josta kertoi lainattuna Hymy-lehti ja Como. Mitkä lehdet kelpaavat lähteeksi?  –Kommentin jätti 92.186.110.184 (keskustelu)

En ole tietoinen että mitään white-listaa olisi olemassa. Jos ja kun lehti julkaisee mitä sattuu, niin ei sillä mitään tee. Sjmantyl (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 10.31 (EEST)

Wiki Loves Monumentsiin mukaan asemakaavalla suojeltuja rakennuksia

Noin 5000 Helsingin asemakaavalla suojeltua rakennusta on tuotu Wikidataan ja Wiki Loves Monuments -kilpailun kuvauskohteiksi. Kunnallisesti suojeltujen rakennusten tuominen aloitettiin Helsingistä, ja tarkoituksena on saada mukaan koko maan suojellut rakennukset ja alueet asteittain. Osallistu tietojen tarkistamiseen vaikka kotisi lähistöltä! Tietoja on koottu useista lähteistä, ne ovat epätäydellisiä ja voivat sisältää virheitä.

Esimerkiksi näin voit auttaa:

• Etsi kartalta kohde, jota täytyy korjata ja siirry linkin kautta Wikidataan. Voit joutua valitsemaan eri taustakartan oikean reunan kuvakkeesta, jos kartta ei näy.
• Anna rakennukselle osuvampi nimi, mutta säilytä tarpeellinen nimi aliaksena. Katuosoitteet ovat erityisen hyödyllisiä aliaksina. Taloyhtiön nimi sopii otsikoksi. Lyhyt nimi sopii erityisesti otsikoksi ja yhtiön kokonimen voi laittaa aliakseksi.
• Lähteitä käyttäen voit lisätä tarkempaa tietoa rakennusvuodesta ja arkkitehdeista. Erityisen hyviä lähteitä ovat rakennusvuoden viitteenä olevat Helsingin kaupunginmuseon rakennuskortit ja kaavaselostukset, jotka ovat kulttuuriperintöstatuksen viitetietona.
• Älä poista lähteistettyä tietoa. Voit poistaa lähteistämättömän tiedon tai Wikipediasta poimitun virheellisen tiedon. Wikipedia siksi, ettei se voi toimia itselleen lähteenä. Jos Wikipedian tieto on ainoa oikea, ei sitä kannata poistaa ennen kuin on löytänyt kunnollisen ulkopuolisen lähteen.
• Toisinaan kohde on jo olemassa, mutta sitä ei ole tunnistettu. Uuden voi yhdistää olemassaolevaan, mutta tee se harkiten. Joskus kohteet on tarkoituksella tuotettu erillisinä.

Ongelmia voi raportoida tähän ketjuun tai projektisivun keskustelussa.

Terveisin Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 11.00 (EEST)

@Paju: tässä Wiki Shoot Me -linkki --Zache (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 14.04 (EEST)

Tämä on ehkä kömpelöyttäni wikidatan kanssa, mutta laitoin Helsinginkatu 26 aluakseksi Helsingin työväenopiston opistotalo. Siitä on valokuva, mutta commonsissa oleva tiedostonimi ei kelpaa Wikidatalle (koska siinä on ajatusviiva). Onko yhteensopivuusongelma vai enkö vaan osaa? --Tappinen (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 18.37 (EEST)

Helsinginkatu 26 (Q98411627) ilmeisesti tästä wikidata-kohteesta on kyse? Jos pitäisi arvata, niin se ei tykännyt "File:" :stä siinä alussa. Aika usen nuo wikidatan käyttöliittymäpalikat vaatii myös sen, että käyttäjä valitsee valinnan siitä automaattitäydennyksen listasta eikä pelkästään kirjoita sitä. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 11.20 (EEST)

Kiitos. Huomaan että ainakin joissakin tapauksissa olisi syytä yhdistää wikidatakohteita, jos katsotaan että koulu ja sen rakennus kuuluisivat samaan kohteeseen Kallion lukio on Porthaninkatu 15, Kallion ala-asteen koulu (Q23040170) sama kuin Kallion ala-asteen koulu Q98413363 . Olisko tästä yhdistämisestä ohjetta ? --Tappinen (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 21.18 (EEST)

Itse käytän sellaista pienoisohjelmaa kuin merge (d:Special:Preferences#mw-prefsection-gadgets ja listassa heti ensimmäisenä). Tuo toimii siten, että 1.) katsot mikä on ensimmäisen yhdistettävän sivun wikidata-tunniste. Sen voi kopioida vaikka leikepöydälle. 2.) Menet selaimessa sille wikidatasivulle jonka haluat yhdistää. 3.) valitset merge sivun yläreunassa olevasta muut -valikosta. (se joka on hakukentän vieressä josta fiwikissä löytyy siirrä). Tämän jälkeen sinulle avautuu lomake johon voi kopioida sen toisen wikidata-sivun tunnisteen. Vakioasetuksilla se yhdistää sivun siihen vanhempaan sivuun. Jos jotain menee pieleen niin versiohistoriasta voi palauttaa molempien sivujen vanhemmat versiot eli nuo on ihan tavallisia wikisivuja siltä kannalta. Sivuja kannattaa yhdistää silloin kun kohde on käytännössä 1:1, mutta on tapauksia joissa on perusteltua olla useampia kohteita joiden merkitys on eri. Esim kirkkoalue voi pitää sisällään, kirkon, hautausmaan, kappelin jne. TAI majakka-rakennus ja saari on eri wikidatakohteita vaikka Wikipediassa niistä olisikin vain yksi artikkeli. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 22.07 (EEST)

Kannattaa myös harkita ennen yhdistämistä. Wikidatan kohteita voi olla tarkemmalla jaottelulla kuin Wikipedia-artikkeleita. Yhdistäessä kannattaa tehdä ajatuskoe: voisinko kuvailla tämän kohteen yhdistettävän kohteen ominaisuuksilla? Onko tässä majakkasaaressa 10 kerrosta? – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 11.59 (EEST)

Sinne näyttäisi tulleen myös tamperelaisia rakennuksia, mutta tuo nimistö on kyllä paikoin varsin pielessä. Lisäksi mukana on jo purettuja rakennuksia. Mitä näille puretuille pitäisi tehdä? Tietokanta-aineistossa on siis varsin paljon epämääräisiä osoitteita ja nimettömyyksiä (nimeksi mennyt sitten osoite, joka ei edes välttämättä ole oikein). --PtG (keskustelu) 23. elokuuta 2020 kello 21.37 (EEST)

Noita purettuja voisi merkitä minusta ainakin seuraavilla ominaisuuksilla. Sinänsä ne puretutkin on ihan hyödyllisiä aineistossa, koska niitä voidaan käyttää mm. Commonsin asiasanoina.

* hajoamis-, purkamis- tai lakkautuspäivä (P576)

* rakennuksen tila (P5816)

--Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2020 kello 15.51 (EEST)

Tein luettelot Helsingin suojelluista rakennuksista suurpiireittäin josta näkee vähän mietä siellä on. Teen vielä Tampereelle saman. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 11.05 (EEST)

Kiitos huomioista PtG! Lähtödatassa on sekä nimettömiä että saman nimisiä. Näitä on pyritty paikkaamaan mekaanisesti antamalla tiedoissa ollut osoite nimeksi tai etsimällä netistä tietoa. Tämä on juuri se osuus, mitä voidaan yhdessä parantaa parhaiten, kun paikallista tietoa ja kokemusta löytyy. Edellä mainitut ominaisuudet ovat käyttökelpoisia, lisäksi voi hyödyntää ominaisuutta käytön tila (P5817) – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 11.59 (EEST)

Vaikka aluksi sanoin, että nimistä on "varsin pielessä", saatoin katsoa alkuun nimenomaan ne, jotka olivat pielessä. Pääosin nuo on varmaan ihan hyvällä tasolla. Käyn tuota vielä jossain välin läpi. Toinen asia, mikä pisti silmään oli se, että samalle rakennukselle tuntuu välillä olevan useampia kohteita. --PtG (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 12.40 (EEST)

Joskus on samalle rakennukselle kaksi kohdetta, koska lisättäessä ei ole huomattu jo olemassaolevaa. Nämä kannattaa yhdistää, mutta tosiaan harkiten ja varovasti kuten tuolla aikaisemmin tuli puheeksi. Toisinaan lähtödatassa on saman rakennuksen eri osille oma tieto. Nämä tapaukset vaativat vielä enemmän miettimistä. Ne ovat jostain syystä ansainneet erilliset kohteet suojelutietokannassa. Se voi olla osien erilainen suojelumerkintä tai kokonaan erilliset rakennukset ja arkkitehdit yms. Hyvin perustein voi yhdistää vaikkapa suojellun rakennuksen ja sen julkisivun. Suojelumerkintöjä tulee siihen kohteeseen sitten kaksi. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 17.54 (EEST)

Toinen kysymysaihe. Kilpailuohjeissa puhutaan myös maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä. Mitenhän en kannattaisi merkitä wikidataan? Kohteethan on pääosin ainakin Pirkanmaalla alueita, joissa on sitten useampia alakohteita. Kuvitteellisena esimerkkinä "Kirkonkylän historiallinen keskusta", josta sitten karttaan on merkitty vaikkapa 10 kohdetta, kuten "Kirkkokadun pientaloalue", "Asemakadun liike- ja asuinrakennukset" ja "Pankin talo". --PtG (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 12.40 (EEST)

Emme ole ehtineet tuoda uusia maakunnallisia kohteita olemassaolevien valtakunnallisten RKY-kohteiden lisäksi. Teimme sellaisen linjauksen keskenämme, että käsittelemme alueen nimenomaan aluerajauksena, ja sen alueella olevat kohteet tulevat mukaan, jos ne on erikseen listattu johonkin kulttuuriperintörekisteriin. Tällä haluamme välttää sitä, että itse valitsemme johonkin alueeseen kuuluvia merkittäviä kohteita ja annamme niille kulttuuriperintökohteen leiman. Kilpailuun osallistumisen kannalta aluerajaus antaa vapauden liittää kilpailukuva esimerkiksi Helsingin Kauppatoria ympäröivien rakennusten RKY-kohteeseen tai sitten suoraan sen alueella olevaan listattuun kohteeseen, jos sellainen on. Pyrimme saamaan aluerajauksia näkyviin kilpailukartalle, vähän kerrallaan: http://wlm.wikimedia.fi/kuvattavat-kohteet/. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 17.54 (EEST)

Hiukan offtopikkia, mutta tiedoksi että pyysin kommentteja siitä, että sopiiko jos teen rakennusluetteloita artikkelipuolelle joiden sisältö päivittyy Wikidatasta. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 13.59 (EEST)

Tiedoksi muuten myös, että parhaita käytäntöjä kirjataan pariinkin paikkaan:

• Wikidata:WikiProject_Built_heritage/Data_structure
• Wikidata:WikiProject_Heritage_in_Finland

(Aina keskeneräinen, koko ajan parempi) – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 18.26 (EEST)

Valtioiden kansallislaulut tietolaatikoissa

Käyttäjä:Eriug on lisännyt valtioartikkeleiden tietolaatikoihin kansallislaulujen ääninäytteitä. Ongelma on siinä, että ääninäyte-laatikko leventää varsinaisen tietolaatikon liian leveäksi, ja lisäksi näytteeseen tulee näkyviin sitä kuunnellessa englanninkielinen sanoitus – Japanin tapauksessa jopa virheellisesti (kone?)käännetyt suomenkieliset sanat. Mielestäni ääninäytteet eivät ole tietolaatikoissa ylipäänsä tarpeellisia eivätkä varsinkaan, jos ne aiheuttavat tällaisia ongelmia. Olisiko ne parasta poistaa? (Edit: Savir olikin aloittanut aiheesta jo keskustelun käyttäjän keskustelusivulla.) --Epiq (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 18.14 (EEST)

Ei liene tarvetta olla ääninäytteitä valtioartikkeleiden tietolaatikoissa, kansallislaulusta kertovassa artikkelissa mahtaa riittää. --Xstoe (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 18.18 (EEST)

Henkilöiden nimet

Eräs ongelma on vaivannut minua jo pitkään. Todella usein, kun olen aikeissa luoda artikkelin jostain olympiaurheilijasta, minun täytyy jättää se tekemättä koska en tiedä millä nimellä artikkeli pitäisi luoda. Esimerkiksi kun aioin luoda artikkelin tästä urheilijasta niin huomasin että täällä lukee eri nimi. --James Chudrie (ディベート) 19. elokuuta 2020 kello 18.16 (EEST)

Käytät sitä nimeä mikä lähteessä on. Artikkeleita voi aina siirrellä jälkikäteen. Wikipedia ja wikipedian luettelot ei kelpaa lähteeksi. Niitä voi sitten korjailla kun artikkeli on luotu. Toi on aikanaan ollut sports-referencessä nimellä Lionel Liottel ja varmaankin sitä kautta tuossa luettelossa tuolla nimellä. Kannattaa myös katsoa mitä nimeä käytetään muissa wikipedioissa. --Anr (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 18.25 (EEST)

Nimissä saattaa olla välillä hajontaa. Ihmisiä voidaan ihan luontaisesti kutsua eri nimillä, ja toisaalta Wikipediassa on virheitä. Anrin ohje on hyvä: katso, millä nimellä henkilöä lähteissä kutsutaan ja korjaa nimi myös Wikipediaan. Ranskawikin artikkelin Robert Liottel mukaan henkilöä kutsuttiin alkujaan olympiatilastoissa nimellä Lionel Liottel, joten ilmeisesti tässä on ihan ymmärrettävä ristiriita. --PtG (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 19.12 (EEST)

Pyyntö seurata Wikipedian perusarvoja

Pyydän seuraamaan mitä pian julkaisemalleni artikkelille tapahtuu.

Minulla on Wikipediassa henkilösivu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Salonen_(toimittaja)

En sitä sinne koskaan halunnut, mutta julkisuuden henkilönä se sinne on päätynyt.

Pääosin toilailut on esillä, kuten kautta historian, kansantietoon jäi kirkonkirjoihin merkatut surmat ja Lallin tapot.

Aion julkaista jutun alla olevan artikkelin sivullani itse, ja pyydän yhteisöänne seuraamaan, ylittääkö jokin ylläpitäjä valtuutensa.

Tämä syytä epäillä -raja täytti nimimerkki Matthäus Gehägeberg toimillaan askettäin. Hän laittoi "sivuni" suht uusiksi, jossa ei sinällään pahaa, kai hän osin tiesikin mitä teki, mutta hyvin kaoottisesti.

Esimerkki 1:

Kuvittele että Suomen historian yksi kuunnelluin radioääni palaisi radiotaajuudelle lähes 20 vuoden jälkeen. Se on uutisena ainakin kahdessa lehdessä mitä tiedän. Itse jutusta on normien mukainen linkkaus lähteeseen, joka on ollut 60 vuotta Suomen tunnetuimpien lehtien joukossa, Hymy-lehti ja sen nettiversio.

Edellä mainittu ylläpitäjä Matthäus Gehägeberg poistaa tämän jutun, perustellen: "paluu-uutinenkin pois". Jäin miettimään miksi "sekin" pois.

"15. elokuuta 2020 kello 09.15‎ Matthäus Gehägeberg 6 016 tavua -381‎ →‎Paluu radioaalloille: paluu-uutinenkin pois"

Esimerkki 2:

Samainen taikasormi poisti katsojaluvut ohjelmasta jota tein, piilokameraohjelma Naurupartio, 700 000 katsojaa viikoittain, koska linkki oli vanhentunut. Tämä on siis SM-luku. Suomen ennätys viihdealan alaosastossa piilokameratojelmat. Itselleni suht samantekevää, mutta tuntuu erikoiselta. En tiedä normejanne. Tämä saatti olla muokkaajalta ihan oikeakin toimi säännöstenne mukaan, mutta itse maallikkona ajattelen, että jos Wikipediasta poistetaan jutut sitä mukaan kun linkit vanhenevat, projektia Wikipedia ei ole "laadukkaana tietosanakirjana" kuten Jimmy Wales sen määritteli.

Linkit vanhentuvat jatkuvasti.

Ehkä poisto oli normien mukainenkin, en tiedä sääntöjänne, mutta se tieto on nyt joka tapauksessa pyyhitty historiasta. Tuskin se baarin triviakilpailuissa esiin tulee, mutta jos tulee, niin se oli 700 000 katsojaa per jakso. Ohjelman nimi oli Naurupartio.

Esimerkki 3:

Kolmas on se mitä pyydän kohteliaasti ylläpitäjien seuraamaan.

Sain tuomion 15 vuotta sitten, jonka nimi on valmiiksi ällöttävä: "lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö". Se aiheuttaa tunteita suoraan.

Olen ollut journalistiliitossa 15 vuotta, ja tiedän, että on yleinen normi on kertoa lukijalle tämän kaltaisessa rikoksessa myös ikätaso. Kuten on kerrottu kaikissa tämän uutisen lehtiversioissa, että kyseessä oli teini-ikäisiä asianomistajina.

On journalistisesti oikea tapa antaa lukijalle realistinen kuva teosta. Nimimerkki Matthäus Gehägeberg poisti juuri tämän nimenomaisen, ikään viittaavan tiedon, joka on siellä ollut julkaisustaan asti, ehkä 15 vuotta.

Sana "lapsi" yksin kuvaajana muuttuu ongelmalliseksi. Rikosoikeudellisesti se on kaikkea 15 ikävuoden alla. Puhekielessä lapsi liitetään useimmiten alakoululaiseen, barbilla tai autoradalla leikkivään ihmisen alkuun.

Matthäus Gehägeberg -nimimerkin motiivit tuntuu kovin henkilökohtaisilta. Teen lisäyksen tämän jutun alle, ja pyydän että seuraatte hänen tai muiden toimia, ajatuksissa laadukas tietosanakirja. Pysyykö tämä pian tekemäni lisäys sivulla. Tai vaihtoehtoisesti olisin kiitollinen jos joku olisi valmis selventämään, mistä syystä asian jatkosta ei kerrota. Toimittajan urani vuoksi tiedän, että hyvällä journalistinen tapa pyrkii seuraamaan asiaa loppuun asti. Asia vaatii myös eri näkökulmia, ja referointi on edelleen laajalevikkeisestä lehdestä.

Rikosuutisen jälkeen tuleva artikkeli jonka tämän kirjoituksen jälkeen lisään:

"Kesäkuussa 2020 Salonen kertoi olevansa aikeissa julkaista salassa pidettäviä oikeuden pöytäkirjoja. Salonen on jyrkästi kiistänyt olleensa tietoinen nuorten iästä, ja hän on julkisuudessa aiemminkin vaatinut oikeudenkäyntipöytäkirjoja julkisiksi."

Linkki: https://hymy.fi/uutiset/radiotoimittaja-timpe-salonen-aikoo-julkaista-salaisia-oikeuden-poytakirjoja-haluaa-puhdistaa-mainettaan/

-------

Pyydän yhteisöä ja ylläpitoa seuraamaan, miten artikkeli pysyy seinällä, tai ystävällisesti avaamaan "laadukkaan tietosanakirjan" arvopintaa mikäli sen poistoon on syynsä. Hyvin olennaista asiassa on juuri ikäkysymys.

Edelleen, huomasin etten ole ainoa joka on kritisoinut nimimerkin Matthäus Gehägeberg toimintaa. Pahimmillaan hän kadottaa hitoriasta tiedon paloja, jos jatkatte katsomista läpi sormien. Jos henkilö ite lukee tämän, mietihän itsekin. Olihan tuo "paluu radioon"-jutun poisto vähintään kyseenalainen. Vaikka sukupolvesi olisi eri, henkilökuvasta luulisi selviävän perustelut sen julkaisuarvoon.

Yt,

Timo Salonen

 –Kommentin jätti 91.221.67.226 (keskustelu) 20. elokuuta 2020 kello 21.47‎ ja kello 21.53

Allekirjoitus lisätään ohjeiden mukaan tildeillä, 4 kappaletta (~~~~).

Lähteen vanhentuminen ei ole Wikipediassa poistosyy.

Tuomioita ei selitellä, jokainen rangaistuksen saanut on mielestään syytön ja selittelee. Kannattaa kysyä ikä, niin ei syyllisty mihinkään.

Salassapidettäviä asiakirjoja ei julkaista ainakaan Wikipediassa. Muualla julkaisu johtaa ymmärtääkseni tuomioistuimen jatkotoimiin. Y.t. --Abc10 (keskustelu) 20. elokuuta 2020 kello 22.16 (EEST)

Matthäus Gehägeberg ei ole ylläpitäjä. --Lax (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 15.32 (EEST)

Perusarvoista

Tässä nyt on Wikipedian perusarvojen kannalta kyse IP-muokkaajan toiminnasta, joka herättää eri ihmisissä erilaisia ajatuksia. Kyseisen artikkelin muokkausyhteenvetoon on ilmestynyt kannanottoja siitä, miksi jokin sinänsä todistettavissa oleva lausunto aikomuksesta tehdä jotain pitäisi olla tietosanakirja-artikkelissa. Ensimmäinen perustelu oli "Olennainen lisäys journalistisessakin mielessä, linkattuna uutisointiin 60-vuotisen lehden nettiversiossa". Millä tavalla olennainen ja missä asiassa? Kumosin muokkauksen, koska ihan kaikki lehdissä julkaistu ei ole sellaista, että se pitäisi tallentaa myös Wikipediaan. Toisessa muokkausyhteenvedossa perusteena oli "Jätetään kampanjointi pois. Jos itse syyte on uutisoinnin arvoinen, onko vastapuolen näkemys? Missä tahansa länsimaisessa mediassa, oikeudenkäynnissä, jos tietosanakirjassakin, kyllä". Tässä näen ongelmana sen, että kyseisestä rikosasiasta (tarkoitan vuosien 1998-2004 tapahtumia) on jo olemassa kaksi oikeuden päätöstä, käräjäoikeudesta vuodelta 2005 [2] ja hovioikeudesta vuodelta 2007 [3]. Eli uutisoinnin arvoista on ollut paitsi syyte, myös tuomio. En luullakseni ole kovinkaan väärässä, jos arvelen, että kyseisissä oikeudenkäynneissä molemmat osapuolet ovat saaneet esittää näkemyksensä. Onko tässä nyt ajatuksena, että toisen osapuolen näkemys pitäisi aikoja sitten päättyneen oikeudenkäynnin jälkeen esittää myös Wikipediassa? Wikipediassa ei kaikkia oikeudenkäyntejä selosteta samalla hartaudella ja tarkkuudella, usein mainitaan mistä syytettiin ja mikä oli lopputulos. Wikipedialla on tietosanakirjana kuitenkin jonkinlaista luotettavuutta ja se on myös aika suosittu verkkosivusto ja hakutuloksissa Wikipedia-artikkelit nousevat ihan alkupäähän. Tämä kieltämättä lisää asioille yleistä näkyvyyttä, josta toiset tykkäävät ja toiset eivät. Näen tuossa kampanjoinnissa pyrkimyksen vaikuttaa johonkin yleiseen tai erityiseen mielipiteeseen (en ole enää ihan eilen syntynyt untuvikko, joten lievä kyynisyyteni sallittaneen). Jos N.N. ajattelee julkaisevansa jotain jossain, niin N. N. julkaisee sitten. Siitä tietysti sitten saattaa taas tulla uutisointia (tapahtumista, ei pelkistä meinaamisista) ja muuallekin kuin Hymyyn. Että näin minä sen näin. --Ja IP käy muokkaussotaa, hyh-hyh. --Ihan teknisenä huomautuksena, niin älä käy keskustelua muokkausyhteenvedossa, siihen ei voi vastata, ja opettele ystävällisesti allekirjoittamaan viestisi.--Htm (keskustelu) 20. elokuuta 2020 kello 23.13 (EEST)

Artikkelin keskustelusivulla oli myös valitusta siitä, että paluun radioaalloille Espanjassa ei katsottu olevan tietosanakirjamerkittävän. No siitäkin voidaan olla ainakin kahta mieltä. On totta, että suosittujen radio-ohjelmien juontajien menot ja tulot kanavalta toiselle, juontajien vaihdokset ja vaihdokset takaisin uutisoidaan joidenkin ohjelmien ja kanavien kohdalla tarkemmin kuin toisten. Ehkä pitäisi miettiä sitä, että ovatko kaikki radiojuontajat niin merkittäviä, että heidän siirtymisistään tulee kertoa myös Wikipediassa, vai voisiko olla niin, että ihan kaikki eivät ole niin merkittäviä, ovat vaan duunareita, jotka välillä vaihtavat työpaikkaa. -- Mitä tulee Naurupartio-ohjelman katsojalukuihin, niin kulutin arvokasta aikaani jonkin verran koittaessani löytää kyseisiä tietoja Internet Archiven syvyyksistä. Vanhoja katselijalukuja kyllä löysin, mutta en yhtään mainintaa Naurupartiosta, IA:ssa ei ole jatkuvaa seurantaa kaikille verkkosivuille eikä arkistointi vaan ollut osunut kohdalle. Kun tieto ei enää ole tarkistettavissa, niin se saatetaan poistaa.--Htm (keskustelu) 20. elokuuta 2020 kello 23.55 (EEST)

Tätä työstatustietoa en katsonut tietosanakirjamerkittäväksi. Edes Radio Finlandiasta ei ole suomenkielisessä wikipediassa artikkelia. Aika paljon on uutisointia, jossa henkilöt itse ilmoittelevat, mitä aikovat tulevaisuudessa tehdä. Tieto aikomuksesta sinänsä on harvoin kuitenkaan merkittävää. Jos aikomus toteutuu eli vaikkapa entinen mäkihyppääjä alkaa treenata, lupaavana pidetty soittaja saa aikaiseksi musiikkia tai kansanedustaja jatko-opintonsa suoritettua, niin aiheen huomattavan laajan toimituksellisesti uskottavan käsittelyn perusteella on helpompi jälkikäteen sanoa, osoittautuiko toteutunut merkittäväksi vaiko ei. Eli kerrotaan asioista mieluummin sitten, kun ne ovat tapahtuneet ja niiden merkittävyys on tullut selväksi. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 10.44 (EEST)

Kiitos näistä. Ja pahoittelut että ei ole omaa nimimerkkiä, olisi varmaan helpompi vastata yms selkeyttää, pitää tutustua systeemiin. Oon vaan pirun kiireinen, katson sitä. Mutta alkaa olla järkevämpää pohjaa keskustelussa. Katsoin ensin, että tämähän ajaa seinään 200 km/h, kun nimimerkki Abc10 antoi esnimmäisenä vastauksen, suht merkityksellisiinkin kohtiin arvioida asiaa journalistisesti, sanoen: ...jokainen rangaistuksen saanut on mielestään syytön ja selittelee. Kannattaa kysyä ikä, niin ei syyllisty mihinkään."

Ajattelin, että jos ongelmaratkaisu on tällaisella pohjalla, voi vain toivoa, että tämä henkilö ei toimi päättäjien paikalla. Otavan Muropaketti mainittiin jo ko. poistojen kohdalla, eikä minun puoleltani.

Kovin kiireisenä myös, palaan asiaan myöhemmin. Asiallista keskusteluahan tässä haettiinkin. Hienoa kuulla että Matthäus Gehägeber ei ole ylläpitäjä, toivottavasti linja jatkuu. Aloitimme radioshown Espanjassa tuon lehtiuutisen jälkeen. Voin etsiä tietoa siitä kun ehdin, nyt viikonloppuna uskon.

Htm - kiitos että olet jaksanut käyttää asiaan aikaa, palaan aihepiiriin Htm, erityisesti joukkotiedotusvälineen näkökannasta. Muokkaussotaa ei ole ollut, perustellut kannat. Kysyit motiiveja, ja lyhyimmin sanottuna syvin pohja on oman yritykseni ulkomaisissa asiakkaissa, globaalissa yrityksessä jossa toimin toimitusjohtajana ja taustat tarkastetaan kaikilata. Nyt kun eri maissa kuten Meksikossa tai Espanjassa teossa ei ole tapahtunut mitään rikollista (tekoaikaan myöskään Espanjassa), pelkkä sana "lapsi" on todella hankala jos poistetaan teinien määrittelyn. Esim. Meksikoon järjestetään nyt toista festivaalia Mexico Cityn Pepsi-Arenalle kun covid antaa tilaa.

Tämä on tietysti Suomi-Wikipedia, mutta kansainvälisesti henkilötaustoja etsin itsekin yhteistyökumppaneiden kautta täältä. Vice versa. Asia ei ole niin yksinkertainen, kun tehdään globaalia tietosanakirjaa. Palaan muihin puoliin viikonloppuna.

Jos tätä linkkiä, joka on suunnattu Abc10-nimimerkille ymmärryksen kasvattamiseksi, ei ole ok laittaa tähän, deletoikaa linkki. En tiedä miten täällä kahvihuoneessa toimitaan.

Abc10 oli siis tämä, joka ehdotti ongelmanratkaisuksi iän kysymistä.

EDIT: Ok, linkki näköjään poistettiin. Se sisälsi siis vastauksen Abc10:n kysymykseen, kysyttiinkö iät.

T. Timo Salonen

92.186.105.133 21. elokuuta 2020 kello 20.27 (EEST)

Juha Vuorinen nauroi tallennetussa radio-ohjelmassa, kun pakolaisia hukkui Välimereen, niin hän ainakin sai poistettua sen Wikipediasta ja muutettua oman artikkelinsa omaksi CV:kseen, kun otti yhteyttä asianajajaansa. Veikkaan, että sama toimii sinunkin tapauksessa. Turha kinastella täällä. Uhkaat vain oikeustoimilla, ja että asianajajasi ottaa yhteyttä, niin luulisi tässäkin tapauksessa kaiken ikävän katoavan. Ylläpito täällä kyllä säikähtää kaikkia oikeustoimilla uhkailuja. Monet meistä tekee täällä tätä ihan vapaaehtoisena, niin voit arvata, vituttaako, jos joutuu kuulusteluun jonkun rasistin takia, joka valkopesee menneisyyttään, ettei bisnekset kärsi.--MAQuire (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 21.02 (EEST)

Kysymykseen vastaus: Voin arvata että vituttaa, jos noin asian näkee. Jos taas katsoaa asiaa niin, toimitaanko sääntöjen mukaisesti organisaatiossa johon on lähtenyt, sen tarkastelun ei pitäisi tuntua missään. 92.186.105.133 21. elokuuta 2020 kello 21.08 (EEST)

Wikipediassa on voimassa käytäntö, että oikeustoimilla uhkailu on kiellettyä ja eston peruste. Katso Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä. Kaikki täällä ovat vapaaehtoisia. Tämän Wikipedian sisältöön liittyvät keskustelut käydään täällä ja jos lopputulokseen ei päästä, voi kääntyä Säätiön puoleen. Wikimedia Foundationilla on sähköpostiosoite legal@ wikimedia.org, jonne voi ottaa yhteyttä, jos täällä ei päästä ratkaisuun.--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 21.21 (EEST) editoitu --Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 22.50 (EEST)

Kiitos, luen tekstit. Ja tuo on ehkä se osoite jota olisi pitänyt pyytääkin. Suomen laissahan on kirjoitettu, että uhkaus ei ole laitoin, jos uhkaa laillisin toimin. Mutta en ole itse sellaista miettinyt edes. Lähinnä pyrkinyt rakentavaan keskusteluun. On myös hyvä, että henkilösivusto on nyt näköjään mennyt uusiksi, sen vähemmän se kiinnostaa ketään, mitä lyhyempi se on. Ja sen vähemmän myös itseäni, mitä vanhemmaksi tulee.

Vähän kummastelin, että suht pitkää uraa Suomen suosituimpana juontajana saa oman otsikon juuri vankeustuomiosta. Yhteiskunnallisesti merkittävämpää on kyllä epäilemättä 6 kaupungissa kuuluneen Radio KLF:n perustaminen.

Niin tai näin, tuohon vankeustuomion otsikon alla on:

"Salonen valitti tuomiosta."

Miksi tuo, eikö se valmittaminen ole valmiiksi jo selvä asia, jos hoviin mennään, että valitettu on.

Jos hoviin mennään, eikö tietosanakirjassa kuuluisi olla syy (joka löytyy helposti netistä):

"Salonen valitti tuomiosta sanoen, ettei tiennyt asianomistajien ikää."

Käännetään asia siis kysymykseksi: Mikä ohjeistuksessa estää kertomasta syytä hoviin valitukseen? Jos ylipäätään kerrotaan että hoviin päädyttiin, onhan syy merkityksellinen.

Vai onko tässä jokin erityinen syy olla mainitsematta syytä henkilön henkilösivulla?

En nyt vertaa sen enempää, mutta tuntisin suht lähisukulaiseni Risto Rytin kohdalla suku saisi epäarvoista kohtelua, jos hänestä kerrottaisiin vain, että poseen päätyi, eikä taustoja.

Ei ole millään tavallaan itsestään selvää että hoviin mennään vain muodon vuoksi.

Nyt tuo syy lisätä tieto tuntuu tässä jotenkin ylivarjeltavalta asialta, ilman olematta faktisesti tärkeä onko se siellä vai ei.

Etsin siihen linkin viikonloppuna. Muut henkilösivulla on mulle aika samantekeviä totta puhuen, lukuunottamatta vankeustuomion irroittamista erilliseksi otsikoksi, ja syytetyn/tuomion/valittajan kantaa, etteikö se olisi tietosanakirjassa merkityksellinen. Tämä on siis sitä sopimukseen pyrkimistä, mikä on kohtuullista ja mikä ei, kuten Htm alussa mainitsi 93.106.45.175 22. elokuuta 2020 kello 00.10 (EEST)

Minusta Wikipedian perusarvoksi pitäisi ottaa seuraava. Valitan, kun en ole keksinyt ilmiölle suomenkielistä vastinetta: Wikipedian artikkeleissa ja keskustelupalstoilla on yritettävä välttää "showboatingia". Showboating tarkoittaa käyttäytymistä korostuneen näkyvästi tai näyttävästi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. elokuuta 2020 kello 00.23 (EEST)

Showboating voisi olla sinulta hyvä myös laittaa organisaatioon ehdotukseksi ohjeviitaksi, että näin toivoisi Kulttuurinavigaattori. Toiseksi vaihtoehdoksi vaikuttaisi olevan termi "Silence". Esim. tämä ko. sivu on kokenut valtavan muutoksen muutamassa päivässä esim vuoden takaisesta, versus 10 vuoden takaiseen, ja se on kuitenkin henkilösivu, jota tutkiskellaan myös syrjimisen kannalta, toisin kuin koiran RNA-koodia. Vaikka sivun materiaalin määrä on pudonnut, o mielestäni vain hienoa että keskustelua käydään. Kenen tahansa muokkaajan motiiveja ei saada koskaan selville. Mutta ilman melua, ei ole asiaakaan. En osta "Showboating"-termiä ensimmäisellä. Mikä on sinun ajatuksesi syystä miksi henkilön yksi tuomio (huom, YKSI kaikista rikostuomioista, jotka kaikki on poistunut rikosrekisteristä) syytetty on vastustanut asiaa? Miksi tämä vankeustuomio menee muiden edelle, ja miksi sen vastustamisen syy on varjeltujen saralla, ainakin vaikuttaisi. Tässä lienee jokin oikea, rakentava puolitie. Kiitos kommentista. Timo Salonen

Ps. Asia on aidosti kiinnostava, olkoon lopputulos mikä tahansa. Koulutus joukkotiedotusvälineen toimintaan ja journalistiliiton 15 v jäsenyys pitää todella kiinnostavina kysymyksiä. Osa osaa perustella ja kertoa asiansa. Osa heittelee New Age- tyylisiä uudissanoja joihin ei suomeksi ole vastinetta. 93.106.45.175 22. elokuuta 2020 kello 00.52 (EEST)

Keskustelutekninen kommentti, S:lle lähinnä: Keskustelua on huomattavan paljon helpompi seurata, jos vältät ylimääräisten rivinvaihtojen lisäämistä: tekstin ei tarvitse olla niin harvaa, että oravat mahtuvat juoksemaan rivien välissä. Wikipediassa vallitsee ajatus, että kompakti kommentti on selkeä. Muistutan myös sisennyksistä: johonkin kommenttiin tarkoitettu vastausviesti sisennetään kaksoispisteillä yhden pykälän verran oikealle verrattuna viestiin, johon vastataan. Muistutan edelleen myös siitä, että keskustelijan tulee muistaa lisätä puheenvuoronsa perään allekirjoitus, joka tehdään kirjoittamalla neljä tilde-merkkiä peräkkäin eli se näyttää tältä: ~~~~. Allekirjoituksen avulla MediaWiki-ohjelma tuottaa selkokielellä tiedon siitä, kuka käyttäjä tai mikä IP-osoite on tekstin kirjoittanut ja lisäksi päivämäärä- ja aikaleiman kommentin perään. Huomautan myös, että keskustelusivulle ei kannata lisätä omia puhelinnumeroja ja sähköpostiosoitteita, ne on tähän asti kaikki poistettu ja poistetaan varmaan vastakin; poistamisesta tulee ylimääräistä työtä (enkä pidä todennäköisenä, että niitä kukaan tarvitsee, koska keskustelu käydään täällä näkyvillä). --Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2020 kello 05.09 (EEST)

Vastaus Timo Saloselle: Toisin kuin väität, en ole kysynyt mitään, vaan annoin neuvon vastaisuuden varalle. Toinen huomio: "journalisti" ei ole suojattu ammattinimike, joten kuka tahansa voi esiintyä journalistina. Eikä Journalistiliiton jäsenyyskään edellytä kovin kummoisia. En ole ennen törmännyt Salosen nimeen, joten en tunne hänen työnsä laatua. --Abc10 (keskustelu) 22. elokuuta 2020 kello 08.26 (EEST)

Abc10, eiköhän tuo ole aika selväksi tullut. Linkki jonka laitoin, oli osoittamassa siis että nimi kysyttiin. Ilmeisesti tässä annoit yleistason vinkin ihmisille: Kysykää ikä ensin. Menen itse siitä pidemmälle: Varaudu valehteluun. Ja siitä vielä pidemmälle: Nokkelimmat raahaa esitteitä toisen asteen koulusta, sanojensa tueksi. Se maailma on ihan erilainen tietyissä ammateissa. Nykyään on rauhallisempaa, kiitos kysymästä, vastaisuuden varalle. Matthäus Gehägeberg epäili mahtoiko Espanjassa olla radio-ohjelmaa lainkaan. Se on erikoinen kysymys, harvemmin näitä ulkomaisten radio-ohjelmien aloituksia uutisoidaan Suomessa lainkaan. Tässä tietysti syynä, että yhden sukupolven tuntema ja suosituin (numeroissa, millä haluaakin mitata), vanha dinosaurus palaa ääneen 15 vuoden jälkeen. Kyllä tuossa Hymyn jutussa ihan kerrotaan päivämäärä milloin se alkoi. https://hymy.fi/uutiset/muistatko-viela-kohutun-timpe-salosen-mies-palaa-radioon/ Miten muuten sen voi todistaa, kysymys on yleisellä tasolla. Huomasin, että webarchive ei ole napannut promosivua lainkaan. Kun juttu oli julkaistu, ne olisi sieltä voinut helposti linkata. Mutta kovin luontevalta ei tunnu kertoa, että ohjelma on nyt tosiaan käynnissä, kun se on jo edellä päivämäärineen kerrottu. Jokin tässä tuntuu pilkunviilaamiselta toistella oliko radio-ohjelma olemassa vai ei. Eikö epäilevät voi soittaa radioasemalle? Radio-ohjelman nimi oli siis Los Amigos. Juontajaparit olivat Inke ja Sonja. Tyypillinen viikonloppuillan ohjelma. Ohjelman jatkuva toisto loppui, ikävä kyllä, yksinkertaisesti omiin kiireisiini muissa töissä. Mutta se on olemassa, ja palaa varmasti ääneen vielä. Jonka tietysti päättää ohjelmapäällikkö, mutta itselläni on olo "miksi ei". Ajaton ohjelma, promotiomateriaali promoineen on olemassa. Ohjelman alla tehtiin kaksi parodiakappaletta: Los Amigos - Suomalainen Fugessa 1 Los Amigos feat. Haddaway - Me Lähdettiin (Fuengirolaan)

Tässä on myös Htm:lle ajatusta: Tässähän ei ole siirrytty mistään radiojuontajan pestistä toiseen, tai hypelty rallitallin autosta toiseen, vaan hypätty Suomen radiossa huipulta, käytännössä neljäsosa suomalaisista viikkokuunteluluvuissa, ja palattu ääneen 15 v jälkeen. "Paluu radioaalloille" on mielestäni ihan pätevä otsikko. Korjaan sen olemaan, ellette itse halua lisätä sitä haluammallanne tavalla? Se saattaa poiketa omastani. Mielestäni tällä tasolla Youtube:n biisit tai Hymy-lehden juttu päivämäärineen riittäää todisteeksi. Tai ellei, millaisia voisin antaa eteen? Linkki omaan puheenvuoroon omatekemällä sivustolla, jotka linkit näkyy menneen usealla taholla läpi? Olen ihan tosissani, miten sellaista edes voi todistaa, että jokin radio-ohjelma on ollut olemassa vaikkapa 60-luvulla. Jotenkin tässä tuntuu pilkunpyöritys. Nämä ovat kaikki silti toisarvoisia. Enemmän kiinnostaa miten ratkotaan tämä vankeusrangaistuksen ylikorostuneisuus, ja että on jätetty kertomatta että tuona aikana Suomessa suojaikäraja on ollut 16 vuotta, palaan niihin kun saadaan tähän jokin selvyys. Ja ennenkaikkea: MIKSI ihmeessä täällä opetetaan kirjoittamaan kappaleet erottelematta. Äidinkielen opettaja olisi antanut jo rankkua. Koitin nyt parhaani. On allekirjoituksen väkäset ja kaikki.

Timo 92.186.105.133 22. elokuuta 2020 kello 19.42 (EEST)

Nousi mieleen idea, tuli ihan tässä ruokaillessa vastaan, on että perustatte tänne erillisen arviointiryhmän, "Nyrkin", joka osaa toimia itsenäisesti jos lehtitietoja ei ole saatavilla. Nopeasti ja tehokkaasti. Jos se on organisaatiossa mahdollista. Raha tietysti pitäisi saada liikkumaan, se on ylimääräistä työtä. Näin ne tietosanakirjat on tehty aiemminkin. Tietosanakirja laajentuu ja kehittyy tehokkaammin. Ikään kuin viisasten kerho tai arvioraati taustalla. Esim ylläolevaan keskusteluun, onko suomalaisen dinosaurus-ajan, mutta oman sukupolvensa kuunnelluimman radiojuontajan paluuta aalloille ollut olemassa vai ei, saatikka ehkä erikoinen kysymys, onko se merkityksellinen asia nostaa tietosanakirjaan kun koko sivu henkilöityy nimenomaan radiojuontajaan. Totta kai se paluu 15 v jälkeen ykkösjuontajasta yli miljoonan viikkokuuntelijaluvuilla (vuosi toisensa perään), on tietosanakirjalle merkityksellinen asia. Palasiko vai eikö? Enkä siis itse, itke, haikaile tai kerää mitaleja, vaan tuli tämä asia mieleen journalistisessa mielessä. Onhan se nyt teilläkin aikamoinen onglema kun perus toimittajantyö ei ole sallittua, vaan joudutaan etsimään, onko jokin lehti mihin linkata. Työ on täysin erilaista kuin toimituksellinen duuni. Tätä voisi ehdottaa kattojärjestöön: Jos on epäselvää, annetaan mahdollisuus avata kansio jonne asianomainen tunkee kaiken asian olemassaoloa tukevat ainekset, kuten tässä radio-ohjelmaesimerkissä lähetetyt ohjelmat (tallessa), promomatriaali jne ja jokin ehkä henkilötodistuskin. Näin jää tilaa selkeimpien ylilyöntien poisarvioinnille. Ja toisaalta katsoan, on hemmetin hyvä pointti epäilijöille siihen käytiinkö kuussa: Enemmän vaivaa tekisi sen materiaalin feikkaus mikä on olemassa, kuin itse kuussa käynti. Omasta puolestani voin tällaiseen kansioon laittaa materiaalin, ihan totuuden vuoksi. Ja Wikipedian kattojärjestö antaisi ikään kuin luotetulle ihmisryhmälle tehdä oman tulkintansa. Voin tätä itsekin toki ehdottaa. Mutta tämä olisi iso laastari siihen pelkoon, jonka olen nyt nähnyt Wikipedian organisaatiossa. Historiaa ehtii pyyhkitymään pois, koska järjestelmä on suht jäykkä. - Omista syistään varmasti. Tämä vain ideana. Htm:lle ajateltavaksi, kääntäisin tämän asian toisin päin: Jos minkä tahansa mediepersoonan paluu lavoille voisi olla merkityksellinen tietosanakirjaan: Mikä se voisi olla, ellei Suomen kuunnelluimman radiojuontajan paluu 15 v jälkeen? Mitä esimerkkejä tähän voisi keksiä parempia? Matti Nykäsen tasolle ei yllä, sorry. Mutta esim 2019 radio-ohjelmat on tähän ideassa esitettyyn kansioon uploadin takana, jos kansion laitatte ja voin olla avuksi. Timo 92.186.105.133 22. elokuuta 2020 kello 20.56 (EEST)

Tuosta vankeusrangaistuksen esillepanosta. Se on kyllä minun mielestäni kerrotuu tuossa lyhyesti ja ytimekkäästi. Aika usein tuomiot ovat omana erillisenä osionaan, koska niitä ei oikein voi sijoittaa esim. Ura-osioon. Jos sana "lapsi" siinä häiritsee, niin se tulee ihan suoraan tuomiosta, joka tulee taas ihan suoraan rikoslain ao. luvun pykälistä. Ei tuota ilmausta voi muuttaa, koska sitten kirjoitettaisiin vastoin lähteitä. Suojaikärajaa ei ole taittu uutisoinnissa erikseen mainita, mutta se oli tapahtuma-aikana sama kuin nyt. Ja yleensä ylenmääräinen monisanainen selittely vaan lisää huomioarvoa, ei vähennä sitä. Tämä oli vain yksi mielipide, joku muu voi olla toista mieltä. Mutta noin yleisesti ottaen kannattaa ottaa huomioon, että Wikipedian muokkaajat ovat varsin sekalaista joukkoa. Kaikki eivät ole pitsalla ja energiajuomalla eläviä nörttejä, vaan joukossa on myös vanhempia ihmisiä ja saatta olla myös niitä, joiden omat lapset ovat 13-15 vuotiaita tai niitä, joilla on tai voisi olla sen ikäisiä lapsenlapsia. Henkilöiden tausta ja elämänkokemus tietysti vaikuttavat heidän mielipiteeseensä, ei sille oikein voi mitään. - Mitä tulee siihen, mitä radiojuontajista kirjoitetaan, niin se ei suoraan sanoen ole mun kiinnostuksen kohteena ollut ollenkaan. Parempi, että pidän siitä suuni kiinni.--Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2020 kello 23.09 (EEST)

IP/Timo: Opettelisitko sisentämään vastauksesi. Opettele myös tiivistämään vastauksesi - pitkiä jorinoita harva jaksaa lukea ajatuksella. Ja kun kerran jatkat kommentointia, loisitko tunnuksen, koska nyt kukaan ei voi olla ihan varma, kuka IP-kommentteja milloinkin kirjoittaa. Tunnuksen luonti on helppoa: painikkeella "Luo tunnus" pääset sen tekemään helposti, ja silloin eri ip-osoitteesta tulevat vastaukset kirjautuvat samalle käyttäjänimelle. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2020 kello 08.59 (EEST)

Hei, sain viimein tunnuksen tehtyä. Kiitos noteeraamisesta. Koitin nyt jotain sisennyt-pisteitäkin lisätä. Radio-ohjelma Los Amigos elää ja voi hyvin, moni asia hidastaa tuotantoa, mutta mukava että se saatiin kaivettua esiin. Olisi ehkä hyvä tehdä omat sivut Los Amigos -ohjelmalle, ellei se katoa kuin katsojaluvut konsanaan. Olen koittanut lukea näitä teidän perusprinsiippejä, ja edelleen on epäselvää että jos/kun Radio Finlandian "Ohjelmat" -sivulta muuttuu taas toiseksi, on epäselvää poistuuko myös ura siellä. WebArchiven klippejä Radio Finlandiassa on todella huonosti. Ja mielessä on edelleen ”Naurupartio”-viihdeohjelman kohtalo, kun Suomen katsotuin piilokameraohjelma muuttui Matthäus Gehägebergin muokkauksella vain TV-ohjelmaksi. Tiedän että asiaa käytiin läpi, mutta ei faijani hyllyn Combo-tietosanakirjasarjassa voinut noin tapahtua. Liian herkästi poisti. Ja se on omasta mielestäni poistajan vastuulla soittaa Finnpaneliin, jotta Wikipedia pysyy luotettavana. Nyt viimeinen päätepiste on henkilösivun ”Vankeustuomio" alaotsikkona siellä. Toistakymmentä vankeustuomiota olen typerimpinä aikoina ottanut. Jopa tuota mielenkiintoisempi on neuvosto-tason tuomio ”Kiihotus kansanryhmää vastaan.” Kappaleesta ”Alman Malehin kesäbiisi” joka edelleen on YouTube-kanavalla. Mutta sinne henkilösivulleni on muokkaaja modtsnut nimenomaan vankeustuomion, kaiken sen ohella, mitä yli 30 v säätänyt. Sen kohtuullisuudesta haluan sovitella. "Paluu radioaalloille" poistui ja se on uskoakseni asia, joka kiinnostaa muitakin kuin itseäni. ”Radio KLF” alaotsikko poistui myös ja se (radiokanava) on suht erikoinen tekona, ts 6 v puuhailuna. Kronologinen järjestys oli mainittu muutoshistoriassa, ihan viimeisimpänä. Sehän ei ole argumentti millään tavalla. Sillä saa sivun asettelua helpommaksi ja selkeämmäksi, mutta se katoaa kun viimeisesi tuutataan 15 v vanha tarina rikostuomiosta. Mutta lopullinen kuva jonka jutusta saa, on merkityksellistä, olkoon sankari tai rikollinen, henkilön sivulla "jälkimaussa" on vastuu ylläpidolla. Tarkoituksenhakuisuutta tässä tuskin on syytä epäillä. Nyt kuitenkin yksi, ehkä typeryyksiäkin sisältänyt elämänvaihe nousee esiin epäsuhdassa. Ja vankeusrangaistuksia lienee siltä ajalta 10, kaikki vanhentuneet, rikosrekisteri (pitäisi olla tietääkseni) puhdas, ja yksi rikos on jätetty elämään otsikoksi asti. Tässä omaan harkintaan ehdotukseni: Poistaa kaikki erilliset otsikot. Tai lisätä muutkin, esim: 1) Suomen historian yksi kuunnelluin juontaja palaa radioaalloille 15 vuoden jälkeen. Otsikko: "Paluu Radioaalloille" 2) Ko. henkilön (kiukuspäissään) perustama radiokanava Radio KLF, on edelleen Suomen ainoa pitkäaikainen radiokanava elektronisen tanssimusiikin saralla, jonka kuulijaluvut olivat suuremmat kuin minkään yksityishenkilön lähettämän radiokanavan, lopulta 6 kaupungissa, bilein jotka kasvoivat niin ettei löytynyt tarpeeksi isoja tiloja. Ne ovat kautensa merkityksellisiä asioita, oli tekijänä tuomittu rikollinen vai ei. Niiden huomioarvo on suurempi kuin "kasvoi adventistiperheessä" tai "toimi dj:nä", saatikka vankeustuomio, joita annetaan päivittäin luokkaa 30. Ohimennen sanoen, Radio KLF ei päättynyt kiristyneeseen lupaehtojen saamiseen, vaan sillä oli aikansa, jota toki lupaehdot eivät helpottaneet.Mutta sen jatkoksi ja näitä linkkejä varmasti löytyy. Radio KLF oli aikansa Suomen kuunnelluin internetradio, tehden Suomen historian suurimman kuulijamääränousun ilman mainontaa (ns viidakkorumpu) ja myös kaupallisella puolella vain Loop mielestäni sai yhtä nopean hypen. Oman sukupolvensa juttu, kaupungilla radioaseman juhliin ei yksinkertaisesti mahtunut ihmisiä tilojen kapasiteetista johtuen, 3000 pax. Tuosta jokin lööppikin löytyy. Koko tarinan KLF-hypestä voi toki kiistää, reunaten minne haluaakin julkaistavien linkkien johtavan ja mitä esiteltävän, kyseessä oli aikansa ilmiö jonkalaista Suomen historiassa ei ole ollut. Ja tuskin tulee olemaan. Ja sitä ei edellä väliotsikkoa, jollaisen on muokkaajan silmin ansainnut osio ”Vankeustuomio.” Suhteellisuudentajua. Väitän, että väliotsikot ”Kiss FM”, "Radio KLF" ja "Paluu Radioaalloille" ovat kulttuurihistoriallisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävämpi kuin nyt ainoana oleva "Vankeustuomio”, joita tapahtuu ihmisillä ehkä 30 päivässä keskimäärin. Ja se on nyt ainoa väliotsikko keräämässä Tuon muokkauksen koitan tehdä kun jokin päivä tässä ehdin, ellei täällä joku ystävällinen laittaisi siihen 10 minuuttia? Muutoin sitten näen varmastikin muokkausten epäämisten syyt sitä kautta. Mutta toivomuksena nin, ettei siihen joutuisi tyyliin vuosittain. CV:n löydän muualta tehtäväksi, tämä sivu ei ole se mitä liikekumppanille esitän. Mutta kysymys on: Haluaako jok hänelle joka tämän vankeusrangaistuksen on nostanut alaotsikoksi: Mikä siitä tekee niin merkittävän yhteiskunnallisesti, että se on siellä määräävänä, kirjaimellisesti muista esiin nousten esillä ollen? Vankeustuomioita on saanut jokaisen joku tuttu. Kysymys on oikeutettu, ja tässä sovitellaan edelleen. Pyydän siis poistamaan alaotsikon "Vankeustuomio", tai lisäämään otsikon "Paluu radioaalloille" ja otsikon "Radio KLF" ja "Kiss FM" on yhtä selkeitä otsikoita. Nämä kaikki on selvästi uudelle lukijalle, etenkin uudesta sukupolvesta, merkityksellisiä siinä kuin yksi tuomiokin. Pyydän muutosta. Muutan sitä myöhemmin loogisempaan muotoon, jos ylläpidolla on esim aikaoneglmia- itselläni on. Ja mielellään autan missä tahansa asiassa. Asiat arvojärjestykseen, on se mitä koitan tuoda samalla esiin. Joo koko ajan tässä opetellaan. Kysymys ei ole siitä mitä mieltä me olemme toisistamme tai vituttaako jokin. Vaan miten sen kuuluu ollla.

Htm. Kysyit onko ongelma tuomiossa oleva sana ”lapsi”. No se itse asiassa juuri se on, ellei sitä määrittele. Huomiohuoraa minusta ei saa. Tosin nyt se kohta jutusta näyttäisi olevan paremmin, mitä illalla vilkaisin. Hienoa että näistä voi keskustella ja hakea kohtaa kartalla missä jokin sumeakin kohta yhtyisi. Vaikka historiankirjoissa olisi mainittu Hitler kontekstissa 6+ miljoonaa murhattua juutalaista, sillä on merkitystä merkitystä mitä tapahtui, ketä, mitä, missä, milloin, myönsikö ja jos kiisti niin miksi. Onneksi ei tarvitse verrata itseään Hitleriin, mutta jos numeroilla ajattelee, istuin viimeiset 4 vuotta jakaen omia moraalikäsityksiäniä kanavan 1,2 miljoonalla viikkonkuuntelulla niin, että sillä on heille ja heidän lapsilleen merkitystä. Kansallista moraalia on tuon penkissä istuneen idiootin sisältä muokattu, ja silloin tulee oikeutetuksi tehdä muutankin kuin ampua alas Tämä on puhtaasti filosofista keskustelua jo. Tässä huomasin, että käyttäjä. Mutta nämä on puhtaasti elämän faktoja. Kun massamedia on käytössä ja joukkotiedotusväline, minun pomoni muistutti välillä asemasta ja ettei hampusta kannata puhua lainkaan kun sitä toistuvasti vaadin pelloille istutettavaksi niin, ettei sitä saisi ikinä kitkettyä. Mielipide on täysin muuttunut. Myös kuolemasta hän toivoi etten puhuisi. En tiedä tarkalleen miksi, mutta muistan että viimeisimpiä kannanottoja rikollisuuteen oli se, että pommitetaan vankilat maan tasolle, ja päästään ongelmista. Tällä ongelmanratkaisutasolla olen käyttänyt kommentteja uusintoineen kuin Uusi Suomi -palstan kirjoittajat omana hetkenään tai tuomasenbusket omina hetkinään lehden kolumneissa jotka eivät tänne Espanjaan nykyään enää nouse luettuina juttuina. En tiedä onko hän lopettanut vai tukehtunut itseensä, mutta kaksinaamaisempaa kaveria saa hakea, sen 4 vuotta tms kun hänet tunsin, siinä oli Kiss FM:n työharjoittelijoiden kotiinkuskaaja #1. Tuskin hekään mustikkametsällä olivat. Niin tai näin, en tiedä kysytäänkö siellä juontajien piirityksen keskiössä jotain henkilökortteja tai varmistetaan ikää nykyään. Itse kysyin kyllä. Oku Luukkaisen kanssa juteltiin äskettäin drinkillä aiheesta, ja kuulemma kulttuuri on muuttunut paljon, ja tällaista 90-luvun villiä länttä rokkikukkoina ei enää samanlaisena ole. En tietäisi siitä, eikä se nyt enää tässä iässä juuri hetkauttaisi. Lähinnä on erikoista, että yksi tuomio nostetaan korkeammalle kuin muut henkilösivulla Wikipediassa niin, että sillä on oma otsikko jutun sisällä. Ja tämän päivän nuoriso ei edes tiedä kenestä on kyse, että voisi siinä mielessä pitää sitä juttua otsikkotasolla ilmaisemaan, että näin me suomalaiset ammutaan tähdet vaikka ne on jo kauan sitten itse käyttäneet varavarjoaan ja poistuneet pelistä. Saatikka muistuttamaan että elinkautinen on jossain asioissa aina, oli se tuomio kärsitty tai rikosrekisteri jo puhdas. Mullakin olisi paljon maukkaampia tuomioita nuoruudesta, kun jaksoi vielä touhuta. Jos esim vaihturit käy. Osin vitsiä tietysti. Näen tuossa erillisessä alaotsikossa epäsuhdan itse. Talk is good.

Timoanterosalonen (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 06.34 (EEST)

Tapahtumia pitää tarkastella omassa asiayhteydessään. En kuuntele radioita, jotka on suunnattu 15-35 vuotiaille, vaan reilusti vanhemmille, josta johtuu, että juontajatkaan (tai toimittajat) eivät ole mitään kovan luokan julkkiksia. Heistä ei ole Wikipedia-artikkelia, jota he itse kävisivät muokkaamassa. Jos nyt sitten kuuntelemani 6-kymppinen juontaja harjoittaa seksiä itseään 10-15 vuotta nuoremman naisen kanssa, niin ei siitä mitään korkean profiilin kohua synny. Tilanne on ihan toinen, jos 30-vuotias julkkisjuontaja paneskelee 13-vuotiasta teinityttöä (juu tiedän, että tämä on rumasti sanottu, mutta koitan tosissani päästä eroon tuosta tytöttelystä).--188.238.83.232 26. elokuuta 2020 kello 08.47 (EEST)

Opettelisitko vielä sisennyksen vaikka mallioppimisen kautta: aina yksi kaksoispiste enemmän kuin sillä, jolle vastaan. Toisekseen, jos toimittajaksi itseään tituleeraava ei vaivaudu esittämään asiaansa lyhyesti, hänen ei kannata odottaa, että kukaan - minäkään, jolle siitä osa ehkä on suunnattu - lukisi tuollaista tajunnanvirtaa. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 09.32 (EEST)

Tuo putkeen kirjoitus, ohimennen sanottua, on yksi helvetti kieliopin kannalta. Se on haastavaa sekä lukea että kirjoittaa. Ajatusviiva on olemassa syystä - jos toisestakin. Pääasia toivottavasti sieltä tekstin välistä on itse asia saatu selväksi: Ei tunnu luontevalta tämä parhaillaan olemassa oleva, missä on nostettu esiin yksi alaotsikko, joka on negatiivinen, joka jää loppuun ja tekee kokonaiskuvan, kuin ura olisi päättynyt näin. Kuin se tekemällä istutettaisiin siihen lopuksi, tiesi lukija henkilöä tai tapausta lainkaan tai ei. Olkoon henkilötason "saavutus" mikä tahansa, loppu on jo valmiiksi päätetty. (Htm) etenkin kun on muksu tekstissä - on vähintään kyseenalaista voisiko sen haastajana olla muitakin otsikoita. Joku mainitsi aiemmin että Juha Vuorisalo olisi täällä koittanut (kenties?) lakiteitse tehdä Wikin sivusta CV:n....Mun kysymys on: NÄYTTÄÄKÖ TUO SIVU SILTÄ että siitä saisi CV:n? Lähinnä suhteellisuudentajua tässä perään. Koitan sitä muuttaa jossain kohtaa, mutta nyt noin innolla typistettynä se on vaikeaa. Kronologinen se ei enää ole, ja hiirenkin oikeudenmukaisuudella paras olisi, että jättäisi sitten kokonaan alaotsikot pois, ellei löydä itse jo kertaalleen kirjoitetusta aihoita joita vielä kuukausi sitten oli ja joilla täyttää. Se on vaan hitonmoinen homma, rakenteellinen ongelma. Pyytäisin poistamaan ystävällisesti sen, alaotsikon jos kaikki muutkin on sorvattu pois. Timoanterosalonen (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 07.27 (EEST)

Jotenkin tuolla linjalla siinä on järkeä. Edellinen ehti typistää lisää, mutta ei kai sillä ohjelman sisällöllä niin väliä. Typistystä typistyksen perään, mutta asioiden painoarvot kohdillaan niin ihan jeba. Siis katsellen tätä lapsieni silmin, mitä otsikoilla jos niissä ei ole kertomista. Siellä on jotain faktavirheitä, mutta nyt menee unien puolelle. Timoanterosalonen (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 07.46 (EEST)

Sisällöllisenä rajauksena Wikipedia pyrkii noudattamaan sitä, että siinä julkaistu sisältö on julkaistu aikaisemmin jossain muualla (ks wikipedia:Tarkistettavuus, wikipedia:Ei uutta tutkimusta, wikipedia:neutraalius ja elävistä henkilöistä kirjoitettaessa wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä). Vaikka nämä käytännöt ovat olleet pitkään voimassa, osa jopa alusta lähtien, niin asema on kehittynyt ajan myötä eli vaikka vuonna 2007 voitiin kirjoittaa suositeltuja artikkeleita ilman lähteitä, niin nykyään linjana on se ettei yhtään mitään pitäisi kirjoittaa ilman lähteitä. Samalla myös lähteetöntä sisältöä poistetaan ja korvataan sellaisella tekstillä johon on merkitty jokin lähde. Tämä on Wikipedian kannalta ihan ok, koska tavoitteena on kirjoittaa lähteisiin perustuvaa tietosanakirjaa JA se parantaa sisällön yleistä laatua.

Minimikriteeri sisällytettävälle tiedolle on siis, että siitä on kerrottu julkaistussa lähteessä. Linja menee tässä suurinpiirtein siten, että suurin piirtein kaikki toimitettu materiaali käy lähteeksi, mutta sitä arvioidaan sen mukaan mitä sillä lähteistetään. Myös Zine-lehdet ja muut marginaalijulkaisut käyvät siis lähteiksi jos ne on kontekstiin soveltuvia. Puhtaasti itse julkaistuilla lähteillä (=henkilöiden yksityiset blogit, youtubekanavat jne.) ei pysty lähteistämään muuta kuin niitä itseään. Yrityksen itsejulkaisemilla tiedotteilla ei voi lähteistää sitä, että sen tuote olisi paras tai hienoin. Yrityksen itse julkaisemalla materiaalilla voi kuitenkin lähteistää faktoja, kuten sen kuka on toimitusjohtaja, koska firma on perustettu, mitkä on yrityksen päätuotteet. Samoin henkilön kotisivuja voi käyttää henkilön omien tietojen lähteenä jos kyseessä on neutraalit faktat. Kääntöpuolena tässä on se, että tämän kaltainen lähdekäytäntö sulkee pois hiljaisen tiedon, muistelmien ja muun vastaavan tiedon keräämisen Wikipediaan. Eli jos tämän kaltaista sisältöä haluaa koostaa Wikipediassa, niin se kannattaa julkaista jossain muussa mediassa ensin. Tietokoneihmisille olen yleensä tarjonnut esim Skrolli-lehteä paikaksi johon voi kirjoittaa historiikkeja ja edelleen kun ne on saatu julkaistuksi, niin niitä voi käyttää lähteenä Wikipediassakin.

Eli noin Wikipedian kirjoittamisen näkökulmasta ongelma ei ole se, etteikö esimerkiksi pidettäisi Sähkökääpiötä, Kiss FM:ää tai Radio KLF:ää sellaisina etteikö niistä pitäisi olla ihan yleisesti kerrottu laajemmin vaan, että esitetyille tiedoille pitäisi etsiä lähteet ensin. Sama pätee henkilöistä kertoviin tietoihin myös. Ehkä tämä avaa sitä logiikkaa miksi joitain tietoja on poistettu ja toisia säilytetty. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 13.48 (EEST)

Kiitos Zache näkökulmasta. Yksi minkä ihan ulkopuolisena nyt selanneena olen huomannut, on että teillä on oltava aika hitonmoinen työ suomalaisen linjan kehittämisessä. Tyyliin Yhdysvaltain Wikipediassa henkilön sivu näyttäisi lähestyvän usein enemmän henkilökuvaa kuin tietosanakirjan sivua henkilöstä - mihin me suomalaisina ehkä ollaan totuttu. Ehkä tuo Skrolli voisi toimia tässä ratkaisuna monelle kun on tarve tehdä elämänkertaa siinä ohessa. Mutta toteamuksema vain, USA:ssa, omalla kohdallani kaivettaisiin varmaan vanhat Seiskan haastattelut existä ja niiden kissojen nimet, oikeastaan välittämättä siitä mitä itse henkilö on tehnyt elämässään jotta henkilösivu on olemassa, ja tuo kissa päätyisi virtuaalihahmoksi Wikipediaan. Mä muutan tän nimimerkkini, kaikilla on tuollainen hieno Star Trek -nimi. BTW, omasta sivusta yksi vielä. Se on nyt niin supistettu kuin voi olla, ihan jeba. Mutta yhdessä kohdassa on kaiku jäänyt päälle. Vaihdan yhden lauseen niin katsokaa onko linjan mukaista. Kun pysytään vain olennaisissa, on mässyttely myös rikosnimikkeillä turhaa, jos itse asia tulee selväksi perlistetystä sivusta tiedon todelliselle tarvisijalle lukemalla 1+1=2. - Kuuluuko "tytöt" olla "nuoret" on toinen trendiasia, mutta sukupuoliasiast sikseen. Mietin sitä kun saan tähän khuulimman nimimerkin. Timoanterosalonen (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 18.06 (EEST)

Jos ja kun vaihdat käyttäjätunnuksesi toiseksi, niin merkitse jompi kumpi niistä alteriksi eli vaihtoehtoiseksi käyttäjätunnukseksi. Muokkaaminen usealla käyttäjätunnuksella samanaikaiseti on Wikipedian käytännön vastaista. Katso ohjeet Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta. Sinun ei tarvitse ilmoittaa, kenen käyttäjän vaihtoehtoinen tunnus on kyseessä, mutta se, että jokin tunnus on vaihtoehtoinen tunnus, on ilmoitettava. --Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 19.08 (EEST)

Parempi olisi vaihtaa vanha nimi uudeksi tunnuksenvaihtopyynnön kautta. Se on kaikkien kannalta parempi. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 19.19 (EEST)

Zache Zinet eivät ole luotettavia lähteitä. Ne ovat vielä kehnompia kuin omakustannekirjat, sillä niitä ei itse asiassa ole olemassa kuin asianharrastajien päässä ja piirissä. Niillä ei ole ISBN-numeroa eikä niitä siten ole julkisesti saatavilla. Fi.wikissä ei ole artikkelia Zine, mutta jos luet en.wikin artikkelin Zine ja olet sisäistänyt sitä ennen fi.wikin tarkistettavuuskäytännön ja muut aiheeseen liittyvät tekstit, perut äkkiä Saloselle antamasi lupauksen zinen sopivuudesta lähteeksi. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 19.19 (EEST)

Nightwishin artikkelin räjähtänyt timeline

Tuossa editissä: https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nightwish&type=revision&diff=18617357&oldid=18559480&diffmode=source on hajonnut artikkelissa oleva kokoonpanon aikajana, osaisiko joku korjata? --Seegge^sup? 21. elokuuta 2020 kello 00.51 (EEST)

Välimuistiongelmia varmaankin. Purgen jälkeen näyttää normaalilta, vanha kuva ei näyttänyt. --Anr (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 01.11 (EEST)

Turhaa hätäilyä artikkelien korjaukseen

Varsinkin viime aikoina on ilmaantunut hätähousuja, jotka käyvät artikkelin kimpuun, kun muste on tuskin ehtinyt kuivua. Kun olen pitkäaikainen käyttäjä, joka ei kirjoita artikkeleihin tietoista roskaa, joka vaatisi kiireellisiä toimenpiteitä, olisi kohteliasta odottaa jonkin aikaa, että käyttäjä saa tarkistetuksi työnsä jäljeen ja tehdyksi kieli- ym. linkit. Olen muutamille huomauttanut, ja selityksiä tietysti riittää. Työstetään-mallinetta on turha aloittajan lisätä, koska korjattavaa ei kuitenkaan aina välttämättä ole, joten siitä aiheutuu turhia toimenpiteitä. Käsitän sen tarpeelliseksi, kun tehdään välitallennuksia, ja työtä on tarkoitus laajentaa. Päällekkäinen muokkaus on ikävä tilanne ja aiheuttaa turhaa työtä jommallekummalle. Odottavan aika ei ole pitkä: Wikipediassa on sekä vanhoja virheitä (löytyy kun painaa napia Satunnainen artikkeli) että satunnaisten (IP ym.) käyttäjien tuotteita, joihin voi keskittyä odotusaikana. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2020 kello 11.57 (EEST)

Ja koskas ne sinun virheesi saa korjata vai oletetaanko, että korjaat ne kaikki itse? --Otrfan (keskustelu) 23. elokuuta 2020 kello 12.00 (EEST)

Ei sellaista aikaa olekaan, jolloin Abc10 sietäisi hänen omistamiinsa teksteihin kajoamisen. Vaikka hänen virheitään korjattaisiin päiviä tai viikkoja myöhemmin, tulee Abc10:n suunnasta aggressioita. Ongelma ja sitä myötä ratkaisukin on hyvin yksinkertainen: Abc10:n pitää vain opetella hyväksymään se, että muutkin muokkaavat Wikipediaa. --Jmk (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 08.50 (EEST)

Uuden artikkelin voi myös aloittaa omassa hiekkalaatikossa ja siirtää artikkeliavaruuteen vasta sitten, kun on itse valmis päästämään siitä irti. Eli kuten ohjeessa en:Help:Edit conflict#Prevention todetaan: ”Start new articles in sandboxes and move them to mainspace only when you are ready to stop editing them for an hour or so and instead watch what others do to them.” Wikiperiaatteisiin eivät yleisesti kuulu minkäänlaiset pakolliset odotteluajat muissa kuin isoissa tai mahdollisesti kiistanalaisissa asioissa; {{Työstetään}}-malline ja oma hiekkalaatikko palvelevat mielestäni riittävästi työrauhaa kaipaavia. Ongelmia kannattaa etsiä ja korjata nimenomaan tuoreeltaan, koska tällöin alkuperäinen kirjoittaja voi oppia olemaan toistamatta samaa virhettä tulevissa artikkeleissaan. --Silvonen (keskustelu) 23. elokuuta 2020 kello 16.24 (EEST)

Ei siitä mitään opi jos Otrfan tai Silvonen kirjoittaa kielilinkin Wikidataan heti kun käyttäjä on saanut tallennetuksi artikkelin mutta myöhästynyt Wikidatalinkin painamisesta muutamalla sekunnilla tai minuutilla. Tai voihan siinä yrittää opetella olla vielä nopeampi.--85.76.48.239 23. elokuuta 2020 kello 17.12 (EEST)

Totta, Wikidata-linkin lisäämiseen ei välttämättä liity oppimista, jollei siihen liitä huomauttelua niille käyttäjille, jotka eivät lainkaan lisää linkkejä. Helpoin tapa lisätä puuttuvia kielilinkkejä on käydä läpi kaikki sivun Toiminnot:Yhdistämättömät sivut kärkipään sivut. Siihen voisi tietysti lisätä jarrua jättämällä väliin vaikka viisi ekaa sivua, mutta en kai ole osannut ajatella ongelmaksi sitä, jos työjonomme lyhenevät nopeasti. Olen saanut nopeasta linkityksestä tänä vuonna keskustelusivulleni yhden kiitoksen ja yhden moitteen, joten kaikkia nopeus ei tunnu häiritsevän. (Kun Wikidata-kielilinkit aikoinaan otettiin käyttöön, niitä oli pakko lisätä nopeasti, ennen kuin eräs älytön botti loi uudelle artikkelille tyhjän Wikidata-sivun, mutta tähän on onneksi saatu parannus.) --Silvonen (keskustelu) 23. elokuuta 2020 kello 17.52 (EEST)

Tyylisi ei ole mitenkään poikkeuksellinen Wikipediassa. Turhien skismojen välttämiseksi siirryn minäkin kiittäjien aitioon ja lopetan wikidata-lisäykset. Näin kaikki ovat tyytyväisiä ja saavat tehdä sitä, mitä parhaiten osaavat. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2020 kello 22.04 (EEST)

Keskustelutekniikan käyttöopas?

Olen kaukaa sivusta seurannut yllä olevaa "Timo Salonen" -keskustelua lukematta sitä kuitenkaan juuri lainkaan. Huomasin, että siinäkin toistuvat useat perusvirheet keskustelutekniikassa, jotka hankaloittavat lukemista ja yllättävää kyllä, myös viestien kirjoittamista. Hyvään keskustelutapaan Wikipediassa kuuluvat käytäntötekstin ja wiki-tason kohteliaisuuden lisäksi myös koodillis-teknilliset seikat, joita ovat muun muassa seuraavat: 1) Ole kiva ja luo oma tunnus ja juttele sen kautta. 2) Allekirjoita. 3) Sisennä. 4) Älä käytä rivinvaihtoja väärin. 5) Käytä rivinvaihtoja oikein. Ja niin edelleen. Pitäisikö meidän myös laatia jokin kätevä keskustelujen teknisen onnistumisen opas ikään kuin tervetuloa-mallineen kaltaiseksi tietolaatikoksi, jonka voisi panna käyttäjän keskustelusivulle? Ei tarvitsisi keskustelun sekaan tai käyttäjän sivulle panna jokaisesta mokailuelämyksestä erillistä huomautusta. Kun on vain niin, että tämä 2000-luvulta peräisin oleva, sinänsä kovin tuttu ja monella tavalla mainio kirjoituskonemainen keskusteluympäristö on selvästi liian haastavaikea sellaiselle ihmiselle, joka ei ole siihen perehtynyt. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 19.35 (EEST) Yhteisöllinen täytesana vedetty lokaan. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 20.04 (EEST)

Hyvä ajatus! Suurin piirtein nuo perusjutut olen havainnut minäkin. Vielä muutama vinkki: 6) Kirjoita havaitsemasi ongelma mahdollisimman selkeästi ja mahdollisesti ratkaisuehdotukset tai vaihtoehdot. 7) Yritä kirjoittaa tiiviisti. ja 8) Älä aja keskustelua sivuraiteille. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 19.42 (EEST)

Pitää miettiä, mikä on koodillis-teknillistä muotoilua ja mikä taas retoris-loogillista sisältöä. Ajattelin itse vain sisennyksiä ja rivinvaihtoja, en oikeastaan varsinaisia ohjeita kirjoittajille koskien sitä, mistä tahi miten heidän tai meidän sopii kirjoittaa. Voidaan keskustella myös oppaan sisällöstä. Ei pidä liikaa vaatia Wikipedian aloittelijoilta eikä lopettelijoiltakaan. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 20.04 (EEST)

Tarkoittaako tuossa yllä meidän samaa kuin jonkun muun kuin minun? Ajatus on kannatettava sinänsä.--Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 19.46 (EEST)

Se ei tarkoita kuule enää ketään. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 20.04 (EEST)

Translitterointikone

Huomasin pari päivää sitten tällaisen mahtavan koneen, joka translitteroi automaattisesti slaavilaisia kieliä. Voiko tuota konetta siis käyttää niin että translitteroin kaikki nimet suoraan sen avulla? --James Chudrie (ディベート) 26. elokuuta 2020 kello 20.06 (EEST)

No ainakin puolelle ihmisistä Jukka "Yucca" Korpela on jo itsessään laadun tae, joten varmaan fifty-fifty lienee matsin tulos. Tulee mieleeni lähinnä se, että itse käyttäisin kaksivaiheista varmistusta: ensin kone, sitten translitteraatioon, alkukieleen ja kohdekieleen perehtynyt ihminen. Lisäksi katsoisin myös muualta, miten Zyrtecvits yleensä vakavasti otettavassa mediassa kirjoitetaan oikein tai väärin. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 20.13 (EEST)

Testasin tuota konetta Vadim Šipatšovin nimellä, ja sukunimi tuli väärässä muodossa "Šipatšjov". Muilta osin se näyttäisi toimivan oikein ainakin venäjälle. 01miki10 (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 20.42 (EEST)

Eilen kun kirjoitin koneeseen Евгений Ёркин niin kone käänsi Jevheni Jorkin, tänään se käänsi puolestaan Jevgeni Jorkin. --James Chudrie (ディベート) 26. elokuuta 2020 kello 21.19 (EEST)

Jännä bugi, nimittäin aluksi translitterointi on oikein, mutta kun kielen vaihtaa ensin ukrainaksi ja sitten takaisin bulgariaksi tai venäjäksi, niin g onkin h. 01miki10 (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 21.23 (EEST)

No nyt pääsemme aivan ATK:n (sic!) alkeisiin. Jos input on aina sama (vaikka 1 + 1) ja output vaihtelee (esim. 1, 2 tai 3), niin mitä voimme sanoa automaattisesta tietojenkäsittelystä. Jätän harjoitustehtäväksi. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 21.25 (EEST)

Onneksi en vastannut ensimmäiseen kommenttiin, koska tilanne selvisi ATK:n alkeiden avulla. Se P:n mainitsema ensimmäinen puolisko voi nyt punastua häpeästä. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 21.39 (EEST)

lähteet puuttuvat artikkelista syyttäjä

En löytänyt Finlexistä enkä artikkelin lähteistä tukea näille väitteille:

Syyttäjän on toiminnassaan noudatettava tasapuolisuusvaatimusta, eli hänen on asiaa harkitessaan otettava huomioon sekä rikosepäilyä tukevia että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Hänen tulee myös nimetä oikeudessa kuultaviksi sellaisetkin todistajat, joiden esitutkinnassa antama kertomus ei tue syytettä.

Onko syyttäjä velvollinen jopa aktiivisesti etsiä todisteitä syyttömyydestä? --Espoo (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 13.59 (EEST)