Ero sivun ”Mandelaiset kielet” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
3 719 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
täydennystä
(mokia)
(täydennystä)
[[Kuva:Niger-Congo map.png|thumb|Nigeriläis-kongolaiset kielet.]]
'''Mandelaiset kielet''' ovat [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikassa]] puhuttujen noinyli 4070 kielen ryhmä. Niiden puhuma-alue ulottuu [[Kieli|kielenSenegal]]ista ryhmä[[Nigeria]]n länsiosaan.<ref>Vydrin, s. 16–17.</ref> [[Joseph Greenberg]]in mukaan nemandelaiset kielet kuuluvat [[nigeriläis-kongolaiset kielet|nigeriläis-kongolaisiinkongolaiseen]] kieliin[[kielikunta]]an. Usein niitäNiitä pidetään usein myös erillisenä [[kieliryhmä]]näryhmänä, jolla ei ole sukulaisiakielisukulaisia.<ref name="Afrika 138">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1987 | Sivu = 138 | Tunniste = }}</ref> Mandelaisia kieliä puhuu äidinkielenään yli 25 miljoonaa henkeä. Toisena kielenään niitä käyttää noin 30 miljoonaa, joista osalla on äidinkielenään jokin muu mandekieli.<ref>Vydrin, s. 25.</ref>
 
==Kieliryhmät==
Suurimpia mandekieliä ovat [[mandinkan kieli|mandinka]] ja sen lähisukukieli [[maninka]] (noin 9 miljoonaa puhujaa [[Mali]]ssa, [[Burkina Faso]]ssa, [[Guinea]]ssa, [[Senegal]]issa ja [[Liberia]]ssa), Malin pääkieli [[bambaran kieli|bambara]], Burkina Fason [[djulan kieli|djula]] ja [[soninken kieli|soninke]] (noin miljoona puhujaa lähinnä Malissa ja Burkina Fasossa). Muita kieliä ovat [[busan kieli|busa]], [[kpellen kieli|kpelle]], [[manon kieli|mano]], [[menden kieli|mende]], [[samon kieli|samo]] ja [[vain kieli|vai]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1999 | Sivu = 127 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref>
Mandelaiset kielet jaetaan läntiseen ja kaakkoishaaraan. Länsihaaraan kuuluvat seuraavat kieliryhmät:
* Senegalissa, [[Gambia]]ssa, [[Mali]]ssa, [[Guinea]]ssa, [[Norsunluurannikko|Norsunluurannikolla]] ja [[Burkina Faso]]ssa puhutut [[manding-kielet]] muodostavat [[murrejatkumo]]n, jossa kielten rajojen erottaminen on vaikeaa. Manding-kielten luoteiseen tai läntiseen alaryhmään kuuluvat [[mandinkan kieli|mandinka]] ja [[maninkan kieli|maninkan]] läntiset muodot. Itäisen alaryhmän kieliä ovat [[bambaran kieli|bambara]], [[djulan kieli|djula]], guineanmaninka ja sen lähimuodot sekä marka-dafing -ryhmän eri kielimuodot.
* Mokole-ryhmän kieliä ovat [[mogofin]], [[kakaben kieli|kakabe]], [[korankon kieli|koranko]] ja [[lelen kieli|lele]] Guineassa ja [[Sierra Leone]]ssa.
* [[Vain kieli|Vai]] ja [[konon kieli|kono]] Sierra Leonessa ja [[Liberia]]ssa muodostavat oman ryhmänsä.
* Norsunluurannikolla puhuttujen [[jogon kieli|jogon]] ja [[jerin kieli|jerin]] kanssa samaan ryhmään kuuluu pieni [[jalkunan kieli|jalkuna]] [[Burkina Faso]]n lounaisnurkassa.
* [[Susun kieli|Susu]] ja [[jalunkan kieli|jalunka]] Guineassa ja naapurimaissa muodostavat oman ryhmänsä.
* Lounaisryhmän kieliä puhutaan [[Metsä-Guinea]]ssa sekä Liberian ja Sierra Leonen pohjoisosassa. Niihin kuuluvat [[menden kieli|mende]], [[kpellen kieli|kpelle]], [[loman kieli|loma]], [[lokon kieli|loko]], [[bandin kieli|bandi]] ja [[zialon kieli|zialo]].
* Malin ja naapurimaiden [[soninken kieli|soninke]] sekä [[Niger (joki)|Nigerjoen]] kalastajien [[bozon kieli|bozokielet]] kuuluvat samaan ryhmään. Soninkea puhuttiin muinaisessa [[Ghanan kuningaskunta|Ghanassa]] ja se on vaikuttanut moniin alueen kieliin.
* [[Samogo]] Malin ja Burkina Fason rajaseudulla käsittää viisi kieltä, joista suurin on duun. Samogoa lähellä on kahteen eri muotoon jakautuva [[bobon kieli|bobo]] Burkina Fason itäosassa.<ref>Vydrin, s. 17–23.</ref>
 
Kakkois- tai itähaaraan kuuluu kaksi kieliryhmää:
Useimmat mandelaiset kielet toimivat yhteisöjen suullisen kanssakäymisen välineinä. 1800–1900-lukujen vaihteessa vaita, mendeä, [[loman kieli|lomaa]], kpelleä ja bambaraa varten laadittiin omaperäiset [[kirjoitusjärjestelmä]]t, jotka eivät yleensä saaneet laajempaa käyttöä (ks. [[vai-kirjoitus]], [[mende-kirjoitus]]). Mandingoa, maninkaa ja djulaa kirjoitetaan [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisella]], eräitä muita kieliä [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisella kirjaimistolla]].<ref name="Afrika 138" />
* Eteläryhmän kieliä puhutaan Norsunluurannikolla sekä Guinean ja Liberian itäosassa. Niistä suurin on [[danin kieli|dan]]. Muita kieliä ovat [[manon kieli|mano]], [[turan kieli|tura]], [[goon kieli|goo]], [[guron kieli|guro]], [[yauren kieli|yaure]], [[mwan kieli|mwa]], [[wanin kieli|wan]], [[gbanin kieli|gban]], [[bengin kieli|beng]] ja [[ngenin kieli|ngen]].
* Itäryhmän kieliä puhutaan Burkina Fasossa ja Nigeriassa sekä lähialueilla [[Ghana]]ssa, [[Niger]]issä ja [[Benin]]issä. Niihin kuuluvat [[samon kieli|samon]], [[bissa|bissan]], [[bokon kieli|bokon]], [[busan kieli|busan]], [[kyengan kieli|kyengan]] ja [[šangan kieli|šangan]] kielet tai murreryhmät.<ref>Vydrin, s. 24–25.</ref>
 
==Kielten rakenne==
[[Kuva:Online N'ko classroom via WhatsApp.jpg|thumb|N’ko-kirjoitusta kännykässä.]]
Mandelaiset kielet ovat [[tooni]]kieliä. [[Taivutus (kielioppi)|Taivutuspäätteitä]] on vähän. Nominiluokkien puuttuminen erottaa mandekielet nigeriläis-kongolaisista kielistä. Kieliopilisia merkityksiä ilmaistaan apusanojen ja [[syntaksi]]n avulla. Kiinteä [[sanajärjestys]] on [[subjekti (lauseenjäsen)|subjekti]]–predikatiivinen osoitin–(suora [[objekti (lauseenjäsen)|objekti]])–[[predikaatti (lauseenjäsen)|verbipredikaatti]]–epäsuora jäsen. Nominilausekkeessa [[attribuutti (lauseenjäsen)|attribuutti]] seuraa pääjäsentä.<ref>Vydrin, s. 32–42.</ref>
 
==Kirjakielet==
Mandelaiset kielet toimivat etupäässä suullisen kanssakäymisen välineinä<ref name="Afrika" />. Eräitä kieliä kirjoitettiin ennen [[kolonialismi|siirtomaa-aikaa]] [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisella kirjaimistolla]]. Perinne on säilynyt [[mandinkat|mandinkoilla]] ja Burkina Fason [[djulat|djulilla]]. Vain kieltä varten luotiin 1800-luvun alussa [[vai-kirjoitus|omaperäinen tavukirjoitus]], ja myöhemmin vastaavat järjestelmät kehitettiin myös [[mende-kirjoitus|mendeä]], [[kpelle-kirjoitus|kpelleä]], [[loma-kirjoitus|lomaa]] ja [[masaba|bambaraa]] varten. Vuonna 1949 luotu [[n’ko-kirjaimisto]] on saanut laajaa kannatusta Guineassa ja sen naapurimaissa. [[Latinalainen kirjaimisto|Latinalaiseen kirjaimistoon]] perustuneita kirjoitusjärjestelmiä laadittiin 1900-luvulla [[kristinusko|kristittyjen]] [[kristillinen lähetystyö|lähetyssaarnaajien]] ja myöhemmin eräiden valtioiden toimesta.<ref>Vydrin, s. 1094–1109.</ref>
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Jazyki mira: jazyki mande | Vuosi = 2017 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Nestor-Istorija | Tunniste = ISBN 978-5-4469-0824-0}}
 
===Viitteet===
{{viitteet}}
 
[[Luokka:Mandelaiset kielet| *]]
30 234

muokkausta

Navigointivalikko