Ero sivun ”Taivas” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 192.194.178.242 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Risto hot sir tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
korvataan yksi kuva informatiivisemmalla; pientä muotoilua ym.
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee avaruutta ja ilmatilaa Maasta katsottuna. Sanan muita merkityksiä on [[Taivas (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee avaruutta ja ilmatilaa Maasta katsottuna. Sanan muita merkityksiä on [[Taivas (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
[[Kuva:Desert Twilight.jpg|thumb|250px|[[Kalifornia]]laista iltataivasta.]]
[[Kuva:Desert Twilight.jpg|thumb|[[Kalifornia]]laista iltataivasta.]]
[[Kuva:Analemma fishburn.tif|thumb|[[Analemma]] on käyrä, joka kuvaa Auringon sijainnin taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan. Kuva [[New Jersey]]n iltapäivätaivaalta.]]
'''Taivas''' on [[avaruus]] sellaisena kuin se [[Maa]]sta näkyy eli [[taivaankansi]] tai korkealla maan yllä oleva ilmatila.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=taivas&SearchWord=taivas&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 | Nimeke = taivas | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja | Viitattu = 1.5.2015 }}</ref>
'''Taivas''' on [[avaruus]] sellaisena kuin se [[Maa]]sta näkyy eli [[taivaankansi]] tai korkealla maan yllä oleva ilmatila.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=taivas&SearchWord=taivas&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 | Nimeke = taivas | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja | Viitattu = 1.5.2015 }}</ref>


Taivaankappaleista taivaalla näkyvät selkeimmin Aurinko, Kuu ja tähdet sekä joitain planeettoja. [[Pilvi|Pilvet]] ovat tiivistynyttä vettä. Muita taivaalla nähtäviä ilmiöitä ovat muun muassa [[sateenkaari|sateenkaaret]], [[haloilmiö|halot]], [[salama]]t, [[revontulet]] ja [[Tähdenlento|tähdenlennot]].
Taivaankappaleista taivaalla näkyvät selkeimmin [[Aurinko]], [[Kuu]] ja tähdet sekä joitain [[Planeetta|planeettoja]]. [[Pilvi|Pilvet]] ovat tiivistynyttä vettä. Muita taivaalla nähtäviä ilmiöitä ovat muun muassa [[sateenkaari|sateenkaaret]], [[haloilmiö|halot]], [[salama]]t, [[revontulet]] ja [[Tähdenlento|tähdenlennot]].


== Taivaan värit ==
== Taivaan värit ==
[[File:Punertava taivas (Jääkärinkatu, Helsinki).jpg|thumb|Punertavaa taivasta Helsingissä.]]
Yöllä [[Pimeys|pimeän]] aikaan taivas on musta. Päivisin taivaan tyypillinen sininen väri johtuu Auringon säteilyn [[sironta|sironnasta]] ilmakehässä. Kun Auringon valo osuu Maan ilmakehän hiukkasiin, se siroaa eli hajaantuu eri suuntiin. Maan ilmakehä sirottaa valon sinisiä aallonpituuksia voimakkaimmin, minkä vuoksi sinistä valoa tulee katsojan silmään joka puolelta taivasta. Auringonnousun tai -laskun aikana valo joutuu kulkemaan ilmakehässä pidemmän matkan ja suurin osa sinisistä aallonpituuksista ehtii sirota kokonaan pois: taivas näyttää tällöin punaiselta.
Yöllä [[Pimeys|pimeän]] aikaan taivas on musta. Päivisin taivaan tyypillinen sininen väri johtuu Auringon säteilyn [[sironta|sironnasta]] ilmakehässä. Kun Auringon valo osuu Maan ilmakehän hiukkasiin, se siroaa eli hajaantuu eri suuntiin. Maan ilmakehä sirottaa valon sinisiä aallonpituuksia voimakkaimmin, minkä vuoksi sinistä valoa tulee katsojan silmään joka puolelta taivasta. Auringonnousun tai -laskun aikana valo joutuu kulkemaan ilmakehässä pidemmän matkan ja suurin osa sinisistä aallonpituuksista ehtii sirota kokonaan pois: taivas näyttää tällöin punaiselta.



==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 16: Rivi 15:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Grimvall, Göran | Nimeke=Miksi taivas on sininen? Sateenkaaret, kaiku, tähdenlennot, vihreät välähdykset ja muut ilmiöt | Selite=(Varför är himlen blå? Regnbågar, ekon, stjärnfall, gröna blixtar, 1993.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-19834-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Grimvall, Göran | Nimeke=Miksi taivas on sininen? Sateenkaaret, kaiku, tähdenlennot, vihreät välähdykset ja muut ilmiöt | Selite=(Varför är himlen blå? Regnbågar, ekon, stjärnfall, gröna blixtar, 1993.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-19834-X}}


==Aiheesta muualla==
{{Commons|sky|taivas}}
{{Commonscat-rivi|sky|taivas}}
{{Wikisitaatit}}
{{Wikisitaatit-rivi}}


[[Luokka:Meteorologia]]
[[Luokka:Meteorologia]]

Versio 26. elokuuta 2020 kello 11.04

Tämä artikkeli käsittelee avaruutta ja ilmatilaa Maasta katsottuna. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kalifornialaista iltataivasta.
Analemma on käyrä, joka kuvaa Auringon sijainnin taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan. Kuva New Jerseyn iltapäivätaivaalta.

Taivas on avaruus sellaisena kuin se Maasta näkyy eli taivaankansi tai korkealla maan yllä oleva ilmatila.[1]

Taivaankappaleista taivaalla näkyvät selkeimmin Aurinko, Kuu ja tähdet sekä joitain planeettoja. Pilvet ovat tiivistynyttä vettä. Muita taivaalla nähtäviä ilmiöitä ovat muun muassa sateenkaaret, halot, salamat, revontulet ja tähdenlennot.

Taivaan värit

Yöllä pimeän aikaan taivas on musta. Päivisin taivaan tyypillinen sininen väri johtuu Auringon säteilyn sironnasta ilmakehässä. Kun Auringon valo osuu Maan ilmakehän hiukkasiin, se siroaa eli hajaantuu eri suuntiin. Maan ilmakehä sirottaa valon sinisiä aallonpituuksia voimakkaimmin, minkä vuoksi sinistä valoa tulee katsojan silmään joka puolelta taivasta. Auringonnousun tai -laskun aikana valo joutuu kulkemaan ilmakehässä pidemmän matkan ja suurin osa sinisistä aallonpituuksista ehtii sirota kokonaan pois: taivas näyttää tällöin punaiselta.

Lähteet

  1. taivas Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 1.5.2015.

Kirjallisuutta

  • Grimvall, Göran: Miksi taivas on sininen? Sateenkaaret, kaiku, tähdenlennot, vihreät välähdykset ja muut ilmiöt. (Varför är himlen blå? Regnbågar, ekon, stjärnfall, gröna blixtar, 1993.) Suomentanut Risto Varteva. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-19834-X.

Aiheesta muualla