Ero sivun ”Pohjoismaat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla osioon
Usp (keskustelu | muokkaukset)
20 837 muokkausta
ala-artikkelit; w
Rivi 13: Rivi 13:
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Pohjoismaiden välinen yhteistyö on ollut melko kiinteää. Pohjoismaasta toiseen muuttaminen ja matkustaminen on tehty keskinäisin sopimuksin hyvin helpoksi. Suomi korosti 1950-luvulla pohjoismaista yhteistyötä, sillä se oli yksi tapa korostaa sitä, että Suomi oli [[rautaesirippu|rautaesiripun]] länsipuolella. Viime vuosina yhteistyö on hieman rakoillut, koska vain osa Pohjoismaista kuuluu [[Euroopan unioni]]in.
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Pohjoismaiden välinen yhteistyö on ollut melko kiinteää. Pohjoismaasta toiseen muuttaminen ja matkustaminen on tehty keskinäisin sopimuksin hyvin helpoksi. Suomi korosti 1950-luvulla pohjoismaista yhteistyötä, sillä se oli yksi tapa korostaa sitä, että Suomi oli [[rautaesirippu|rautaesiripun]] länsipuolella. Viime vuosina yhteistyö on hieman rakoillut, koska vain osa Pohjoismaista kuuluu [[Euroopan unioni]]in.


Pohjoismaita on pidetty myös sisäpolitiikan suhteen yhteneväisinä; kaikilla on korkea verotusaste, mikä mahdollistaa laajan ilmaisten tai edullisten julkisten palvelujen ylläpitämisen (nk. pohjoismainen [[hyvinvointivaltio]]). Lisäksi työttömyys on yritetty pitää mahdollisimman pienenä. Tosin mallin ennustetaan joutuvan haasteiden eteen huoltosuhteen heiketessä väestön ikääntymisestä johtuen.{{lähde}}
Pohjoismaita on pidetty myös sisäpolitiikan suhteen yhteneväisinä; kaikilla on korkea verotusaste, mikä mahdollistaa laajan [[Julkinen sektori|julkisten palvelujen]] ylläpitämisen (nk. pohjoismainen [[hyvinvointivaltio]]). Lisäksi työttömyys on yritetty pitää mahdollisimman pienenä. Tosin mallin ennustetaan joutuvan haasteiden eteen huoltosuhteen heiketessä väestön ikääntymisestä johtuen.{{lähde}}


==Kielet==
==Kielet==
Rivi 583: Rivi 583:
* [[Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto]]
* [[Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto]]
* [[Haloo Pohjola]]
* [[Haloo Pohjola]]
* [[Pohjoismaiden ilmasto]]
* [[Pohjoismaiden maantiede]]


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 24. elokuuta 2020 kello 21.05

Tämä artikkeli kertoo maista. Pohjoismaa on myös eräs saaristo.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Väkiluvut
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska.

Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa. Pohjoismaihin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Myös Tanskan itsehallinnolliset alueet, Färsaaret ja Grönlanti, Norjan Huippuvuoret ja Jan Mayen, sekä Suomen itsehallinnollinen maakunta Ahvenanmaa kuuluvat Pohjoismaihin. Yhteistyöelin on Pohjoismaiden neuvosto. Pohjoismaissa asuu yhteensä noin 27 miljoonaa ihmistä.

Yhtenäisyys

Pohjoismailla on hyvät keskinäiset suhteet, ja ne tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi talouden ja politiikan alueilla. Pohjoismaiden kansalaiset voivat liikkua vapaasti maasta toiseen ilman passia ja tehdä työtä muissa Pohjoismaissa ilman työlupaa. Pohjoismaita yhdistävät myös liput: jokainen lippu lukuun ottamatta Grönlantia pohjautuu Dannebrogiin.

Pohjoismaat ovat kulttuuriltaan suhteellisen yhtenäisiä, ja niillä on paljon yhteistä historiaa. 1400-luvulla kaikki Pohjoismaat kuuluivat Kalmarin unioniin. Suomi on ollut Ruotsin osa, Tanska on puolestaan hallinnut Norjaa ja Islantia. 1800-luvulla Norja oli unionissa Ruotsin kanssa.

Toisen maailmansodan jälkeen Pohjoismaiden välinen yhteistyö on ollut melko kiinteää. Pohjoismaasta toiseen muuttaminen ja matkustaminen on tehty keskinäisin sopimuksin hyvin helpoksi. Suomi korosti 1950-luvulla pohjoismaista yhteistyötä, sillä se oli yksi tapa korostaa sitä, että Suomi oli rautaesiripun länsipuolella. Viime vuosina yhteistyö on hieman rakoillut, koska vain osa Pohjoismaista kuuluu Euroopan unioniin.

Pohjoismaita on pidetty myös sisäpolitiikan suhteen yhteneväisinä; kaikilla on korkea verotusaste, mikä mahdollistaa laajan julkisten palvelujen ylläpitämisen (nk. pohjoismainen hyvinvointivaltio). Lisäksi työttömyys on yritetty pitää mahdollisimman pienenä. Tosin mallin ennustetaan joutuvan haasteiden eteen huoltosuhteen heiketessä väestön ikääntymisestä johtuen.lähde?

Kielet

Ruotsin, norjan ja tanskan kielet ovat niin lähellä toisiaan, että luettu teksti on toisen kielen puhujan ymmärrettävissä. Skandinaavisten kielten keskinäinen ymmärrettävyys heikkenee kuitenkin radikaalisti, kun mantereen kieliä verrataan saarien kieliin, kuten islantiin. Skandinaavisten kielten ääntämyksessä on kuitenkin huomattavia eroja. Ruotsia ja norjaa taitaville puhuttu tanska tuottaa yleensä vaikeuksia.

Ero Skandinaviaan ja Fennoskandiaan

Pohjoismaat ja Skandinavia ovat eri asioita. Skandinavia tarkoittaa vain Skandinavian niemimaata, jonka muodostavat suunnilleen koko Ruotsi ja Norja lukuun ottamatta Ruijaa, Huippuvuoria ja Jan Mayenia. Myöskään sanaa Fennoskandia ei pitäisi käyttää merkityksessä Pohjoismaat, koska Fennoskandiaan kuuluu myös osia Venäjästä ja toisaalta ei Tanskaa, Islantia, Färsaaria eikä Grönlantia.

Poliittinen historia

Vuosisata Pohjoismaat
2000-luku Tanska (EU) Färsaaret Islanti Norja Ruotsi (EU) Suomi (EU)
1900-luku Tanska Ruotsi Suomi
1800-luku Tanska Ruotsi-Norja Suomen suuriruhtinaskunta (Venäjä)
1700-luku Tanska-Norja Ruotsi
1600-luku
1500-luku
1400-luku Kalmarin unioni
1300-luku Tanska Norja Ruotsi
1200-luku
1100-luku Färsaaret Islanti Norja
Kansat Tanskalaiset Färsaarelaiset Islantilaiset Norjalaiset Ruotsalaiset Suomalaiset

Pohjoismaiden vertailutaulukko

Selitteet  Tanska  Suomi  Islanti  Norja  Ruotsi
Asukasluku 5 869 410[1] 5 571 665[2] 350 734[3] 5 467 439[4] 10 202 491[5]
Pinta-ala 42 915km² 338 448km² 103 001km² 323 787km² 450 295km²
Väestötiheys 131/km² 18/km² 3,1/km² 15,5/km² 21,5/km²
Pääkaupunki Kööpenhamina Helsinki Reykjavík Oslo Tukholma
Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia tasavalta tasavalta perustuslaillinen monarkia perustuslaillinen monarkia
Nykyiset valtionpäämiehet Margareeta II (kuningatar)
Mette Frederiksen (pääministeri) 		Sauli Niinistö (presidentti)
Sanna Marin (pääministeri) 		Guðni Thorlacius Jóhannesson (presidentti)
Katrín Jakobsdóttir (pääministeri) 		Harald V (kuningas)
Erna Solberg (pääministeri) 		Kaarle XVI Kustaa (kuningas)
Stefan Löfven (pääministeri)
Pääkielet tanska suomi ja ruotsi islanti norja ruotsi
Pääuskonnot 79 % kristinusko
16 % Uskonnottomuus
4 % muut uskonnot 		69,8 % kristinusko
28,5 % Uskonnottomuus
1,7 % muut uskonnot[6] 		75,2 % kristinusko
8,1 % Uskonnottomuus
16,7 % muut uskonnot[7] 		76,8 % kristinusko
19,2 % Uskonnottomuus
4,1 % muut uskonnot[8][9][10] 		53 % – 66 %[11] kristinusko
43 % Uskonnottomuus
4 % muut uskonnot
BKT (normaali) 336,7 miljardia USD 267,3 miljardia USD 13,6 miljardia USD 522,3 miljardia USD 579,7 miljardia USD
BKT (reaalimuutos) per capita 59 921 USD 49 265 USD 45 416 USD 103 586 USD 60 566 USD
BKT (PPP) 240,9 miljardia USD 218,3 miljardia USD 13,2 miljardia USD 328,0 miljardia USD 418,2 miljardia USD
BKT (PPP) per capita 43 080 USD 40 045 USD 41 001 USD 64 363 USD 43 407 USD
BKT kasvu (normaali) 0,1% -0,6% 1,9% 1,6% 0,9%
Sotilasbudjetti (BKT) 1,41% BKT:sta 1,47% BKT:sta 0,13% BKT:sta 1,4% BKT:sta 1,18% BKT:sta
Asevoimien (joukkojen) vahvuuslähde? 12 135 (sotilasta) 365 000 (sotilasta) 130 (sotilasta) 39 700 (sotilasta) 50 000 (sotilasta)
Työvoima määrä 2 795 000 2 685 000 181 100 2 707 000 5 107 000

Suurimmat kunnat

Seuraavassa on lueteltu kunkin Pohjoismaan 10 suurinta kuntaa. Tanskan lähdetiedoissa eivät ole mukana Färsaarten ja Grönlannin tiedot.

Ruotsin kunnat Väkiluku
(31.12.2015)[12]
Tukholman kunta &&&&&&&&&0923516.&&&&00923 516
Göteborgin kunta &&&&&&&&&0548190.&&&&00548 190
Malmön kunta &&&&&&&&&0322574.&&&&00322 574
Uppsalan kunta &&&&&&&&&0210126.&&&&00210 126
Linköpingin kunta &&&&&&&&&0152966.&&&&00152 966
Västeråsin kunta &&&&&&&&&0145218.&&&&00145 218
Örebron kunta &&&&&&&&&0144200.&&&&00144 200
Helsingborgin kunta &&&&&&&&&0137909.&&&&00137 909
Norrköpingin kunta &&&&&&&&&0137035.&&&&00137 035
Jönköpingin kunta &&&&&&&&&0133310.&&&&00133 310

Tanskan kunnat Väkiluku
(1.1.2016)[13]
Kööpenhaminan kunta &&&&&&&&&0591481.&&&&00591 481
Aarhusin kunta &&&&&&&&&0330639.&&&&00330 639
Aalborgin kunta &&&&&&&&&0210316.&&&&00210 316
Odensen kunta &&&&&&&&&0198972.&&&&00198 972
Esbjergin kunta &&&&&&&&&0115748.&&&&00115 748
Vejlen kunta &&&&&&&&&0111743.&&&&00111 743
Frederiksbergin kunta &&&&&&&&&0104481.&&&&00104 481
Randersin kunta &&&&&&&&&&097520.&&&&0097 520
Viborgin kunta &&&&&&&&&&095776.&&&&0095 776
Koldingin kunta &&&&&&&&&&091695.&&&&0091 695

Suomen kunnat Väkiluku
(31.8.2017)[14]
Helsinki &&&&&&&&&0642045.&&&&00642 045
Espoo &&&&&&&&&0277375.&&&&00277 375
Tampere &&&&&&&&&0230537.&&&&00230 537
Vantaa &&&&&&&&&0221821.&&&&00221 821
Oulu &&&&&&&&&0201124.&&&&00201 124
Turku &&&&&&&&&0188584.&&&&00188 584
Jyväskylä &&&&&&&&&0139260.&&&&00139 260
Lahti &&&&&&&&&0119395.&&&&00119 395
Kuopio &&&&&&&&&0117842.&&&&00117 842
Pori &&&&&&&&&&084779.&&&&0084 779

Norjan kunnat Väkiluku
(1.1.2016)[15]
Oslo &&&&&&&&&0658390.&&&&00658 390
Bergen &&&&&&&&&0277391.&&&&00277 391
Trondheim &&&&&&&&&0187353.&&&&00187 353
Stavanger &&&&&&&&&0132644.&&&&00132 644
Bærum &&&&&&&&&0122348.&&&&00122 348
Kristiansand &&&&&&&&&&088447.&&&&0088 447
Fredrikstad &&&&&&&&&&078967.&&&&0078 967
Sandnes &&&&&&&&&&074820.&&&&0074 820
Tromsø &&&&&&&&&&073480.&&&&0073 480
Drammen &&&&&&&&&&067895.&&&&0067 895

Islannin kunnat Väkiluku
(1.1.2015)[16]
Reykjavík &&&&&&&&&0121822.&&&&00121 822
Kópavogur &&&&&&&&&&033205.&&&&0033 205
Hafnarfjörður &&&&&&&&&&027875.&&&&0027 875
Akureyri &&&&&&&&&&018191.&&&&0018 191
Reykjanesbær &&&&&&&&&&014924.&&&&0014 924
Garðabær &&&&&&&&&&014453.&&&&0014 453
Mosfellsbær &&&&&&&&&&&09300.&&&&009 300
Sveitarfélagið Árborg &&&&&&&&&&&08052.&&&&008 052
Akranes &&&&&&&&&&&06767.&&&&006 767
Fjarðabyggð &&&&&&&&&&&04747.&&&&004 747

Suurimmat taajamat

Seuraavassa on lueteltu kunkin Pohjoismaan 10 suurinta taajamaa. Tanskan lähdetiedoissa eivät ole mukana Färsaarten ja Grönlannin tiedot.

Ruotsin taajamat Väkiluku
(31.12.2010)[17]
Tukholma &&&&&&&&01372565.&&&&001 372 565
Göteborg &&&&&&&&&0549839.&&&&00549 839
Malmö &&&&&&&&&0280415.&&&&00280 415
Uppsala &&&&&&&&&0140454.&&&&00140 454
Västerås &&&&&&&&&0110877.&&&&00110 877
Örebro &&&&&&&&&0107038.&&&&00107 038
Linköping &&&&&&&&&0104232.&&&&00104 232
Helsingborg &&&&&&&&&&097122.&&&&0097 122
Jönköping &&&&&&&&&&089396.&&&&0089 396
Norrköping &&&&&&&&&&087247.&&&&0087 247

Tanskan taajamat Väkiluku
(1.1.2015)[18]
Hovedstadsområdet[19] &&&&&&&&01263698.&&&&001 263 698
Aarhus &&&&&&&&&0261570.&&&&00261 570
Odense &&&&&&&&&0173814.&&&&00173 814
Aalborg &&&&&&&&&0110495.&&&&00110 495
Esbjerg &&&&&&&&&&072060.&&&&0072 060
Randers &&&&&&&&&&061664.&&&&0061 664
Kolding &&&&&&&&&&058757.&&&&0058 757
Horsens &&&&&&&&&&056536.&&&&0056 536
Vejle &&&&&&&&&&053975.&&&&0053 975
Roskilde &&&&&&&&&&049297.&&&&0049 297

Suomen taajamat Väkiluku
(31.12.2014)[20]
Helsingin keskustaajama &&&&&&&&01214210.&&&&001 214 210
Tampereen keskustaajama &&&&&&&&&0325025.&&&&00325 025
Turun keskustaajama &&&&&&&&&0260367.&&&&00260 367
Oulun keskustaajama &&&&&&&&&0193817.&&&&00193 817
Jyväskylän keskustaajama &&&&&&&&&0120306.&&&&00120 306
Lahden keskustaajama &&&&&&&&&0117424.&&&&00117 424
Kuopion keskustaajama &&&&&&&&&&086034.&&&&0086 034
Porin keskustaajama &&&&&&&&&&084509.&&&&0084 509
Vaasan keskustaajama &&&&&&&&&&066911.&&&&0066 911
Joensuun keskustaajama &&&&&&&&&&065686.&&&&0065 686

Norjan taajamat Väkiluku
(1.1.2015)[21]
Oslo &&&&&&&&&0958378.&&&&00958 378
Bergen &&&&&&&&&0250420.&&&&00250 420
Stavanger/Sandnes &&&&&&&&&0210874.&&&&00210 874
Trondheim &&&&&&&&&0175068.&&&&00175 068
Drammen &&&&&&&&&0113534.&&&&00113 534
Fredrikstad/Sarpsborg &&&&&&&&&0108636.&&&&00108 636
Porsgrunn/Skien &&&&&&&&&&091737.&&&&0091 737
Kristiansund &&&&&&&&&&060583.&&&&0060 583
Ålesund &&&&&&&&&&050917.&&&&0050 917
Tønsberg &&&&&&&&&&050806.&&&&0050 806

Islannin taajamat Väkiluku
(1.1.2015)[22]
Suur-Reykjavík[23] &&&&&&&&&0207174.&&&&00207 174
Akureyri og nágr. &&&&&&&&&&018014.&&&&0018 014
Keflavík og Njarðvík &&&&&&&&&&014821.&&&&0014 821
Selfoss og nágr. &&&&&&&&&&&06826.&&&&006 826
Akranes og nágr. &&&&&&&&&&&06814.&&&&006 814
Strjálbýli á Suðurlandi &&&&&&&&&&&04859.&&&&004 859
Vestmannaeyjar &&&&&&&&&&&04272.&&&&004 272
Strjálbýli á Norðurlandi eystra &&&&&&&&&&&03228.&&&&003 228
Grindavík &&&&&&&&&&&02991.&&&&002 991
Sauðárkrókur &&&&&&&&&&&02536.&&&&002 536

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ CIA: The World Factbook: Denmark cia.gov. Viitattu 1.5.2020. en
  2. ↑ CIA: The World Factbook: Finland cia.gov. Viitattu 1.5.2020. en
  3. ↑ CIA: The World Factbook: Iceland cia.gov. Viitattu 1.5.2020. en
  4. ↑ CIA: The World Factbook: Norway cia.gov. Viitattu 1.5.2020. en
  5. ↑ CIA: The World Factbook: Sweden cia.gov. Viitattu 1.5.2020. en
  6. ↑ Väestörakenne Tilastokeskus
  7. ↑ Populations by religious and life stance organizations 1998–2020 Statistics Iceland.
  8. ↑ Church of Norway 14.5.2019 Statistics Norway
  9. ↑ Members of Christian communities outside the Church of Norway. 3.12.2019 Statistics Norway
  10. ↑ Members of religious and life stance communities outside the Church of Norway, by religion/life stance. 3.12.2019 Statistics Norway
  11. ↑ Svenska kyrkan i siffror Svenska kyrkan
  12. ↑ Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.2.2016. (ruotsiksi)
  13. ↑ FOLK1: Folketal den 1. i kvartalet efter kommune, køn, alder, civilstand, herkomst, oprindelsesland og statsborgerskab Danmarks Statistik. Viitattu 28.2.2016. (tanskaksi)
  14. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 Tilastokeskus. Viitattu 13.4.2018.
  15. ↑ Folkemengde, etter kjønn og ettårig alder. 1. januar (K) Statistisk sentralbyrå. Viitattu 28.2.2016. (norjaksi)
  16. ↑ Population by municipalities, sex and age 1 January 1998-2015 - Current municipalities Statistics Iceland. Viitattu 28.2.2016. (englanniksi)
  17. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.2.2016. (ruotsiksi)
  18. ↑ BY1: Folketal 1. januar efter byområde, alder og køn Danmarks Statistik. Viitattu 28.2.2016. (tanskaksi)
  19. ↑ Tarkoittaa Kööpenhaminan ympärille kasvanutta taajamaa. Lähteessä nimellä "Hovedstadsområdet", jonka väkiluku on ilmoitettu myös kunnittain.
  20. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 28.2.2016.
  21. ↑ Tettsteder. Folkemengde og areal, etter kommune. 1.januar 2015 Statistisk sentralbyrå. Viitattu 28.2.2016. (norjaksi)
  22. ↑ Population by locality, age and sex 1 January 2011-2015 Statistics Iceland. Viitattu 28.2.2016. (englanniksi)
  23. ↑ Englanninkielisessä lähteessä "Greater Reykjavík"

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjoismaat.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjoismaat&oldid=19117539”