Ero sivun ”Luettelo Helsingin kasarmeista” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kantakaupunki: Siivottu tyhjänpäiväisyyttä. |
p →Kantakaupunki: + viite Rakennuslehti |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
* '''[[Turun kasarmi (Helsinki)|Turun kasarmi]]''', [[Kamppi]]. Valmistui 1833 Helsingin venäläisen varuskunnan käyttöön Merikasaarmin siirryttyä Meriekipaasille. Itse kasarmirakennus tuhoutui 1918 saksalaisten joukkojen vallatessa Helsingin. Paikalle rakennettiin myöhemmin [[Lasipalatsi]]. Kasarmin talousrakennuksessa toimi Helsingin [[linja-autoasema]] aina [[Kampin keskus|Kampin keskuksen]] valmistumiseen saakka. Nykyään talousrakennuksessa on kahvila ja näyttelytiloja.<ref>[http://www.lasipalatsi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=36&Itemid=45 1. Lasipalatsi – TURUN KASARMIN TONTILLE LINJA-AUTOASEMA]</ref><ref>[http://www2.hs.fi/kronot/kamppi/kamppi.html Kampin kasvot kautta aikojen]</ref> |
* '''[[Turun kasarmi (Helsinki)|Turun kasarmi]]''', [[Kamppi]]. Valmistui 1833 Helsingin venäläisen varuskunnan käyttöön Merikasaarmin siirryttyä Meriekipaasille. Itse kasarmirakennus tuhoutui 1918 saksalaisten joukkojen vallatessa Helsingin. Paikalle rakennettiin myöhemmin [[Lasipalatsi]]. Kasarmin talousrakennuksessa toimi Helsingin [[linja-autoasema]] aina [[Kampin keskus|Kampin keskuksen]] valmistumiseen saakka. Nykyään talousrakennuksessa on kahvila ja näyttelytiloja.<ref>[http://www.lasipalatsi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=36&Itemid=45 1. Lasipalatsi – TURUN KASARMIN TONTILLE LINJA-AUTOASEMA]</ref><ref>[http://www2.hs.fi/kronot/kamppi/kamppi.html Kampin kasvot kautta aikojen]</ref> |
||
* '''Uudenmaan kasarmi''', [[Kruununhaka]], [[Liisankatu|Liisankadun]] ja Maurinkadun kulmassa – [[Evert Lagerspetz]]in suunnittelema kasarmirakennus valmistui vuonna 1883 asevelvollisen [[Suomen suuriruhtinaskunnan armeija]]n [[Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoona]]n käyttöön. Nykyään mm. [[Sotamuseo]]. Tontin [[Pohjoisranta (Helsinki)|Pohjoisrannan]] puoleiselle reunalle valmistui 1929 upseerien vuokratalo, "'''''Kiholinna'''''".<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/21_1.html Uudenmaan pataljoona äkseerasi Pohjoisrannassa] – Helsingin Sanomat 10.12.2005</ref> |
* '''Uudenmaan kasarmi''', [[Kruununhaka]], [[Liisankatu|Liisankadun]] ja Maurinkadun kulmassa – [[Evert Lagerspetz]]in suunnittelema kasarmirakennus valmistui vuonna 1883 asevelvollisen [[Suomen suuriruhtinaskunnan armeija]]n [[Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoona]]n käyttöön. Nykyään mm. [[Sotamuseo]]. Tontin [[Pohjoisranta (Helsinki)|Pohjoisrannan]] puoleiselle reunalle valmistui 1929 upseerien vuokratalo, "'''''Kiholinna'''''".<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/21_1.html Uudenmaan pataljoona äkseerasi Pohjoisrannassa] – Helsingin Sanomat 10.12.2005</ref> |
||
* '''Uudenmaan Pataljoonan upseerikasarmi''' sijaitsee karhun korttelissa, Liisankadun, Mariankadun ja Maneesikadun rajaamalla alueella. Rakennukset ovat Evert Lagerspetzin suunnittelemia. Liisankadun puoleista rakennusta on jälkeenpäin korotettu usealla kerroksella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/ce/cefc741dd687667e85aecf9c75a283ebcd54ed16.pdf|nimeke=Mariankatu 23 asemakaavamuutos|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2.1.2020|julkaisija=Helsingin kaupunki|viitattu=1.8.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rakli.fi/wp-content/uploads/2019/06/berger_mariankatu_13102017.pdf|nimeke=MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7 - Käyttötarkoituksen muutos|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=13.10.2017|julkaisija=Senaatti-kiinteistöt|viitattu=1.8.2020}}</ref> [[Meritullinkatu|Meritullinkadun]] ja Maneesikadun kulmassa, viereisessä korttelissa, sijaitsee nykyään valtakunnallisten [[Maanpuolustuskurssi]]en käytössä oleva [[maneesi]]. |
* '''Uudenmaan Pataljoonan upseerikasarmi''' sijaitsee karhun korttelissa, Liisankadun, Mariankadun ja Maneesikadun rajaamalla alueella. Rakennukset ovat Evert Lagerspetzin suunnittelemia. Liisankadun puoleista rakennusta on jälkeenpäin korotettu usealla kerroksella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/ce/cefc741dd687667e85aecf9c75a283ebcd54ed16.pdf|nimeke=Mariankatu 23 asemakaavamuutos|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2.1.2020|julkaisija=Helsingin kaupunki|viitattu=1.8.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rakli.fi/wp-content/uploads/2019/06/berger_mariankatu_13102017.pdf|nimeke=MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7 - Käyttötarkoituksen muutos|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=13.10.2017|julkaisija=Senaatti-kiinteistöt|viitattu=1.8.2020}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Senaatti-kiinteistöt myy arvokiinteistön Helsingin Kruununhaasta|Julkaisu=Rakennuslehti|Ajankohta=20.11.2017|Julkaisija=|url=https://www.rakennuslehti.fi/2017/11/senaatti-kiinteistot-myy-arvokiinteiston-helsingin-kruununhaasta/}}</ref> [[Meritullinkatu|Meritullinkadun]] ja Maneesikadun kulmassa, viereisessä korttelissa, sijaitsee nykyään valtakunnallisten [[Maanpuolustuskurssi]]en käytössä oleva [[maneesi]]. |
||
* '''Kaartin lasaretti''', [[Hietalahdentori]] – Suomen kaartin käyttöön rakennettu sotilassairaala varaa Hietalahdentorin pohjoispuolisen korttelin. C. L. Engelin suunnittelema päärakennus valmistui vuonna 1827, Evert Lagerspetzin suunnittelema rakennus [[Kalevankatu|Kalevankadun]] puolella vuonna 1884<ref>[http://www.korttelit.fi/kortteli.php/id/100 Kaartin lasaretti] – Korttelit.fi</ref> |
* '''Kaartin lasaretti''', [[Hietalahdentori]] – Suomen kaartin käyttöön rakennettu sotilassairaala varaa Hietalahdentorin pohjoispuolisen korttelin. C. L. Engelin suunnittelema päärakennus valmistui vuonna 1827, Evert Lagerspetzin suunnittelema rakennus [[Kalevankatu|Kalevankadun]] puolella vuonna 1884<ref>[http://www.korttelit.fi/kortteli.php/id/100 Kaartin lasaretti] – Korttelit.fi</ref> |
||
* '''Päävartio''' – Vuonna 1843 valmistunut, C. L. Engelin suunnittelema rakennus sijaitsee [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] itäpäässä, [[Katajanokan kanava]]n varrella. |
* '''Päävartio''' – Vuonna 1843 valmistunut, C. L. Engelin suunnittelema rakennus sijaitsee [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] itäpäässä, [[Katajanokan kanava]]n varrella. |
||
Versio 1. elokuuta 2020 kello 12.44
Luettelo Helsingin kasarmeista ja muista sotilaallisista rakennuksista
Kantakaupunki
Suurin osa kantakaupungin kasarmirakennuksista rakennettiin Suomen suuriruhtinaskunnan aikana Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan käyttöön.[1][2][3] Suomen asevelvollisen armeijan tultua lakkautetuksi vuonna 1901, siirtyivät ne Venäjän keisarillisen armeijan käyttöön. Osa kasarmeista myös rakennettiin alkuaan Venäjän sotaväen käyttöön.[4]
- Merikasarmi, Katajanokka – Valmistui 1820-luvulla Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan Suomeen sijoitetun venäläisen sotaväen käyttöön. Siirtyi vuonna 1830 1. Suomen Meriekipaasin käyttöön. Nyt Ulkoasiainministeriön käytössä.[5][6]
- Kaartin kasarmi, Kasarmintori – Rakennettiin 1819–1825 Suomen kaartin käyttöön.[1] Nykyään puolustusministeriön tiloina.
- Turun kasarmi, Kamppi. Valmistui 1833 Helsingin venäläisen varuskunnan käyttöön Merikasaarmin siirryttyä Meriekipaasille. Itse kasarmirakennus tuhoutui 1918 saksalaisten joukkojen vallatessa Helsingin. Paikalle rakennettiin myöhemmin Lasipalatsi. Kasarmin talousrakennuksessa toimi Helsingin linja-autoasema aina Kampin keskuksen valmistumiseen saakka. Nykyään talousrakennuksessa on kahvila ja näyttelytiloja.[7][8]
- Uudenmaan kasarmi, Kruununhaka, Liisankadun ja Maurinkadun kulmassa – Evert Lagerspetzin suunnittelema kasarmirakennus valmistui vuonna 1883 asevelvollisen Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoonan käyttöön. Nykyään mm. Sotamuseo. Tontin Pohjoisrannan puoleiselle reunalle valmistui 1929 upseerien vuokratalo, "Kiholinna".[9]
- Uudenmaan Pataljoonan upseerikasarmi sijaitsee karhun korttelissa, Liisankadun, Mariankadun ja Maneesikadun rajaamalla alueella. Rakennukset ovat Evert Lagerspetzin suunnittelemia. Liisankadun puoleista rakennusta on jälkeenpäin korotettu usealla kerroksella.[10][11][12] Meritullinkadun ja Maneesikadun kulmassa, viereisessä korttelissa, sijaitsee nykyään valtakunnallisten Maanpuolustuskurssien käytössä oleva maneesi.
- Kaartin lasaretti, Hietalahdentori – Suomen kaartin käyttöön rakennettu sotilassairaala varaa Hietalahdentorin pohjoispuolisen korttelin. C. L. Engelin suunnittelema päärakennus valmistui vuonna 1827, Evert Lagerspetzin suunnittelema rakennus Kalevankadun puolella vuonna 1884[13]
- Päävartio – Vuonna 1843 valmistunut, C. L. Engelin suunnittelema rakennus sijaitsee Aleksanterinkadun itäpäässä, Katajanokan kanavan varrella.
Itsenäisyyden aika
- Taivallahden kasarmit, Hesperiankatu Taivallahti – Martta Martikaisen suunnittelema kasarmi valmistui vuonna 1935 Helsingin Autokomppanian, myöhempi nimi Erillinen Autokomppania, käyttöön.[1] Ilmoitettiin vapautuvaksi puolustusvoimien käytöstä syksyllä 2013.
- Tilkan sotilassairaala, Pikku Huopalahti – Olavi Sortan suunnittelema funkkisrakennus valmistui vuonna 1936. Vapautui puolustusvoimien käytöstä vuonna 2005.[1]
Suomenlinna
- Länsi-Mustasaaren ensimmäiset kasarmit valmistuivat 1760-luvulla.[14]
- Kustaanmiekalla sijaitsee Carpelanin kasarmi.
Kasarmirakennuksia on myös puolustusvoimien käytössä olevilla saarilla, joista huomattavimmat ovat Santahamina ja Isosaari.
Lähteet
- ↑ a b c d Helsingin kasarmien portit avautuvat
- ↑ KAUPUNKI TÄYTTYY KASARMEISTA – Helsingin kaupunginmuseo
- ↑ Puolustushallinnon rakennuslaitos – Historia
- ↑ Helsingin venäläiset varuskuntarakennukset 1917 ja suomalainen varuskunta 1918 Itsenäisyys 100. 2017.
- ↑ Taidehistoriaa Katajanokalla
- ↑ Kuvat kertovat Merikasarmin historiasta
- ↑ 1. Lasipalatsi – TURUN KASARMIN TONTILLE LINJA-AUTOASEMA
- ↑ Kampin kasvot kautta aikojen
- ↑ Uudenmaan pataljoona äkseerasi Pohjoisrannassa – Helsingin Sanomat 10.12.2005
- ↑ Mariankatu 23 asemakaavamuutos 2.1.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.8.2020.
- ↑ MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7 - Käyttötarkoituksen muutos 13.10.2017. Senaatti-kiinteistöt. Viitattu 1.8.2020.
- ↑ Senaatti-kiinteistöt myy arvokiinteistön Helsingin Kruununhaasta. Rakennuslehti, 20.11.2017. https://www.rakennuslehti.fi/2017/11/senaatti-kiinteistot-myy-arvokiinteiston-helsingin-kruununhaasta/ [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
- ↑ Kaartin lasaretti – Korttelit.fi
- ↑ Tiedot rakennuksesta: E3 – Kasarmi – Suomenlinnan hoitokunta
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin kasarmit Wikimedia Commonsissa
