Ero sivun ”Henkilökortti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Suomi |
→Suomi: poistettu ajokortti-viittaus, joka ei liity henkilökorttiin; +l |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
==Suomi== |
==Suomi== |
||
[[Suomi|Suomessa]] [[Suomen poliisi|poliisin]] myöntämä henkilökortti toimii henkilötodistuksena ja rajoitetusti matkustusasiakirjana. Nykyisin kaikki poliisin myöntämät henkilökortit ovat sirullisia, lukuun ottamatta alaikäisille ilman huoltajan suostumusta myönnettävää ja väliaikaista korttia. Sirulliset henkilökortit |
[[Suomi|Suomessa]] [[Suomen poliisi|poliisin]] myöntämä henkilökortti toimii [[henkilötodistus|henkilötodistuksena]] ja rajoitetusti matkustusasiakirjana. Nykyisin kaikki poliisin myöntämät henkilökortit ovat sirullisia, lukuun ottamatta alaikäisille ilman huoltajan suostumusta myönnettävää ja väliaikaista korttia. Sirulliset henkilökortit sisältävät myös [[Digi- ja väestötietovirasto]]n [[kansalaisvarmenne|kansalaisvarmenteen]]. Varmenne mahdollistaa henkilön luotettavan tunnistamisen sähköisessä asioinnissa. Sirullisen henkilökortin ja sosiaaliturvakortin yhdistyttyä 1. kesäkuuta 2004 oli mahdollista liittää poliisin myöntämään henkilökorttiin myös sairausvakuutustiedot. Vuodesta 2017 sairausvakuutustietojen lisääminen henkilökorttiin ei ole enää mahdollista. Sairausvakuutustietojen liittäminen henkilökorttiin saattoi aiheuttaa muutoksia ulkomailla pidempään oleskeluun: etenkin EU-alueella työskennellessään henkilö ei tällöin yleensä kuulunut Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Niinpä Kelalla oli henkilökorttilain mukaan oikeus pyytää poliisia peruuttamaan kortti. Käytännössä poliisi myös peruutti kortin Kelan pyynnöstä. Tilalle saattoi tarvittaessa saada uuden kortin. |
||
=== Hakeminen=== |
=== Hakeminen=== |
||
Versio 30. heinäkuuta 2020 kello 14.40
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Henkilötodistus kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Henkilökortti on asiakirja, joka on tarkoitettu henkilöllisyyden todistamiseen. Henkilökortti voi sisältää henkilön koko nimen, valokuvan, iän ja syntymäpäivän, osoitteen, allekirjoituksen, asianmukaisia numeroita (esimerkiksi henkilötunnuksen), ammatin, rajoituksia ja kansalaisuuden. Sitä voidaan myös käyttää nopeaan omistusoikeuden vahvistamiseen esimerkiksi ostettaessa luottokortilla.
Suhtautuminen henkilökortteihin vaihtelee eri maissa. Britanniassa ja Yhdysvalloissa ei ole yhtenäistä henkilökorttijärjestelmää, tai siihen liittyvää väestörekisteriä. Henkilöyden todistamiseen käytetään tällöin passia tai ajokorttia; toisaalta esimerkiksi asuinpaikan voi todistaa sähkö- tai kaasulaskulla.
Näissä maissa yhtenäisen henkilökorttijärjestelmän luominen on ollut vilkkaan keskustelun aiheena ja sitä on vastustettu mm. kansalaisvapauksien perusteella;[1] toisaalta hallitukset ovat perustelleet niiden käyttöönottoa mm. terrorismin ja laittoman maahanmuuton ja identiteettivarkauksien torjunnalla.[2] Britanniassa Cameronin hallitus määräsi heti virkaanasettamisensa jälkeen Identity Documents Act 2010:lla maan väestörekisterin tuhottavaksi.
Suomi
Suomessa poliisin myöntämä henkilökortti toimii henkilötodistuksena ja rajoitetusti matkustusasiakirjana. Nykyisin kaikki poliisin myöntämät henkilökortit ovat sirullisia, lukuun ottamatta alaikäisille ilman huoltajan suostumusta myönnettävää ja väliaikaista korttia. Sirulliset henkilökortit sisältävät myös Digi- ja väestötietoviraston kansalaisvarmenteen. Varmenne mahdollistaa henkilön luotettavan tunnistamisen sähköisessä asioinnissa. Sirullisen henkilökortin ja sosiaaliturvakortin yhdistyttyä 1. kesäkuuta 2004 oli mahdollista liittää poliisin myöntämään henkilökorttiin myös sairausvakuutustiedot. Vuodesta 2017 sairausvakuutustietojen lisääminen henkilökorttiin ei ole enää mahdollista. Sairausvakuutustietojen liittäminen henkilökorttiin saattoi aiheuttaa muutoksia ulkomailla pidempään oleskeluun: etenkin EU-alueella työskennellessään henkilö ei tällöin yleensä kuulunut Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Niinpä Kelalla oli henkilökorttilain mukaan oikeus pyytää poliisia peruuttamaan kortti. Käytännössä poliisi myös peruutti kortin Kelan pyynnöstä. Tilalle saattoi tarvittaessa saada uuden kortin.
Hakeminen
Poliisi myöntää henkilökortteja, alaikäisen henkilökortteja sekä väliaikaisia kortteja. Henkilökortti ja alaikäisen henkilökortti ovat voimassa 5 vuotta ja väliaikainen henkilökortti korkeintaan 4 kuukautta. Henkilökortti haetaan henkilökohtaisesti poliisilta, ja se maksetaan hakemusta jätettäessä. Henkilökorttia haettaessa on oltava mukana myös 1 valokuva, luotettava selvitys henkilöllisyydestä ja huoltajan suostumus, mikäli hakija on alle 18-vuotias.[3] Alaikäisen henkilökorttia haettaessa ei tarvita huoltajan suostumusta, mutta se ei toimi matkustusasiakirjana. Henkilökortti noudetaan mieluiten henkilökohtaisesti poliisilaitokselta, mutta sen voi myös noutaa valtuutettu asiamies tai se voidaan pyynnöstä lähettää hakijalle postitse.
Matkustusasiakirja
Suomalaisella henkilökortilla voi matkustaa seuraaviin maihin: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki, Unkari ja Viro. Pohjoismaiden välillä erillistä matkustusasiakirjaa ei tarvita, mutta henkilöllisyys on muutoin pystyttävä tarvittaessa osoittamaan.[4] Muualle matkustaessa tulee käyttää passia.
Katso myös
Lähteet
- ↑ http://www.no2id.net/IDSchemes/whyNot.php
- ↑ http://www.homeoffice.gov.uk/passports-and-immigration/id-cards/why-we-need-id-cards/
- ↑ Henkilökortin hakeminen Poliisi (poliisi.fi). Viitattu 21.3.2019.
- ↑ Henkilökortin käyttö www.poliisi.fi. Viitattu 25.9.2017.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta henkilökortti Wikimedia Commonsissa
