Ero sivun ”Unikeko” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 30: | Rivi 30: | ||
| commonscat = Glis glis |
| commonscat = Glis glis |
||
}} |
}} |
||
'''Unikeko''' (''Glis glis'') on pieni [[Nisäkkäät|nisäkäs]], joka elää pääosin [[Keski-Eurooppa|Keski-]] ja [[Etelä-Eurooppa|Etelä-Euroopassa]]. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] sitä esiintyy pienellä alueella [[Siirtoistutus|istutettuna]].<ref name="IUCN"/> Aikuinen unikeko on noin 16 cm pitkä, ja sillä on pitkä ja tuuhea häntä. Selkäpuolelta se on harmahtava tai ruskea, vatsapuoli on valkoinen. Unikeko on yöeläin eli nukkuu päivisin ja liikkuu lyhyen ajan öisin. Se nukkuu jopa 20 tuntia vuorokaudessa ja lisäksi talviunta 7 kuukauden ajan, mistä se on saanut nimensäkin.{{ |
'''Unikeko''' (''Glis glis'') on pieni [[Nisäkkäät|nisäkäs]], joka elää pääosin [[Keski-Eurooppa|Keski-]] ja [[Etelä-Eurooppa|Etelä-Euroopassa]]. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] sitä esiintyy pienellä alueella [[Siirtoistutus|istutettuna]].<ref name="IUCN"/> Aikuinen unikeko on noin 16 cm pitkä, ja sillä on pitkä ja tuuhea häntä. Selkäpuolelta se on harmahtava tai ruskea, vatsapuoli on valkoinen. Unikeko on yöeläin eli nukkuu päivisin ja liikkuu lyhyen ajan öisin. Se nukkuu jopa 20 tuntia vuorokaudessa ja lisäksi talviunta 7 kuukauden ajan, mistä se on todennäköisesti saanut nimensäkin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://almanakka.helsinki.fi/fi/publikationer/blogi/422-nukuttaako-unikeonpaivan-vietosta-ja-taustasta.html|nimeke=Nukuttaako? – Unikeonpäivän vietosta ja taustasta - Yliopiston almanakkatoimisto|julkaisu=almanakka.helsinki.fi|viitattu=2020-07-26}}</ref> Saksaksi unikeon nimi on ''Siebenschläfer'', ”seitsennukkuja”. |
||
[[Rooman valtakunta|Antiikin roomalaiset]] kasvattivat unikekoja ruoaksi ja söivät niitä välipaloina (katso [[Rooman valtakunnan ruokakulttuuri]]). He kasvattivat niitä joko suurissa kuopissa tai – varsinkin kaupungeissa – terrakotta-astioissa, jotka muistuttivat etäisesti nykyajan hamsterihäkkejä. Unikekoja syödään edelleen [[Slovenia]]ssa harvinaisena herkkuna, joskin tapa oli yleisempi ennen [[Toinen maailmansota|toista maailmansotaa]].{{lähde}} Unikekoa pidetään nykyään joskus [[Lemmikkieläin|lemmikkieläimenä]].<ref>[http://www.kolumbus.fi/sarakontu/jyrs.html Pienet lemmikkinisäkkäät] Luettu 6.7.2014</ref>{{Parempi lähde}} |
[[Rooman valtakunta|Antiikin roomalaiset]] kasvattivat unikekoja ruoaksi ja söivät niitä välipaloina (katso [[Rooman valtakunnan ruokakulttuuri]]). He kasvattivat niitä joko suurissa kuopissa tai – varsinkin kaupungeissa – terrakotta-astioissa, jotka muistuttivat etäisesti nykyajan hamsterihäkkejä. Unikekoja syödään edelleen [[Slovenia]]ssa harvinaisena herkkuna, joskin tapa oli yleisempi ennen [[Toinen maailmansota|toista maailmansotaa]].{{lähde}} Unikekoa pidetään nykyään joskus [[Lemmikkieläin|lemmikkieläimenä]].<ref>[http://www.kolumbus.fi/sarakontu/jyrs.html Pienet lemmikkinisäkkäät] Luettu 6.7.2014</ref>{{Parempi lähde}} |
Versio 26. heinäkuuta 2020 kello 14.04
Unikeko | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
Alalahko: | Oravamaiset jyrsijät Sciuromorpha |
Heimo: | Unikeot Gliridae |
Suku: |
Glis Brisson, 1762 |
Laji: | glis |
Kaksiosainen nimi | |
Glis glis |
|
Synonyymit | |
|
|
Unikeon levinneisyys |
|
Katso myös | |
Unikeko (Glis glis) on pieni nisäkäs, joka elää pääosin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Britanniassa sitä esiintyy pienellä alueella istutettuna.[1] Aikuinen unikeko on noin 16 cm pitkä, ja sillä on pitkä ja tuuhea häntä. Selkäpuolelta se on harmahtava tai ruskea, vatsapuoli on valkoinen. Unikeko on yöeläin eli nukkuu päivisin ja liikkuu lyhyen ajan öisin. Se nukkuu jopa 20 tuntia vuorokaudessa ja lisäksi talviunta 7 kuukauden ajan, mistä se on todennäköisesti saanut nimensäkin.[2] Saksaksi unikeon nimi on Siebenschläfer, ”seitsennukkuja”.
Antiikin roomalaiset kasvattivat unikekoja ruoaksi ja söivät niitä välipaloina (katso Rooman valtakunnan ruokakulttuuri). He kasvattivat niitä joko suurissa kuopissa tai – varsinkin kaupungeissa – terrakotta-astioissa, jotka muistuttivat etäisesti nykyajan hamsterihäkkejä. Unikekoja syödään edelleen Sloveniassa harvinaisena herkkuna, joskin tapa oli yleisempi ennen toista maailmansotaa.lähde? Unikekoa pidetään nykyään joskus lemmikkieläimenä.[3]tarvitaan parempi lähde
Unikeko esiintyy muun muassa Lewis Carrollin kirjassa Liisan seikkailut ihmemaassa, jossa Unikeko (engl. Dormouse, kirjan suomennoksissa usein murmeli) osallistuu hatuntekijän teekutsuille. Hahmo kertoo tarinan siirappikaivossa elävistä sisaruksista ja lopuksi höperö jänis ja hatuntekijä työntävät sen teepannuun.
Unikeko on antanut nimensä myös jyrsijöiden lahkoon kuuluvalle unikekojen heimolle (Gliridae).
Lähteet
- ↑ a b c Amori, G., Hutterer, R., Kryštufek, B., Yigit, N., Mitsain, G., Muñoz, L.J.P, Meinig, H. & Juškaitis, R.: Glis glis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Nukuttaako? – Unikeonpäivän vietosta ja taustasta - Yliopiston almanakkatoimisto almanakka.helsinki.fi. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Pienet lemmikkinisäkkäät Luettu 6.7.2014