Ero sivun ”Tietojenkäsittely” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
lähteet, lähde: Atk-sanakirja + ongelmamalline: {{Korjattava/painotus}}: Artikkelin sisältö ei vastaa otsikkoa. Tietojenkäsittelyn merkittävin osa-alue ei ole sen opetus, joka lisäksi on esitetty hyvin yksipuolisesti ja luettelomaisesti. |
viitteet-otsikko, viite Beyer & Holtzblatt 1998 |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Tietojenkäsittely''' ({{k-en|data processing}} tai ''information processing'') on [[tieto|tiedon]] keräämistä, muokkaamista, varastoimista ja jakamista. Tietojenkäsittely voi olla manuaalista tai automaattista; edellisessä tapauksessa tietoa käsitellään käsin tai yksinkertaisilla välineillä, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa tietojenkäsittelystä on olemassa selkeät säännöt, joita välineet osaavat itsestään noudattaa. |
'''Tietojenkäsittely''' ({{k-en|data processing}} tai ''information processing'') on [[tieto|tiedon]] keräämistä, muokkaamista, varastoimista ja jakamista. Tietojenkäsittely voi olla manuaalista tai automaattista; edellisessä tapauksessa tietoa käsitellään käsin tai yksinkertaisilla välineillä, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa tietojenkäsittelystä on olemassa selkeät säännöt, joita välineet osaavat itsestään noudattaa. |
||
Automaattiseen tietojenkäsittelyyn käytetyt välineet muodostavat [[ATK]]-järjestelmän. Atk-järjestelmään kuuluvat toisaalta [[tietokonelaitteisto|laitteisto]] (''hardware''), eli laitteet, jotka tietoa käsittelevät ja toisaalta [[ohjelmisto]] (''software''), joka ohjaa laitteiston toimintaa käyttäjien antamien käskyjen mukaisesti. Lisäksi ATK-järjestelmään lasketaan joskus mukaan myös mahdolliset laitteiden ja ohjelmistojen toiminnasta vastaavat käyttäjät. |
Automaattiseen tietojenkäsittelyyn käytetyt välineet muodostavat [[ATK]]-järjestelmän. Atk-järjestelmään kuuluvat toisaalta [[tietokonelaitteisto|laitteisto]] (''hardware''), eli laitteet, jotka tietoa käsittelevät ja toisaalta [[ohjelmisto]] (''software''), joka ohjaa laitteiston toimintaa käyttäjien antamien käskyjen mukaisesti. Lisäksi ATK-järjestelmään lasketaan joskus mukaan myös mahdolliset laitteiden ja ohjelmistojen toiminnasta vastaavat käyttäjät. ATK-järjestelmää laajempi käsite on [[tietojärjestelmä]]. Erityisesti siihen liittyy ajatus käyttäjien sisällyttämisestä sen alaan.<ref>* {{Kirjaviite |
||
| Nimeke = Contextual design : defining customer-centered systems| Julkaisija = Morgan Kaufmann| Vuosi =1998 |
|||
| Tekijä = Beyer, Hugh & Holtzblatt, Karen| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = San Francisco (Calif.)| Tunniste = | Isbn =| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
==Opetus Suomessa== |
==Opetus Suomessa== |
||
Rivi 24: | Rivi 26: | ||
*[[Novia|Ammattikorkeakoulu Novia]] |
*[[Novia|Ammattikorkeakoulu Novia]] |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* {{Kirjaviite |
|||
| Nimeke = Contextual design : defining customer-centered systems| Julkaisija = Morgan Kaufmann| Vuosi =1998 |
|||
| Tekijä = Beyer, Hugh & Holtzblatt, Karen| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = San Francisco (Calif.)| Tunniste = | Isbn =| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }} |
|||
* {{Kirjaviite |
* {{Kirjaviite |
||
| Nimeke = Atk-sanakirja| Julkaisija = Satku| Vuosi =2001 |
| Nimeke = Atk-sanakirja| Julkaisija = Satku| Vuosi =2001 |
||
Rivi 31: | Rivi 36: | ||
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = |
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = |
||
| Viitattu = | Kieli = }} |
| Viitattu = | Kieli = }} |
||
==Viitteet== |
|||
{{viitteet}} |
|||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
* [[Tietojenkäsittelytiede]] |
* [[Tietojenkäsittelytiede]] |
Versio 18. heinäkuuta 2020 kello 14.31
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin sisältö ei vastaa otsikkoa. Tietojenkäsittelyn merkittävin osa-alue ei ole sen opetus, joka lisäksi on esitetty hyvin yksipuolisesti ja luettelomaisesti. |
Tietojenkäsittely (engl. data processing tai information processing) on tiedon keräämistä, muokkaamista, varastoimista ja jakamista. Tietojenkäsittely voi olla manuaalista tai automaattista; edellisessä tapauksessa tietoa käsitellään käsin tai yksinkertaisilla välineillä, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa tietojenkäsittelystä on olemassa selkeät säännöt, joita välineet osaavat itsestään noudattaa.
Automaattiseen tietojenkäsittelyyn käytetyt välineet muodostavat ATK-järjestelmän. Atk-järjestelmään kuuluvat toisaalta laitteisto (hardware), eli laitteet, jotka tietoa käsittelevät ja toisaalta ohjelmisto (software), joka ohjaa laitteiston toimintaa käyttäjien antamien käskyjen mukaisesti. Lisäksi ATK-järjestelmään lasketaan joskus mukaan myös mahdolliset laitteiden ja ohjelmistojen toiminnasta vastaavat käyttäjät. ATK-järjestelmää laajempi käsite on tietojärjestelmä. Erityisesti siihen liittyy ajatus käyttäjien sisällyttämisestä sen alaan.[1]
Opetus Suomessa
Suomessa tietojenkäsittelyn tutkintoon (tradenomi (AMK)) johtavaa koulutusta tarjotaan seuraavissa ammattikorkeakouluissa.
- Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (Helsinki)
- Hämeen ammattikorkeakoulu (Hämeenlinna)
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Lahden ammattikorkeakoulu
- Lapin ammattikorkeakoulu
- Laurea-ammattikorkeakoulu
- Mikkelin ammattikorkeakoulu
- Karelia-ammattikorkeakoulu (Joensuu)
- Kajaanin ammattikorkeakoulu
- Satakunnan ammattikorkeakoulu
- Tampereen ammattikorkeakoulu
- Turun ammattikorkeakoulu
- Oulun ammattikorkeakoulu
- Vaasan ammattikorkeakoulu
- Ammattikorkeakoulu Novia
Lähteet
- Beyer, Hugh & Holtzblatt, Karen: Contextual design : defining customer-centered systems. San Francisco (Calif.): Morgan Kaufmann, 1998. (englanniksi)
- Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunta: Atk-sanakirja. 11. uud. p.. Helsinki: Satku, 2001. ISBN 952-14-0433-7.
Viitteet
- ↑ * Beyer, Hugh & Holtzblatt, Karen: Contextual design : defining customer-centered systems. San Francisco (Calif.): Morgan Kaufmann, 1998. (englanniksi)